 |
| Ollin Tatraplan Juhart 2006 |
Hän vilkaisi rannekelloaan työtakin hihan alta sekunttiviisarin ylittäessä prikuulleen yhtätoista.
--Tarkasti se johtaja Monntag on kalibroinut tänäänkin tehtaan ajan...ihan sekunnilleen..
--Se kuulema tarkastaa kellonsa töihin tullessaan Greenwichin ajan mukaan BBC:stä konttorinsa lyhytaaltotransistoriradiostaan..
Olli mietti napsauttamalla betonipilariin asennetusta kytkimestä vannesahan virran pois päältä.
Samanaikaisesti hallin kaikkien muidenkin työstökoneiden moottorit hiljenivät,vain hihnaremmien siivapyörissä lopettaen hiljalleen lotkutustaan,huonekalunikkarien raahustellessa salin ovesta ulos aurinkoiselle tehtaan pihalle.
Ripustaessaan työtakkinsa virtakytkimen viereen iskettyyn betoninaulaan Ollille tuli rannekellonsa kalenterinäytöstä mieleen,että täsmälleen vuosi sitten kesäkuun 30. päivänä 1959 rouva Salli Paajanen oli päässyt tehtaalta eläkkeelle 65-vuotiaana.
Pulpettitehtaan toimitusjohtaja Sven Monntag oli antanut pitkäaikaiselle tehtaan siivoojalle ja leskirouvalle uskollisesta palveluksesta kultadubleisen naisten Eterna-rannekellon sekä yrityksen viirin pienellä valkoisella marmorijalustalla.
Anselmi Paajasen henki oli hiljalleen hiipunut yhä pahentuvissa yskänkohtauksissa jo Jatkosodan kesällä 1944 ja menehtynyt aivohalvaukseen kotona Majavakujan olohuoneen sohvalla Fennia-holkki suussa.
Anselmi oli lopettanut tupakoimisen vuotta aiemmin.
Holkkia "Anssu" oli silti pitänyt suupielessään imemisrefleksinsä vieroituskeinona.
 |
| Koulukalusto Oy 1946 |
Olli muisti hyvin kuin eilisen päivän erään vuoden 1941 kevättalvisen lauantai-illan saunomisen Anselmin kanssa,jolloin Olli tarjoutui setänsä kuihtuneen kropan selänpesijäksi.
Poikaa kyllä hirvitytti katsella saunan pukuhuoneen karhean pellavapyyhkeen päällä riisuutuvaa kuihtunutta miehenkuvaa,jonka kylkiluut pystyi sokeakin laskemaan sormenpäillään.
Anselmi sai riisuuntuessaankin pahoja yskänkohtauksia sylkemällä pukuhuoneen ovenraosta sulaneille ja mustuneille kinoksen rippeille vihreitä ja veripilkkuisia limaklönttejä,jotka loistivat kuunvalossa hangella fosforisina kuin inkaraunioiden epäjumalapatsaiden silmät.
Saunan lauteilla Anselmin piiskatessa koivuvastalla kumaraista ja kuhmuista selkäruotoaan ja vettä kipolla tulikuumille kiukaan kiville heitellessään,yskänkohtaukset tuntuivat laantuvan kosteudesta ja kuumuudesta..kuin helpotuksena viikkoisesta yskän piinasta sekä turhauttavasta tupauunona sohvalla päällä makaamisesta,mikä oli pesinyt märkiviä makuuahaavoja kuivuneisiin pakaroihin.
Kylpemisen jälkeen pari istuskeli puhtaissa alusvaatteissaan lämpimän pukuhuoneen penkeillä katselemassa ovenraosta tummansinistä yötaivasta,mistä Ollikin erotti saman kirkkaan Pohjantähden ,mitä hän oli ihastellut Kivennavan kotinsa savusaunan ulkoseinällä isänsä kanssa istuessaan yhtenä vuoden 1939 syyskuisena iltana.
Sinä iltana Ossian-isä oli tarjonnut Ollille huikan kylmää yhden tolpan pilsneriä,pojan oppiessa huokaamaan ihanuudesta isänsä lailla vaahtoisen ryypyn perään..
Anselmi oli kaivanut rouvansa pakkaamasta maitokaupankassista esille korkkaamattoman jaloviinapullon,naksauttamalla sen kyhmyisillä sormillaan auki.
Setä otti pitkän kulauksen lekkerin suusta ja huokasi syvään pihalle päin.
Ollista tuntui melkein kotoiselta.
Pojalle Anselmi tarjosi Salon Mallasjuomatehtaan ykköpilsneripullon,Ollin katsottua kasvaneensa yhdellä tolpalla karvan verran aikuiseksi.
Pilsneriä siemaillessaan Olli matki sedän huokauksia melkein yhtä äänekkäästi.
Anselmi tuntui tulevan yhä puheliaammaksi,vaikka ääneen oli tullut lisävivahteena pientä limaisuutta,tarinoidessaan elämästään:
--Kuules Olli....sun ikkäsenä mullei olnu aikkaa eikä varojakaan käyrä mittän koului..
--Meirä yhreksänpäises pesuees vuassara vaihttes tarvitti leippä pirtin pöyräll..
--Sää oles siin onnellises asemas kun ossaas jo kouluun mennesäs nuoren kollin lukke ja kirjottaa pukstaaveil..
--Mää pääsi vast kymmenluvul oppima aakkose kiartokoulus Isonkylä kanttorin opis melkke kolmekymppisen,jollo munt päästetti vast ripilt,kun pir mennä naimissi ton Sallin kans..piäne pako eres...
--Katkismukse ja kymmene käsky mää ossa ulkkoo viäl vaik takaperi ja ne kysymyksekki,ett.."Mitäs se on?
--Emmää mikkä kovi uskonnolline ol koskka olnu,ku köyhäs torpas oltti kasvatet enämpi sellasse tyäväje aattesse...
--Kaikki käskyi mää ole kyl nourattanu joteski,mut yht käskkyy mää ole kyl rikkonu...ettei piräs turhhaa laussu herras nimee...
--Mää alvariis kirosi pruukin johtajan sen Kalkki-Petterin nimee siit,et oli keksiny tyämiähel sellase maanpäällise valkose pulverihelveti..
--Viis vuat mää oli henkittäny sitä pulverii sissän ja sain siit kalkkikeuhko ikuseks riasaks...
--Ei sillo nuarempan tajunnu,ett joutus pakost henkittämmä sissääns myrkyllissi pölyi ja kaffetunnil jokasel jätkäl savus paperossi suupiäles tehttaa tiilikorsteeni juures..
--Me uskottiin,ett joka lauantaakiehttol saunan jälkke kun ottaa kunnollise matokuuri viinapullost,nii kaikk pöly sulaa keuhkopalkeis nesteeks ja tulee kusen ja räkän ulos huussin takasil nokkospenssaill ja ukkokoiranputkil..
--Nysse kuules Olli on liian myähäst eik se bruuki ol koskkan kellekkän maksanu korvaust tyämiäste kiruksien pilaamisest!
--Moni meist jo makkaa kalmistos nurmen all ja horsmanputki kasvva jokase persreijä lävitte...
--Ainoo hyvä pual siit kalkist on ettei ruumis pilaannu liijan noppiast eik pääs haisemaan.
--Mullon viäläkin yks kahrenkymmene kilo pussi sammutettuu kalkkii vajas ulkohuussin ja kompostikasan hajun peitämiseks...
--Loput kalkist Salli saa ripotella sen kultasel kummilusikall kukkamullan sijast mun haurallen!
--Hei Ola...lähres jo sapuskal ja mitässää oikkee funteeraass niin synkän näkösen!?
Kuului Ollin selän takaa samalla kuin koura puristi hänen olkapäätään.
--Ai Pena saateri,kun sie säikäytit miut!
Olli vastasi melkein pystyyn hypäten Tenkasen Penalle,lapsuuden kaverilleen ja Suezin toverilleen sekä tietysti työkaverilleenkin.
Kummatkin olivat palvelleet Koulukalustolla puuseppinä olympiavuodesta 1952 asti ja käyneet armeijankin yhdessä Turun Autokomppaniassa Sirkkalan kasarmilla.
Ammattikoulunkin he olivat istuneet huonekalupuuseppälinjalla yhdessä läpi.
Pena eli Pentti Tenkanen kasasi pulpetteja sekä höyläpenkkejä Ollin ollessa linjan nokkamiehenä.
Olli oli saanut ylennyksen linjapomoksi toimitusjohtaja Sonntagilta,reservin kapteenilta, YK-vääpelinä Suezilla saamansa muukalaislegioonan ansiomitalin Croix dela Guerren takia.
Kumpikaan, Olli eikä Penakaan eivät olleet muukalaislegioonalaisia,vaan Olli oli pelastanut yhden muukalaislegionalaisen hukkumasta Suezin kanavaan
.Koko juttu oli melkein nostanut poliittisen kriisin Port Saidin satamakonttorissa.
Mutta tapahtumasta tuonnempana....
 |
| Muukalaislegioonalainen Juhart 2008 |
Pena oli maininnut Ollin ylennyksestä tehtaalla,että Kivennavan poika vihdoinkin oli naulaamassa itselleen punaista mattoa tehtaan toimistorakennuksen yläkertaan yhden ulkolaisen ansioristin takia.
Pena ei ollut lausunut sitä kateellisena,vaan parhaan kaverinsa puolesta.
Kasvuvuosina kauppalassa 40-luvulla Salon Moision pellolla kasvanut Pena oli ollut karjalaiselle Ollille melkein kuin privaattiturvamies.
 |
| Pirturatsia metsätiellä Juhart 2003 |
Penalla oli jo nuoresta iästään huolimatta paljon katupoikakokemusta,mikä oli opettanut kasvavaa pioneeripoikaa itsepuolustukseen kauppalan jengisodissa.
Penakin oli orpopoika.
Pentti Uolevi Tenkanen oli asunut kasvuvuotensa isovanhempiensa hotteissa Salonjoen Moisionkosken yläjuoksun yhdellä korkealla rantatörmällä tönöttävässä mökissä.
Koulussa häntä haukuttiin kolmen akan Penaksi,joka oli kasvoiltaan punakka,varreltaan tanakka ja luonteeltaan hanakka.
Punakka hän oli aina ollut poskiltaan,mutta ilmeisesti hänen edesmenneiden vanhempiensa ja isovanhempiensa kuuluisalla punataustallakin oli ollut värivalintansa nimikkeessä.
Tanakka hän oli ollut lapsesta asti varreltaan ja tunnettiin ikuisesta ruokahalusta sekä isompana lisäksi sammumattomasta janostaan.
Hän jopa oli kehunutkin ryyppäämiskyvyistään,että ainoat geenit ,mitä hän oli isältään perinyt,olivat "sammumato jano sekä ikunen vapaurenkaipuu"...
Hanakka hän oli ollut nuoresta asti tappelemaan ja varttuneempana täysin esteettömän hanakka naisten perään.
Omista vanhemmistaan hän ei muista mitään, oltuaan niiden kuollessa neljän kuukauden ikäinen.
Isovanhemmiltaan hän oli saanut jotain tietoa niistä ja oikeastaan hän oli ylpeäkin vanhempiensa punataustasta sekä salakuljettajamaineesta.
Hänen Paavo-isänsä oli palvellut kieltolain aikoina autonkuljettajana paikallisen lyhyttavaraliikkeen johtajalle Spännärin Kalle Vihtorille.
Kalle Vihtori piti nopeista autoista ja pikaveneistä.
 |
| 1926 Buick Phaeton |
Lisätieneksiksi Paavo Tenkanen vielä iltaisin käytti Kalle Vihtorin perustaman elokuvateatterin filmiprojektoria.
Kauppalan eräs veneveistämö oli valmistanut yhteensä kolme eri Moto-nimistä mahonkikabiinivenettä,Moto I ,Moto II ja Moto III.
Moto II omisti hammaslääkäri Eklund-Äyhö ja Moto I kauppalan entinen satamakapteeni ja sahanomistaja Plankku-Laine.
Useat kauppalan liikkeenharjoittajat rikastuivat pirtukaupalla , pääsemällä laajentamaan yrityksiään lisätonttien ostoilla.
Paavon isäntä Kalle Vihtori oli ostanut kokonaisen korttelin.
.
 |
| Vallesmanni ja takavarikoitu pirtutorpedo sekä pikavene sillankorvassa |
Piikkimatoilla tämä kyllä pysäytteli maanteillä ulkopaikkakuntalaisia pirtutrokareita,jotka eivät olleet maksaneet suojelurahaa taikka tarjonneet osaa lastista poliisien virkistyskomitealle.
Poliisikamarin edessä pirturatsioiden jälkeen näkyi olevan iltaisin parkissa kauppalan porhojen autoja.Vallesmanni tarjoili silloin ilmaisia Varsovan laulu-ryyppyjä takavarikointivarastostaan.
Moto III olikin jokirannan nopein vene,koska kauppias oli asentanut siihen Joensuun kartanon kreivin romuttaman Hispano-Suiza-avoauton V-12-moottorin.
Se päihitti vallesmannin sisälaitamoottoriveneen ja rannikkovartioston paatit.
Pentin äiti eli Paavon vaimo Senni oli monasti mukana navigoijana sekä kiikaritähystäjänä pirtunhakumatkoilla Itämeren saaristosta.
Virolaista pirtua sai myös suoraan reilingiltä Kokkilan salmesta,minne virolaiset sekä puolalaiset puutavararahtilaivat tulivat lastaamaan Vartsalan sahalta lautatavaraa.
ALKO:n kallein myyty tuote systembolagetin tiskeillä oli ironisesti Monopoli-konjakki,mitä kauppalan porhot ryypiskelivät hotellin kabinetissa.
Kallein saatavilla konjakki oli Salignac Gognac,mikä kankeissa kabinettisuissa vääntyi "saliknakoknak'iksi".
Niinhän se myös myöhäisissä iltapalavereissa Konginkangas väärinpäin lausuttuna oli SAGNAKNIGNOK.....
 |
| Pirtulekkeri |
Naaraamisista huolimatta hukkuneiden ruumiita ei löydetty Kokkilan salmesta,vaan merivirtojen viemänä Mathildedalin salmesta.
Pentti oli syntynyt toukokuussa 1933.
Pena täten joutui isovanhempiensa hoitoon Kalle Vihtorin annettua näille pienen summan korvausrahaa kuolemantapauksesta "työaikana".
Isopappa Petteri Tenkanen oli hangannut vastaan kauppaporhon tarjouksesta punaylpeydessään,mutta suostui ottamaan lopulta rahan vastaan pojanpojan kasvatuksen takia.
Petterihän oli tapellut juuri samanlaisia valkolahtareita vastaan kansalaissodassa.
Hänet oltiin pidätetty v.1918 toukokuussa kauppalan rautatiesillan räjäytyksen yhtenä sabotaasiteon syyllisenä.
V. 1925 hänet oltiin vapautettu Lahden punaisten vankileiriltä melkein nälkäkuoleman partaalta.
Pojanpoikaa ryhdyttiinkin kasvattamaan punauskoon isovanhempien opissa.
 |
| Salon junasillan räjäytys huhtikuussa 1918 |
Ruokajonossa seistessään vaneritarjotin ja ruokailukalut kädessään Olli kuunteli Penan takana radioämyrista Olavi Virran Hopeinen kuu-kappaletta hyräillen taustakuoron italialaisia toisintoja...guarda la luna...guarda la mare....
Hän mietti seuraavaa päivää,heinäkuun ensimmäistä,jolloin kesäloma alkaisi.
Pena käänsi juuri singleerattuaan siilitukkapäätään ja sanoi olkansa yli Ollille:
--Oleksää muutes Ola kuulnu,ett sun kaimallas Viran Olal on allas Ford Fairlane,mink se osti New Yorkist vuaren 1957 kesän ja ihan suoraa Ford-liikkee akkunast?
--Nysse käyttää sitä keikkapiilinäs jassen hanskalokeros on ain valmiin kaks pottuu koskenkorvaa,ettei ajos nukahtais rattiin.
--Emmie oo mittään kuullut!
Olli vastasi takaisin.
--Siul taitaa olla jo lomaviinat salkussas,kun noin Laulavan Lihapullan kossut on mielessäs.
Pena vaneritarjotinta tiskille asettaessa vastasi:
--Joo..vissiin onki..ja huamen tämä poik suunnistaa lahnaskoral Vuahensaart kohre..enk tule viikkoon näyttämään klyyvarian kauppalas...ett fyy fittan hela veckan!
--Mullo kiesi jo pakattun ja Alkon lastin lisäks takapakkaris on veskallinen Tähkän ruisleippää ja Helsinkin sinist kärvennettäväks prasul.
--Sellane olisse poikmiähen viikon rantamenyy!
Kuvvaa viäl sais naist!?
Olli kysäisi härnäten:
--Mie kun luulin sun kerran sanoneen,ettei poikamies vaimoo tarvihe?
Pena vastasi:
--Emmää olnu funtsinukkaa mittän jatkotilaust..
--Irtonumeroi ne Rautkirjan kipsalki myy Jalluin ja Kallein..
 |
| Olavi Virta lauluautoineen Salon torinvarressa Kuvakollaasi Juhart 2010 |
--Anssää Hellevi kuule mul nakit muusil ja...samal taval kussää tarjosis Rantala Reiskal Mosse takapenkil piirakkatas...oikke pihraten..
--Emmää tartte ku kaks nakkii....
--Reiska viäl tänäpänä kävelee kintu harallas ikkäskus ols pannu kailosuihket munilles...
Hellevi, sen ajan muodin mukainen blondattu jaynemansfieldkurvinen pimu, tekoripsiään väräyttämättä laukaisi takaisin:
--Sää Pentti Ualevi olessit kaupunkin rääväsuisin jätkä!
--Mitässiäl Tenkase eresmenneiren papan ja mamman mökis tänäehtton syärä?
--Ei varmankkas entise kapinakorpraali ja junasilla räjäyttäjä mökis saara eres nakei muusill...ehk hapankaalii Tiaronantajaa käärittyn punajuursallatin kans..!?
--Voi sua Ualevi...joka vaa voit kakun päält nualevi!
--Essää ol viäl kunnol naisilkka pääsny,vaik oles Suetsit ja kaik arapimaire haaremi läpi käyny..omie sanojes mukkaa..!
--Mää tarkotan..ett vaa läpijuassu!
--Mää nää jo sun varppaire asennost etsää oles viäl posliinipoik..!
--Otas toi prikkas ja painu pöyttäsäs siit vittuilemast!
--Mut tol kommial Oravan Olal mää syättäsisin muussin ja nakit oikke kaffelil suukkusas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti