Sayeed Al Ghamdi---nykyarabiko? Saudikirja.

Vesipiipun polttaja

Fiktio..

"Saudi Arabian tiedotustoimisto työskentelee muunmuassa länsimaisten saaman väärän kuvan oikaisemiseksi maasta ja sen kansasta."

(Tarinani on fiktio,vaikka voi joissain piirteissään kuvata joitakin Jussin tapaamia nuoria saudimiehiä 80-90-luvuilla.)

Sayeed Al Ghamdi työskenteli kuningaskunnan suurimman sairaalan materiaalihallinnon kulutustavarainventaariovirkailijana.
Tämä kamelinsilmäinen ja välistä partaansa ajamaton nuorimies ajoi aamuisin töihin Buick Skylark- etuvetokompaktilla.

1986-1991 Buick Skylark

Sayeed ei kerskunut työkaveriensa lailla materiaaliosaston parkkipaikoilla uusilla jenkkilimoilla eikä japanilaisilla nelivetomaastureilla.
Öljyrikkaassa kuningaskunnassa oli harvinaista,että nuori ja ulkomailla koulutettu sekä kaupungissa kasvanut arabimies yleensä alentui ajamaan amerikkalaista pikkuautoa,kuten erämaan beduiinit japanilaisia pickupeja.
Syynä autonvalintaan oli ,että hänet oltiin koulutettu Yhdysvalloissa,missä stipendillä elävän ja opiskelevan pankkiirin pojan piti elää säästäväisesti.
Hänen isänsä oli kerran lausunut pojalleen,ettei saudiriali kasva jokaisen taatelipalmun oksalla.
Sayeed oli opiskellut Radcliffen Collegessa Massachusetsin osavaltiossa markkinataloutta läpäisemällä loppututkinnon vuonna 1987.
Radcliffe oli Harvardin hallinnon alainen ensisijaisesti naisille tarkoitettu college,mutta saudistipendinsä ja kuningaskunnan kasvatusministeriön jelppaamana Yhdysvaltojen DepEd eli Department of Education joutui puolipakosta ottamaan vuosittain arabipoikia ylempään opetukseen.
Hakukiintiöt olivat olleet täynnä Harvardissa,Cambridgessä,Amhurstissa sekä Yalessä ulkolaisopiskelijoille.Öljysuhteiden ylläpitämiseksi silloisen Yhdysvaltojen presidentin oikea käsi George Schultz oli puristanut isäntänsä Ronnie Reaganin vasenta kättä poikkeuksien hyväksymiseksi.Schultzhan oli aiemmin ollut amerikkalaisen Bechtel-rakennusfirman johtajana.Bechtelillä oli makoisa kontrahti Saudi Royal Commisionin konsulttifirmana etenkin kuningaskunnan petrokemiallisessa teollisuudessa.
George olikin heittänyt huulta Ronnielle,että hameväkeenhän ne arabimiehet myös lasketaan.

Amerikkalainen vapaa elämä ja silminnähtävä arabiopiskelijan länsimaistuminen oli Sayeedin isän mielestä pilannut pojan ,vaikka diplomi oli tullut valkoisen saudithobkaavun taskuun.
Sayeed palattuaan Amerikasta Riyadhiin oli alkanut tuntea itsensä jotenkin levottomaksi kulttuurinvaihdoksessa. ikäänkuin olisi astunut maahan,missä ei ollut mitään muuta kulttuuria kuin markkinakulttuuria ja saudimiesten yksinäistä ryhmähyppelyä sapelein vapaa-aikana,jota kutsutaan beduiinitanssiksi.Toinen saudimiesten vapaa-ajamuoto oli vesipiippubaareissa istuminen khatlehdistä silmät viirussa ja suu rosanpunaisena...sekä  autolla ajamista kaupunkien pääkaduilla vihreät kuningaskunnan liput liehuen,kun Jeddan Ittihad-potkupalloliiga oli voitanut egyptiläisten kansallisen jalkapallojoukkueen 1-0..
Ei ollut elävää teatteria,elokuvateattereita,länsimaista musiikkia,tanssipaikkoja,kasinoita,pubeja eikä yhteisiä uimarantoja.
Länsimaisia filmejä kyllä sai katsella sensuroituina,mistä sänkykohtaukset oltiin leikattu pois,puhumattakaan suutelukohtauksista,missä oudosti lemmenpari vain etääntyi erilleen kuin jostain sähköiskusta.
Pappien sensuroiduista filmeistä ei saanut mitään tolkkua.
Tanssia kyllä sai katsella Saudi television kanava 1:llä Mekan suurmoskeijan rukousfilmausten välillä,milloin saudiurhot hyppivät tasajalkaa ylös ja alas sapeleitaan heilutellen,mustan abayakaapuisen naisväen katsojina kielillään kirkuen kimeästi  kannustukseksi kuin tiibetiläiset gutturaaliset kurkkulaulajat..
Mies,joka piti aviovaimoaan kädestä kadulla kulkiessaan,yleensä joutui Chevrolet Suburbaneilla ajavien mutawwah-pappien pidättämiseksi,mutta kahden miehen käsi kädessä kulkemista papit katsoivat tositoveruudeksi.

                                We no speak Americano. Saudidance original.

Kulttuurishokki sai Sayeedin tutustumaan sairaalan amerikkalaisiin työntekijöihin ja istumaan näiden compoundien villojen verannoilla juomassa Schlitzin olutta,Sadikki-aropontikkaa ja Yhdysvaltojen armeijan PX:än (Postal Exchange) komissaarista hankittua J & B-bourbonia.
Häneen oli iskenyt erikoinen identiteettikriisi,missä yksi nahkasandaalijalka seisoi erämaan beduiiniteltan kameliaitauksessa ja toinen Riyadhin Olayan-kaupunginosan suuren ostoskeskuksen italialaisella marmorilattialla.
Luonteeltaan ja juuriltaan sekä tummalta beduiini-iholtaan hän assosioi olevansa Al Ghamdi-heimon,entisen vaeltavan beduiiniheimon jäsen,jolle erämaa oli antanut vapauden muuttaa asuinpaikkaa ilman Riyadhin Nejd-laakson fundamentalististen wahhabi-imaamien sekä viranomaisten kontrollia.
Hänen isoisänsä vuosisadan alussa kuningaskunnan Kuvaitissa paossa olleiden Abdulazizien vallattua takaisin Riyadhin,oli päättänyt asettua lopulta aloilleen silloisen piskuisen Ar Riyadhin savikylän Nejd-laakson yhden wadin vehreään taatelipalmulehtoon.Abdulazithan eivät halunneet Al Rasheedeja vallikaupunkinsa sisäpuolelle vanhoista vihoitteluista.
Isosisä Abdulrahman Al Rasheed Al Ghamdista tuli varakas taatelinviljelijä, kolmen vaimonsa Nahdan,Sarahin ja Fatman synnyttäessä tälle kuusi potraa poikaa ja kolme mantelisilmäistä tyttöä.
Al Rasheedin sukunimen isosisä oli perinyt Riyadhin entiseltä valtasuvulta,mihin eräs esi-isä oli kuulunut vanhassa Ar Riyadhin vallitetussa savikylässä.
Sayeedin isoäiti Fatma oli Abdulrahmanin  nuorin  vaimo,joka Nahdan ja Sarahin kanssa kasvattivat yhdessä yhdeksää lastaan,jotka melkein täyttivät yksin pienen keltaisen International-koulubussin.

Koulubusseja Al Khobarin moskeijan edessä 1961


Fatman,os. Fatma Al Bent Al Jabbarin palestiinalainen isä palveli hovilakeijana pari vuosikymmentä kuningas Abdulaziz Ibn Saudin Ar Riyadhin Al Malazin kaupunginosan savilinnassa  .

Bent-suku oli lähtöisin Beit-Alheimin palestiinalaisesta pikkukylästä,joka paremmin tunnetaan kristinuskon historiassa Beetleheminä.
Abdulrahman Al Rasheed Al Ghamdin nuorin poika Ibrahim (Sayeedin isä) pantiin Ar Riyadhissa Al Kharajin alakouluun,mikä sijaitsi ylätasangon reuna-alueella.Koulusta päästyään hän pääsi Ar Riyadhin Bathalla sijaitsevan Al Bank Al Riyadhin lähetti-ja teepojaksi.
Jo 30-luvulla Batha oli pääkaupungin vanhana basaarikaupunginosana laajentunut valtavaksi soukialueeksi,mistä Ibrahim sai polkupyörällä asioida pääkonttorissa aivan Al Matharin eli Riyadhin uuden lentokentän lähellä,mistä Saudi Arabian Airlinesin hopeakylkiset DC-3-lentokoneet nousivat Allahin sinitaivaalle,suuntanaan Jeddah,Dhahran ja jopa New York.

Kuninkaan DC-3 Riyadhin lentokentällä 1960

Riyadhin lentokenttä 1960.
Vasemmalla leveä Al Mathar-katu.
Kuvassa Yhdysvaltojen ilmavoimien aliupseerien sekä upseerien
villat.Kaupunki oli silloin puoliksi asuttamatonta aroa.

Riyadhin lentokentällä Yhdysvaltojen Ilmavoimien koneita
.Edessä ilmeisesti
Hercules-rahtikone  ja takana Super Constallation.

Ibrahimin sydämessä tykytti uudenlainen tunne,jonkinlainen kaukokaipuu seuratessaan lentokoneiden nousuja ja laskeutumisia.Jutellessaan isänsä kanssa jatkokoulutuksesta Yhdysvalloissa,Abdulrahman oli vaatinut häntä pysymään pankissa,joka voisi ajan mittaan tarjota ylennystä sitkeällä puurtamisella jopa aivan mudiriksi eli johtajaksi,jos vain istumalihakset kestää.
40-luvulla Ibrahim oli ylennyt jo luotto-osaston kirjanpitäjäksi ja isä oli suhteidensa kautta löytänyt pojalleen vaimokandidaatin Jamila Al Basheerin,jonka perhe oli muuttanut Al Khobariin Bahrainin Manamasta.
Al Basheerit oli kuuluisa miestenvaatteita valmistava perheyhtiö,joidenka kaftaaneja ja thobeja myytiin itäprovinssin soukeilla myös Dammamissa sekä pohjoisessa Jubail Al Bahrin (Jubail merenrannalla) pikkukaupungissa.
Myötäjäisiksi Abdulrahman oli antanut Jamilalle,kauniille kauriinsilmälle 10.000 rialia,mikä oli suuri raha vuonna 1953.
Vuonna 1954 perheeseen syntyi esikoispoika Sayeed,jolla jo pienestä asti oli suuri kiinnostus kaikkeen amerikkalaiseen,mikä lensi ilmassa tai liikkui maassa.Lentokonetta valkokolttuinen pikkupoika kutsui Tayarah Amriki'ksi ja autoa Sayarah Amriki'ksi (amerikkalainen lentokone ja amerikkalainen auto).
Vuonna 1957 Ibrahim istui pankkinsa Al Nassariyahin kaupunginosan haarakonttorin pankinjohtajana.

Sayeed palattuaan Yhdysvalloista Riyadhiin aluksi päätyi irroittelemaan amerikkalaisilla villoilla identiteettikriisissään.
Ibrahim-isä katsoi poikansa länsimaista rappeutuneisuutta sivusta sanomalla tiukasti,ettei haluaisi tämän päätyvän täydeksi nollaksi amerikkalainen collegediplomi käsissään.
Bostonissa Sayeed oli tottunut rivakkaan liike-elämään paikallisen Home Depotin key-puncherina eli ATK-kirjoittajana tavaravastaanotossa.
Nollanumero,jos poiketaan stoorin kulusta,oli otettu arabialaisiin numeroihin jo Gordoban valtauksen ajoilta,jolloin muslimit hallitsivat Espanjaa.
Kuunsirppivaltausretkiltään palattuaan takaisin Arabian niemimaalle he hylkäsivät hindunumerot ja ottivat räkninkeihinsä yhdeksän numeroa sekä nollan.
Algebran isä oli arabialainen sheikki Al Jabr (Al Jabbar),joka myös sattui olemaan Fatman esi-isiä.
Sayeed Al Ghamdi joutui isänsä pakoittamana hakemaan työpaikkaa monella yrityksellä, saamalla lopulta suositukset King Faisal-sairaalan hallintojohtajalta,gynekologilta ja kaukaiselta sukulaiselta Muhammed Al Jabbarilta,materiaalihallinnon inventaariosastolta.
Sairaala muistutti mitä tahansa amerikkalaista Cedar Hillin tai Mount Sinain tapaista sairaalaa,mutta kymmenen kertaa suurempana.
Sairaalan hallinnossa istui vain saudeja.
Jos basaareissa laskettiin kauppoja abakus-helmitauluilla,niin sairaalassa oli oma SBM:n (Saudi Business Machines) urakoima ATK-keskuksensa kaikenlaiseen laskentaan.
SBM on IBM:n itsenäinen saudiosasto.

Riyadh 2010

Länsimaisella kulttuurilla oli arabimiesten thobkaavuissa likainen kääntöpuolensa.
Sayeed Al Ghamdi oli oli oppinut pahoille tavoille Yhdysvalloissa.Hän ei ollut yksin saudimiesten seurassa,joilla oli mieltymystä alkoholiin.
Alkoholi oltiin kielletty Saudi Arabiassa kuningas Faisalin vuoden 1975 maaliskuun 25. päivän murhan jälkeen.
Murhaaja  erään kertomuksen mukaan ilmeisesti humalainen pikkuprinssi ja kuningas Faisalin velipuolen poika Faisal ibn Musaid,joka kuninkaan audienssissa ampui hallitsijaa pistoolilla leukaan.Kuula oli tullut kuningas Faisalin korvasta ulos.
Prinssi Faisal oli juuri saapunut Yhdysvalloista.
Murha tapahtui "majlisissa" (arabiankieltä,mikä merkitsee istumapaikkaa),tapahtumassa,missä kuningas avaa residensissä ovet maan kansalaisille,jotka voivat pyytää apua hallitsijalta.
Odotussalissa prinssi Faisal oli keskustellut Kuvaitin delegaation kanssa,jotka myös odottivat kuninkaan tapaamista.
Prinssi Faisalin oli mennyt syleilemään kuningasta ennen ampumista.Kuningas oli kumartunut veljenpoikaansa puoleen.
Kuninkaan henkivartija oli iskenyt prinssiä tupellisella miekalla.
Öljyministeri sheikki Yamani oli toistamalla pyytänyt lopettaa kuninkaan murhaamisen.
Kuningas oltiin viety pikaisesti sairaalaan,missä lääkärit yrittivät sydänhierontaa ja verenvaihtoa,onnistumatta elvyttämään kuningasta.
Yhtenä syynä kuninkaan murhaan katsottiin olevan prinssi Khalid  ibn Mussaidin,prinssi Faisalin veljen murha.
Kuningas Faisal oli aloittanut laajan modernisointikampanjan,mitä vanhoillisissa wahhabilaisissa piireissä katsottiin lahkolaisiksi uudistuksiksi ja mitkä johtivat jopa televisoasemien rakentamiseen.
Uudistukset provosoivat vanhoillisia muslimeja väkivaltaisiin protestiaaltoihin,muunmuassa yhden televisioaseman rakentamisesta.
Protestia johti prinssi Khalid ibn Mussaid,joka televisioasemaa kohdistuvassa hyökkäyksessä kuoli poliisin luodista.
Murhaoikeudenkäynnissä lääketieteelliset ekspertit todistivat yhteen ääneen prinssi Faisal ibn Mussaidin mielenvikaisuudesta.
Kuningas Faisal oli vielä kuolinvuoteellaan anonut prinssi Faisalin hengen säästämistä.
Prinssi Faisal kuitenkin teloitettiin julkisesti Riyadhin keskustorilla pään katkaisulla.
Tuleva kuningas prinssi Khalid oli itkenyt kuningas Faisalin kuolinvuoteella.

Kuningas Faisal 1971.

Sayeed Al Ghamdista Ramadanin paastokuukausi tuntui piinalta,jolloin auringonnoususta auringonlaskuun uskovaisilla ei ollut lupaa syödä eikä juoda,saatika polttaa tupakkaa.Hän itse ei käynyt materiaalihallinnon moskeijassa rukousaikana ja käydessään rukouksia ennen materiaalikonttorin pesuhuoneessa virkistäytymässä,hän näki,miten moskeijaan menijät abluutiossa sekä kasvojen pesussa fuskasivat,jolloin vettä meni sattumalta myös suuhun.
Pääkaupungin tuhansien minareettitornien kaiuttimien kutsuessa uskovaisia iltpäiväsallaan eli iltapäivärukouksiin,Sayeed ajoi Buickillaan kotiinsa nukkumaan ja syömään.
Muslimeille paastokuukauden työaika oli vain 6 tuntia.
Sayeed oli myös seurannut useiden saudityökaveriensa heikkoa kiusausten vastustamista materiaalikonttorissa.
Hallinto oli rakennuttanut ulkolaistyöläisille sekä ei-muslimeille rakennukseen kahvi-ja tupakkahuoneen Ramadanin paastokuukauden ajaksi. Mahojen kurniessa ja suunpohjien haiskahtaessa tyhjien vatsojen pahanhajuisista kaasuista monet saudityöntekijät hiipivät sandaaleissaan kahvi- ja tupakkahuoneen nurkalle haistamaan makeita Maxwell Housen ja Marlboron aromeita.
Hallinnon kuullessa asiasta ulkolaisten virkistyshuone suljettiin kertaiskulla.
Sayeed puolestaan meni kotiinsa nauttimaan amerikkalaista beefsteakea ja huuhtomaan sen kurkusta alas PX:stä ostamallaan Budweiserilla.

Viikonloppuisin Sayeed halusi irroitella enemmän.
Hän oli kimppaantunut yhden libanonilaisen kiinteistöosaston tarkastajan Jamil Ayashin kanssa.
Jamil tunnettiin monen sauditoimihenkilön hovihankkijana,kun kyseessä oli viina sekä naiset.
Jamil kehui kontakteistaan jopa kuninkaallisesta hovista,minkä yhtä pikkuprinsessaakin hän oli päässyt kajoamaan.
Sayeedin kerran kysyessä eräänä aamuna Jamililta yhtä viskipulloa,kiinteistötarkastaja oli vastannut olkapäitään kohauttaen.."Mafi" (Ei ole).
Ramadan oli nautiskelijoillekin kuivaa aikaa.
Tällöin Sayeed kääntyi kiinteistöosaston yhden filippiinovirkailijan Antonio (Tony) Navarretten puoleen.
Tony oli tukeva ja kookas filippiino Cebun saaren Kar-Karin pikkukaupungista..
Tony myönsi tietävänsä paikan,mistä thaimaalaisilta voisi ostaa aropontikkaa.
Töitten jälkeen Sayeed ja Tony ajoivat Buickilla läntiseen Riyadhiin erääseen slummimaiseen savitaloesikaupunkiin,mikä oli tupaten täynnä sudaneita,somaleita,etiopialaisia,eritrealaisia,filippiinoja ja thaimaalaisia.
Koputellessaan erään savitalon rautaovea,yksi thaimaalainen naama pisti ovenraosta litran vesipullollisen pontikkaa sadan rialin setelin vastineeksi .

Riyadhin vanhaa
savitaloesikaupunkialuetta.

Buickin kiihdyttäessä kujalta risteykseen riyadhilainen valkovihreä Pontiac Bonneville-askapripoliisiauto tukki tien.
Etsinnöissä Sayeedin auton hanskalokerosta löytyi aropontikkapullo, parin saadessa käsiraudat ranteisiinsa.Poliisiauton häkitetyssä takaosassa heidät kuljetettiin Sulemaniyahin poliisilaitokselle ja sieltä pienen kidutuksen ja kuulustelun jälkeen Al Malazin keskuvankilaan tutkintovankeuteen.

Sayeedia kidutettiin ja kuulustettiin sähkövirralla ja pampulla jalkapohjiin rikoksen tunnustamiseksi.
Tony taas heitettiin vankilan kellariselliin kitumaan tutkimatta,koska infidelit muutenkin olivat syyllisiä.
Tony pelkäsi sellin arabimurhamiehiä ja -raiskaajia käpertymällä sellin homeiseen nurkkaan sikiöasentoon pitämään yhtä kättään sepaluksen ja toista peränsä päällä raiskauksien pelosta..

Sayeed vietiin kuulustelevan askariluutnantin eteen viikon perästä.
Luutnatti työnsi valmiiksi kirjoitetun tunnustuspaperin hänen nenänsä alle allekirjoitettavaksi.
Dokumentissa luki,että filippiiniläinen Tony Navarrette oli vienyt hänet sadikkitoimittajan ovelle (sadikki: aropontikka) Sayyeedin asioidessa alueella erään thobkaapuräätälin luona.
Tunnustuksen ja vapautuksen ehtona oli,että hän paljastaisi thaimaalaisen toimittajan ja filippiinoasiakkaiden osoitteet.

Sayeedin palattua vapaana miehenä materiaaliosastolle töihin,kolmasosa sairaalan vastaanottovaraston filippiinoista istui Al Malazin vankilassa.Yleisin tuomio oli kuusi kuukautta ja maastakarkoitus.
Tony Navarrette, ennen satakiloinen ja mustatukkainen cebuano pantiin Saudian Manilan koneeseen puolen vuoden vankilassa virumisen jälkeen 60-kiloisena ja harmaana vanhana miehenä.
Sen pituinen se.

Saudimiehet tanssivat Ramadanin
 päättymisjuhlassa Eid Al-Fitrissä