perjantai 20. tammikuuta 2012

Quiapon kirkko.Land of Promises.Filippiiniläiskirjeet

Alms for the Poor
Juhart 2004
Quiapon kirkko 1957
2015.01.06
(Tänään  taas on se kuuluisa vuotuinen Mustan Nasaretilaisen muistomarssi Manilan Quiapon kirkkoon,josta olen kirjoittanut v.2005)


2005.01.06
Palaan Suomikirjasta Filippiiniläiskirjeisiin,koska viime viikolla Manilan Quiapon kirkossa vietettiin Mustan Nasaretilaisen vuotuista muistojuhlaa,mihin osallistui lähes 4 miljoonaa manilalaista.Mustan Nasaretilaisen  puukuvaa kannettiin kulkueessa Mendiolan sillalta Quiapon katedraaliin sankassa väentungoksessa ja koko prosessi kesti lähes 12 tuntia.
Juhlinta päätyi messuun.
Tarinani kertoo filippiiniläisen perus-Juanin suhdetta uskoonsa ja filippiiniläiseen katoliseen kirkkoon,mikä elää traditioissaan vielä konkistadoorien aikaa .


Blessings from Black Nazarene
Juhart 2004
Juan on syvästi uskovainen ja uskollinen kirkolleen.
Hänen uskonsa seisoo Mama Maryn patsaissa sekä Mustan Nasaretilaisen puuveistoksissa,joille aika on kaivertanut ebonipuuhun kiinalaiset vinot silmät.
Pappilan Jussin körttiusko taas seisoo pappilan salin korkkimatolla lapikkaissa,kotikutoisessa sarkapuvussa sekä tuohikontissa.
Pappilan Jussin avioliitto filippiiniläisrouvansa kanssa toi kotiin katolilaisuuden ja luterilaisuuden pyhän allianssin,kummankaan aviopuolison puuttumatta toisensa vakaumukseen...jos sellaista sitten oli olemassa.
20 vuoden työrupeaman jälkeen Saudi Arabiassa pariskunnan Manilan Molave Avenuen kodissa tuoksahti arabialainen suitsuke muistona asumisesta korttelimoskeijan kyljessä Riyadhissa.
Monen Molave Avenuen talossa vierailevan manilenjon kysyessä papinpojan uskoa arabialaisten tuoksupuikkojen aromeja nuuhkien,Jussi vastasi lonkalta,että pariskunta oli jälleensyntyneitä muslimeja...Born Again Moslims..
Vastaus sai kysyjiltä leukaluut tipahtamaan rinnuksille.

Juanin uskoon liittyy jo pakana-ajoista kulkeutunut animismi.
Filippiinit sattuvat myös olemaan kaakkois-Aasian ainoa katolinen maa.
Juanin kirkko ei ole muuttunut sitten konkistadorien ajoista opeissaan eikä rituaaleissaan.
Avioerot sekä abortit ovat kiellettyjä,vaikka kaiken kieltävässä uskossa kaikki on mahdollista.

Quiapon kirkko Manilan sydämessä on esimerkkinä kirkon vaikutuksesta ynpäristöön ja päinvastoin.
Quiapon katukäytävät ovat kodittomien kiertävien Taon Grasojen eli ns. pesytymättömien hullujen sekä pikkukonnien kotina.
Tätä kansanluokkaa senaattorit ja kongressimiehet kutsuvat suureksi peseytymättömäksi kansanluokaksi..."The Great Unwashed".
Kirkon edessä seisoo kilometrin pituinen katu suoraan synninpäästöön.

Quiapo Lanzones Vendor
Kaupungilla on hyvätkin ihmisensä,mutta liukkaat ja rasvaiset ovat antaneet alueelle oman maineensa.
Usko ja taikausko seisovat käsikädessä kirkon portailla.
Rikos jakaa kirkon ympäristön pieteettisyyden kanssa.
Köyhyys roikkuu risaisina rätteinä katukauppiaan kerskan yllä.
Vanha seisoo nuoren vieressä tungoksessa.
Prinssi sekä kerjäläinen parkkeeraa ajoneuvonsa MacDonaldsin eteen...yksi Mercedesin ja toinen Carotellan eli roskakärryn.
Quiapo on levoton,ajaton sekä kiivas.
Sen raaka voima sekä puhtaus,viha sekä rakkaus,hyväntekeväisyys sekä rosvous,painajaiset sekä muistot ovat Juanin ikuisia ystäviä.
Quiapo alkaa ja loppuu aamutuimaan.
Muitten vielä nukkuessa Quiapo on jo tekemässä unelmistaan totta.
Elämän bisness nousee huippuunsa torilla jo ennen auringon nousua,huuman ollessa täydessä vauhdissa.
Jos synti on aikaisin jalkeilla,niin on myös rukouskin.
Neljältä aamulla kirkon ovet avataan,ensimmäisten rukoilevaisten astuessa pääkäytävälle.
Moni pesemätön on jo noussut pahvivuoteeltaan katukäytävältä,rahvaiden pitsihuivisten matruunojen nypistellellessä rosarioitaan eli rukousnauhojaan merkkihajuveden tuoksuisina parasolien suojassa.
Äkkiä kirkkosali on täynnä Herran palvelijoita..mennen,tullen,polvistuen ja polvillaan.
Jokaisella on mielessään ajatus toivosta,halusta ja kaihosta,mikä oli tuonut rukoilijan Mustan Nasaretilaisen luokse.
Kirkosta ulos astuttuaan rukoilevaiset ohittavat jalkakäytävällä talismaanien myyjiä.
Katu on katolisen uskon vastakohta,ennustajamummojen ja käärmeenöljykauppiaiden tarjotessa tulevaisuutta sekä tautien parannusta,monen sivuartistin leikkiessä koobrilla sekä kyykäärmeillä.
Usea tukeutuu ennustajamummoon,joka voi loihtia takaisin harhautuneen poikaystävän tai erehtyneen aviomiehen.
Kirkon muurin viereltä voi ostaa kipsisiä,liikennesaasteen mustaamia pyhimysten kuvia,arpalippuja,pähkinöitä,rukousnauhoja sekä medaljonkeja...ja tietysti kirkossa poltettavia kynttilöitä.
Pienestä maksusta joku mummo voi rukoilla asiakkaan ja oman itsensä puolesta.
Kotirouva voi ostaa muutamalla centavolla kynttilän rukoillakseen vaikka miljoonapottia lotossa taikka raha-arpajaisissa.
Omituista,ettei Kristus ole heittänyt rahanvaihtajia ulos temppelistään?

Quiapo Church in 1960s
Jos Herra ei sattumoisin ole kuullut rukoilevan pyyntöjä,tämä voi kääntyä kirkon edessä uskossaan katukauppiaan puoleen,turvautumalla johonkin talismaaniin tai tikkupuskaan.
Unelmat ja parannukset ovat kaupan Quiapossa.
Yrttikauppiaat tarjoavat laventelia kylpyyn,sitruunaruohoa ryppyihin seka rosmariinia sydämentykytyksiin.
Juan voi myös ostaa tuoksukynttiläpystejä,joita polttaessa kaikki kivut kaikkoavat,tai voitelevia öljyjä,mitkä poistavat pahimmat säryt...jopa parantamalla särkyneen sydämen.
Toiset kauppaavat siemeniä sekä helmiä itsepäisiä vaivoja vastaan:
hainhammasta korallihaavoihin,gitaa kuukautiskipuihin sekä sambongia ympärileikkaushaavojen parantamiseksi. Sibuhaota eli sipuliruohoa taas otetaan anemiaan,makabhayta ihotauteihin ja akneeseen tai väärinkäytettyyn vaginaan.
Näin katolinen kirkko sekä taikausko hoitavat käsikädessä sielun ja ruumiin vaivat!


1930-luku.Nostra senor Jesus de Nazarean-
patsasta kannetaan Quiapon kkirkkoon
Ihmetekoja
------------------------
Filippiinoilla on aina ollut ihmeellinen kyky nähdä kaikenlaisia ilmestyksiä ja uskoa niiden olevan merkkejä taivaasta.
Kerran Neitsyt Maaria oli ilmestynyt kurkkaamaan pilven reunalta auringonsäteiden välistä luvattua kansaansa,aivan kuin rautaperhosrouva Imelda Marcos oli kerran ennustanut.
Useassa pikkukirkossa Neitsyt Maarian patsas on vuodattanut verisiä kyyneliä rinnuksilleen,saamalla tuhatpäisen pyhiinvaelluksen paikalle.
Useassa tapauksessa veri oltiin todettu karamelliväriseksi vedeksi.
Eräässä palmulehdossa yksi banaaninpoimija oli nähnyt Kristuksen partaiset kasvot palmupuun kaarnassa.
Tapaus sai aikaan suuren pyhiinvaelluksen hedelmätarhaan...aivan kuin Eedeniin.
Sadevesi,jonka banaaninpoimija oli kerännyt banaanipuun lehdellä pulloihin,myi hyvin parantavana vetenä raajarikoille ja kroonikoille,vaikka siihen oltiin sekoitettu kraanavettä.
Banaani-Eedenistä sairaat palasivat koteihinsa terveinä,raajarikot ilman keppejä ja kainalosauvoja,hullujen tullessa neroiksi.
Jälkimmäisessä tapauksessa on vain hiuksenhieno ero hulluuden ja nerouden välillä..
Sanotaan,että jos Aatami ja Eeva olisivat olleet kiinalaisia,he olisivat syöneet omenan sijasta käärmeen.
Uskossakin osataan huijata.

Eräs pikkuseurakunnan padre yritti saada kissanpoikaansa alas bambupuusta kirkon takapihalta.
Kissanpoika oli peloissaan uskaltamatta tulla alas.
Puu ei ollut tarpeeksi vahva kiipeämiseen,jolloin padre päätti sitoa manilaköyden puun rungon ympäri ja kiinnittä toisen pään kuplavolkkarinsa takapuskuriin.
Ajaessaan hiljaa ykkösellä eteenpäin bambupuu taipui alaspäin kuin filippiino-Juanin luonne.
Katsoessaan takaikkunasta,että puunlatva oli lähellä maata...köysi katkesi.
Kissanpoika lensi taivaalle harmaana rakettina täysin näkymättömiin.
Padre rukoili ratissa,että Herra ottaisi luonnonkappaleen huostaansa kissojen taivaaseen.
Hänestä tuntui kauhealta ,että oli aiheuttanut lempikissansa kuoleman.
Myöhemmin kerran käydessään paikallisessa palengkessa eli vihannes-lihatorilla padre tapasi korttelin kuuluisimman kissanvihaajanaisen lastaamassa Whiskas-kissanruokaa ostoskassiinsa.
Padre kysyi naiselta,oliko tästä lopulta tullut eläinystävä.
Nainen kertoi,että hänen pikkutyttönsä oli rukoillut Herralta omaa kissanpoikaa.
Äiti oli ollut kovasti kakkaavaa ja pissaavaa olentoa vastaan,mutta rakkaudessaan lastaan kohtaan hän pyysi tyttöä menemään puutarhan grottoalattarille rukoilemaan Luojalta,jos tämä antaisi kissanpennun.
Tyttö polvistuessaan alttarin edessä näki yhtäkkiä harmaan kissanpojan lentävän ilman halki jalat harallaan tätä kohti.
Kissa laskeutui kissantavoin nelinkontin nurmikolle.
Ihme oli taas tapahtunut!
Älä koskaan aliarvioi Herrasi huumorintajua!


Oliko Jeesus se oikea taivaallinen kiusaaja?
Eräs jesuiittipappi kysyi seurakunnalta maaseutukirkon saarnastuolista.
Ilmestyttyään ylösnousemisensa jälkeen Maria Magdalenalle,apostoleilleen sekä kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä.....Herra yhtäkkiä hävisi ilmaan.
Nämä olivat ilahtuneita Herransa ilmestymisestä,mutta ymmällä hänen katoamisestaan.
Kuitenkin Herran katoaminen askarrutti heitä.
Opetuslapset matkallaan Emmaukseen tunsivat itsensä masentuneiksi ylösnousseen Kristuksen lohdutettua heitä,silti kummankaan tuntematta Häntä.
Vasta myöhemmin hyväksyttyään kutsun syödä ehtoollista yhdessä he tunnistivat Herran......jolloin Herra taas katosi.(Luukas 24:31)
Leikkikö taivaallinen hovinarri opetuslastensa kanssa kuurupiiloa?

Siitä syystä filippiinot katsovat useasti taivaalle..ei säätiedotuksen ennustaman taifuuni Auringin takia,vaan etsimässä sitä reikää pilvenlongassa,mistä Herra on kerran astuva alas luvatun kansansa filippiinojen keskuuteen ja uuteen Jerusalmiin..
Maan entinen rautaperhosrouva Imelda Marcos oli kerran lausunut,että Luojalla on Manilan yläpuolella pilvenrako,mistä Hän katselee alas Luvattua Kansaansa.
V.1986 Ruusuvallankumouksessa Marcosin perhe joutui pakenemaan maasta lupaustensa rikkomisesta Havaijille.
Filippiinot alkoivatkin kutsumaan maataan Luvatun Maan sijasta Lupauksien Maaksi...Land of Promises.

Quiapon kirkon katumyyjiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti