Runokylät Vienan Karjalassa
SIVIILIPAPISTA JÄLLEEN KENTTÄPAPIKSI
---------------------------------------------------------------
HUHTIKUU 1944
Tiistai 11.4.
Kansliatöitä aamulla.
Kotiin klo 15 junassa.
Ilmoitus Uhtualle joutumisesta.
(Tähän päättyikin Antin siviilivirka Lapinlahden vt.kappalaisena)
UHTUA
---------
Vienan Karjalan kunta.Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69.Ilmavalvontakomppania,jonka toimialue käsitti Eldankan,Hevoslammen,Jyvälahden,Korsukukkulan,Kenttijärven,Korvajärven,Kostamuksen,Kontokin,Luomajärven,Myrskyn,Pistojoen,Pystysen,Röhön,Vuokkiniemen 15.3.1943 ja Karhun sekä Susi-Suurjärven 10.8.1943.
Suomen puolella Uhtuan kuntaa rajasi Suomussalmen kylät Hietajärvi ja KUivajärvi sekä Kuhmon Rimmin kylä.
TAUSTAA SODAN JATKUMISELLE
------------------------------------------
Lapinlahden vt.kappalaisen virka päättyikin äkkinäisesti,sodankäynnin muuttuessa asemasodan pahkakuppien veistelystä täyteen myräkkään.
Englantilainen Suomeen nainut sotahistorioitsija Anthony Upton kuvaa seuraavasti vuoden 1944 huhtikuun tapahtumia edeltävistä ajoista :
Lukuunottamatta rajanvartiointia sekä pieniä rajakahakoita kummankin osapuolen pohjoispuolisella erämaarajalla,hyvin vähäistä toimintaa tapahtui suomalaisella rintamalla vuoden 1942 alkuvuodesta lähtien.
Erilaisia suomalais-saksalaisia hyökkäysyrityksiä Muurmannin rajalle ei koskaan viety loppuun.
Pääsyynä tähän oli,etteivät Suomen johtajat tajunneet Saksan epäonnistuneen avusta Neuvostoliiton tuhoamisessa.
Suomen näin piti valmistautua irroittautumaan sodasta ja tekemään erillisrauhan Venäjän kanssa.
Vakavimpia yhteenottoja Suomen ja Neuvosto-Venäjän kanssa oltiin tehty v. 1943 lopulla ja maaliskuussa 1944 suomalainen valtuuskunta lensi salaa Moskovaan kuulemaan neuvostojohtajien vaatimuksia.
Periaatteessa se merkitsi sitä,että maaliskuun 1940 Moskovan rauhanehdot pysyisivät samoina ja lisänä,että Petsamo luovutettaisiin Venäjälle.
Suomen hallitus oli varautunut jo tähän epäröidessään varauksin lisävaatimuksia.
Suomen piti rikkoa suhteensa saksalaisjoukkojen kanssa rajojensa sisällä ja ajaa ne pois maasta tai internoida ne huhtikuuhun mennessä.
Lisäksi Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle 150 miljoonaa puntaa sotakorvausta materiaaleissa seuraavan 5. vuoden aikana.
Hallitus eduskunnan täydellä tuella tuomitsi jyrkästi ehdot maan kykenemättömyydesta täyttää egtoja ,torjumalla vaatimukse ja ehdot huhtikuun 15. päivänä 1944.
Hitler,joka ei pystynyt peittämään mielipahaansa koko jutusta,päättikin rankaista Suomea.
Juhtikuun 19. päivänä hän komensi täyden sulun Suomeen vietäville ruoka- ja sotamateriaalikuljetuksille.
Samanaikaisesti hän vahvisti varasuunnitelmansa estääkseen Suomen loikkaamista vihollisen puolelle Saksan entisenä Waffenbrüderinä.
Valmistelut olivat alkaneet.
Suomalaisella rintamalla sairasteltiin pitkän levon aiheuttamaa näivetystautia.Kahden ja puolen vuoden asemasota ei ollut antanut uusille ikäluokille minkäänlaista taistelukokemusta.Yksikään sotilas ei ollut kokenut puna-armeijan offensiivitaktiikkaa sitten vuodesta 1942.Puna-armeijakaan ei ollut pystynyt irroittamaan kokonaisia diviisonia etulinjaan kunnollisiin taisteluharjoituksiin suuremmissa muodostelmissa.
Pitkät ja turhat palvelukuukaudet taisteluhaudoissa,taustalla poliittisen ja taloudellisen tilanteen huonontuminen,olivat laskeneet sotilaskuria ja- moraalia neuvostojoukoissa.
Joukkojen piti sijaita lähellä nykyisiä etulinjoja,mutta koska vuoden 1944 tammikuuhun mennessä Leningrad pysyi täysin saarrettuna,ei ollut mitään mahdollisuutta ryhtyä vakaviin taisteluihin Karjalan kannaksella.
Etusija oltiin pantu itä-Karjalaan.
Todelliset valmistelutyöt aloitettiinkin tammikuussa 1944 kannaksella ja silloin oltiin jo liian myöhässä.Kaksi linjaa oli rakenteilla Suomen puolella,yksi rintaman läheisyydessä vammelsuusta taipaleeseen (VT-linja) ja toinen kauempana Viipurin selustassa Viipurista Kuparsaareen ja sieltä Vuoksijokea myötäillen Taipaleeseen (VKT-linja).
VT-linja seisoi paljolti enemmän tai vähemmän keskentekoisena,seisoessaan melkein perustekijöissään täysin puutteellisessa valmiustilassa.
VT-linjan oli määrä palvella vihollisen pysäytyslinjana,mutta keskentekoisena vielä v.1944 kesäkuussa vain muutama betonivaluinen asema oli valmiina,tankkiesteiden seistessö keskentekoisina.
VKT-linja taas seisoi vielä pahemmin keskenjääneenä puutteellisessa valmiustilassa.
Entinen Lapinlahden vt.kappalainen kertoo viimeisistä huhtikuisista siviilipäivistään Ajastajassaan:
Keskiviikko 12.4.
Saunassa Kaisan kanssa.
Kylässä Akustan (Augusta) luona.
Torstai 13.4.
Lähdön valmistelua.
Kylässä Kerkolassa.
Perjantai 14.4.
Lähtö kotoa kohti rintamaa..
Tulo Hyrynkoskelle.
Arvia tapaamassa.(Arvi palveli Hyrynkosken asemalla).
Kohti Kuusamoa yökolonnassa.
Lauantai 15.4.
Tulo Vanttajaan.
Ilmoittautuminen I/JR II:n pastoriksi
Kylpy siviiliasuntoni saunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti