perjantai 11. marraskuuta 2011

Rysän korppi häkkilintuna 1.Suomikirja.

Russarön aallonmurtaja
1968 kesäkuu..
-----------------
Paluumatka Helsingistä junalla kesäkuussa Hankoon tuoreille aliupseereille oli torkkumista kuumassa kaksivaunuisessa moottorijunassa eli Lättähatussa Karjaalta läpi rutikuivan Hankoniemen.
Radanvarresta voi erottaa paljaalla silmällä puiden välistä entisten venäläisvuokralaisten rakentamia sammaloituneita panssarivaunuesteitä ja linnoitusvalleja.Useimmat rakenteet olivat muokkautuneet sammalsuojavärillaan 27:ssa vuodessa maaston mukaiseksi..
Ns. Harparskogin linja oli täynnä venäläistä linnoitusarkkitehtturia.
Tuoreilla aliupseereilla oli jotain taustatietoa Hankoniemen taisteluista,mistä oltiin luennoitu Isosaaren aliupseerikoulussa.Ne luentotunnit olivat Jussista paljon mielenkiintoisimpia kuin ballistiikan ja suuntimo-opin pänttäys.

Harparskogin linjan bunkkeri
 Tällä niemellä monen salolaisen pojan isä,setä taikka tuttu oli taistellut kesäkuussa 1941 iivanoiden puskemisesta mereen.
Jotkut vanhemmat jalkamiesveteraanit kuitenkin olivat kertoneet vain levänneensä koko visiitin aikana ennen suurta kannaksen läpijuoksua kahteen suuntaan.
Tosiasiassa koko Hangon takaisin valtaus oli ollut melkein kokonaan tykistötaistelua ja suurin osa taisteluista käytiin Hörsössä,Morgonlandetissa,Hästössä ja Bengtskärin majakkasaarella.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten,Svenska Frivilligbataljonen (FSB) osasto oli etunenässä pantu hyökkäämään ruotsinkieliseen Hankoon JR55::n kanssa.
Eteneminen silti muotoutui tappeluksi mm. suomalaisten tehdessä väkivaltaisia tiedusteluhyökkäyksiä Lappohjaan (Lappvik)
Venäläisten Itämeren Punalippulaivaston voiman vähennyttyä Moskovan sotajohto Stavka päätti joukkojen evakuoimisen Hangosta marraskuussa 1941 pienillä aluksilla Leningradiin .
Viimeiset neuvostosotilaat jättivät tyhjän Hangon 2-3:n päivän vastaisena yönä joulukuussa 1941.
JR55 jäi täysin autioituneeseen pieneen rantakaupunkiin.
Hangon valtaamiseen osallistuneista suurin osa pantiin junakuljetuksessa kannakselle uusiin taisteluihin.

Junakuljetus rintamalle.
Lättähattu Keuruun asemalla 1992
Tulevat ryhmänjohtajat heräsivät Hangon rautatieasemalla uneksimisisistaan ja Jussinkin silmien eteen avautui kuva vehreästä puutalokaupungista,jonka keskeltä nousevalta kalliolta nousi pilvettömälle sinitaivaalle valkoinen kirkontorni sekä oranssinen vesitorni.
Pienen patikkamatkan perästä mäkeä ylös ja taas alas rannassa sijaitsevalle esikuntapatterille ryhmyriporukka jäi istumaan rannikkotykistön laivalaiturille odottamaan H-yhdysveneen saapumista Russaröstä.
Odotellessa ryhmä istuskeli pollareilla ottamassa suulista pällistellen huvivenesatamaa,mikä oli täynnä toistaan komeimpia purje-ja moottoriveneitä.
Laiturilla palloili pari kesätyöpusakkaista ja hauistatuoitua esikuntapatterin tykkimiestä hihat käärittynä ylös rullalle toimettoman näköisinä.
Jussi tunnisti toisen konnan näköisen vapaakävelijän Öröstä,joka oli tekemässä YP:tä eli ylipalvelua siitä,että oli samalta laiturilta pannut yhtä kapiluutnanttia kuonoon.
Kummallakin oli tullut riita luutnantin kaijaan kiinnitetyssä kajuuttaveneessä pokkapelin aikana koskenkorvapullovoitosta.
Kuulema luutnantti makaa vielä Helsingin tilkassa leuka vedossa.
Piikkiöläinen,melkein kaksimetrinen ja romuluinen alikersantti Reunanen katsellessaan Hangon kasinolle päin laukaisi:
--Eiks me poja voitas mennä vaikk Gröna Kajeniin ottamaa parit Amiraalit...mulkun om pirummone jano?!
Tarkkasen Pena,palopäällikön poika vastasi takaisin tyypillisen kimeän narisevalla äänellään:
--Mitässää siin mulkuttelet...luuleksää tosisas,ett H-paati kippari jäisis venttamaa kännissi alikessui kapakast, kuten pualustusvoimien komentajaa kenraali Leinost häne oma adjutanttis hotelli Torni eres mustan Cadillacin takaovi valmiin auk?!
--Emmää ainaska lähre!

Hangon kasinon ranta

Hangö restaurang park

 Hangon kirkko ja vesitorni
Kesähelle pani Jussinkin olon tukalaksi uudessa harmaassa suntispuvussa,joka käsitti suorat terlyneenihousut,ohkaisen matalakauluksisen pusakan ja kaulassa pidettävän harmaan kuolalapun.Vaihtoehtona kuolalapuille moni alikessu piti takin alla harmaata nailonkauluspaitaa sekä tummanharmaata kravattia.
Enää ei ollut saatavilla mallia 36 mikkihiirikuteita punaraitaisin pussihousuin,sarkatakein ja nahkasaappain kuin palveluasuina.



 Suntis
Jussi samoin käänsi katseensa pienvenesataman yli Hangon kasinolle päin,minkä verannalta kuului Engelbert Humperdinkin Lonely Table just for One-kappaletta.
Verannalla näytti seilailevan kipparilakkipäisiä ja kultanappiklubitakkisia kabinettiseiloreita grogilasit käsissään.
Jokaisen asuyhdistelmään kuului kirjava kaulaliina,valkoisten nailonpaitakauluksien läpättäessä topattujen olkapäiden päällä merituulessa kuin lokinsiivet.
Seurueen sifonkihuiviset rouvat pompadourkamapuksissaan ja piukoissa valkoisissa jamesfarkuissaan keinuttivat lanteitaan shake-liikkein verannalla pitkät valkoiset filtterikentit punasuissaan..
Tanssin nytkytys loppui jonkun vaihdettua Tom Jonesin,Liverpoolin kultakurkun Delilah-levyn päälle.
Purjehtijaherrasväelle näytti kelpaavaan liverpoolilaisen pakistaanipojan Engelbertin ja nahkahansikaskisällin Tomin tunteelliset lirutukset,koska kappaleet laulettiin haikeasti ulkomaaksi.
Tom Jones Delilah-levyalbuminsa kannessa pulisongeissaan oli kuulema juuri tokeentunut nenäleikkauksesta.
Cilla Black,sen ajan naispuolinen menestysartisti ei alistunut kotkannenänsä korjauttamiseen uransa petraamiseksi.
Kerrotaan,että Tom Jonesilla oli pulisongit pilinsä varressakin.



                                Lonely Table.Engelbert Humperdink


                Delilah.Tom Jones.Top of the Pops 1968

--Kyl noill rikkail tekstiilipurjehtijoil sit kelppaa!
Puhahti Reunasta vielä pari senttiä pitempi raisiolainen alikersantti Wessmanin Kari.
--Ainoot seilaust mitä ne ossava tehrä on kapinetin ja vesiklosetin välill!
-- Panttais kerranki tollase täryleeniseilorit oikke purjevenee perää pitämä kovas ristiaallokos,kun fokka alkka luavis väpättämmä ja isopurjeen puami hakka kallo vaste..!
Keskustelun päätteeksi tuli pieni tauko,koskei monikaan alikersantti ollut koskaan elämässään istunut purjeveneessä,vaikka asuivat rannikolla.
Jussi oli kyllä ollut lippukunnan Saaristo-purjeveneessä syksyisessä Hiittisten selän myrskyssä,missä kajuutankin ikkunoista näki luovikallistuksessa merenpohjan.
Jussikaan ei lisännyt mitään Wessmannin kommenttiin uneksiessaan kantapubiinsa Lähtisen Pentin,vakiportsarin ohi astuvia minihameisia ja kuumapöksyisiä (Hot Pants) blondineitoja.
Sellaiset pimufantasiat pyörivät korpin päässä Joe Cockerin Summer in the City-hitin 45-kierroksisen sinkun siivittäminä,että armeijan teryleenejä kiristi haarukoissa.
Korpraali kyllä piti yhtä paljon Joe Cockerin "With a little Help from my Friends-biisistä,mikä oli aluksi Beatlesien hitti.

                                 Summer in the City.Joe Cocker
With a little Help from my Friends.Joe Cocker in Woodstock 1969

Kasinon touhuja tiiraillessaan Jussi kysäisi viisaana ryhmyriporukalta:
--Tiärätteks te kundit ettoi kasino ol kakskymmentluvul nimeltäs Cafe Africa?
--Meirän Marski ol ostanut sen niinku lisätienestiks,ostettuaan ensteks tualt kauemppa sen kuulusan Stormhällanin huvilasaaren.
--Mannerheimi rakens oikke pengersillan mantereelt Stormhällaniins,mitä pitki se ajoi mimmei Delahaye-avoautollas saarel kutemaa sill huvilalles,minkä se ristis "Fyra vindrarnas husiks" eli Neljän tuulen taloks.
--Huvilan ensmäne omistaja vuassaran oli Juliinin sukuu ja mökin nimi oli Familirius.
--Luulekssää papinpoik olevas joku Turu yliopiston proffa tollasil tiaroillas?
Kysäisi turkulainen Nummenbakalta kotoisin oleva korpraali Raivonen.
--Emmää mikkä proffa ole,vaan olen lukenu kirjoist marskin muistelmat kerra kesämökil..
Jussi vastasi.
----Ai ett teitil o oikke kesämökkiki?
Raivonen jatkoi naljailuaan.
--Te tairas olla oikke niit patamusttii porvareit ja mää taira melkke uskoo,etse teirän mökki o tuplate isomp lattijaneliöiltäs kun meirä vanha tölli Nummebaka kyljes..?
--Mist ihmest ne papit oikke varastava...toisest kolehristko ja kirkovveroist?
--Sen takkii määki erosi kirkost..ku papit ryästävä tyämiehe perssee puhttaks oman perssees levittämiseks!.
--Hei Hoopaatti on tulos Rysäst!
Wessman huusi laiturin päästä.
--Jassää Raivone,anna pappiskorpraalin olla rauhas,taimmää sivautan sut Suamenlahttee luuvitosel., niinkus "på bottniska viket ja höykyn köykyn!!"
--Sää oles ain ollu tollane kare,kussun isäs ryyppäs kivitalo ja kukkakaupa Puutarhakarult..ja äitis jako ruusupersettäs Valencian ja Moselin välill!

Marski,missi ja Delahaye
Juhart 2001
H-veneeseen ahtautui lomilta palavia vanhoja ja pian siviiliin pääseviä varusmiehiä ryhmyreiden lisäksi.
Joukossa näkyi olevan muutama kaupungissä käynyt kantapeikon rouvakin palaamassa kampaajalta sekä ostoksilta.
Jokainen saaressa asuva rouva halusi näyttä korealta saaren miesmajoriteetin edessä.Eikä ollut harvinaista,että monet ammattisotilasavioliitot kärsivät pitkään luodolla asumisesta.Syrjähypyt olivat tavallisia vanhempien rouvasihmisten kaunistuessa varusmiesten silmissä pitkien lomavälien puudutuksessa.
Sotilaskodin finninaamainen nuori blondikutrinen sisarkin näytti istuvan veneen puupenkillä tutkimassa meikkipeilistä uutta kikkarapermanenttiaan huivin alta.
Jussi muisti tyttären naamasta keskikoulukaverinsa Ramin,jonka naamassa ei ollut tyhjää väliä mätäpäisten finnien välissä
Jussin vastapuolella istuva korpraali Raivonen kähisi punaisen norttinsa sivusta:
--Kun tollas pussaa poskel..niissaa oikke sattumii suuhusas kun kassun keittiön hernesopast,mist kerra löytys ruastunu rautnaulakin!
Jussista sisaren finnit näyttivät tienpenkan kypsiltä ja pölyisiltä villimanskoilta piilossa paksun puuterikerroksen alla.
Eipä kauan kestäisi,kun tytär muuttuisi varusmiesten silmissä kauniiksi Myrskyluodon Maijaksi.

Rysän sotilaskoti

Salorita mainoskuva 1969

jatkuu...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti