tiistai 15. marraskuuta 2011

Molotovin loppusota.Suomikirja.

Västlax 1937
1968 heinäkuu
----------------

Tykkimiehiä ja ryhmyreitä makasi Kalalautan kannella telttapussien päällä yläkropat paljaana ottamassa suulista. Vääpeli Voutilainen nojasi kyynärpäillään lautan reilinkiin äkkiväärä piippu suunpielessä ja räki veteen nikotiinin ruskeita klimppejä vaahtoavaan meriveteen.
Lautta oli lähtenyt aamuvarhaisella Russärön linnakkeen laiturista ja lähestyi Hästskön saarta,minkä kohdalla se tulisi kääntymään paapuurin puolelle Västlaxin lahteen.
Meri oli täysin tyyni.
Jussista tuuleton meri muistutti Kihdin selkää,missä venepartiolaiset olivat  vuoden 1966 kesällä ankkuroineet lippukunnan Hwal-kaljaasin hiekkasärkän ristireimarin läheisyyteen.
Kaljaasin ahterissa sijaitseva sauna oli lämmitetty ja partiopojat sukeltelivat nakuina reilingin yli Kihdin selän veteen.
Kylmä Amiraaliolut maistui kylpemisen päälle ja isärovastikin lippukunnan johtajana Aatamin puvussa nautiskeli peräkannella Luojan tarjoamasta iahanasta ilmasta.
Papiksi Antti-rovasti oli aikamoinen ekshibitionisti eikä edes naisväen edessä hävennyt alastomuuttaan uinneillaan sekä auringonotoissaan.
1966 Isärovasti haisaappaisten meri-
partiolaisten kanssa
Kökarin kirkolla
Kylmä olut pani poikien mielet takaisin Maarianhaminan pienvenesatamaan,mistä myös aamuvarhaisella oltiin lähdetty paatin Mercedes-dieselin salliman 4:n solmun vauhdilla matkalle takaisin kotisatamaan.
Maarianhaminan marinan venekuntien tiukka tukholmalainen gutturaaliruotsi kaikui vielä korvissa ja venepartiolaisten koulusvenska oli saanut sveariikiläiset teinitytöt moneen otteeseen kysymään Va sa du..va sa du...?
Partioaate oli jäänyt ruikuttamaan jo kotisataman Vuohensaaren kaijalle vanhempien meripartiolaisten nakkaillessa isärovastin silmistä pois kaijan kioskin takana systembolagetista ostettua suomalaista koskenkorvaa Hartwallin Jaffa-appelsiinijuoma kyytipoikana,ähisten miesmäisen käheästi viljaviinan kirpeydestä.
Isärovasti ei voinut kieltää näitä edes omalla auktoriteetillään naukkailusta,koska moni vanhempi kolli oli jo perheellinen ja lähestymässä 30:n vuoden haamurajaa .

Kylmä olut oli melkein kaikkien varusmiesten mielessä pätsikuumalla Kala-lautan kannella.
Vasta tämän loppusodan palkaksi Russaröön palattuaan ryhmänjohtajaporukka tulisi saamaan käteensä sotilaspassit ja matkalitteran kotimatkalle siviiliin..
Lautta oli täyteen lastattuna.
Esikuntapatterilta saadun Vanaja-kuormauton vetokoukkuun oltiin kytketty 45-millinen piiskatykki,jota armeijan kielellä kutsuttiin Molotoviksi.Vanaja katseli nokka rypyssä lautan vaahtoavia peräpyörteitä Jussin käydessä tarkastamassa,että tykki pysyi kytkettynä kuorma-auton vetokoukussa.
Tykin akseleissa oli venäläisen A-Fordin eli Molotovin pinnapyörät,josta ilmeisesti nimike oli tullut.
Koko tykin historia on mielenkiintoinen,koska saksalaiset olivat ensiksi keksineet sen 38-millisenä "Tankabwehrkanonen'a" eli panssaritorjunyatykkinä.Vuodesta 1932 Neuvostoliitto valmisti sitä lisenssillä ja tykki ristittiin vuoden 1939 suuren isänmaallisen sodan kunniaksi tittelillä "Protivitankova Puska obr 1932 G.
Tykin kaliiberia oltiin nostettu 45:n milliin.
Talvisodassa suomalaiset joukot olivat saaneet niitä sotasaaliiksi 125 kappaletta ja venäläiset olivat uudelleen ristineet ne nimellä "Proshait rodina" eli "Hyvästi isänmaa".

Lautta oli kääntymässä kohti lahdenpohjukkaa, vääpeli Voutilaisen kehotettua torjuntapataljoonaa valmistautumaan maihinnousuun.
Lahden oikealla puolella nousi jyrkähkö kallio ja pohjukasta näkyi peltoaukeamaa ja koivikon välistä pilkahti punamullatun mummonmökin seinää.
Merimatkan aikana Jussi oli katsellut horisonttiin,jos niitä neuvostoliittolaisten sukellusveneen periskooppeja pistäisi vedestä ylös.Ainoan suuremman aluksen,minkä hän näki savuavan horisonttiin, oli ketsupin värinen Viking Linen autolautta.Pienpurjeveneiden mastoja hän näki samoin pikkusaarten pohjukoissa.
Ei yhtään vihollisalusta.
Äidinmaidosta Jussia oltiin ruokittu,että se iivana oli suomalaisten vihollinen.

45 mm piiskatykki



Silloin vuoden 1968 kesällä elettiin jonkinlaisessa tulevan kähäkän uhassa,mutta ei täysin tiedetty miksi.
Presidentti Kekkosta oltiin kuulusteltu Moskovassa,Irkutskissa ja Baikal-järvellä kalareissuilla Suomen suhtautumisesta DDR:n tunnustamisessa.
 Tsekkoslovakian miehityksestä Suomessa oltiin vokaalisesti hyvinkin kriittisiä,presidentinkin jo menettäessä toivonsa ison naapurin kanssa rakennettujen toverisuhteiden valumisesta hiekkaan.

                                            Josef,Josef..Harmony Sisters


200.000 puna-armeijan sotilasta oltiin lähetetty Prahaan.Tekonen tuntui oudolta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtajalta,joka oli tehnyt omat stalininsa,vaikka Josef oltiin virallisesti kruksattu pois manifestista raakalaisena diktaattorina.
Brezneviä ennen Nikita Hrutshev oli kerinnyt Stalinin v.1953 kuoleman jälkeen tekemään juudakset Stalinille,eli kieltänyt hänet ainakin kolmeen kertaan.
Nikita itse Puolan rintamalla suuressa isänmaallisessa sodassa oli taistellut propagandakomissaarina Stalinin puolesta.Propagandaupseereja pidettiin pahimpina usuttelijoina hyökkäyksiin,joskus jopa ammattiupseerien komentoja vastaisesti.,lähettäessään joukkoja selvään surman suuhun.

Praha 1968
Juhart 1994






Kalalautan keularamppi haukotteli avoinna lahdenpohjukassa ja rannassa odotteli toinen armeijan Vanaja ottamaan kannelta toisen Molotovin peräänsä.Torjuntapataljoonan tykkipatteri aloitti marssin kallion päälle.
Sotaleikissä kahden Molotovin piti estää keltaisten maihinnousun.
Torjuntapataljoona oli sinisiä ja jokaisen kypärään pantiin näytöksi sininen kreppipaperin palanen.
Porukalla vedettiin piiskatykit kallion päälle,koskei kuorma-autoilla päässyt kuin pellon reunaan.
Vääpeli Voutilainen komensi tykinjohtajia,Jussia ja alikersantti Wessmania panemaan putkiin rättipaukut,mitä yleensä käytettiin saluuttilaukauksissa.Rätit olivat vanhoja työpalvelupusakoita,joita patterin rättikersantti oli vastahakoisesti luovuttanut vääpelille.
Näin piti torjua vihollisen maihinnousu.
Kallion päältä Jussi katseli pohjoiseen,missä jossain Förbyn saaren takana olisi Strömman kanava.
Sinne oli kymmenisen kilometriä linnunteitse. Strömmasta olisi melko lyhyt venematka pappilan uudelle v.1967 ostetulle Kiilan kylän Mäntyrinteen kesämökille.
Jussi tunsi olevansa kotikonnuilla.

Stömman kanava
Vääpeli Voutilainen huusi tykinjohtajille valmistautumaan asemiin,koska lahden suulle oli ilmestynyt laivaston ylpeys,Britanniasta ostettu vanha fregatti Matti Kurki. Merisoturit kutsuivat sitä laivaston isoimmaksi vaneripaatiksi.
Fregatilla oltiin pantu jotain tuimempaa pesään,koska sen piipusta tuprutti tumma savu,mikä levisi lahdelle savuverhoksi.
Savusta alkoi seilaamaan lahdenpohjukkaa päin venäläisvalmisteisia amfibiotankkeja.
Torjuntapatterissa kallion päällä seurattiin mielenkiinnolla,mitä tulisi tapahtumaan.
Kaksi tankkia oli jo rannassa,mistä nousi luiskassa mummonmökin pottumaa.
Rannasta kuului kovaa dieselien jurnutusta,mudan lennellessä telaketjuista taivaalle.
Kumpikaan tankeista ei päässyt maihin monesta yrityksestä huolimatta mutapohjan ja pehmeän savirannan takia.
Tankit peruuttivat takaisin lahdelle ja hävisivät savupilven sisään.
Hyökkääjien piti lähteä etsimään uutta kovempipohjaista lahden perukkaa maihinnousuunsa.

fregatti Matti Kurki
Vääpeli Voutilainen huusi patterille:
--No...poejjaat..pannaanpas molotovvit koukkuun ja lähetään Västlaxin baariin sumpille?
--Näättää siltä,ettei iivanoijen tankeilla uo hakkapeliittoja eikä talavihokkeja ketjuloessaan!
--Taesj se vihulaesen maehinnoosu piästä oekeen mutakylypyyn..se tekköö kuulema hipiälle kuttaa?
Tykkikolonna ajoi mummonmökin nurmikon ylitse,jolloin toisen Vanajan paripyörät alkoivat sutimaan märällä nurmella.
Huivipäisen mummon rillinaama ilmestyi pelästyneen näköisenä oven rakoon kysymään:
--Va händes här?
--Har ryssarna kommit?
--Mina nya potatisar är nu under strandvattnet?
--Vem ska betala?
Jussi huusi mummolle autonlavalla Örsundsbron ruotsillaan:
--Javisst mormor...dom vor ryska tanker..!
--Vad beträffar betalningen..ni måste skriva ett brev till madame Kollontay i Stockholm i ryska ambassadet!
--Adjö nu..vi mäste åka till kyrkbyn och dricka Obs-kaffe!

Vanajan takapyörät painuivat mummon manikyroiman nurmikon sisään,että nurmiturpeet lensivät ympäri pihaa.
Kuljettaja nytkytteli pakilla ja ykkösellä,kunnes auto irtaantui nurmelta.
Vanajaa kirosivat monet autokomppanian miehet pienitehoisena.Siinä oli pieni nelisylinterinen Ford Traderin bensiinikone,mikä ammattiautoilijoille pani hälytyskellot soimaan autoa valitessa.Onneksi armeijan Vanajia ei ollut myynnissä siviilipalveluun.
Isot kuusisylinteriset Traderit olivat olleet suosittuja jopa monttuajossa.
Vanajan rinnalla ameijan käytössä oli myös Kärppä-Sisuja.
Sisumallisto käsitti kaikki metsän otsot Nallesta Kontioon.
Järein oli kylläkin Jyry-Sisu.
Koreiltaan ne eivät olleet samannäköisiä.
Vanajan konepeitto oli jyrkempi.

Kärppä-Sisu 1968 elokuvassa Älä yli päästä perhanaa
Takana armeijan Gaz sekä Vanaja
Vääpeli Voutilainen käski Jussin lavalta tulemaan Vanajan hyttiin.Voutilainen oli tehnyt Jussin kanssa jo sinunkaupat Örössä,koska sai kuulla kerran sotilaskodissa,että silloisen alokkaan vanhempien yksi sukuhaara oli nilsiäläisiä.Vääpeli itse oli Nilsiästä.
Savolaisääpeli tarjosi kesäpusakkansa rintataskusta savolaissukuiselle alikersantille punaisen nortin (North State).
Kuljettajan lykätessä ykköstä päälle ,kuorma-auton vielä sutiessa nurmella tykkiryhmä lavalla ja Molotov peräkoukussa kiinni,mökin ovesta pihalle astunut mummo pikaistuksissaan heitti pihakaivon kannelta nakkaamansa läkkiämpärin tykkiveturin perään.
Vanajan hyttiin asti kuului ämpärin kolahdus piiskatykin suojapeltiin..
--Taespas tulla meille oekeen torjuntavoetto kottiin,kun se keletaenen vuara jootu ehtimmään uuven lahenpoukaman mahinnoosuunsa..
Voutilainen tokaisi nortinsavusta.
--Myö siniset taejetaan männä haakkaamaan possumunkit Väslaxin buariin oekeen kulutamokan kanssa!
Turkulainen Vanajan kuljettaja oli nakannut sinisen Armiron huuleensa ja laukaissut:
--Mikä kellane vaara se sit oli,ku ei eres pääsny rantta ast?
--Meil Turuus on kakskii erilaist kellast vaaraa..yks o kaupunkin liikennelaitokse Leilantin tiikerinokkapussi ja
toine se Hämeenkaru nummeron yhrentoist haamuspora,joka koukkaa kännissii kumo ehtosi Hämeenporti eress!
--Kerra se toppas rafla ette...ja kilkuttel kellojas...eik siint näkyny kuskii eik rahastajaa!
--Sitse vaa kilkuttel niit kellojas ettiäpäite Nummebakal päite...älkkä naurako...se o iha tosi jut...!
Turun ratikka
Torjunatapatteri,jota kinttuväen kaluunaherrat kutsuivat torjuntakomppaniaksi,pysähtyi Vanajallaan Kemiön kirkonkylän Andelshandelin baarin eteen.Vääpeli oli käskenyt karauttamaan kirkonkylän kautta,koska Västlaxista ei löytynyt baaria.
Tykkiporukka purkautui lavalta. Varusmiehet maastopuvuissaan näyttivät punanaamaisilta autiosaarelta tulleilta metsäläisiltä,jotka baarin pöytiin istuttuaan jäivät tuijottamaan baaritytön kurveja päästä kantapäähän.
Joku kävi pistämässä konegrammariin kolikoita,kuppilan tupakansavuun tunkiessa Eino Gönin Liljankukkaa.
Kahvikuppiensa ääressä suupielet munkkisokerista valkoisina monen soturin silmät vesittyivät,tuijottaessaan tyhjäkatseisena baarin puoliverhojen yli johonkin kotikuntansa tanssilavalle tai Skandinavia-Mossen takapenkille,missä kossupullon korkki naksui kuusi kertaa..tytön estellessä kurnuttamalla kainalossa kutittavia lähentelyjä....
--Sait puhuttua mut yli!
Tyttö sanoi antamalla pojan irroittaa rintsikan haat.....
Liljankukka vaihtui Katri-Helena protohikkaiseen Puhelinlangat laulaa-kipaleeseen,erään raisiolaisen tykkimiehen pyytäessä baaritytöltä lupaa soittaa tyttöystävälleen Raision sokeritehtaan konttoriin....

                                     Puhelinlangat laulaa.Katri-Helena

--No poejjaat!
Vääpeli korotti ääntään kipattuaan kupinpohjansa tyhjäksi ja sytytettyään kahvisavunsa.
--Pakkaavuttaampas tuas armeijan tarjoomalle ilimaselle kyyville ja männään mehtään!
--Vihulaanen oon noossunna maehin vajjaan kilomeetterin päähän alakuperräesestä suunnitelemasta poeketen ja meijän pittöö pystyttöö teletat muantien viereen..
--Tankkia ja muuta kalustova alakaa pian tupata silimille huomenaamusella..

Loppusodan loppu
-------------------------------------
Teltassa herättiin männynkäpyjen kopsahteluun sata kertaa paikatulle pressukankaalle.
Teltan ovesta sisään työntyi noella mustattu naama kantaupseerin venelakin ja punaisen leijonakokardin koristamana.
Mustanaamaisen luutnantin suu karjahti:
--Olette kuolleita koko telttakunta!
--Olemme heittäneet käsikranaatteja telttaanne!
--Astukaa ulos kypärät käsissänne!
Vääpeli Voutilainen nousi teltanperältä seisomaan rääkyvän luutnantin eteen kysymään viekkaana:
--Aei..että ollaan kaatuneita?
--Kertokaapas herra luutnantti,mikkee saej teijät uskomaan,että ollaan vihulaesija?
--Minkäs värinen reppipaperj teillä on suikassanne.?
--Sinistähän siinä paestoo kunniin armaan isänmuan taevasta!
--Myökin satutaan olemaan sinisiä!

Luutnantin pää hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin oviaukosta.
Komentojen karjunnassa ,pakin kolinoissa ja saappaiden lotkunnassa "siniviholliset" häipyivät metsään seesteisessä aamuyössä.
Jussista luutnantin venelakin sammalsuoja muistutti Harjavallan mielisairaalan vapaakävelijän Valiinin  lippalakin herbaalikoristeilta,vaikkakin ilman voikukkaseppelettä.
--Hulluja täällä Suomen armeiijassakin juoksee vapaalla!
Jussi haukotellen tokaisi.,jatkaessaan keskeytynyttä untaan.

Puolijoukkuetelttoja
Molotov oltiin vedetty mäntyjen väliin asemiin.
Tykin putki osoitti maantietä kohti. Tie hävisi vasemmalla mutkaan,mitä peitti kallioseinämä.
Vääpelin määräyksestä Jussi oli ladannut tykin rättipaukulla,miesten syynätessä kilven takaa pian ilmestyvää keltaisten viholliskolonnaa.
Pian alkoi kuulua kaukaista telaketjujen kitinää ja Zis-kuormavaunujen isojen bensakoneiden kaasuttelua.
Ensimmäisenä mutkasta ilmestyi venäläisen amfibiotankin putki,mikä etsi metsästä mahdollista viholaista.
Vääpeli Voutilainen huusi tulikomentoja:
Noh.. papinpoeka...annetaampas tuluta tuon voroshiilovin räppänää kohen!
Rättipaukku levisi tankin etukannelle kuin alokkaan vaatteet ryhmyrien alokastuvan kaappitarkastuksessa.
Vääpeli käski yhtä tykkimiestä juoksemaan tankille kertomaan suruviestistä,että kaikki tankissa olevat ovat kuolleita.
Periaatteessa ja strategisesti koko kolonna oli ammuttu,koskei maantieltä päässyt tiheän metsän kautta ja kallion välistä ohittamaan.
Jälkikolonnan toinen tankki samoin pysähtyi etsimään putkellaan vihollista,tykkimiehen mentyä kertomaan viestiä äkkikuolemasta.
Jussin loppusota oli sodittu.

Ohi on--tämä marssimme pian ohi on...
----------------------------------------

1959 Simca Vedette Beaulieu
1968 heinäkuu.
Wessmannin Pöljä eli
Simca Beaulieu jättämässä
Hangon,
Juhart 2003
Kotiutuvat ryhmänjohtajat seisoivat Hangon rannikkotykistöpatteriston esikuntarakennuksen edessä.
Wessmanin sininen Simca Beaulieun takalasiin oli maalattu kalkkimaalilla valkoinen teksi--OHI ON 10KK!
Auton takahyllyä komisti vilttihatuista muotoiltuja ja lakattuja siviilikypäriä kaikenlaisin armeijan täkyin koristeltuina
Porukan ahtauduttua "Pöljään" Jussi katsoi vielä viimeisen kerran olkansa yli takapenkiltä taakse häviävää Russarön saarta ja vilkuttelevaa majakan valoa.
Esikuntapatterirakennuksen edessä työpukuiset alokkaat olivat valmistautumassa Tst-harjoitukseen lähtöön täyspakkaukset selässä.
Laiturilla näytettiin ahtautuvan H-veneeseen ja marinan kaijaan kytketyt purjeveneet kiilsivät pestyinä valmiina Hangon Regattaan.
Jussi alkoi vihellellä Plattersien Harbor Light-biisiä kuullessaan tulehtuneesta sisäkorvastaan San Fransicon Fisherman's Wharfilta kantautuvaa lokkien rääkynää,sumutorvien huuhkauksia ja hinaajien kellojen kilkutusta..
Hän kuvitteli itse seisovansa laiturilla valmiina poikkeamaan The Blue Marlin-merimieskapakassa tuopillisella Budia.
Pöljän noustessa mäkeen Jussi näki vilauksen Gröna Kaijenin ovelta,missä paksu portsari nojaili ovenkarmiin,oikean käden etusormi puutuneena koukussa vaatenarikassa roikkumisesta.
--Till Pier Us Part!
--Kunnes laituri meidät erottaa!
Jussi huusi perään.
--Sanoi filippiinotytär mennessään vihille G.I. Joen kanssa!




                                       Harbor Lights. The Platters


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti