-----------------------------------------------------------
(jatkoa harakanpesään)
 |
| Hämähäkkipossu katossa. |
Jaska teki kierrosta osastolla.
Pääkäytävän vessanovi oli lukossa hoitajan yritellessä koputella ja udella kuka onneton saattoi olla jäänyt sisään vangiksi.
Ei kuulunut vastausta,ei pytynvedon kohinaa eikä muutakaan luonnollisten tarpeiden aiheuttamia ääniä.
Jaska meni ilmoittamaan asiasta Eerolle,joka oli lopettelemassa Mäkipään papan lusikkaruokkimista.
Papan kädet oltiin sidottu keinutuolin selkänojaan kuin Gestapon kuulusteluvangilla kumirannekkeella,jota yleensä käytetiin verinäytteen otossa.
Eero riuhtaisi painonnostajan hauiksellaan vessanoven auki, lukonkielen repiessä ovenkarmista puupalan pois
Kummatkin kurkistivat oviaukosta sisään.
Vessassa paloi valo ja lavuaarin posliinilla oli Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä-kirja avoinna.
--Ei tääl näjy kettä!
--Mitä piruu tää oikke meinaa...?
Jaska kysäisi Eerolta,kun vessan sisäkatosta kuului omituista sihinää.
Kumpienkin tuijottaessa ylöskäsin ,Markku roikkui kumitossut jalassa harallaan ja kädet levällään seinistä kiinni kuin hämähäkkimies .
--Mitä vitt....eikus perkelet sää siäl katos roikut?
Eero uteli.
--Kmul o yks ksalaisuus!
Markku vastasi kuiskaten.
--Kmull o yks kvarasätkä ktääll ilmakritilä ktakan kpiiloss..
--Älkkä kertokka Ksirkal..ksil osastonhoijal mittä!
--Tul sää ny ales siält,nii saat heti multa kolme tyämiäst poltettavaks tupakkihuanees ja sitte petiin!
Eero maanitteli.
--Ei siäll yläkerras voi vettä henujakka ku käret ova seinäss kiine kun imukupeill.
--Emmää kvoi ktull ku kmullo kpaskat khousuiss..ja kjala klukuss..
Markku vastasi melkein itkussa.
Eero meni aivan Markun alapuolelle ja mätkäytti nyrkillä pojan vatsaan,jolloin hämähäkkimies putosi katosta hoitajan syliin.
--Täll taval hämähäkkimiähet tippuvat katost ilman kärpäsraidii?
Hoitajapari kantoi Markun ensiksi pesuhuoneeseen pestäväksi ja sitten he taluttivat pojan putkisängylle sitomalla hämähäkkimiehen raajoista nahkaremmeillä kumpaankin päätyyn.
Eero pakotti vielä pojan nielemään valiumin vesilasillisella.--ja sille kustannuspaikalle laskeutui rauhanenkeli taivaalta.
Jussi oli kerran kysäissyt Eerolta miksi osaston parvekkeenovi oli aina lukossa.
Vanhempi hoitaja oli vastannut sen johtuvan turvallisuussyistä,ettei enää tarvitse tupakalle menijöitä korjata sihvelin ja luudan kanssa tohtorien parkkipaikalta.
Kymmenisen potilasta ollaan korjattu kuolleena viiden vuoden aikana päälääkärin parkkiruudusta.
--Ja sitt ne varottelee lehtie lääkäripalstoill ett tupakki on hitaast tappavaa myrkkyy!
Eero naurahti pannessaan Coltin suuhunsa ja poistui potilaiden tupakkahuoneeseen. tarkastamaan,ettei roskakoriin oltu heitetty palavia sätkätumppeja.
Sairaanhoitaja Simolan Kaija juoksi hädissään Jaskan ja Jussin luokse kertomaan,että lentoluutnantti Kirjavainen on taas saanut sätkyn ja heittänyt lääkkensä lattialle.
Kaija oli lääkejakelussa yrittänyt tarjota muovikupissa Kirjavaiselle tabletit,jolloin potilas oli heittänyt ne pitki salin lattiaa ja murissut joistain vanjojen paskasista naissanitääreistä.
..Voisitteks te kummakki tullla jelppamaan,kun Kirjavane rikkos jo yhren pinnatualinki ruakapöyrän pääll?!
Kaiija pyyteli lupaamalla vielä tarjota palkaksi kierroksen Karjalan revanssikaljaa kirkonkylän Belaruspubissa illemmalla.
Jaskan mielestä kaiija oli komea herkkuperä,mikä kutsui muuhunkin kuin kaljan tissuttamiseen Belaruksessa.
--Pääsispäs tollast koittelemaa oikke mäkivaihteell,niin äes painus syväll vakkoon!
Jaska kuiskasi Jussille seuratessaan sairaanhoitajaa salin puolelle.
Hoitajien astellessa saliin lentoluutnantti istui ruokapöydän ääressä silmät leimuten ohjaamassa Brewster-hävittäjää pilotin asennossa pitämällä kuviteltua ohjaussauvaa kädessään ja peukalo konekiväärin liipasinnapilla..
Kirjavainen kähätteli sarjoja ampuen,että siinä taas meni kolme jakkia ja neljä tsaikkaa alas Vuoksen vesiin.
Jaska kysäisi tottumuksesta Kirjavaiselta:
Mikä vuas,kuukaus tai päivä se tänäpänä on?
--Se on heinäkuun kolomastoista päevä tuhatyheksänsattoonelejäkymmentänelejä..
--Eekös se fänrikki tiijä mittää ajasta,että se nytenniin on kolometoesta -reikäreikä...lentokorkeuttakin on kaksihattaviissataa jalakaa?
--Kahtokaapas fänrikki tuonne alas kun Viipurjkin pallaa..ja olis jo aeka pallaella Lappeenrantaan kun benssiinikkin tuppoo loppummaan ja iivanattiin ne possaatelevat ilimatoruntatykeillään läheltä...
Kirjavainen korjasi kuviteltua happinaamariaan kasvoillensa ja nojautui eteenpäin kuin syöksylaskussa.
Jaska kysäisi viekkaana Kirjavaiselta:
--Kumme nyt olla laskeutumassa,niin ottasittekos herra luutnantti valiumin poskeen kossupaukun kanssa?
Kirjavainen katsoi tiukasti eteensä lähestyvää kuusikkoa ja vastasi:
--Kyllä kelepoo...mutta pijelkää nyt kiinni paekallanne kun kuusenlatvat katkeelevat napsimalla siivenkärjissä..ja harakanpesijä lentelööpi kaeken hoppeetavaran kanssa...ikkäänkin olotaesj laskeevuttu kulutaseppäliikkeen lasitiskille!!
-
Pääkäytävän vessanovi oli lukossa hoitajan yritellessä koputella ja udella kuka onneton saattoi olla jäänyt sisään vangiksi.
Ei kuulunut vastausta,ei pytynvedon kohinaa eikä muutakaan luonnollisten tarpeiden aiheuttamia ääniä.
Jaska meni ilmoittamaan asiasta Eerolle,joka oli lopettelemassa Mäkipään papan lusikkaruokkimista.
Papan kädet oltiin sidottu keinutuolin selkänojaan kuin Gestapon kuulusteluvangilla kumirannekkeella,jota yleensä käytetiin verinäytteen otossa.
Eero riuhtaisi painonnostajan hauiksellaan vessanoven auki, lukonkielen repiessä ovenkarmista puupalan pois
Kummatkin kurkistivat oviaukosta sisään.
Vessassa paloi valo ja lavuaarin posliinilla oli Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä-kirja avoinna.
--Ei tääl näjy kettä!
--Mitä piruu tää oikke meinaa...?
Jaska kysäisi Eerolta,kun vessan sisäkatosta kuului omituista sihinää.
Kumpienkin tuijottaessa ylöskäsin ,Markku roikkui kumitossut jalassa harallaan ja kädet levällään seinistä kiinni kuin hämähäkkimies .
--Mitä vitt....eikus perkelet sää siäl katos roikut?
Eero uteli.
--Kmul o yks ksalaisuus!
Markku vastasi kuiskaten.
--Kmull o yks kvarasätkä ktääll ilmakritilä ktakan kpiiloss..
--Älkkä kertokka Ksirkal..ksil osastonhoijal mittä!
--Tul sää ny ales siält,nii saat heti multa kolme tyämiäst poltettavaks tupakkihuanees ja sitte petiin!
Eero maanitteli.
--Ei siäll yläkerras voi vettä henujakka ku käret ova seinäss kiine kun imukupeill.
--Emmää kvoi ktull ku kmullo kpaskat khousuiss..ja kjala klukuss..
Markku vastasi melkein itkussa.
Eero meni aivan Markun alapuolelle ja mätkäytti nyrkillä pojan vatsaan,jolloin hämähäkkimies putosi katosta hoitajan syliin.
--Täll taval hämähäkkimiähet tippuvat katost ilman kärpäsraidii?
Hoitajapari kantoi Markun ensiksi pesuhuoneeseen pestäväksi ja sitten he taluttivat pojan putkisängylle sitomalla hämähäkkimiehen raajoista nahkaremmeillä kumpaankin päätyyn.
Eero pakotti vielä pojan nielemään valiumin vesilasillisella.--ja sille kustannuspaikalle laskeutui rauhanenkeli taivaalta.
Jussi oli kerran kysäissyt Eerolta miksi osaston parvekkeenovi oli aina lukossa.
Vanhempi hoitaja oli vastannut sen johtuvan turvallisuussyistä,ettei enää tarvitse tupakalle menijöitä korjata sihvelin ja luudan kanssa tohtorien parkkipaikalta.
Kymmenisen potilasta ollaan korjattu kuolleena viiden vuoden aikana päälääkärin parkkiruudusta.
--Ja sitt ne varottelee lehtie lääkäripalstoill ett tupakki on hitaast tappavaa myrkkyy!
Eero naurahti pannessaan Coltin suuhunsa ja poistui potilaiden tupakkahuoneeseen. tarkastamaan,ettei roskakoriin oltu heitetty palavia sätkätumppeja.
Sairaanhoitaja Simolan Kaija juoksi hädissään Jaskan ja Jussin luokse kertomaan,että lentoluutnantti Kirjavainen on taas saanut sätkyn ja heittänyt lääkkensä lattialle.
Kaija oli lääkejakelussa yrittänyt tarjota muovikupissa Kirjavaiselle tabletit,jolloin potilas oli heittänyt ne pitki salin lattiaa ja murissut joistain vanjojen paskasista naissanitääreistä.
..Voisitteks te kummakki tullla jelppamaan,kun Kirjavane rikkos jo yhren pinnatualinki ruakapöyrän pääll?!
Kaiija pyyteli lupaamalla vielä tarjota palkaksi kierroksen Karjalan revanssikaljaa kirkonkylän Belaruspubissa illemmalla.
Jaskan mielestä kaiija oli komea herkkuperä,mikä kutsui muuhunkin kuin kaljan tissuttamiseen Belaruksessa.
--Pääsispäs tollast koittelemaa oikke mäkivaihteell,niin äes painus syväll vakkoon!
Jaska kuiskasi Jussille seuratessaan sairaanhoitajaa salin puolelle.
Hoitajien astellessa saliin lentoluutnantti istui ruokapöydän ääressä silmät leimuten ohjaamassa Brewster-hävittäjää pilotin asennossa pitämällä kuviteltua ohjaussauvaa kädessään ja peukalo konekiväärin liipasinnapilla..
Kirjavainen kähätteli sarjoja ampuen,että siinä taas meni kolme jakkia ja neljä tsaikkaa alas Vuoksen vesiin.
Jaska kysäisi tottumuksesta Kirjavaiselta:
Mikä vuas,kuukaus tai päivä se tänäpänä on?
--Se on heinäkuun kolomastoista päevä tuhatyheksänsattoonelejäkymmentänelejä..
--Eekös se fänrikki tiijä mittää ajasta,että se nytenniin on kolometoesta -reikäreikä...lentokorkeuttakin on kaksihattaviissataa jalakaa?
--Kahtokaapas fänrikki tuonne alas kun Viipurjkin pallaa..ja olis jo aeka pallaella Lappeenrantaan kun benssiinikkin tuppoo loppummaan ja iivanattiin ne possaatelevat ilimatoruntatykeillään läheltä...
Kirjavainen korjasi kuviteltua happinaamariaan kasvoillensa ja nojautui eteenpäin kuin syöksylaskussa.
Jaska kysäisi viekkaana Kirjavaiselta:
--Kumme nyt olla laskeutumassa,niin ottasittekos herra luutnantti valiumin poskeen kossupaukun kanssa?
Kirjavainen katsoi tiukasti eteensä lähestyvää kuusikkoa ja vastasi:
--Kyllä kelepoo...mutta pijelkää nyt kiinni paekallanne kun kuusenlatvat katkeelevat napsimalla siivenkärjissä..ja harakanpesijä lentelööpi kaeken hoppeetavaran kanssa...ikkäänkin olotaesj laskeevuttu kulutaseppäliikkeen lasitiskille!!
 |
| Brewster järvessä.Juhart 2011 |
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti