 |
| 1935 Vappu Espalla |
JUMALALLINEN NÄYTTELIJÄ JA SANNAN SALAT
--------------------------------------------------------------
Antti käveli Kansallisteatterilta pää nuokuksissa ja sekavin tuntein Keskuskadulle,jossa hän jäi katselemaan Akateemisen kirjakaupan näyteikkunoita ,joissa tarjottiin erilaisia teoksia Suomen taivaan alta.
Häntä kiinnosti Carolus Lindbergin kirja Suomen kirkot ja 38. painos Sakari Topeliuksen v 1875 kirjoittamasta Maamme kirjasta (Boken om Wårt land).
Antista kirjavalikoima vuoden 1934 uutuuksista oli suppeata ja Ilmari Hiitosen teos putkikasveista sai ylioppilaan poistumaan kirjakaupan edestä ja suuntaamaan kohti Esplanadin puistoa. Mielessään hän olisi kyllä pannut koiranputken Kansallisen katsomossa kikattaneen kettukauluksisen mamsellin kurkkuun tulpaksi.
Yksikään nainen hänen elämässään ei ollut häntä samalla tavalla pannut häpeämään.Pikkupoikana Kauppisten kaupan kulmalla hän oli ammuskellut Laineen poikia koiranputkesta tekemällään hernepyssyllä repaleisiin polvihousujen periin.
 |
| Havis Amanda |
Hän oli sytyttänyt Golden Leafin ja asettanut harmaan borsalinonsa viereensä sen jälkeen kun oli kuivattanut Fredrikssonnin hatun nahkaisen otsapannan hiestä.Sitten hän antoi Eteläsataman tuulen ihan Viaporista asti kuivattaa otsaansa ja lainetukkaansa seuratessaan kauppatorin vilskettä,missä sarkapukuiset ja meri-ilman ahavoimat kalastajat myivät silakoita ja valkoessuiset torimummot vihanneksia perheenemännille samalla,kun ryystivät termoksesta tai kahvitassilta sokeripala hampaattomassa suussa mustaa pöönäkahvia..
Aikansa torielämää seurattuaan hän ryhtyi katselemaan puistokäytävällä paseeravia muodikkaita korkokenkäisiä naisia,joidenka tiukat saumasukat melkein sihistessä iskivät kipinää.Vallattomassa mielessään hän kerettiläisesti kuvitteli mitä hyvää noiden säärten yläpuolelta luvattaisiin,mutta kuin salamaniskusta Herran vihastuksessa hänen silmiinsä astuivat Kaisan tanakat sääret ja vahvat nilkat.
Näin hän päättikin lopettaa irstauden ja tumppasi savukkeensa lakerikenkänsä nahkakoron alle.Sinipusakkapartiolaisena hän palosuojeluopin mukaan vielä tarkasti tumpin sammuneesta kekäleestä ja viskasi sen HKL:n roskakoriin.
Hän huomasi kenkiään puhdistaessaan lahkeensa upslaakiin,että toinen kengistä oli ryhtynyt nauramaan eli avautunut saumastaan.
Mielessä Antilla kävi pikasuutarilla käynti ennen huomenissa pidettäviä jumaluusopin tiedekunnan sisäänpääsykokeita.
Noustessaan penkiltä hän tokaisi:
--Ai...että antoo pontta puhheelle kengänkärjille noustessa..sano se maesterj Särkkä!?
No...pienkin se muasta ponniselloo puhheissaan,jollee vartta olla lahajotettu sukugeeneissä!
Palaillessaan Lönnrootinkadulle hän näki edellään Gulinin Eeliksen astuvan sisään Körttikodin ulko-ovesta ja kiroilevan,kun Alkon ruskea paperikassi jäi jumiin ovenrakoon.Koko rappukäytävä kaikui sielunvihollisen nimiä.
(P.S. 50-luvulla monet piispat intoutuivat todistelemaan Urho Kekkosta Jumalan lahjaksi isänmaalle.Yksikään heistä ei silti harhaantunut sellaiseen ylätyyliseen falsettiin kuin Tampereen piispa Eelis Gulin.Gulin kyllä myöhemmin moitiskeli Kekkosen epäkristillisiä elämäntapoja,mutta Kekkosen sisäpiiriin kuulunut Kalle Kaihari torjui kaikki päämieheen kohdistuvat ilkeät huhut,valehtelemalla piispalle päin kasvoja.)
 |
| 1935 Ukko-Pekka Helsingin rautatieasemalla Juhart |
Kansallisteatterista ei saapunut kirjettä eikä sähkösanomaa ,mikä harmitti tulevaa pappiskokelasta.
--Näättelijäntaetoja sitä tarvihen kyllä suarnastuolissaenkin!
Antti kehaisi itselleen katsellessaan junanvaunun penkin putkijalkojen välistä kiiltäviä ja korjattuja sunnuntaipatinoitaan.
--Näellä patinoella kyllä pittäes leipä lähteä herättäjäseurojen puhujapöntössä kunniin kinkerjtalon permannolla!
Ne palvelivatkin pappia vuoteen 1964 saakka,jolloin kappalaiska pani ne jouluviikolla pelastusarmeijan koriin Salon kaupungin HOP:in kulmassa.Neonvihreä klubimies pankin lumisella peltikatolla hymyili ja iski silmää kappalaiskalle ,Piristää-valon alkaessa surisemaan ja vilkkumaan,sammumalla lopuksi kovalla neonputken poksauksella.Kesällä kappalainenkin oli tehnyt tupakkalakon 50-vuotis-syntymäpäivänään.
Mainosvalokin oli palvellut katolla vuodesta 1934 täysin moitteettomasti,päätymällä uuden tupakkamainontalain tultua Eklundin romuttamoon Lukkarinmäen kupeessa.
SANNAN SALAT
--------------------
 |
| 1927 Antin lapsuudenkaveri Kaisa |
Niinisalon kenttätyksitön vänrikkinäkin hän oli kuuliainen toiselle ylipäällikölleen Kaisalle.
Kaisan oikea ristimänimi oli Sanna Katri,josta kotona väännettiin Kaisa-kutsumanimi,vaikka hän itse piti enemmän Sanna-nimestä.Hänet tunnettiin kaveripiirissä polkkatukkaisena ja vahvaluonteisena sekä miesmäisenä neitosena,jota nykysanastossa kuvailtaisiin tietyllä seksuaalisen naisvähemmistön ilkkumanimellä.Olihan hän kasvanut isossa velilaumassa,mikä ympäristötekijöinä oli vaikuttanut tiettyyn pakkomielteeseen,että piti pärjätä paremmin miesporukassa kuin muut raavat Kauppismiehet.
Yksi vanhemmista siskoista Anni oli kuollut tuberkuloosiin,jolloin Kaisa oli ottanut paikan naisvähemmistön puolustajana heikompiluonteisten veljiensä keskellä.Hänestä perheyhteisössä mies yleensä oli se heikompi astia,mitä Kalle-isä edusti kauppamatkoillaan Kajaanissa,Kuopiossa,Oulussa ja Viipurissa,minne hän jäi viikoiksi kortinpeluuseen.
Ilmeisesti äidin vahva körttiläiskomennus pani Kallen pakenemaan. kotitilalalta maailman markkinoille ja turuille.
 |
| 1§935 Kalle Kauppinen Viipurissa Juhart |
Kaisa-sisko silloin kappalaiskana petasi veljelleen pedin pappilan salin Asko-sohvalle,Villen saapuessa juottopaikoista sivulaitaisessa siskonsa kotihoitoon kuten Kalle-isä aikoinaan tyttärensä hakemana kajaanilaisen matkustajakodin pokkapöydästä.
 |
| Ville keskellä takana ja jopa konstaapelin seurassa |
 |
| Kauppisten ravuri |
 |
| Ville ja markkinakaverit |
30-luvun alussa polkkatukka oli jo häipymässä muodista,mutta Kaisa pysyi lyhyessä kampauksessaan helppohoitoisuuden takia ja 60-luvulla sama hiusmuoti toistui Anne Sebergin ja Mia Farrowin lyhyissä kuontaloissa.Pappilan siskoksista Anna-Kaisakin päätyi muotioikussa v. 1966 keskityisleiriklaniin.
Kaisa oli kaikessa käytännön nainen.Hän oli myös taitava steppitanssija ja vielä 60-luvulla hän pisti lapsille pappilan salin korkkimatolla näytteeksi vilkkaita steppiaskelia,vaikka silloin piti panna Salora-ularadiosta kuuluvaa sunnuntaijumalanpalvelusta hiljemmalle..Herrankaan kaiken näkevä silmä radion vihreästä ULA-silmästä ei voinut vältellä katsomasta suu virneessä kappalaiskan gingerrogerilaista esitystä v.1934 kuuluisasta musikaalista Top Hatista.
Antista taas ei ollut Fred Astaireksi lakerikenkäkärjillään seisovana ja lyhyenkäntänä puhujana seurakunnan laajalla puhujalavalla,vaikka joskus yksin työhuoneessaan lurautteli pari värssyä perussaksalaisesta Annemariesta ja Fahne Hochista.
Äidin steppisitys pani lapsetkin ymmälle kumpi vanhemmista oli enemmän körttiläinen.
 |
| 1935 Iisalmelaisia kauppakoululaisia. Kaisakin takaoikealla |
Muotojen vapautuminen kuvasi uutta naisvapautusliikettä naisryntäiden vapaasti heiluessa raavaan miesväen silmissä ja körttiväen säikyttämiseksi.Körttiseuroissa saarnamiehet uhosivat maailmanlopun tulosta,mutta maailma näytti jatkuvan vielä senkin jälkeen ,kun helluntalaisetkin olivat palaamassa tuomiopäivän ohilaskennan jälkeen mäiltä koteihinsa uuden päivän aamiaispöytiin.
Charlestonia vielä kuului steppiaskeleiden kopinassa ravintoloiden ikkunoista Iisalmen mukulakivikaduille,vaikka uusi puhallinorkesterien svengi oli voittamassa Dallape-orkesterin kiertomatkojen ansiosta.
Dallapella oli käytössään upouusi Sisu-bussi keikka-autonaan ja Kaisakin oli kerran haastatellut sen kuljettajaa Iisalmen Nobel-Standardin aseman pesupaikalla tankatessaan Mulan Viiksiheikkiä.
 |
| 30-lukuinen Nobel-Standard myyntikioski |
jatkuu seuraavassa numerossa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti