MYRKKYONNIKASSA IHANTALAAN JA VÄLIRAUHAAN
---------------------------------------------------------------------
Myrkkybussin häkäpöntön huoltoa
Perjantai 25.8.
Helteinen päivä.
Kirje Kaisalle.
Kylpy Ajp:n saunassa.
Iltahartaus 5031:ssä.
Takaisin pat:aan.
Uusi tohtori Broherus tuli JsP:lle.
(Kyseessä mahdollisesti oli tri Johan Vilfried (Viffi) Brotherus.1919-2001.Myöh. urologian erikoislääkäri ja tohtori)
Lauantai 26.8..
Hellettä jatkuu.
Tawast lähti P15:aan.
Kirjallisia virkatehtäviä.
3 kaat.ilm. osanottok.
Lähtökylpy ja uinti.
Kuormastot lähtivät Ihantalan lohkolle.
Yö Pajulinnnan luona.
Sunnuntai 27.8.
Hyvästit Mellitselle ja sot.kotisisarille.
Myrkkybussissa Ihantalan lohkolle.
Vaihto I/JR12:n kanssa.
Martti Ruotsalaisen kanssa komentopaikalla jalkaisin, vanhoja muistellen.
(Martti Ruotsalainen oli Ylivieskan ylimääräisen' pappina 1939-40.
Samassa seurakunnassa 1800-luvulla palveli mm.eräs "Zakkris Toppelius" virallisena apulaisena)
Yöksi majoituttiin telttaan,jossa asutaan siksi kun korsu valmistuu.
Kirje Kaisalta.
Maanantai 28.8.
Aamulla sumuista.
Päivällä kirkasta.
Korsun rakentamista.
Martti Ruotsalaisen porukka lähti.
Muutama kranaatti JsP:n maastoon.
Lueskelin ja loikoilin.
Illalla kirje Kaisalle.
Ihantalaa
Tiistai 29.8.
Puolipilvistä.
Sadekuuroja.
Korsun rakentamista.
Nostelin hirsiä katolle ja siivosin omaa huonetta.
Verrattain rauhallista.
Tykistötoimintaa.
Kirje Kaisalta.
Kirje Kaisalle.
1 haavoittunut, lievä.
Keskiviikko 30.8.
Puolipilvistä.
Pieniä sateita.
Korsun tekoa.
Hovikoski ja Kontio käymässä.
Tavastin luona kylässä.
Paketti Jäntin mukana Kaisalta.
(Jäntit olivat mm. kuuluisaa iisalmelaista ja pielavesiläistä pappissukua)
1 haav. lievä.
Torstai 31.8.
Sää epävakainen.
Yksi kaatunut, stm. Nortunen 5011:stä ja yksi vaikeasti haavoittunut.
TYössä korsun rakennuksella.
Kirje Kaisalta ja rahalähetys.
Saunassa Tawastin ja Strömmerin kanssa.
(Tawast ja Strömmer olivat sot.pastoreita.
Pastori Strömmer oli ilmeisesti Samuel Vilhelm Strömmer.s.1919.Temmes.
Myöhemmin Vihannin vt.kirkkoherrana 1.8.1955- ja kirkkoherrana 1,5,1957-15.7.1957)
SYYSKUU 1944
Perjantai 1.9.
Kiireistä korsun tekoa.
Uuni jo melkein valmis.
Suhtkaunista ilmaa.
Sotilaspastorin korsunurkka
Lauantai 2.9.
Korsu valmistui.
Hirret katolle,samoin kattolevyt.
Uuni valmistui ja lämmitys alkoi.
Muutettiin yöksi korsuun.
Sauna.
Sunnuntai 3.9.
9.30 E.P:n puhuttelu (esikuntapäällikkö eversti Halsti) D:ssä.
Rauhantunnustelut alkaneet.
Suhteet Saksaan poikki.
Selostus komentajalle kom.paikalla.
Päivällisillä rovastin (kenttärovastin?) ja Strömmerin luona.
Seurat kansakoululla.
Puhe.
Loimun puhuttelu.
Sotahistorioitsija Anthony Upton kuvailee elo-syykuun päivien tapahtumia seuraavasti:
Suomalaisilla ei ollut illuusioita sodan lopputuloksesta.
Lopulta presidentti Rydin seuraajaksi valittiin marsalkka Mannerheim.Uusi hallitus oltiin muodostettu ja kenraali Keitelin lennettyä Berliinistä haistelemaan elokuun 17. päivänä poliittisia ilmoja Helsinkiin,Mannerheim teki hänelle selväksi,ettei ollut sitoutunut edellisen presidentin sopimuksiin.
Uusi presidentti katsoi olevansa vapaa sopimaan erillisrauhasta.
Kenttämarsalkka Wilhelm Keitel
Kenttäpastori Lukkarinen kirjoitti Ajastaikaansa omaa sotahistoriaansa seuraavasti:
Maanantai 4.9.
Sateista.
Aselepo ryssän kanssa.
Ammunta lakkasi klo 7.00.
Ryssät ammuskelivat edelleen.
Kom.paikalle.
Ryssän koneita.
IT-tulta.
Kirje Kaisalta.
Salapoliisiromaania.
Tiistai 5.9.
Sateista.
Aamulla tosin aurinkoista.
Tavast ja Strömmer meillä.
Huollossa asioilla.
Kirje Kaisalle.
Kaat.ilmoitukset.
Sauna.
Seurat kansakoululla.
Hovikoski,Jynäs,Kurkela,Talonen,Strömmer ja Haveri..(sot.pastorit)
Klo 8 ryssä lopetti ammunnan.
(Venäläisessä sotabyrokratiassa aselepomääräys Stavkalta mateli rintamalle vasta päivän perästä)
Virallinen aselepokohtaaminen 19.9.1944
Keskiviikko 6.9.
Sateista.
Vietin koko päivän korsussa lueskellen ja kirjoitellen.
Valtuuskunta Moskovaan (Hakzell,Heinrichs,Enckell,Walden,Hynninen,Grönblom j.n.e.)
Torstai 7.9.
Puolipilvistä.
Aamupäivä kirjallisia töitä.
Iltapäivän edessä 10 K:ssa.
Käytiin omin luvin välimaastossakin.
Ryssät rauhallisia omissa puuhissaan puolellaan.
Kirje Kaisalle.
Perjantai 8.9.
Sateista.
Komentopaikalla neuvottelelmassa välimaastossa löytyneitten kaatuneiden evakuoimisesta.
Yhteydenotto ryssään (Maj. Varla)
Kirje rva Hämäläiseltä.
Lauantai 9.9.
Pilvistä..
Aamulla komentopaikalla kaatuneiden evakuoimisessa.
Illalla neuvottelemassa asiasta välimaastossa.
Tuloksetta.
Sauna.
Kirje Kaisalta.
Sunnuntai 10.9.
Pysyin koko päivän kotona ja odotin ilmoitusta komentopaikalta.
Sellainen tuli vasta illalla huomist varten.
Pilvistä.
Luin Irja Niemen Neuvostokasvattia.
Kirje Kaisalle ja Aarnelle.
Irja Niemi alias Kerttu Nuorteva.s.10.11.12 Oregon,Yhdysvallat-29.9.1963 Kazakstan SNTL.
Vanhemmat Santeri Nuorteva ja Saimi Tammisto
. Kerttu Nuorteva 1910-luvulla isänsä polvella Oregonissa
Neuvostoliitossa Santeri Nuorteva nautti suurta Leninin suosiota ja yleni Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan presidentiksi.
Kerttu Nuorteva kasvoi ja kävi koulunsa Petroskoissa ja meni naimisiin suomalaissyntyisen neuvostoupseerin Jalmari Ahon kanssa..
Myöhemmin hän meni uudelleen naimisiin toimittaja Leo Varstarin kanssa.
1937 NKVD pidätti Kertun maanpetoksesta,josta kärsi 2 vuotta tutkintovankeutta sekä 3 vuotta pakkotyötä.
1941 jatkosodan joulukuussa NKVD värväsi Kertun tiedustelukouluun Suomeen lähettämiseksi.
Kertun molemmat veljet Matti ja Pentti oltiin lähetetty desantteina Suomeen Petroskoin tiedustelutoimiston käskystä ja otettiin kiinni Suomessa sekä teloitettiin..
Kertun desanttilento ja pudotus tapahtui Vihdissä.Hän laskeutuessa takertui varjoineen puuhun..Kerttu piilotti läheiseen liiteriin tavaroitaan,joista myöhemmin löydettiin mm. venäjänkielinen etelä-Suomen kartta ja huulipuikko.Kertun piti jatkaa muotipuvussa radioineen Helsinkiin,missä papereiden mukaan hän palveli kosmetologina Aleksanterinkadun kauneussalonki Beautyssä.
Kerttu jäi lopulta kiinni päätymällä VALPO:n ja Päämajan vangiksi.
Mm.Arvo"Poika"Tuominen,Santeri Nuortevan ystävänä avusti Kerttua kuulusteluissa,joista
paljastui 11 suomalaista yhteyshenkilöä.
Hella Wuolijoki sai elinkautisen ja Heikki Teekangas kuolemantuomion Nuortevan avustamisesta Sotaylioikeudessa.
Sodan jälkeen vapautettiin valvontakomission päätöksestä.ja Nuorteva luovutettiin 1944 NL:on.
Siellä hän sai10 vuoden pakkoleirituomion,jonka jälkeen luki vapautettuna rakennusinsinööriksi ja palveli esivoimalaitosrakennuksilla Kazakstanissa,jossa kuoli aivoverenvuotoon 1963..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti