Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Kohti Rovaniemeä ja Kittilän tietä.

KOHTI ROVANIEMEÄ JA KITTILÄN TIETÄ
---------------------------------------------------

                                           Saksalainen tundraparta

Tiistai 10.9.
Saksalaiset vetäytyivät hiukan.
Me perässä tällä kertaa kärjessä.
N. 10 km:n päässä taas viivytystä.
Jouduimme JsP:n kanssa kranaattikeskitykseen.
Yö ahtaassa talossa ja pitkästä aikaa sauna.
Huolto hankalaa.

Keskiviikko 11.9.
Saksmanni pääsi taas livohkaan.
Patl. pääsi taas taakse.
Muutto uuteen paikkaan lähelle komp:aa,jossa kylvettiin ja vietettiin lepäillen ja kuivatellen.
Muutamia miinoihin menneitä vaikeasti haavoittuneita.

Torstai 12.9.
N. 15 km:n kosteassa aamussa polkemassa kuraisia teitä.
Tie lukemattomissa kohdissa poikki ja miinoituksia.
Porukoita jäi korjaustöihin.
Majoittuminen aukeeseen,mutta illalla marssi jatkui.
Minä jäin yöksi Louen Koskelaan.

                    11/JR11:n marssireitti Röytästä Sinettään

Perjantai 13.9.
Marssi Jaatilan kylään.
Muutamia miinaan menneitä.
Levoton yö voihkivan potilaan vieressä.
JsP lähti patl:n kanssa aamuyössä pimeässä jatkamaan marssia.
Minä Lallukan (sotamies-sotilaspalvelijan) kanssa jäin nukkumaan.

Lauantai 14.9.
Klo 9 Lallukan kanssa jatkamaan marssia.
Saksalaiset viivyttivät.
Haavoittuneita ahtaassa talossa.
Virkistävä uni trin kanssa veljesvuoteessa.
Aamulla liikkeelle.
Kirje Kaisalle.
-------------------------------------------
Jos mentäisiin aikakoneella viisitoista vuotta edemmäs vuoteen 1959,tuore kappalainen vielä heräili öisin painajaisistaan.Lainaan kirjoituksistani kappaleen IKIPARTIOLAINEN JA KOLKKAPOIKA-tarinasta.
Olimme isän kanssa matkalla Sulkavan partio-opistolle valmistelemaan kansainvälistä partiolaisjamboreeta.
Yövyimme yhdessä savonlinnalaisessa matkustajakodissa ennen bussimatkaa Sulkavalle.
"Pastori oli herännyt jälleen niistä sotapainajaisistaan kello neljä aamulla.Matkustajakodin toisen kerroksen huoneen avoimen ikkunan edessä hän hengitti syvään raikasta aamuilmaa.
Ikkunasta häämötti kauempana Haukiveden vastarannalta sahan lautatapuleita keltaisina rakennuspalikkoina leikkijunaradan varrella.
Pastorin painajaisissa oli jälleen tullut vastaan saksalaisten yllätysvastaisku Muuramon kirkonkylää ennen Rovaniemelle vievällä maantiellä.Tornion Röytästä pyörillä lähtenyt pataljoona polki rospuuttoista ja kranaattikuoppaista maantietä pienessä honkkelissa..Edellispäivänä pataljoona oli inventoinut Torniossa saksalaisten Pikku-Berliinin varastomakasiinit ja juuttuneet paikalleen ryyppäämään ulkolaista konjakkia ja tupruttelemaan pihatantereella selällään Juno-savukkeita.Saksalaiset olivat tahallaan jättäneet varastot taakseen tietäessään suomalaisten persouden viinan päälle.Teosta saksalaiset olivat saaneet vetäytymisrakoa suomalaisiin joukkoihin.Divisioonan komentajan everstiluutnantti Halstin saavuttua paikalle eräs komppanianpäällikkö ja majuri oli ollut ilmoituksessa niin humalassa,että Halsti erotti miehen paikalla.
Sotilaspastori ei ollut Pikku-Berliinin valtauksessa mukana,koska JsP oli majoittunut silloin parisen kilometriä Liedakkalasta pohjoiseen yhteen autiotaloon.Hän oli kyllästynyt sotimiseen,etenkin lisäksi entisten Waffenbrüdereittensä häätämiseen.Hänellähän oli ylioppilaskirjoituksista laudatur ja Helsingin Yliopiston  jumaluusopin tiedekunnan kaikki oppikirjatkin oli painettu saksankielisinä gutenbergiläisellä antikvalla.
Teutoonista kulttuuria oli vaikeata pyyhkäistä papin nahasta yhdellä Hansien ja Kurtien takaa-ajolla.
Nyt hän sotapyöränsä päältä luki saksankielisiä kylttejä,missä haistateltiin Finnejä naisten genitaaleilla entisestä aseveljeydestä.

                                              Suomalaisia aseveljiä

                                       Suomalaisten aseveljien kanssa

Komppanian kärjen saapuessa yhteen tienmutkaan ja näkyvyyden ollessa aamusumusta huononlaista ,edessä olevista ojista aloitettiin tuli koneaseilla ja kranaatinheittimillä.
Sotilaspastori oli polkemassa komppanian hännillä ja näki edessä sotilaiden kaatuilevan pyörillään ojiin kuin pyöräkilpailussa kärkimiehen kaaduttua.,jolloin perässäajajat päätyivät niskaan kasaksi.
Parisenkymmentä sotilasta kaatui pyörillään lopulliseen rengasrikkoon.
Vetäydyttyään parisen kilometriä taaksepäin sotilaspastori illalla JsP:n teltassa kirjoitteli kaatumisimoituksia omaisille paketoimalla lompakkoja,morsiamen kuvia,rakkauskirjeitä ja tunnuslevyjä kumilenkeillä yhteen.
Moni kaatuneista oli jo kotiutettavien listalla olevia ennen 1920 syntyneitä "ikämiehiä",mutta suurin osa nuorinta ja parhaassa elämänvireessä olleita poikia.
Useat nuoret kaatuneet olivat vielä stadin kundeja,Kalliossa ja Sörnäisissä syntyneitä entisiä dongarijengiläisiä."

                               Sot.pastorin sotapyörä partiokäytössä

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Lapin sodan alku Tornion Röytästä.

LAPIN SODAN ALKU TORNION RÖYTÄSTÄ
-------------------------------------------------------

                                    Maihinnousu Röytässä 1.10.1944

          Röyttä-Muuramo tiekartta kohti Rovaniemeä

           Muuramo-Sinettä kartta.Sinettä JR 11:n pääteasema R-niemen pohjoispuolella

Sunnuntai 1.10.
Maihinnousu tihkusateessa Röyttään onnistui hyvin.
Eteneminen luotisateessa Ala-Raumon kylään.
Pari kaatunutta.
Läpimärkiä.
Haavoittuneita useita.
Saksalaiset vetäytyivät Pikku-Berliinistä ja Raimon sillalta.
(JR 11 eteni pyörillä.Pikku-Berliini oli saksalaisten varastoparakkialue)

Maanantai 2.10.
M. 3-4 km eteneminen.
Kaatuneita 7. mm. kapt Kuhlberg.(Kuhlberg Viljo Ilmari s.1.9.10 Jyväskylän mlk.Sot.pastorin kaveri)
Taistelut kovia.
Kaatuneiden eväkuointi.
Saatiin saksalaisia autoja käyttöön ja se helpotti tilannetta.

Tiistai 3.10.
Kovat taistelut.
Haavoittuneita JsP:n kautta n.75.
Oli menestystäkin,mutta saksalaiset saivat odottamatta sisäänmurron.
Vetäydyttiin hiukan.
Häirintää selustaan.

Keskiviikko 4.10.
Ylä-Raumossa.
Kylpy.
Aamupäivä rauhallisempaa.
Iltapaäivällä siirtymineen Ala-Raumoon.
Vetäytyminen m.2-3- km.
Osa p:aa hajalla.
JsP vetäytyi aseman taakse.(rautatieasema)
1 kaatunut,joka evakuoitiin.
Ilmapommitusta Röytässä ja linjassa.(JU 88 Stuka syöksypommittajat)
Stukat.
1 laiva pohjassa.

                                        Stuka paluulennolla Rovaniemelle1941

Torstai 5.10.
Saksalainen painostus kova sekä pohjoisessa että Kemin suunnalla.
Hyökkäyksiä ja vastajyökkäyksiä.
Kaatuneita.
Kaupungissa Hovikoskea tapaamassa.

Perjantai 6.10.
Ruumiita tunnistamassa Alatornion kirkolla.
Saksalaiset hyökkäsivät voittaen maa-alaa pohjoisessa.
Tykistöä jo meilläkin toiminnassa.
Saksalaiset työnnettiin takaisin.
Komentaja kaatui.(11JR 11 5026 komppania, majuri Pentti Valkonen s. 1911.Ryhtyi raskaan tykin ampujaksi hätäkässä ja sai kuolettavan sirpaleen päähänsä.)

Lauantai 7.9
Paljon kaatuneita.
Saksalaisia useampia patl. motissa pohjoisen suunnassa.
Komentajan ruumis lähti Ouluun.(Maj. Pentti Valkonen)
Kirje ja paketti Kaisalta.
Kirje Kaisalle.

Sunnuntai 8.9.
Useita kaatuneita,joiden evakuointia järjestin D:aan.
Ruokailin myös siellä.
Kuuntelin jumalanpalvelusta radiossa.
Saksalaiset vetäytyivät Kemiin ja mekin lähdettiin liikkeelle.
Talot paloivat Kemin pitäjässä ja Liedakkalassa.
Yötä tri Oksan luona.
Räntäsade.
Räjäyksiä.

Maanantai 9.9.
Aamulla marssi n.10 km Koskenkylään,jonka luona saksalaiset viivyttelivät.
Patl. koukkasi vasemmalta.
JsP eräässä ikkunattomassa talossa.
Ei yhtään haavoittunutta.
Tornion motti lauennut.

1200 kaatunutta ja 500 vankia

                                    Liedakkalan asema 1941

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat .Kukkakaalia,siviilejä ja juna pohjoiseen

KUKKAKAALIA,SIVIILEJÄ JA JUNA POHJOISEEN
-----------------------------------------------------------

                                             Pohjolan juna

Maanantai 18.9.
Kontion luona kylässä.
Kukkakaalia.
Lehtosen Putkinotkoa.
Iltahartaus kon.p:llä.
(5030+ v.joukkue+jääk.joukkue)
Kuhlbergin luona tarinoimassa ja korvikkeella.
Paluu pimeässä.

                                         Joel Lehtosen Putkinotko 1919-20

Putkinotko kuvaa omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä sekä herraskaisesta vuokraisännästä ja kirjakauppiaasta Aapeli Muttisesta.
Romaani kuvaa yhtä heinäkuista päivää,jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähti kaupunkikäynnille Savonlinnaan ja Aapeli Muttinen saapui tarkastamaan  tiluksiaan,kun Juutas suunnittelee viinanmyyntiään.
Teoksen pohjasta on tehty elokuva v.1954.

   Putkinotko-filmi 1954.Pääosissa Lasse Pöysti,Sylva Rossi ja Elvi Saarnio

Tiistai 19.9.
Kaunista luonnossa,mutta mustaa mielessä.
Välirauha solmittu Neuvosto-Venäjän ja Englannin ja Suomen välillä raskain ehdoin.
Vetäytyminen v.1940 rajojen taakse alkoi.
Vain herran avulla eteenpäin.

Keskiviikko 20.9.
Päivä lekoteltiin levossa kauniissa auringonpaisteessa.
Illalla lähtö edelleen.
Raja ylitettiin klo 18.30.
Marssittiin yht. n.45 km Mäkelään.
Väsymys suuri.
Uni klo 5-8 Peltoisissa.
Sauna.
Maastoon tutustuminen.

Torstai 21.9.
Kovin oltiin pitkän matkan jälkeen väsyneitä.
Siviiliväestön näkeminen virkisti.
Työkuntoisia miehiä todella vähän.

Perjantai 22.9.
Lepoa.
Kaunista.
Pyöräilin naapurikyliin.
Brotherus lähti lomalle ja lääk.ltn. Ingman tulis sijaiseksi.
Iltahartaus pataljoonalle.
Komentopaikalla uutisilla. (Ilmeisesti uutisilla JR11:n Lappiin lähdöstä)

Lauantai 23.9.
Kaunista syksyä.
Lepoa ja Juutas Käkriäistä.
Illalla käymässä Kuhlbergin luona.

Sunnuntai 24.9.
Lähtö pohjoiseen.
Marssi Simolaan,missä kuormaus juniin.
N. klo 11 juna lähti,mutta meni Riihimäen kautta vastoin odotusta eikä Savon rataa.
(Oletettiin 3.diviisioonan matkan kulkeutuvan Savon rataa pitkin,koska JR 11 koostui pohjoissavolaisista ja kainuulaisista joukoista,jolloin asemilla voitiin tavata lähimmäisiä)

Maanantai 25.9.
Matkalla.
Seinäjoella tapasin Veikko Huttusen.
(Oliko Veikko Huttunen kuuluisa yhteiskuntaopin ja muiden kouluteosten kirjoittaja?)
Ruukissa terveisiä Aarolle (apteekkariveljelle)
Tulo Ouluun.
Purkaus Tiurassa.

                                 Veikko Huttunen:Talvisodasta turvakokoukseen

Keskiviikko 27.9.
Marssi majoitusalueelle Hiutan taakse.
Kaupungissa käymässä.


Sotahistorioitsija Anthony Upton kuvaa pohjoiseen suuntautuneiden joukkojen kuljetusten taustatapahtumista seuraavaa:
Suomalaisten piti NL:n määräyksestä joko internoida saksalaiset joukot tai ajaa ne maasta pois.
Saksalaisilla oli käsissään kylläkin yksi ongelma Suomessa pelätessään maan loikkaavan Äiti-Venäjän syliin
Saksalaisilla oli valmiina varasuunnitelma,joka jakautui kahteen operaatioon,Birkeen ja Tanneen (Koivu ja Kuusi).
Birken piti vetää saksalaisjoukot pohjoiseen Petsamon nikkelikaivoksten haltuunottoon ja Tanne kohdistui Ahvenanmaan ja Suursaaren valtaukseen.
Saksan sotajohto neuvotteluissaan Suomen kanssa suostui vetämään etelä-Suomesta pois muutamia osastoja 15.9 mennessä.Samalla saksalaiset vihjailivat alkavansa evakuoimaan Gebirgsarmeen joukkojaan Lapista lupaamalla panemaan operaatiolle mitään esteitä.
6.9 mennessä Birke-opraatio vahvistettiin,jolloin Alppijääkäriarmeijan oikea siipi ryhtyi vetäytymääm Yhtäältä ja Kuollan niemimaalta,muodostamalla yhteisen rintaman suomalaisten mahdollisen asiaan puuttumisen varalta.
7.9. suomalaiset aloittivat evakuoimaan omia osastojaan ja siviiliväestöä Lapista.
Tilanne näytti vaikeasti ratkaisevalta taktisesti sivistyneellä tavalla,ja 13.9. Hitler antoi määräyksen Tanne-operaation osaksi toteuttamiselle,koska Ahvenanmaalta ei saatu mahdollisia laivauksia.
Suursaaren valtaus maksoi saksalaisille 700 sotavankia ja vetäytymisen saarelta.

Sot.pastori Lukkarinen jatkaa Ajastajassaan:

Perjantai 29.9.
Lomakielto, valmistautuminen lähtöön.
Lähtö ja peruutus.
Aamiainen ravintolassa.
Päivällinen Arinassa.
Kortti Kaisalta ja myös hänelle.
Uusi turha lähtöyritys.

Lauantai 30.9.
Valmistautuminen lähtöön ja peruutus.
Lähtö Toppilaan,missä laivaus.
Minä Fritzissä kohti Torniota.
Kaunis kuutamoyö merellä.
Suo Herra onnea maihinnousulle.

                  Tornion maihinnousujoukot astumassa laivaan Oulussa.

(Röytän maihinnousuun osallistui 3 höyrylaivaa Norma,Hesperus ja Fritz,jotka ensimmäisen maihinnousuaallon jälkeen toivat satamaan yht 26.000 sotilasta..Maihinnousua komensi kenraali Siilasvuo ,jonka tilalle kenraali Oesch oltiin määrätty Jr11 komentajaksi Kivennapa-Ihantalan taisteluissa.
3.divisioonaa johti Torniossa Oeschin esikuntapäällikkö ev.luutnantti Wolf Halsti.)

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat .Kaatuneita,Tannenbaumia ja rauhanneuvotteluja

KAATUNEITA,TANNENBAUMIA JA RAUHANNEUVOTTELUJA
--------------------------------------------------------------------------

In memoriam

Maanantai 11.9.44
Kaunis syksyinen ilma.
Etumaastossa ruumiita hakemassa. kun lupa vihdoinkin saatiin.
Korpr. Eino Veikko Velling, äiti Eeva Kaukolasta ja tuntematon tl.737778.ilm.
Kirje Kaisalle ja Eeva Vellingille.

Tiistai 12.9.
Kylmä kaunis syksyinen sää.
Kirje Kaisalle.
Luin Neuvostokasvattia.
Kiertelin metsässä puolukoita syömässä.
Luutn. Vaaran ruumiinjäänteiden evak.asioissa komentopaikalla 12 K:ssa.

Keskiviikko 13.9.
Luutn. Vaaran jätteet evakuoitiin kaat.KP:aan
(Kallon kappale ja joku kylkiluu)
Kirje 5865:n pastorille tapauksen johdosta.
Irja Sallan Unissakävijää.

Irja Salla:Hävityksen
keskellä romaani
1943-44

Irja Salla,ristimänimeltään Taju Birgitta Tiara Sallinen (1912-1966) oli sotavuosina suosittu kirjailija,mutta myöhemmin unohdettu.Hänen isänsä oli taidemaalari Tyko Sallinen ja äiti Helmi Vartiainen.Taju asui enimmäkseen äitinsä luona Sortavalassa ja Viipurissa.
Hän opiskeli Ateneumissa Taideteollisen keskuskoulun graafisella osastolla ja ansaitsi elantoansa mainospiirtäjänä.
Teokset:
Kaksi tietä 1942
Hävityksen keskellä 1943-44(Rakkautta rauniolla).Taju oli stipendiaattina Saksassa,missä koki pommitukset sekä rauniot.
Taju oli naimisissa 1943-45 pilapiirtäjä Kari Suomalaisen kanssa.Avioliittovuosina Kari Suomalainen palveli armeijan tiedotusosastolla rintamakuvaajana ja- piirtäjänä.(TK-kuvaaja)
Unissakävijä 1944

Torstai 14.9.
Luutn Lemonen JsP:llä.
Antoi tehtäväksi vastauskirjeen laatimisen rva Martta Saloselle,tämän paketin katoamisen johdosta.
Kävin huollossa asiaa selvittämässä.
Unissakävijää.

Perjantai 15.9.
Erikoisen kaunis,tyyni ja aurinkoinen syyssää.
Kontio,Haveri ja Viitasaari kylässä.
Sauna.
Unissakävijä loppuun.
Suursaaren taistelu.
(Saksalaisten Tanne-operaatio)
Saksalaisia vangiksi yli 700.

Lauantai 16.9.
Kaunis syyssää.
Kirje Kaisalta ja Kaisalle.
Strömmerin luona.
Paketti Aunelta.
Komentopaikalla ja iltahartaus 5027:ssä.
Ulkom. Enckell Hackzellin sijaiseksi rauhanneuvottelukunnan puheenjohtajaksi.
(Hackzell halvaantui moskovalaisen hotellihuoneensa kylpyammeessa).


Sunnuntai 17.9.
Sangen kaunista.
Kirje Aunelle ja Kaisalle.
Outakosken kom.p:lla ja edessä Maunulan korsussa.
Seurat.
Komentopaikalla syömässä ja tarinoimassa.

Komppanioiden 5026 ja 5031 militaristiset tienviitat

         

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Ihantalan lohkolla.

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Monenlaista hengenruokaa ja sydämen kirkastusta.

MONENLAISTA HENGENRUOKAA JA SYDÄMEN KIRKASTUSTA
------------------------------------------------------------------------------

Tiistai 15.8.
Aamupäivän ja osan iltapäivän satoi.
Kylmää.
Lämmittelemässä sot.kodissa.
Illalla viihdytystlilaisuus: torvisoittoa.
Halstin tulannekatsaus, harmonikkasooloja ja -soittoa, palkintojen jakoa.
Kekrit sot.kodissa.


Keskiviikko 16.8.
Ihmeen lämmin päivä kylmän yön perästä.
Lomailua.
Kortti Kaisalta ja kirje vastaan.
Sauna.
Komentopaikalla käymässä.

Torstai 17.8.
Aamupäivän satoi,iltapäivällä puolipilvistä.
Hartausharjoitusta Tapparaan ja Pohjan Poikaan.
PM:n (Päämajan) hengellinen kiertue: sot.pastori Seppälä ja Hovikoski, luutn. Pesonen, alik. Karttonen, kopr. Toivo Elomaa, laulajatar Eloi Oranti.

Perjantai 18.8.
Sateista.
Päivä kului ilman ihmeempiä tapauksia.
Kylpy viestin saunassa.
Kirje Kaisalle.

lauantai 19.8.
TsT.harj. maastossa (taisteluharjoitukset)
Olin aamupäivän mukana.
Kylpy.
Aamulla sumuista,iltapäivällä hellettä.
Tst.harj. onnistuivat Halstin mielestä ainakin.
Paketti Kaisalta.

                                   Antin luutakomppania

Sunnuntai 20.8.
Päivä helteinen.
TsT.harjoitus maastossa.
En ollut mukana.
Hengelliset virkistyspäivät Sintolan ns:n (nuorisoreuran) talolla.
Puhe.
Palatessa Kontion luona kylässä.

Maanantai 21.8
Hellettä.
Kirje Kaisalle ja muutama virkakirje.
Muuten päivä meni lekottelun merkeissä.
Illalla sauna ja kanttiinielämää.

Tiistai 22.8.
Aamupäivällä aurunkoinen,illalla sadetta.
Seurat Sintolassa Leinon luona.
Aku Räty vieraana.
Puhe.
Illalla juhla V-rannan (Vuoksenrannan) kirkossa.
Kirkko ääriään myöten täynnä.
Otso Kianto, Jussi Kuoppala ja Aku Räty puhuivat.
Jlan siunaama tilaisuus.
Kirje Kaisalta.
Kylässä sot.kodissa.

                                            Aku Räty.Maan ja taivaan matkamies.
                                            Kirj.Minna Kettunen,tytär

                            Aku Räty puhumassa Kiuruveden herättäjäjuhlilla 30-luvulla

Aku (August) Räty (19.6.1897 Kiuruvesi-1.12.1965 Kuopio) körttiläinen maallikkosaarnaaja.Ammatti maanviljelijä.Vähemmän uskonnollisten vanhempiensa suvuissa oli kuitenkin äidin herännäistaustaa.Siementä saarnamieheksi hän sai äidinäidiltään ja enoltaan.Veljensä äkillinen kuolema sai hänet tutkimaan uskonkysymyksiä ja Kiuruveden kirkossa v.1907 kuulemansa jumalanpalvelus kuului hänen peruskokemuksiina.
Rovasti Malmivaaran Lapualla toimivaan Karhumäen kristilliseen opistoon hän halusi ja Malmivaara otti hänet koitinsa melkein perheenjäseneksi.Rädystä tuli Malmivaaran kyytipoika puhujamatkoilla.Kansalaisopiston oppilaana Räty harjoitteli myös puheen pitämistä lukuvuosina 1921-22.
Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustuksestaan huolimatta Herättäjäyhdistyksen Savon alueen toimivaksi matkapuhujaksi.Hän avioitui 30.9.1928 opettaja Helmi Wilhelmiina "Miina" Väisäsen kanssa.Väinö Malmivaara vihki parin ja nuoripari asettui Miinan kotitilalle Kiuruvedelle.
keväällä Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon.
Aku oli saanut laajan maineen puhujana ja körttipuvussa,tuohikontin taikka vaneriaskin kanssa hänet tunnettiin kautta maan.Jopa meillä Salo-Uskelan seurakunnan Aku vieraili usein ja muistan pikkupoikana 50-luvun alussa,miten hänen nahkaiset lapikkaanpohjansa narisivat salin puunatulla korkkimatolla..
Aku jäi pois matkapuhujan toimesta v.1959 sydäninfarktin takia, jäämällä eläkkeelle v.1960.
Väinö Malmivaarasta (vuoteen 1906 Malmerg.s.7.11.1879 Kiuruvesi-13.11.1958 Kiuruvesi.Oulun piispa 1943-54.Hänen isänsä Wilhelmi Malmivaara oli körttiläisyyden johtomiehiä 1900-luvun alussa.
Pastori Antti Lukkarisen sukua löytyy myös Kiuruvedeltä.

Herätystilaisuudessa puhui myös sot.pastori Otso Kianto,Ilmari Kiannon poika,Vuoksenrannan kirkossa.Otsosta tuli myös rovasti kuin Antti Lukkarisesta.Otso Kianto hautasi myös oman isänsä.

Jumaluusopin yo:n Antti Lukkarisen kaveripiiri Iki-Kiannon luona hauskaa pitämässä 30-luvulla.

Toisena puhujana Vuoksenarannan kirkossa oli sotilaspastori Jussi Kuoppala (s.1911).Hänet tunnettiin yhtenä herännäisten ylioppilaskodin perustajana Helsinkiin v.1928 Roehrigin kanssa (Körttikoti).
Vuosina 1945-48 sodan jälkeen VALPO oli kommunistien kanssa suunnittelemassa vallankaappausta,jolloin listaa Siperiaan lähetettävistä sivistyneiden ja akateemisisten isänmaanystävien parhaimmistosta laadittiin.
Listasta löytyy pappeja,insinöörejä,lehtoreita,lääkäreitä yliopistojen professoreja jne.
Sotilaspastori Antti Lukkarisen tuntemasta pappispiiristä Siperia-listalle olivat joutuneet mm. pastori Jussi Kuoppala (1911) Helsingistä,pastori Erkki Kurki-Suonio (1901) Iisalmesta,Ylioppilas Martti Lönnrot (1915) Helsingistä sekä Oulun piispa Väinö Malmivaara (1897) Oulusta.

Keskiviikko 23.8.
Aurinkoa, illalla sadetta.
Kirje Kaisalle.
"Viihdytystilaisuus" l. väkivaltaa omilletunnoille.
Maunulan kanssa Kontion luona kylässä.
Pimeä ja likainen tri kotiin keskellä yötä.
(ehkä spiritus forten vahvistamana?)

Torstai 24.8.
Päivä aurinkoinen ja lämmin.
Söin jopa kananrinnan.(Oli luksusruokaa vielä 40-luvulla)
Kortti Riitalle.
Illalla ulkoilmateatterissa "Kirkastettu sydän".
Kompp.päällikön puhuttelu ennustanee vitjaan lähtöä..

Kirkastettu sydän on Martta Haatasen romaaniin pohjalta ohjattu Suomi-Filmin 25-vuotisjuhlakuva,joka sijoittuu sotavuoteen 1941.Elokuva on omistettu suomalaisille äideille.Sotaa käsitellään kirkkoherra Ahti Helpin perheen kautta.Kirkkoherra (Joel Rinne) on myös sotilas,joka pukee ylleen kapteenin univormun,kun jatkosota syttyy.Vaimo Lea Helpi (Emma Väänänen) jännittää yhdeksän lapsensa kanssa kotirintamalla.Elokuvan Ahti Helpin esikuvana on Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas,joka kaatui hyökkäysvaiheessa loppukesällä 1941.
Elokuvan kerronta perustuu rinnakkaisten koti- ja sotarintaman kuvaukseen,ja kuvaa yksilön halua uihrautua isänmaansa hyväksi.

Elokuva joutui poliittisen suuntauksen muututtua sodan jälkeen pannaan,että seuraavan kerran se nähtiin julkisessa levityksessä syksyllä 1975 TV2:lla MTV:n toimesta.Silloinkin filmi sai suomalaisen vasemmistolehdistön,Kansan Uutisten ja Tiedonantajan ankaraa kritiikkiä pitäen esitystä neuvostoliiton ja Suomen ulkopoöitiikan vastaisena provokaationa.
Lisäksi neuvostolehdistössä Sovjetskaja Rossija tuomitsi elokuvan esityksen.

                                                    Kirkastettu sydän 1943





.

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat .Siirtyminen selustaan Sintolasta.

KAATUNEITA,KENRAALEITA,JOHANNESTA SEKÄ PAPIN RIPULIA

--------------------------------------------------------------------------------

                                               Johanneksen kirkko

Perjantai 21.7.

Kokonaista 2 kirjettä Kaisalta.

Kaunista ja rauhallista.

Joitakin kranaatteja lähelle.

Kirjallisia töitä.

Mansikassa.

Kirje Kaisalle.

Illalla hyvä sauna vastan kera.

Herra on minun paimeneni; ei minulta mitään puutu. (Sauna,koivuvasta ja ahomansikka)

                                                       Ahomansikka

                                                     Koivuvasta

Lauantai 22.7.
Hellettä ja rauhallista.
Pyykkipäivä.
Pesin pusakan ja 7 paria sukkia.
Illalla saunassa ja puhtaat vaatteet.
Yöllä pari miinasta haavoittunutta.

Sunnuntai 23.7.
Hellettä ja ukkossateita.
Rauhallista lohkollamme.
Sillanpäässä yötoimintaa.
Kiertelin Linnaniemen linjoja.
Illalla seurat ja ehtoollisen vietto naapurissa.
Salminen,Laajoki ja Voipio.(sot.pastorit)
Herättävää,voimakasta julistusta.

Maanantai 24.7.
Pilvistä,rauhallista.
Soitin Rauhaan.
Kirjallisia töitä.
Kirjoitin kaat. omaisille.
Kirje Kaisalle.Sauna.
Yöllä yksi vaikeasti haavoittunut pioneerivänrikki ja yksi kaatunut.

Tiistai 25.7.
Hiljaiseloa.
Kaatunut evakko kp:aan.(kokoamispaikkaan)
Kirjallisia töitä.
Mansikassa ja lakassa.
Illalla komentopaikalla.
Pajari,Hovikoski ja Haveri.
Sauna.
Kirje Kaisalle.
(Kenraalimajuri Aaro Pajari oli 3. divisioonan komentajana 21.10.1943-21.10.1944. Kenttäpastori tapasi hänet myöhemmin Tornion valtauksessa,missä Pajarille myönnettiin 2.Mannerheimin risti 16.10.1943.)

                             Kenraalimajuri Aaro Pajari.Kuvassa vielä everstiluutnanttina.

Keskiviikko 26.7.
Ei erikoisempaa.
Kaunis poutailma jatkuu.
Kävin Kuhlbergin komentopaikalla ja Räisäsen joukkueessa Kynsilehdon asioissa.
Kortti Kaisalta.
Saunaa ei ollut.
Kortti Kaisalle.

Torstai 27.7.
Kaunista ja rauhallista.
Jumalanpalvelus 12.K:ssa.
N. 40 miestä.
Kävin eräässä tukikohdassa poikia tapaamassa ja ryssää luuraamassa.
Paketti Kaisalta.
Kirje Kaisalle.
Sauna, tri plus Kuhlberg.

Perjantai 28.7.
Hellettä ja rauhallista.
Kirje Kaisalle.
Huollossa ja 9. K:ssa.
Korpr. Sulo Niskanen k. 28.5.41. haudan löytyminen.
Ilm. 2. D:n pastorille.
Pari lisää haavoittunutta 11 K:ssa.
Sain ihmeeksi arkkuni takaisin,joskin huonossa kunnossa.

Lauantai 29.7.
Aamup. pilvistä.
Illalla hellettä.
Siirtyminen selustaan lepoon.
JR49 tilalle.
JsP talossa.
Sauna.
Paikka ei hullumpi.
Trin  (tohtorin) kanssa aitassa "sisarusvuoteessa".
Kuivailin arkussa kastuneita kamppeita.

Sunnuntai 30.7.
Ihmeen ihana suvinen sunnuntai.
Jlanpalvelus Johanneksen kirkossa.
Kirje Kaisalle ja isälle.
Iltahartaus 5028:ssa.

ELOKUU 1944
-----------------

Maanantai 1.8.
Lotat lähtivät ja sot.kotisisaret tulivat.
Kaunis sää jatkuu.
Puhelinsoittoja KEK:iin ja D:aan.(kaatuneiden erittelykeskus ja divisioona)
Lisztiä.

                                                 Franz Liszt

Illalla upseerit Wolf H(alsti)n puhuttelussa.
Minä P:n kom:ssa (pataljoonan komentopaikassa).
Iltahartaus 5031:ssä ja jääk.joukkueessa.
Pres. Ryti luopui vallasta.
(Wolf H. Halstin nimitti Pajari esikuntapäällikökseen maaliskuussa 1944.
3.divisioona siirrettiin Kuuterselän kaista-alueelle heinäkuussa.Eversti Halsti kertoi Pajarin polkeneen jalkaa ruvetessaan samalla raivoamaan silmittömästi, koska VT-asemat olivat huonosti linnoitettuja.Tilannetta pahensi vielä se,että Taavetti Laatikaisen Armeijakunnan johto ei uskonut Pajarin ja Halstin vakuutteluihin siitä,että venäläisten murtokohta olisi juuri Kuuterselän kohdalla.Halsti joutui hyökkäysvaiheessa väliaikaiseksi pataljoonan komentajaksi yhden komentajan sairastuttua ja taisteluiden jälkeen palasi takaisin Pajarin esikuntapäälliköksi.Halsti jatkoi Pajarin kanssa Lapin sotaan.)

Tiistai 1.8.
Päivä kului kaikessa rauhassa ja kesäisessä lekottelussa.
Joitakin virkatehtäviä,puhelinsoittoja.
Illalla kaatuneiden muistojuhla koko rykmentille.
Suhtonnistunut tilaisuus.
Kirje Kaisalle.
Isän 70-vuotispäivä.

Keskiviikko 2.8.
Aamulla melko pilvistä, iltap. puolipilvistä.
Pohjoistuuli.Kenraalit Oesch,Laatikainen ja Pajari tarkastuksella.
Iltahartaus 5030:ssa.
Sauna.
Yö viileä.

Torstai 3.8.
Ei vientejä

Perjantai 4.8.
Verrattain viileätä pohjoistuulen takia.
Mannerheim otti vastaan presidentin tehtävät ja antoi juhlallisen vakuutuksen.
Helavuoren rötös.
Iltahartaus 5019:ssä.

           Marsalkka presidenttinä Helsingin Tuomiokirkon portailla
(Mannerheimin ensimmäisenä tehtävänä oli irtisanoutua entisen presidentin Rytin erillisrauhaklausuulista Saksalle ja aloittaa rauhanneuvottelut Neuvostoliiton kanssa.)

Lauantai 5.8.
Ampumakilpailut.
Kaunista.
Illalla sauna ja Helavuoren luona.

Sunnuntai 6.8.
Ase-varus- ym. muita tarkastuksia koko päivän.
Sot.kotisisarien luona kylässä.
Päivystäjänä esikunnassa,kun muut olivat rykm:ssä juhlimassa.
(Marskinviinoja)

Maanatai 7.8.
Unettoman yön jälkeen uninen päivä.
Hellettä.
Paketti Kaisalta.
Sauna.

Tiistai 8.8.
D:n pappien kokous Talikkalan kansakoululla.(Ei markkinoilla.Talikkala oli yksi Antrean kunnan kylistä)
Pajari ja Kinos plus Kettunen.
Yö Hovikosken luona.
Sauna.

                                                       Pappiskorsu

                                       Divisioonan kenttäpappien kuoro.Antti eturivissä äärioikealla

Keskiviikko 9.8.
Päivä kului ripulin merkeissä.
Kirje Kaisalle.
Sauna,mutten kylpenyt.
Kirje Kaisalle.

Torstai 10.8.
Ripulia.(Kesällä 1944 ripulin aiheuttajana oli voinut olla puhtaan ruoka-ja juomaveden puute.Tietyt vihollisen päästämät hyönteismyrkyt vesistöinhin voivat olla myös kyseessä .Kaatuneiden taikka vangittujen vihollissotilaiden kantamat bakteerit voivat aiheuttaa tartuntaa,jos kysessä oli Kaukaasian tai Aasian rintamilta siirretyt joukot)
Paastoa.
Makailua.
Katjaa.(Mahalääkettä----.Armeijan vessapaperi sota-aikana oli pakattuna Serlan  pinkkaan.Vääpelin toimistosta sitä sai vielä 60-luvulla säännösteltyinä. 3 arkkia per sotamies.Vuonna 1935 saakka Suomessa vielä mainostettiin tikutonta vessapaperia .Taisipa sitä ennen olla peräpukamat kovilla..)
Kaunis ilma jatkunut.
Kylpy.

Perjanta 11.8.
Ripulia.
Paastoa.
Makailua
Kaunista.
Ukkossateita välillä.

Lauantai 12.8.
Ripulia.
Paastoa.
Makailua.
Katjaa.
Edelleenkin kaunista.
Kylpy.

Sunnuntai 13.8.
Vatsatauti alkoi helpottaa.
Opettelinpa jopa syömäänkin.
Sadetta ja poutaa.
Iltahartaus viestijoukkueelle SjP:lle ja JsP:lle.

Maanantai 14.8.
Poutaista kylmää yön jälkeen.
Sain Katjan loppuun.
Kirje Kaisalta ja Kaisalle kirje.
Pajalinnan luona kylässä ja sauna.
Uin kaksi kertaa P-linnan kanssa.

.

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat .Tali-Sintola-akselilla

TALI-SINTOLA-AKSELILLA
---------------------------------

Neuvostoarmeijalle kävi onnettomasti.koska 59. Armeijakunta ei pystynytkään aloittamaan operaatiotaan Viipurin lahden ylittämisessä kuin vasta heinäkuun 1. päivänä.
Taistelut Talin lohkolla olivat kääntymässä suomalaisten eduksi.
Rannikkopuolustusjoukkojen lisäksi suomalaisilla oli tukenaan uudelleen koottu ratsuprikaati sekä X divisioona.
Heinäkuun 6. päivään mennessä suomalaisen kevyen laivaston häirinnästä huolimatta venäläiset valtasivat lahden avainsaaret.
Heinäkuun 7. päivänä venäläisjoukot hyökkäsivät mantereelle aivan saksalaisen 122. divisioonan lohkolle,joka oli saapunut liittymään puolustukseen.Venäläisten periksiantamattomuudesta huolimatta heinäkuun 9. päivään mennessä,he eivät saaneet sillanpääasemaa mantereelta ja lopulta perääntyivät taistelusta..
Kivikkoinen ja rikkonainen rannikkoviiva ei ollut helppo maihinnousupaikka eivätkä venäläiset pärjänneet ilmahyökkäyksissäkään,mitkä olisivat auttaneet taistelumenestyksessä.
23. Armeijakunnan pääoffensiivi keskittyi Vuosalmelle,missä suomalainen II divisioona piti sillanpäätasemaa Vuoksen länsirannalla.(Pastori Lukkarisen oma divisioona)
Hyökkäys alkoi heinäkuun 7. päivänä ja 8. päivänä sillanpääasema murtui. Seuraavana päivänä venäläiset ylittivät Vuoksen voimalla ja asettivat 2 divisioonaa itärannalle.
Oli ilmeistä,että suomalainen II divisioona oltiin lyöty maahan ja tilanteen korjaamiseksi pari päivää Talin taisteluista levännyt panssaridivisioona saapui vastahyökkäykseen. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui täydellisesti heinäkuun 11. päivänä,venäläisten sillanpääaseman levitessä hitaasti.
Siitä huolimatta venäläisjoukot väsyivät ensimmäisinä.
Heinäkuun 15. päivänä eteneminen pysähtyi ja pari päivää myöhemmin kaikki hyökkäysyritykset pysähtyivät.
23. Armeijakunnan operaatiota ei oltu synkronisoitu Talin taisteluun,mikä osoittautui suureksi virhelyönniksi. Jos venäläisjoukot oltaisiin lähetetty Talin taisteluihin jo kesäkuun 30. päivän jälkeen,oltaisiin voitu kallistaa vaakakuppeja hyökkääjien eduksi.
Tällä lailla Karjalan kannaksen taistelut päättyivät Suomen puolustusvoitoksi eikä loistavan venäläisen alkumenestyksen jälkeen Neuvostoarmeija pystynyt enää saavuttamaan 21. päivänä annettuja päämääriään.
Venäjän sodanjohto Stavka myönsi hämillään häviönsä vasta silloin,kun kesäkuun 11. päivänä kannaksen etulinja  määrättiin jäämään puolustusasemiin,parhaiden joukkojen siirtyessä muille rintamille.

Kenttäsapuskalla kenttätykin edessä

                             

Kenttäpastori kirjasi sodankäyntiään seuraavasti:

Keskiviikko 12.7.
Pilvistä.
Majapaikan etsintää.
Aamulla kylpy.
Asetuimme Hirvolan taloon Meskalan kylässä.
Täydellistä lepoa.
Söin ensimmäiset kypsät mansikat.

Torstai 13.7.
Taas kaunista säätä.
Kirjallisia töitä.
Komentopaikalla.
Paraati.
Kunniamerkkien jako.
Paketti Kaisalta.
Sauna.

Perjantai 14.7.
Heinäkuun hellettä.
Heinäntekoa rintamallakin.
Kirjallisia töitä.
Kirje Kaisalta.
Kenraalin paraati.(Oesch)
Oikeata kahvia tapauksen hyväksi.
Katselmus meni hyvin.
Hovikoski pistäytyi luonani.

Elonkorjuuta sotilassoittokunnan säestämänä

                   

Kuppi mustaa säännöstelykahvia

Lauantai 15.7.
Ukkossateita.
Illalla lämmintä.
Kirje Kaisalle.
Kylvin kaksi kertaa, toisen kerran Kuparsaaressa Ylösen luona.
Hyvä illallinen, teetä ja voileipiä.
Kaunis moottorimatka.
Liikkeelle lähtö Vuosalmelle päin.

Sunnuntai 16.7.
Tulo Vuoksenrannan Sintolaan.
Koko päivä odotettiin vanhan porukan lähröä.
Sot. past. Voitto Voipio.
Illalla muutettiin korsuun,mikä oli uusi ja hyvä.
Ryssä hyökkäsi Vuosalmessa.
Hyvin nukutti.
Rompsia lähelle.
Komentopaikalla.

Maanantai 17.7.
Korsun katon valmistelua.
1 kaatunut, joka yöllä evakuoitiin.
Sot. past. Leino kylässä.
Töpinässä käymässä.
Kylpy.
Rauhallinen päivä.
Lämmintä.

Tiistai 18.7.
Hellettä.
Rauhallista Sintolan lohkolla.
Kirjallisia töitä ja Franz Lisziä.
Kirja Kaisalle.
Kauniita, kotoisia unia.
Herra siunaa meit' ja auta.,Vaaroissa myös varjele.

Keskiviikko 19.7.
Hellettä, ukkosta, rauhallista
Sauna,
Kirje Kaisalle.
Laitoin arkiston kuntoon.

Torstai 20.7.
Edelleen rauhallista.
Hellettä.
Ilmatoiminta vilkkaampaa.
Joitakin haavoittuneita, 1 kaatunut, pioneeri vänr. Simola.
Iltahartaus 5029:ssä
Hyvät korvikkeet Patokosken luona.
Sain pyörän.(periytyi papinpojalle ja pakanalle)
Töpinässä käymässä.

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Kesäkuun lopun hyökkäyksiä.

KESÄKUUN LOPUN HYÖKKÄYKSIÄ
--------------------------------------------

Kenttäpappien kuoro kannaksella.
Antti kenttäpastori eturivissä äärioikealla

                       

Kenttäpastori jatkaa Ajastajassaan kesäkuun lopun vientejään:

Tiistai 27.6.44
Takaisin Heinjoen tien varteen.
Montun kaivua.
Kirje,kauan odotettu Kaisalta
Illalla siirtyminen eteen tien oikealle puolelle vastaiskuun.
Isku lykkääntyi.
Talissa ryssä.
3. divisioona motissa.

Kaisa kesäkuussa 1944 lukemassa
rintama-uutisia
Juhart recolored 2010

     

Keskiviikko 26.6.
Yö rauhallinen.
Menin käymään D:ssa ja huollossa.
Palasin vasta illalla.
Ankaria taisteluja.
Hellettä.
Muutamia kaatuneita.

Torstai 29.6.
Tilanne ennallaan.
Päivä lämmin.
Kortti Kaisalle.
Rauhallista.
Iltapäivä ja yö rauhallista.

Perjantai 30.6.
Ihmeen hiljainen päivä.
Hellettä.
Vain lentotoiminta vilkasta.
Kirje Kaisalle ja Kaisalta.
Yö suhtrauhallista.
Vain vähän tykkitulta.

HEINÄKUU 1944
--------------------
Lauantai 1.7.
Hiljainen ja helteinen päivä.
Heitin talvitakin.
Taas kirje Kaisalta, tosin vanha.

Kesäkuun 25. päivänä Neuvostoliiton sodanjohto Stavka oli epäilemättä yllättynyt saavutetuista voitoistaan Kannaksella,antaessaan uusia komennuksia:
1.59. Armeijakunta kenraali Korobkinovin johtamana siirretään nevan rintamalle määränpäänään ylittää Viipurinlahti,rantautua ja vallata edessä oleva maasto.Tämä oli  toisto menestyksekkäälle manööverille vuoden 1940 VKT-linjan murtamisessa.
2. Govorovin armeijan piti murtaa rintama Talissa,Viipurin eteläpuolella ja liittyä 59. Armeijakuntaan. Lisäksi kyseessä oli eteneminen Kymijoelle aivan vuoden 1940 rajan länsipuolelle.
3. Venäläisten oikealla rintamalohkolla 23. Armeijakunnan oli määrä puskea Vuokselle Vuosalmella ja edetä laatokalle.
4. Samanaikaisesti offensiivin alussa itä-Karjalassa pitäisi tuhota kaikki suomalaiset joukot,jolloin koko Suomi voitettaisiin kunniallisesti.

Seuraavat tapahtumat vihjaavat,ettei venäläisillä ollut minkäänlainen kiire. Sodanjohto tarvitsi joukkojaan muualla voimatta sitoa niitä toisarvoiseen sotateatteriin.
Venäläiset olivat valmiusasemissa aluksi Talissa,missä kesäkuun 30. päivänä 30. Kaartinarmeijakunta iski uudelleen,lyömällä rintaman heikkoon kohtaan. Suomalainen XVII divisioona oli juuri ottanut haltuunsa sektorin ja havainnut,että puolustusvalmistelut olivat keskeenjäneitä sekä ammukset kastuneet käyttökelvottomiksi varastoissa,hautaamattomien kaatuneiden kelluessa vedentäyttämissä juoksuhaudoissa.
Kerkiämättä minkäänlaisiin valmisteluihin venäläiset hyökkäsivät ja suomalaiset vetäytyivät sektorilta.

                   Tali-Ihantala 1939-1944.
                   Tali Viipurin itäpuolella kartassa.

KOVIN TAISTELU
---------------------

Seurasi kampanjan kovin taistelu.
Suomalainen panssaridivisioona iski takaisin yhdessä saksalaisen rynnäkköprikaatin kanssa.
Taistelut kieppuivat edestakaisin.
Kesäkuun 27. päivänä itä-Karjalasta lähtenyt tuore suomalaisdivisioona saapui ja seuraavana päivänä vielä toinen lisää. Toimenpide sai suomalaiset joukot maksimivahvuuteen,mutta siitä huolimatta kenraali Oesch havaitsi 29. päivään mennessä olevansa kykenemätön alkuperäisen rintamalinjan pitämisessä. Hän määräsi vetäytymisen tuoreisiin uusiin asemiin..
Venäläiset pyyhkivät eteenpäin suomalaisten perässä ja kesäkuun 30. päivään mennessä iskivät kovalla rytinällä uuteen linjaan.Hyökkäysyrityksiä kesti viikon ajan.
Erinäiset tekijät vaikuttivat tähän tulokseen.
Suomalaisten asemat olivat luonnostaan vahvoja eivätkä sallineet venäläisille liikkumatilaa. Suomalainen tykistö sekä saksalaiset syöksypommittajat olivat erittäin tehokkaita pinkkaan kasautuneissa venäläisissä marssijonoissa.Suomalaiset joukot lisäksi olivat täysvahvuudessa rintamalle kutsuttuine lomalaisineen ja reserviläisineen.
Hyökkäysaalto kiihtyi kesäkuun 9. päivästä lähtien 10.000:sta kaatuneesta ja haavoittuneesta huolimatta..
Uutta saksalaista kalustoa oli saapunut rintamalle ja yli kaiken taistelumoraali oli kohonnut.Kurittomuus,käpykaartilaisuus ja paniikki ,joka oli polttanut ikävän merkin joukkojen otsiin,oli täysin kadonnut.
Venäläisellä puolella poikkeavasti kärsittiin väsymyksestä eikä kesäkuun 30. päivän perästä uusia joukkoja tuotu enää etulinjaan.
Venäläisten hyökkäysterä oli tylsynyt.

Pastori kirjoitti Ajastaikaansa heinäkuun alkupäivistä seuraavasti:

Sunnuntai 2.7.
Verrattain rauhallinen sunnuntai lohkollamme.
Hellettä.
Kirjoittelin osaanottokirjeitä vainajien omaisille.
Yksi tuntematon kaatunut tl. (tunnuslevy) 252155.
Illalla Haverin luona.
Aamulla kortti Kaisalta 17/6:lta.

Maanantai 3.7.
Helteinen,myös suhtrauhallinen päivä.
Kortti Kaisalta.
Osaanottokirjeitä.
Illalla virkistävä uinti Erin ja Viikarin kanssa.
Haavoittuneita ja yksi kaatunut omasta kranaatista.
Yöllä jonkin verran tulitoimintaa,mutta hyvin merkein.

Tiistai 4.7.
Helteinen päivä,myös suhtrauhallinen lohkollamme.
Oikealla Talin suunnassa ttaisteluja.
Komentopaikalla ja huollossa käymässä.

Keskiviikko 5.7.
Kaunista ja rauhallista.
Kirjallisia töitä.
Hovikoski,Viitasaari ja Kontio käymässä luonani.(Divisioonan kenttäpappeja)
Komentopaikalla kylässä.

                                   

Torstai 6.7.
Edelleen kaunista ja aurinkoista.
Muutama haavoittunut.
Kirjeitä kaatuneitten omaisille.
Er.P28 lähti ympäriltämme.
Komentopaikalla tohtorin kanssa saunassa yöllä.

Perjantai 7.7.
Kaunista ja lämmintä sekä rauhallista.
Töpinässä käymässä asioita selvittelemässä.(Huollossa)
                                             Yöllä toimintaa naapurissa.

Lauantai 8.7.
D:n pappien kokous Rouhialassa B-sairaalassa.
Kinos ja Kettunen.
Virkistystä ruumiille ja sielulle.
Yöksi jäin huoltoon.

 Jääski.Rouhialassa sijaitsi B-sairaalan lisäksi vesivoimalaitos.Rouhiala joen isossa mutkassa.

Sunnuntai 9.7.
Poutasää jatkuu.
Järjestin itselleni apulaisen stm Lallukan.
Komentopaikalla ja illalla Pajalinnan luona kylässä.
Punttalan jutun selvittelyjä.(Liittyi ilmeiseti Töpinä-juttuun..ehkä ruokavarkauteen)
Kirje Kaisalta.

Maanatai 10.7.
Stm Lallukka ilmottautui.
Rauhallista koko päivän ja kaunista poutasäätä.
Kirjallisia töitä.

Tiistai 11.7.
Pitkästä aikaa pilvistä.
Kirjallisia töitä.
Langat kuumina puhelimessa.
Punttalan juttu selvisi.
Yöllä siirryimme lepoon Kangasjärven maastoon.
Kontion porukka Vuosalmelle.

---------------------------

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Kestääkö kannas?

    KESTÄÄKÖ KANNAS?
   -----------------------------

   

Karjalan kannas kesä-heinäkuussa 1944.Uptonin englanninkielinen strategiakartta.
Petrozavodsk kartassa on Petroskoi eli Äänislinna.,Povenets Poventsa sekä Maselskaya Maaselkä.
Saimma uuden rajan takana Saimaa sekä pohjoiskannaksen lake Onega Ääninen.

Upton kertoo taisteluiden kehityksestä kannaksella seuraavaa:
9 pataljoonaa piti levittää etulinjassa lähes 30:n kilometrin pituisella rintamalla.Rintama oli liian kapea ottamaan vastaan suurempia iskuja.Venäläiset yrittäessään suurempaa hyökkäystä II:sta divisioonaa vastaan kesäkuun 13.-15.päivinä eivät saaneet yhtään jalansijaa.
Kesäkuun 13. päivänä venäläiset siirsivät parhaimmat yksikkönsä Kivennavalta Kuuterselkään suomalaisten huomaamatta. 15. päivänä vihollinen murtautui etulinjan läpi Kuuterselässä yhdellä rysäyksellä.
Läpimurtokohdassa yksi suomalainen jalkaväkikomppania sai niskaansa kokonaisen venäläisdivisioonan,jota vielä vahvisti yksi panssariprikaati.
30. kaartinarmeijakunta syöksyi aukosta sisään,panssarivaunujen kilpaillessa Viipuria kohti ajamalla yhden suomalaisratsuprikaatin ylitse matkan varrella.
Ratsuprikaati hajaantui iskusta täysin.
14. päivän iltana osa suomalaisesta panssaridivisioonasta yritti iskeä venäläisrintama sivuun.Venäläiset olivat odottaneet hyökkäystä kaivautuneina tuliasemiinsa.
Katkeran yöllisen taistelun jälkeen suomalaiset menettivät kolmanneksen joukoistaan ja hyökkäys peruutettiin.
Kesäkuun 15. päivänä Mannerheim myönsi tappion käskemällä vetäytymään asemien selustaan VKT-linjalla.Hän antoi kenraali Lennart Oeschille komennon johtaa operaatiota kannaksen rintamalla.Vetäytymistä kesti kesäkuun 20. päivään asti suomalaisten joukkojen vasemmalla rintamalohkolla.
III Armeijakunta vetäytyi taakse ongelmitta,mutta oikealla rintamalohkolla,missä venäläiset tankit ajoivat vapaina,kohdattiin hetkellisiä vaaratilanteita.
Venäläiset eivät kuitenkaan yrittäneet kiepata itään saartamaan III:tta Armeijakuntaa,minkä olisivat voineet helposti tehdä,ja ajoivat vain eteenpäin katseet suunnattuna Viipuriin.
Prosessin aikana venäläiset pyyhkäisivät edessä olevan ratsuprikaatin hajalle ja kohtasivat X divisioonan,joka oli vielä toipumassa avautuneen taistelun iskusta.
Venäläiset tuhosivat jäljellä olevat taisteluvoimat.
VT-linjan luhistuminen ensimmäisessä hyökkäyksessä oli hälyttänyt ankarasti suomalaista sodanjohtoa, nostamalla melkoisia epäilyksiä VKT-linjassa pysymisestä.
Kesäkuun 16. päivänä kaksi täydennysdivisioonaa komennettiin siirtymään itä-Karjalasta,mikä merkitsi sitä,että jäljellä olevat rintamalohkot olivat hajoamassa.Järjestelmälliset evakuointivalmistelut pantiin alulle rintamalla.
Kaksi päivää myöhemmin marsalkka kääntyi saksalaisten puoleen avunsaannissa.
Pyyntölistalla oli mm. kuuden divisioonan lähettäminen apuun sekä panssaritorjunta-aseiden,rynnäkköaseiden ja ruokatarpeiden saaminen.
Saksalaiset vastasivat aikailematta ja ensimmäisenä panssarisinkoja rahdattiin Saksasta Suomeen MTB-koneilla.
Lisäksi yksi rynnäkköprikaati irroitettiin Lapin Alppiarmeijasta (Gebirgsarmee) ja 70 Stuka-syöksypommittajan laivue lennätettiin lentotukiavuksi.

                                                           Junkers Ju-87 Stuka

Lisävoimiksi komennettiin saksalainen 122. divisioona Baltian maiden rintamalta.Yhtenä ja ainoana ehtona saksalaisapuun vaadittiin,että VKT-linjasta pitää pitää kiinni..
Kesäkuun 20. päivään mennessä suomalaisjoukot olivat vielä VKT-linjalla,lukuunottamatta ratsuprikaatin sekä X divisioonan eloonjääneitä rippeitä,joita oltiin poistettu taisteluista.
Näistä koottiin ydinjoukko V:lle Armeijakunnalle tehtävänään puolustaa Viipurun länsirannikkokaistaa.
XX prikaatin tehtävänä taas oli Viipurin kaupungin puolustus,vaikka sillä ei ollut minkäänlaista taistelukokemusta,koostuessaan tuoreista täydennysjoukoista itä-Karjalasta.
Prikaatin marssiessa kaupunkiin,sotilaat kohtasivat suomalaisia sotilaskarkureita,jotka kertoivat hiuksianostavia tarinoita tapahtumista.Jutut eivät paljoakaan nostaneet sotilaiden taistelimoraalia.Paljon vakavammin kävi XX prikaatin jätettyä ammusvarastonsa taakseen ja yrittäessään pärjätä vähäisillä käsillä olevilla tykkikranaattitarpeilla..
Viipurissa pidettiin IV Armeijakunnan ammusvarastoja ja XX Armeijakunnan pyytäessä ammuksia,hanke jyrkästi evättiin valtuuksien puutteessa.
Suomen armeijan hankintabyrokratia toimi jälleen puollan-myönnän-lupahierarkiassa!
Varastomääräysten piti tulla allekirjoitettuina Armeijakunnan esikunnasta ja vasta kesäkuun 20. päivänä möhläys korjattiin...mutta siihen mennessä Viipuri oli jo menetetty.

                                                 


KAUHEA ISKU
------------------

Ensimmäiset hajanaiset vemäläistankit oliva ilmestyneet Viipurin ulkoalueille aikaisin sinä aamuna ja ryhtyivät tulittamaan XX prikaatin asemia. Pian suomalaiselta kenttätykistöltä loppuivat ammukset..tykkien vaiennettua.
Noin klo 15.30 suomalainen pataljoonankomentaja muutti komennusasemansa selustaan,miesten seuratessa perässä.
Huhut levisivät paniikin myötä.
XX prikaati juoksi hajanaisena ,venäläisten kävellessä perässä lopen uupuneina. Suomalaisten onneksi venäläisiä oli uhkana liian vähän ja liian väsyneitä puskemaan kaupungin läpi.
Siitä huolimatta Viipurin menettäminen oli moraalisesti kova isku suomalaisille etenkin noloista mokauksista,mitkä olivat täydessä ristiriidassa kaupungin sankarillisen puolustuksen kanssa v. 1940.
Shokki johti poliittiseen kriisiin Helsingissä.
Poliitikot olivat jo harkinneet uuden hallituksen muodostamista..jopa pyytämällä marsalkkaa valtionjohtajaksi.
Marski tosin kieltäytyi kunniasta ja kesäkuun 21. päivänä presidentti Rytin vieraillessa Mikkelin päämajassa,päätettiin avata uusi yhteys Neuvostoliiton johdon kanssa. Näin tehtiinkin seuraavana päivänä,mikä yllätti Helsingissä käyvää Saksan ulkoministeriä Ribbentropia ikävästi..
Hän oli tullut korjaamaan satoa saksalaisavusta,ettei Suomi tekisi erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa.

Neuvostoliiton korkein johto vastasi kesäkuun 23. päivänä,että Suomen pitäisi julistaa valmiudeestaan antautua primääriehtona rauhanneuvoitteluille.
Suomalaiset poliitikot olivat loukussa ja Mannerheim lausuikin,ettei voida rikkoa jo luvattua saksalaisten avunantosopimusta. Tiedettiin hyvin,ettei eduskunta voinut koskaan allekirjoittaa Ribbentropin vaatimaa sopimusta samalla ,kun  kukaan ei vakavasti ollut vakavasti valmis hyväksymään venäläisten antautumisvaatimuksia.
Lopulta löydettiin ovela ratkaisu,missä saksalaisia petettiin paperilla,Rytin saadessa henkilökohtaisen vastuun sopimuksesta.
Presidentti Ryti allekirjoitti muodollisen kirjeen,missä hän lupasi,että niin kauan kun hän istuu presidenttinä yksikään Suomen hallitus ei tulisi avaamaan neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa erillisrauhasta.
Saksalaiset haistivat märäntyneen rotan,mutta hyväksyivät kirjeen sellaisenaan parempana vaihtoehtona kuin ei mitään.
Kesäkuun 26. päivänä kirje allekirjoitettiin ja Ribbentrop palasi takaisin Berliiniin,luvatun saksalaisavun virratessa Suomenmaahan.

                                    Marski,Hitler ja Ryti marsalkan 75-vuotisjuhlissa Immolassa v.1942

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat .Majanmuuttoa kannaksella.

KESÄKUUN 25.JUHANNUSPÄIVÄ
-----------------------------------------

                                             Antrean kartta.Kuparsaari kartan alareunassa oikealla.

Kenttäpastori oli juhannusaattoiltana tunnistanut kaatuneet,lajitellut tunnuslevyt ja laatinut kaatumisilmoituksia omaisille lähetettäväksi.Hän oli sijainnut petinsä kaatuneiden teltan ovensuuhun ns. kipinämikon paikalle,vaikkeivat teltan asukkaat tarvinneet mittän lämpöä edes viileässä kesäilmassa.
Viereisessä upseeriteltassa upseerit pelasivat marskinviinahumalassa pokkaa,läiskeestä päätellen lehmäntaljan kokoisilla korteilla kiroilevan örinän myötä.
Illalla yhdeksän aikaan oltiin JsP:lle tuotu enemmän haavoittuneita.Onnikka-ambulanssin valkoisen suojamaalin alta pilkisti postiauton sinapinkeltainen väri.
Tällä kertaa haavoittuneiden kanssa kannettiin pihalle myös Jobin postia eli lisää kaatuneita.
Keskiyöllä tuli uusi lentohyökkäysaalto,josta upseeriteltassa ei välitetty ja palo- ja sirpalepommit tippuilivat lähelle Kuparsaaren kirkonkylään.
Pastori puheskeli itsekseen:
"Vaisuja ja raahallisia kavereita nämä poejjaat teletassa ovat.Ee kuulu kuorsaasta,ee piereskelyä,eekä ramppoomista teletan ovella kusjherätyksissä.Aenoo harmi vuan on,että kalamanhaju tuppaa sieraamista sissään.Saespa vuan oekeen kunnon juhannuslöölyt järveen pulahtamisen kera,että kalamanhajukin kaekkoesj vanahasta lutteenkaevamasta kropasta!".
Kirjaamisen jälkeen hän kaivoi rintataskustaan jälleen Ajastaikansa menneiden päivien tapahtumien tutkailuun:

Sunnuntai 11.6.
Pantiin kamppeet kasaan ja oltiin matkalla etulinjaan.
Päivänsalo meni Aunuksen Hamokselle.
Siviiliväki evakuoi.
Kivennavan k-kylä.
Kävin kirkossa tapaamassa rovasti Appelgreeniä.
Yö puolustuslinjan läheisyydessä.

Kivennavan kirkko

                                               

Maanantai 12.6.
Evakuoin kirkosta ehtoollisviinit.
Illalla kovat taistelut k-kylästä ja se oli luovutettava.
8 krh:n kaatunutta (kranaatinheitin)
Tykistötuli ja lentotoiminta kovaa.

Tiistai 13.6.
Taistelut puolustuslinjalla mittavat.
Eteneminen pysäytetty.
5 kaatunutta.
Ilmatoiminta ankaran kovaa.
Lisää kaatuneita yht 20.

Keskiviikko 14.6.
JsP siirtyi uuteen paikkaan.
1 kaatunut.
Ilmatoimintaa ja tykistötulta.
Uusi patterin komentaja Malmivaara.

Patterin Hyppyheikki

                                       

Torstai 15.6.
Ilmatoimintaa.
Illalla sateinen sää keskeytti sen.
Ryssä päässyt oikeella murtautumaan Kanneljärveä kohti.
Div.pastorin kanssa komentopaikalla.


Perjantai 16.6.
Aamulla ilmatoiminta vähäistä sateen takia.
Painopiste oikeella.
Irtautuminen ja vetäytyminen puolenyön aikaan.
Siirto 5026:n pastoriksi.

Lauantai 17.6.
Marssi Soittolaan.
2. patteri viivytti.
Soittolasta Kyyrölään.
Soittolassa saatiin sauna.
Marssittiin 60 km.
Ilma sateinen.
Jalat vaivaiset ja hellät.

Sunnuntai 18.6.
Savista ja sateista,joka ei kuitenkaa rauhaa soi.
Marssi Summasta murtautunutta ryssää kohti.
I/Jr II marssi Hotokkaan viivyttämään.
Jäin pois maanantaina porukasta etsimään III/Jr II:ta Kopralasta aivan Antreaan saakka..

Maanantai 19.6.
Divisioonan mukana Antreassa.
Ei tietoa 3:n patterin sijoituspaikasta.
Rauhan huhuja ja maitoa.

Tiistai 20.6.
Siirtyminen uuteen yksikköön Antrean Kuparsaareen.
JsP talossa.
Yölläsiirryttiin talosta taloon.
Verrattain rauhallista.
Tapasin Lönnruutin.(Kenttäpapin)
Maitoa.

Keskiviikko 21.6.
Yö oli rauhallista.
Päivällä kova tykistötuli.
Uutisiissa kerrottiin Viipurin luovuttamisesta.
Kaatumisilmoitukset.
Kirje Kaisalle.
Pilvistä.
Ilmatoiminta vähäistä.

Divisioonan kenttäpapit ryhmäkuvassa

                           

Torstai 22.6.
Rauhanomaista oleskelua Kuparsaaressa.
Illalla siirtyminen uusiin asemiin.
JsP siirtyi päätien varteen.
Ennenkuulumattoman kova tykkituli myös selustaan.
Kranaatteja ympärille aivan 5:n metrin päähän..


Perjantai 23.6.
Ei vientejä..ilmeisesti kovan tykkitulen takia.

Lauantai 24.6 Johannes Kastajan päivä.
Oltiin oltu viikko Antrean Kuparsaaressa.
.


Sunnuntai 25.6.
Sotaa.
Harvaa tykistötulta aamulla.
Oikealla ryssä tuntuu hyökkäävän.
Ylipäällikön käskystä VKT-linjaa koetetaan pitää.
Milloin annat,hyvä Jumala vanhurskaan rauhan ja lopetat verenvuodatuksen?

Maanantai 26.6.
Kiivaita taisteluita erään kukkulan omistamisesta.
Illalla hajaannusta joukoissamme käsittämättömästä syystä.
JsP siirtyi Noskuan kylään yöllä.
Kaikki kunnossa.

Marski kiikarissa
Juhart

                                                 
(Korjaus edellisen blogin Marskikuvaan,Kartturieversti on Oesch,myöhemmin kenraali)