--------------------------------------
Palanutta Rovaniemeä
Sunnuntai 15.10.
Parin tunnin lepoa Hirvoksen metsäkoululla.
Yöllä marssi rantatietä Rovaniemelle,jossa saksalaiset viivyttivät.
Törmättiin viholliseen.
Vetäydyttiin suoja-asemiin nukkumaan.
Maanantai 16.10.
Aamulla lähdettiin raskaalle koukkausmatkalle vihollisen selustaan.
Iltapäivällä katkaistiin Kittilän tie n. 7 km:n päästä kauppalasta.(Rovaniemen kauppala)
2 kaatunutta ja 1 haav.
Kylmä ja nälkä.
Tiistai 17.10.
Saksalaiset jättivät Rovaniemen tuhottuaan sen perusteellisesti.
(Vain 14 taloa pystyssä)
Majoituttiin saksalaisten parakkikylään.
2 laiskanlinnaa ja paljon hyvää ruokaa nälkäisille.
(Saksalaisilla oli suuri parakkikylä Rovajärven rannalla.
Oulussa,Torniossa,Kemissä,Porissa ja Turussa saksalaiset rakensivat omat varuskuntansa kaupunkien liepeille,joita kutsuttiin Pikku-Berliineiksi.Paljon tarinoita on tullut julki suomineitojen halusta seurustella komeiden ja hyvinpukeutuneiden saksalaissotilaiden kanssa,mutta harva suhde päätyi avioliittoon,koska etenkin Lapin tyttöjä katsottiin alarotuisiksi saamelaisiksi eikä kansallissosialistien rotuoppi sallinut avioitumista.Turun Pikku-Berliiniä syystä kutsuttiinkin Kickelstadtiksi.
Sota-aikana saksalaisisäisiä lapsia syntyi 700 ja venäläissyntyisiä eli venäläisvankien perillisiä 200)
Suomalaisnainen saksalaisaliupseerin kanssa Pohjoisessa
Lomaposeerausta
Keskiviikko 18.10.
Lepoa.
Kaat.ilmoitusten tekoa.
Torstai 19.10.
Lepoa.
Tervetullut sauna.
(Upseerit olivat nähtävästi erikoisasemassa saunomisen suhteen.Eräs silloin syksyllä 1944
19-vuotias kiskolainen korpraali kirjoitti Salonseudun Sotaveteraanien blogissa,että
haavoituttuaan Rovaniemen pohjoispuolella kranaatinsirpaleesta polveen,
että Oulun kenttäsairaalan sairaanhoitajalotat eivät olleet eläissään nähneet niin likaista ja suttuista soturia.Hän oli Röytästä lähtien n. 3 kk:tta ollut pesemättä maantiellä ja metsissä.)
Perjantai 20.10.
Lepoa.
Kirje ja kortti Kaisalta.
Lauantai 21.10.
Aamulla 6.30 lähtö marssille Kittilää kohti.
28 km:n marssi.
Huollon kanssa yötä talossa.
Tiet puolisääreen liejussa.
Sunnuntai 22.10,
Pakkasyön jälkeen tiet kovettuneet.
N. 6 km:n marssi.
Telttamajoitus.
Porukat tietöissä.
Kirje Kaisalle.
(Kenttäposti toimii.)
Maanantai 23.10.
Patl. edelleen tietöissä odottamassa ylipääsyä Korintin lossista.(Korintti on siis muutakin kuin keltainen rusina ja kanava Peloponneuksen niemellä)
Yö teltassa kului makeasti,vaikka nokea tunkeutuikin joka reikään.
Kylmän kosteata saunaa.
Räiskäleitä.
Tiistai 24.10.
Tietöitä edelleenkin.
Teltassa.
Lepäilyä.
Sauna.
Keskiviikko 25.10.
Liikkeelle lähtö.
marssi 15 km.
Majoittuminen telttoihin ja porukat tietöihin.
Torstai 26.10.
JR 11 kotiutetaan!
Valmistelut alkoivat kuumeisesti.
Ikäluokat 1925-24 jäävät edelleen palvelukseen.(Sot.pastori 1914)
Kansliatöitä.
Perjantai 27.10.
Kotiuttamisen valmisteluja.
Minun kohtaloni avoinna.
Laitoin kamppeeni lähtökuntoon.
Nuoret miehet (72) siirtyivät 1. patl:aan.
Lauantai 28.10.
Pataljoonamme kotiuttamiselimenä.
Rykmentin kotiutettavat kokoontuivat pataljoonaamme.
Sunnuntai 29.10.
Maanantai 30.10.
Tiistai 31.10.
(ei vientejä,vaan odotusta)
MARRASKUU 1944
----------------------.
Keskiviikko 1.11.
(Ei vientejä)
Torstai 2.11.
Lepäilyä ja lähtötarkastusta.
Perjantai 3.11.
Lähtö marssille Rovaniemeä kohti.
30 km.
Kenttäsairaalassa aamiaisella.
S-autolla (ambulanssilla) Tapion kylään.
Rämesaloa tapaamassa.
Ostin kengänpohjat ja kumikorot .
Majoittuminen taloon yhdessä kom.paikan kanssa.
Lauantai 4.11.
Lähtö Sinetästä ja 28 km:n marssi sateessa kuraisia teitä Rovaniemelle.
Sain omin silmin todeta saksalaisten hävitystöiden perusteellisuuden.(poltetun maan taktiikka)
JsP majoittui taloon.
Sauna ja makoisat unet.
Kirje Kaisalta.
(Kirjaamiset paljastivat,että JR 11. oli päätynyt Sinetästä 30 km pohjoiseen Kittilän tiellä.Sinetän kylä on saanut harvinaisen nimensä kyläkunnan historian mukaan autereesta eli sineestä..."On sinettä".)
Sunnuntai 5.11.
Lähtötarkastusta koko päivän.
vastauksia tiedusteluihin.
Kurkelaa tapaamassa.
Kom.paikalla käymässä.
Maanantai 6.11.
Patl. lähti klo 8 aamulla marssille Kemiin.
Tri lähti mukaan, minä jäin R-niemelle odottamaan kohtaloani,uuden porukan muodostamista.
Asuin sotilasmajalassa.
Kylpy.
Pystytin radion.(kenttäradion)
Kirjallisia töitä.
ASA:n v.1944 valmistaman kenttäradio VRFKC,joka ei kunnolla nähnyt vielä sotaa.
Radioamatöörien suosima laite sodan jälkeen.
Tiistai 7.11.
Pataljoonan loput lähtivät Kemiin marssille salaa minulle mitään virkkaamatta.
Jäin Rovaniemelle lastausporukan mukaan ja muutin sen luokse huoltoon.
Radio pystyyn.
Tapasin A.Suvannon.
Keskiviikko 8.11.
Lähdön odottelua Rovaniemellä.
Kävin Vaat.I.P:llä vaihtamassa puhtaita.(Vaatteiden intendenssipaikka.INT..armeijan intendemssitoimisto)
Nautinto kerrassaan.
Ilta radion ääressä.
Torstai 9.11.
Lähtö rekkavaunulla Tornioon.
Tie kurjassa kunnossa.
Nälkä koveni.
Illalla Tornioon.
Yötä Strömmerillä.
Seitsemään kuukauteen kahden lakanan välissä ja pehmeällä vuoteella.
Pohjolan Liikenteen 1940 Ford "Hävittäjä"- rekka Petsamo-Tornio
Perjantai 10.11.
Matka jatkui Kemiin.
Tavarat varastoitiin.
Sain tiedot kotiuttamisestani.
Yötä Karihaaran kansakoulun opettaja-asunnossa.
Siviilisaunassa.
Lauantai 11.11.
Kävin Herkko Kivekkään luona.
Huomenna lähdetään siviiliin laivalla Ouluun.
Kortti Kaisalta.
Herkko Kivekäs (s.23.10.1910 Maaninka) on suomalainen rovasti,virsirunoilija ja uskonnollinen kirjailija.
Kivekkään vanhemmat olivat rovasti Toivo Masse Kivekäs ja Alma Josefina Kaukovuori (ent. Nyberg). Hän pääsi ylioppilaaksi Lappeenrannan yhteislyseosta 1931 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistosta 1935.
Kivekäs toimi Lappeenrannassa ensin kappalaisena ja sitten kirkkoherrana 1946-76. Hän vastasi Siionin virsien uudistamisesta 1971 yhdessä Jaakko Haavion kanssa.
Kivekäs on kirjoittanut Siionin virsien lähetysvirteen 206 Pyhään nimeen Herran ja virsikirjan virteen 530 Herrani, minut loit.
Siionin virret,körttikansan virsikirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti