 |
| Che. Juhart 2011 |
Vanaja-kuljettaja oli järjestelemässä kaivurin sidontaroppuja lavetin hytin puoleiselle lankkutasolle.
--Kuules Make..
Tini vihdoin avasi suunsa.
--Mää käyn toss Kuparikulmas muijan ompelutarvikepuaris vippamas fyrkkaa..josse ainaskis antais kottii..
--Venttaas vähän aikkaa!
Make nojaili työmaan lankkuaitaa vasten ainakin varttitunnin Tinin kiiruhtaessa paikalle kasvot punaisina.
--No saiskos vipattuu sitä fyrkkaa Anitalt?
Make uteli.
--Joo..kylsse anto mull snellun,mutse nost sellasen kamalan mekkalan puaris,ett asjakkaat kattel mua ihan silmät ympyrskäisin kun teefarit kiaroon,ett lankamyynti toppas kun kraatarinsaksil katkastun...
Tini vastasi .
--Se sanos eropapreiren olevan allekirjotust vaill tuamarill ja ett vippi vähennettän mun osuurest poijes..
--Se kirjotti mull parakonikuitinkin siit...
--Mää en viäläkään tajuu,miksse ott must eron,kummää ole olnu melkken kuukauren selvän ja halunnu näyttää sill,ett must niinkus Anitan omill sanoil näkysis jottai moraalist selkäruatoo...
Samana iltapäivänä Make ja Tini istuivat ryhdissä ja hyvässä vireessä punanaamaisina Saluunan karvalakkipuolen tynnyrituoleilla.
Make siemaili Amiraalia Tinin kipatessa viinilasista punaista Riojatintoa.
Viereisessä pöydässä istui syvässä keskustelussa pitkätukkaisia ja samettijakkusia opiskelijoita Che Guevara- ja Hot Tshi Minh-napit kauluksissa. Pari mustamekkoista ja afrotukkaista Leningradin berioshka-myymälästä ostetut maatushkahuivit hartioillaan punaisin huulin ja silmin nautiskelivat halpaa algerialaista punaviiniä.
Keskustelusta kävi ilmi porukan juuri saapuneen Leningradin taistolaiselta tutkimusmatkaltaan.
Opiskelijoiden pöydässä vallitsi ihmeen raskas tunnelma kuin surutalon riihessä ruumiinpesun aikana.
Keskellä pöytää paloi kolme vahakynttilää,josta yksi poninhäntäinen opiskelijapoika otti filttericolttiinsa tulta..melkein polttamalla roikkuviiksensä ja pulisonkinsa.
Toinen samettijakkuinen pujoparta luki Kansan Uutisten pääotsikkoa:
--"Presidentti Ho Tshi Minh kuollut 4.9.69."
 |
| Ho Tshi Minh 1946 |
Make yllytti Tiniä nostamalla kaljalasiaan ylös.
--Hoh..Hoh..Hootshiiminh!
--Ol vait!
Tini huudahti väliin.
--Sää huuras kun amerikkalaine joulupukki tiilipiipun nokass!!
Make veti äkisti lasinsa alas pyöreidem lennonrillien kiiltäessä vastapöydässä häneen päin partasuiden vihaisin suhauksin.
--Tua opiskeleva rikkairen pappojen jälkeläiste komsomoliporukka ei näjy tykkäävän kun tyämies hurraa kaikkien vinosilmästen kansojen kommaripomoll!
--Maost mää en uskaltais laussuu sanaakaan ja sen punasest pipliast...
--Kummakun rikkairen kakarat haluu roletaariatin vallankumoust ja meikäläne tyäläsperhhees syntyny halusis isttu omas lasilinnas ja juara jameshovimestarin hoppiaprikal tarjoamaa konjakkii pillist marmoriverannal?
Make kuiskasi Tinin korvaan..
--Mitässää meinasis,jos juaraa nää lasit tyhjäks ja painutaan Sirkan paariin?
--Siäll on tyämiehenki pare ottaa murhheseens oikkian musiikinki tahris,eik tartte olla noire älykköje tarkkailuluakal..
--Tost levykoneestki tulee ulos jottan viaraankiälist rokkii,jost mää en sit ymmär mittään..
--Kaikkee ailaivaanjuuta huurellaan rautkitaralankal säjestettyn sellasel melul,ettei eres omaa piaruas kuule..
--Tyäläse piaru on nykyjäs kin kuiskaus hautoje takkaa..eik kukkan kuule..
--Kunnon tanko saa mun jalkkan virkkiäks..vaikkon suruliputus päälläs..
--Pans sääki Tini sun pairanhelmas houssusas..
--Nua partakuntit tykkävä vaan punalipust ja sää liahuta valkost pairanhelmaa ikkäänkute antautumisen merkkin.....
Lokakuun lopulla pankin perustyöt kummallakin pankkityömaalla olivat täydessä käynnissä.
Työn edistymisestä kertoivat keltaisten Potain-kraanojen nouseminen taivaalle,joidenka kopeista nosturikuskit katselivat alhaalle pohjalaatalla työskenteleviä alamaisiaan luterilaisen rakennustaidon ylirakennusmestareina,jotka ratkaisivat korkeudessaan kuka saisi betonikurajassikan seinävaluun ja ja kuka taas jurrinipun seinäkoolingeiksi.
Ensimmäisen ja toisen kerroksen valutöiden aikana kevättalvella rakennustyömaa näyttäisi jurrimetsikön takaa lauta-aidan takana seisovista eläkeläispapoista tiheältä ja perkaamattomalta kuusikkoreunalta.
Make ja Tini olivat päässeet paalutusporukkaan,minkä tehtävänä oli pankin jokitörmän puoleisen reunan paaluttaminen puupaaluilla.Pohjalaatan alle oli sutjautettu joka anturan alle kaksi 25-metristä betonipaalua peräkkäin.Ensimmäiset paalut olivat keilipuntin painosta sujahtaneet vanhan merenpohjan saveen kuin kuuma naskali voihin.Toista betonipaalua piti juntata perään hiukan enemmän kunnes pohjakari tuli vastaan..
Savilaaksokaupungissa sai kuulla vielä perjantaina tasaista junttakalketta iltapäivän kello neljään,jolloin tehtaiden pillit yhtyivät urakkamusiikkiin ja jopa pikkukirkon suntiokin veteli kirkonkellojen narusta hitaalla tahdilla kuolinkelloja
Lauantaina olisi vain puoli päivää töitä työmailla ja tilipäivä..
 |
| Paalutus- eli junttakone. Betonipaalu nousemassa keiliin. |
Oli sateinen lauantaipävä ja Make oli jo liukastellut nahkavartisissa kumiteräsaappaissaan monttuluiskalla useaan kertaan.
Kiinnitettyään vaijerin maassa makaavan betonipaalun päähän, paalukoneen vetovaijerit kiristyivät nykäyksellä,jolloin Make kaatui rähmälleen plinisaveen.
Hänen rukkaskätensä pitivät vielä vaijerista kiinni,jolloin paalumies halkoi leuallaan kuin TVH:n lumiaura savista rinnettä alas.
--Irrot ny perkkelees hanskas siit ropust,ettes kiiku tual keilinnokas ku mollamaija!
Tini huusi penkalta..
--Muute sää lennäs taivasse ku onnenkyyhky?
Maukka irrotti hanskaotteensa ja hänen leukaliukumisensa päätyi yhteen raakalaudasta tehtyyn valukotteroon.
Maukalle taputettiin kuin Sariolan sirkuksen trapetsiakrobaatille.
Hän oli saanut yleisöä lankkuaidan ajoaukossa seisovalta eläkeläispappajoukolta ja samoin työmaan mittakaksikolta Lahtisen Markulta ja Pappilan Jussilta.
Markku oli mittamiehenä ja Jussi lattamiehenä.
Markku oli tiirannut teodoliitin vaaleanpunaisen tähtänlinssin takaa Maken liukumislentoa ja huutanut:
--Hei Make..seisos vähän aikka paikallas..niin otan oikke potrettikuvan sust Kansan Uutisten tai Hymylehren etusivul suomalasen tyäväjen sankarin?
--Sano JUUSTO!
Mittamiespari oli ennen perustöiden alkua mitannut pankkitontin rajat kaupungin peruskorkoanturasta,joka sijaitsi vanhan puretun Krouvinpuiston kioskin ja sillan kaiteen päädyn välissä.Jostain käsittämättömästä ja ammattikoulun matikallaan mittamies oli saanut pankin tontin metrin hammaslääkäri Äyhön tontin puolelle.
Asiasta ei oltu hiiskahdettu mestarille halaistua sanaakaan eikä mestarikaan ollut sitä koskaan hoksannut.
Kerran seinävalutöiden aikana mestari oli seissyt seuraamassa iltavaluja yhden betoniseinän päällä ja humalassa pudonnut pää edellä pohjalaatalle aivan ylöspäin törröttävän 25-millisen rautakehikon viereen.
Mestarille ei ollut käynyt juopontuurissaan sen pahempaa vahinkoa kuin mitä oli saanut pientä betonihottumaa poskipäähänsä.
Siitä paikalta hän oli marssinut kulman taakse kaupunginhotellin ovesta sisään eikä valupomoa oltu nähty työmaalla kuin seuraavana keskiviikkona kovassa honkkelissa..
Työmaakopissa lastattiin reppuja ja salkkuja kotiin lähtöön.
Tilipusseja pilkotti sarkatakkien rintataskuista.
Joku oli kaatamassa repustaan starttikossuja illanviettoonsa.
Valutimpuri Valtsu alias Huotarin Valdemar söi viimeistä juustoreikäleivän kannikkaansa ja pisti kahvitermoksensa reppuunsa.
Lopuksi hän otti kouraansa suustaan ylätekohampaansa ja nuoli muovikitalaen kummatkin puolet kielellään viimeisistä ruokaperskoista.
Valtsu oli muutenkin tunnettu pihinä miehenä,joka keräsi työmaalta naulareppuunsa kaikki vääntyneet rautanaulat.
Kotona halkoliiterissä hän hakkasi ruuvipenkin päällä timpurinvasarallaan niitä oikosiksi.
Kerran työmaan timpurikaverit olivat lastanneet tämän vanhan Hermes-pyöränsä takatarakalle pinon purettuja ja betonisia valulautoja ja panneet punaisen lipun perään ja ruutuvihosta revityn"Ylileveä kuorma"-lapun varoitukseksi..
 |
| Kello neljä hellatehtaan portilla. Juhart 2003 |
Jalassa mustien rippiteryleenien lahkeista pilkottivat teräväkärkiset mustat spittarit.,joita Tini kiillotti housun upslaakeihin kahnaamalla.
Make oli pistänyt ylleen harmaan veekauluksisen villapuseron sinisen kauluspaidan päälle.
Jaloissa hohtivat uudet ja vielä vekilliset James-farkut mokkaloufereiden päällä.
Kummatkin olivat valmistautuneet illan rientoihin.
Make tokais kaverilleen:
--Jaa...sää Tini menes sit oikke naisil tänäehtton?!
--Ja ihan viaraall paikkakunnal viäl?
--Eiks sust löyry eres pikkase solitaarisuutt naira kotikonnuill...?
--Eka kert kymmenee vuatte sää noin vaa päätäs mennä friiull, jättämäll hyvä kaveris omin nokkines selviämmä ison kaupunkin viättelyist..
Tini vastasi:
--Joo mullon yks leskifrouva tual Kitulas ja aikmoine pakkaus..
--Sillo tiilitalo kirkonkyläs ja ihkauus Ratsun Finni...
--Emmää sen rahnoje peräs kulj..ol hualeti siit...mutku se on oikke peto peris...
--Mää ennoo saanu naist sitte kum meirä Tapani syntys vuan kuuskyt kolm..et kaissää ymmärrä..?
Maukka vastasi:
--Sää puhus ku yks rariotehttaan yksmalkanen pakkaaja..
--Kuss silt yks irvileuka ol kysynyt kosk se ol viimeks saanu,niisse vastas,ett eka kerran vuan viiskytyhreksän..ja melkke het perään vuan kuuskytseittemän..
--Kuule Tini...kumme ollaa parhhait kamui,nii muistasää pikkase muntki,kun pehttas sen ilosen lesken kanss!
Make kysäisi vienona.
Maanantaiaamuna Tini astui työmaakoppiin toinen silmä mustana.
--Misässää ole olnu..tappelusko?
Make uteli parhaalta kaveriltaan.
--Emmää ol missää tappeluksis olnu..
Tini vastasi häveliäänä.
--Kussää muistas..et mun pir muistta sunt,niimmää sain nyrkit silmmän..
--Mulloli oikke romattinen hetki Ellin kans vällyje all..me nautittiin riojatinttoo ja me pyäriskeltti lakanois..
Sitkun mult tuli mää huusin koval äänell ett Make...Make..ja sillo Elli isk silmän mustaks...
Nymmull on yks silm sattenkaaren färeis ja yks katteellinen paras kaver....
 |
| Amerikkaa puutalokaupungissa v.1964. |
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti