Debutantin oranssinen aksessori.Unikuplia.

Rovastin psykedeelinen kirkkokansuri
Juhart 2010

KIRKKOKUPLA JA KYYPPARI
---------------------------------------------------
Molaven autotallissa Jussi tarkasteli ostostaan koputtamalla ilahtuneena lasikuituisia lokasuojia sekä rosterista pohjaa. Autossa ei ollut yhtään ruostepilkkua,vaikka tyypillisesti vanhan kuplan astinlaudat repsottivat löysissä pulteissa.
Brasilialainen "Fucsa" oli valmistettu vuonna 1974,mutta korimalli oli vuodelta 1962 pienin sivuikkunoin ja pystyssä seisovin tuuletusikkunaraamein.Etu-ja takaikkunat olivat suurempia kuten uudemmissa malleissa ja Pendongia kuljetti 1500-kuutioinen takatuuppari.
Sisältä kupla muistutti eläkeläishuushollia,joka tuoksui vanhallepojalle,kattoverhoilun roikkuessa sivuilta kuin keittiön pitsipuoliverhot.
Pappilassa oli aikoinaan ollut kaksikin kuplaa rovastin kirkkoautona.
Ensimmäinen 1968-mallinen ja vauvanvaaleansininen tuli taloon vuonna 1970.
Vaalealta "Baby Blue"-väriltään se olisi käynyt kasteautosta.
Kupla korvasi kappalaisen 1965-mallisen virallisen tummansinisen ensiauton Neckar Jagstin,jolla pappi iikooälläläisten huru-ukkojen kanssa käväisi Roomassa muistelemassa Campo Mussolinia vuodelta 1936.
Vaaleansininen kirkkokansuri vaihtui v.1972 tummanpunaiseen 1970-malliseen ,jolla papinpoikakin sai huristella sillä isän ollessa nostalgiamatkoilla kesäisin Roomassa,Kreikassa,Espanjassa ja Afrikan puolisissa Välimeren maissa.

Jussi tiiraillessaan brasilialaisen kuplan köksän ikkunaverhojen tapaista repsottavaa sisäkattoa muisti tapauksen vuodelta 1972,jolloin hän oli bensapoikana siskonmiehen BP-asemalla,ravintola Tähkän tarjoilittajaren,jonka kanssa syntyi sellainen pidennetty kesäsuhde.
Suhde viilentyi vasta marraskuun ensilumentulon aikaan.
Mimmi oli hyvä kyyppari,mutta älykkäälle papinpojalle ja ylioppilaalle tietokapasiteetiltaan alakouluasteella.
Älyähän ei tarvita irtonaisissa parisuhteissa,jota ohjaa onnen satamaan eläinvietti ja sekapäinen hurmos.
Koomikko Robin Williams oli kerran lausunut,että Luoja ei ollut täysin funtsinut miehen verenkiertoa,koska veri tuppaa vain eri aikaan nuppiin ja penikseen.
Niin kävi Jussillakin.
Sängyssä tarjoilijatar vastasi ravintolan kylmäkköä.

Eräänä marraskuisena aamuna Jussin poltellessa punaista mallua kyypparin Sirkkulan hellahuoneen punkan laidalla aluskalsareissaan,tyttö heräsi ja hyppäsi paljain pyllyin sekä jaloin kylmälle lautalattialle ja päkiöillään käveli hellahuoneen ikkunalle avaamaan puoliverhoja.
--Siellon pakanen ulkkon!
Kyyppari lausahti perniöläisittäin.
Se oli tarjoilijattaren ainoa lause koko yön vehkomisen jälkeen,vaikka tämän suusta pääsi omituisia puputiputput-mokelluksia,laskiessaan selällään läikkiä välikaton haltexlaatoissa.
Yläkerran muorin kamarissa oli kaatunut pissapotta, tarjoilijattaren lopulta kirkaistua teko-orkuissaan,että papinpoika lopettaisi harmittavan tyrkkimisen..
Jussi oli pannut kätensä tämän suun eteen kirkumisen vaientamiseksi,jolloin nainen puri kämmeneen ja huusi suoraa putkea:
--Meinaksää tappaa munt papinpoik..saatana!
Jussista kyypparineito oli parempi viinalaskujen bongauksessa ravintolan kassassa kuin virtsavahinkolaskennassa..
Yläkerran lattialaudat narisivat,ovi narisi, aamutohvelit astuivat rappusissa,mummon päästäessä ulko-ovella kissan ulos.
Jussi näki mummon huivinkulman ja pyöreän silmäkakkulan linssin köksän ikkunassa,kunnes ulko-ovi paiskattiin kiinni kuin varoituksena.
Tarjoilijatar sanoi Jussille:
--Verässää noi täryleenis jalkkoihis ja alas kaasuttaa kottia päite!
--Mun täytys viäl nukku,kun mullon iltapäivätuuri.
Jussi sanoi takaisin:
--Mutt..tähän aikka ei eres paikkuri kulje!
--Piräisiks mun kävellä himaan toss pakkases?
Tarjoilijatar vastasi ympeänä:
Olekssää torell noi sekasin nupistas!?
--Ekssää muist kussää hajis munt Tähkän erest sulkemisaja jälkkee kello yhrelt aamull toll punasel folkkarillas,joka seissoo toss aknan eres?
--Nährää sit viikon peräst kummun kalenteri on ohi punaselt vaaralt!

1966-mallinen VW tai oikeastaan brasilialainen Fusca

HERPIÖN HERBIE
--------------------------------------
Kaikkiin folkkareihin Jussin muistissa ei liittynyt yhtä paljon erotiikkaa kuin vuonna 1969 papinpojan saurustellessa yhden ylioppilaslikan Herpiön Maijan kanssa.
Maija asui kaukana "toispualjokke" Manuntuvilla ja oli ajanut kortin edellisvuonna ylioppilalahjana ja liukui kesällä kaupungin kadulla oranssisella kuplalla,joka oltiin ristitty Herbieksi kuuluisan Disneykuplan mukaan.
Kuplasta oli tullut uudelleen kulttiauto sitten vuoden 1938,jolloin Hitler julisti sen kansanautoksi kolmannessa valtakunnassaan.
Herpiön Maijaan ei liity millään tavoin huuliherpes,joka kukki Jussinkin suupielessä,vaikka papinpoika tykkäsi suutelemisesta.
Jussi seurusteli Maijan kanssa 1966-mallisessa Herbiessä joskus Tehdaskadun riippakoivujen alla,joskus Salmenrannan poppeleiden alla rutistelemalla yo-tyttären tutteja valkoisen lakeritekonahkajakun alta ja hieroskeli reittä minihameen alta taikinanvaivaajan ottein.
Jussi oli perinyt Tehdaskadun kutemispaikan lukion luokkakaveriltaan ja Bededrinin Feisalilta,Tattari-Paavon vanhimmalta pojalta,josta myöhemmin tuli Seattlessa Boeingin koelentäjä.

Lahna-Skoda 1200
Juhart 2010

1957 Chevrolet 2-door Bel Air

Feisalilla oli ensin kutuautona harmaa lahna-Skoda ja sitten vaaleanvihreä ja neliovinen 1957-mallinen tolppa-Chevrolet Bel Air.
Jussilla Herbiessä kuumeneminen johti jatkotoimiin pappilaan papinpojan laverisängylle ja Maijan oranssinen Herbie sai seuraa pappilan tummanpunaisen kuplan kanssa Rummunlyöjänkadun parkissa.
Parin viikon perästä Jussi ajeli Rinteen Harrin kanssa Rinteiden siniharmaalla 1962-mallisella kuplalla kaupungilla tyypillistä nuorten liukumisreittiä Turun- ja Helsingintien päästä päähän.
Niihin aikoihin Harri,Jännärin Jussi ja Mikko,Hallbergin Torsten olivat jo muutaman kerran skulanneet ja laulaneet Jännärien kesämökillä Koffin kolmosen innoittamina vanhaa rokkia ja Beatleseja.
Jussi oli nimittänyt porukan Los Coitus Interruptuksiksi,jonka nimen Harri vei mukanaan Tampereelle.
Lopun kaikki tietävät Juisen Coitus Intistä.
Harri ajaessaan oli vihjaissut Jussille,että tämä oli Maijan kanssa kutenut edellisviikolla kuplassaan ja nauranut papinpojan sinisilmäisyydelle.
--Iloista antajaa herratkin rakastaa...sanankin mukaan!
Harri oli suu virneessä lausunut,Jussin veren pukatessa päähän ja aivotoiminnon paatuessa melkein kokonaan vihasta sekä omasta typeryydestään.

1962 VW Riossa

Seuraavia treffejä Jussi ei enää ventannut ja illalla tämä pihisti seurakuntatalon polkupyörävarastosta nuoriso-ohjaaja Tähkäpään runkotunturin,jolla hän sotki riippusillan yli Manuntuville selvittämään seurustelua.
Maija oli avannut oven aamutakissa,mistä tämän kuuluisat tutit vilkkuivat herkullisina.
Jussi päätyikin olohuoneen sohvalle Maijan kanssa hierontaan eikä uskaltanut vieläkään tehdä bänksejä tämän kanssa.
Vasta seuraavalla viikolla hän uskalsi kertoa seurustelun olevan finiton.
Jussi oli sen kesän ollut osuuskaupan tavaratalon talkkarin kesätuuraajana toista kesää ja ajellut Maijan kanssa talon Fiat-pakulla toimittamassa jääkaappeja maakuntaan.
Sivutoimisen talkkarin toimenkuvaan kuului myös tavaratalon kodinkoneosaston ostojen kotiinkuljetus.
SSO:n Fiat-pakunkin ikkunat härmääntyivät lemmenhöyryistä syrjäisillä metsäteillä.
Jussi muistellessaan Maijan kanssa tekemiään romanssiretkiä oli kahden vaiheilla jatkosta.
Maija olisi halunut jatkaa,jopa pyytämällä papinpoikaa kaljalle Penan Saluunaan,mutta Jussi oli jo päättänyt siirtyä seuraavaan ihastukseen Henttisen Marjaan,jolla kylläkään ei ollut autoa,mutta uudet Jameksen kävelyssä vinkuvat vakosamettifarkut.
Marja oli lopettanut keskikoulun ja painoi töitä lastenlikkana aluesairaalan vietnamilaisen sydänkirurgin huushollissa Alhaisten mäen tornitalossa.
Mutta se olikin toinen juttu uudessa fiaskossaan siskonmiehen vieteltyä lopulta Marjan Volvo Amazonin kyytiin,koska Jussilla ei ollut omaa autoa alla kotiinkiuljetukseen.
Marja asui kaukana Kiskon tien varrella pienessä pienviljelijän omakotitalossa.
Siitäkin suhteesta tuli sitten bänksit.
Jussi kotilomiltaan Saudista ja Filippiineiltä 80-90-luvuilla tapasi monet kerrat Marjan kaupungilla ajamassa komeata japanilaista nelivetoa.
Pienviljelijän tytär oli nainut varakkaan perniöläisen isännän.

1958 Schiebedach VW

VALENCIAN VIULUNSOITTAJA HAITARIKATOLLA
----------------------------------------------------------------------------------------
Jussi on istunut elämänsä aikana monessa kuplassa.
60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa opiskeltuaan osakuntatieteitä Nummenbakan opettajakorkeakoulun ohella Turun merimieskapakassa Moselissa ja yläkerran Valenciassa,hän tapasi  Vihervirran Matin,matikan ylioppilaan,jolla oli 1958-mallinen haitarikattokupla (Schiebedach),missä oli Amerikan puskurit eli sellaiset kromiset pyyheliinatangot .
Matti opiskeli matikkaa harrastuksenaan monen muun Jussin kavereiden lailla,kuten muunmuassa Vähäsillan Jarkon ja Salmin lasisilmäisen Repen tapauksessa.
Jarkosta myöhemmin tuli ikkunanpesijä ja Repe jatkoi äitinsä liikkeenhoitoa,kummankin keskeytettyä lukunsa.
Jussinkin luvut kansankynttilänä eli spriilamppuna katkesivat rehtorin kanssa sovittuun eroon.
Matti ja Jussi tykkäsivät autoilusta ja Matin koskaan pesemätön kupla soikiomaisilla valkoisilla Saksan tullikilvillä kiisi Turun mukulakivikatuja,joskus jopa toiset pyörät katukäytäviä hipoen.
Matin "Fauveen" kilvet kielivät GG-suffikseilla,että kupla oli tullut Gross Gerausta,Opelin synnynseuduilta Mainzin kupeelta.
Matin äärioikeistolaiseen mentaliteettiin olisi sopinut paremmin Haarburgin HH-kirjaimet..(Heil Hitler).
Matin Schiebedach savutti männänrengasrikkoisena tuplaputkistaan kuin Matti Kurki-fregatti peitesavuillaan eivätkä senajan Turun poliisien mustat hirvinokka-Volgat koskaan saaneet kiinni pakenavaa Wolfsburgin harmaasutta kuin kerran.
Silloin revittiin ovaaliset tullilaput pois pyyheliinatangoista.
Matin kuplan hanskalokero oli täynnä maksamattomia paikoitussakkolappuja.
Silti Jussia ihmetytti Matin ystävystyminen Moselin taistolaisten opiskelijoiden kanssa.
Jussikin kokoomuslaisen rovastin poikana omaksikin ihmetyksekseen kihlasi poliittista historiaa opiskelevan säkyläläisen Santalan Sinikan,vaikkei Jussi ei päässyt kiipeämään barrikaadeille kuin yhden vuoden ajan.
Poliittiset raja-aidat kun eivät kaatuneet kuin laverisängyssä.
Sinikka paiski kesän töissä ylioppilasravintolan kyypparina,Jussin nauttiessa halpaa algerialaista punkkua monasti vapaapäivinään tarjoilijattaren yksiössä odotellessaan morsiantaan kotiin.
Sinä kesänä Jussi oli kotikaupungissaan yhden rakennusliikkeen pohjalaattavaluporukassa vibraajana.
Sinikankin kanssa tuli bänksit,koska tämän kommarivanhemmat eivät hyväksyneet porvarinpoikaa vävyehdokkaakseen.

Nordea

ÖRSUNDSBRON POSSUFARMIN PAHNAPUHALLIN
----------------------------------------------------------------------------
Vuoden 1965 kesäkuussa Jussi matkusti Nordean autolautalla Tukholmaan ja sieltä 1954-mallisella Plymouth-pirssillä Upsalan kautta Örsundsbro:ssa sijaitsevalle svedufarmari Karl Andessonin possufarmille sika-assistentiksi .
--Femti kroner!
Oli tukholmalainen taksisuhari sanonut pirssitaksasta .
Possulan sikalannan luomisen ja kärräämisen lisäksi Jussi pantiin pellolle muokkaamaan rekkaveturin nupin korkealla BM-Volvo Bison-traktorilla horisonttiin ulottuvia peltoja.
Jussi oli oppinut traktorilla ajamisen jo kotikaupungin syrjällä sijaitsevalla Inkereellä Elomaan tilan uudella pikku-Zetorilla vuonna 1963.
Peräkärryllä pakittaminenkin onnistui papinpojalta.
Elomaan tilan omisti isäkappalaisen entinen oppilas lyseosta,Elomaan Päivi,joka oli lukenut Helsingissä agronomiksi.
Päivi oli mennyt naimisiin punaniskaisen isäntäkoulun käyneen isännän,joka antoi tilalla Jussille kaikki paskasimmat ja raskaimmat työt.
Päivin kuullessa tästä Jussi pantiin helpompiin töihin,isännän puristellessa nyrkkejään auktoriteetin puutteessaan.
Päivi jopa toi uudella tummansinisellä Peugeot 404:llä kahvit salaojittajille ja tarjosi Jussille ensimmäisenä kahvit ja rusinapullat rytkyttävän salaojakoneselkäisen Fordson Super Majorin savisen takarenkaan viereen.
Jussi oli pian pihkassa agronomittareen.
Tämä jopa päivätingin perästä kuskasi Peugeotilla papinpojan kotiin,Jussin isältään perityn sotapyörän kahvojen ja repputelineen sekä etupyörän roikkuessa ulkona takapaksista .
Sepä kiukutti isäntää.
Anderssonin tilalla sattui samanlainen triangelidraama.
Karl-isäntä pisti aluksi Jussin sikalasta hukkakauran poimimiseen pelloilta,missä sai kävellä kilometritolkulla koko päivätingin ajan.
Rouva Andersson oli ammatiltaan sairaanhoitaja,joka ymmärsi nuoren pojan rääkin ja pyysi isäntää siirtämään Jussia peltojen muokkaukseen Bisonilla.

Musta 1958 VW kupla

Peltoautoksi emäntä tarjosi 1958-mallisen mustan folkkarin,jolla Jussi suhautti pellolle eväskoreineen maantien vasenta puolta.
Ruotsi siirtyi oikealle vasta vuonna 1967.
Sikalan viljasiilossa Jussille kävi kerran haveri lapioidessaan puolipimeässä possuille ohraa siilon tuubiin.
Jussi ihmetteli jotain lämmintä valuvan otsalta silmille ja tajusi vasta sinivalkoisen kipparinpaidan punastuessa,että hän oli iskenyt päänsä tolpassa seisovaan kannatomaan säkkinaulaan.
Jussi hoiperteli pihan poikki talon keittiöön jonka lattialle hän pyörtyä kuukahti.
Rouva hoiturina steriloi haavan ja pisti komean sideharsoturbaanin pojan kallon ympäri.
Toivuttuaan Jussi kuuli isännän ja emännän kiistelevän Jussista ja siitä, ettäpantaisinko poika takaisin töihin.
Rouva vaati lepoa,mutta isäntä vaati menoa pellolle hukkakauraa perkaamaan.
Jussi päätyi turbaani päässä pellolle kuin intialainen riisinistuttaja..
Illalla töitten jälkeen isäntäväki,Jussi ja talon pikkulapset kaksi pellavapäistä 5- ja 6-vuotiasta tyttöä istuivat katsomassa televisiosta High Chapparallia.
Isäntä ja emäntä istuivat erillään puhelakossa ja toine tyttäristä istui possuassistentin sylissä laulamassa.."Polis,polis,potatis,gris.."
Illalla Jussi luki sängyssä selällään uutta Hotrod-lehteä,missä Dodge Coronet Gasserit nostivat  pienipyöräisiä keulojaan taivaaseen läskisten takarenkaiden burnoutissa varttimailin stripin liikennevalokuusen vihreän valon sytyttyä.
Jussilla oli hiljaa kehittynyt kiintymys takaisin jenkkiautoihin ja folkkarit tulivat jäämään latenteiksi unikuviksi taka-alalle.

1965 Dodge Coronet Gasser.

Karl Anderssonilla oli yksi suuri suuli täynnä vanhoja traktoreita sekä puimureita.
Isäntä keräsi vanhoja maatalouskoneita.
Kerran Jussi pääsi hanttimieheksi isännän 1962-malliseen harmaaseen Mercedes 220S-biiliin,millä ajettiin melkein Norjan rajalle Arvikin kaupunkiin.
Mersu oli vasta 3 vuotta vanha,mutta sikalan paskahapot olivat ruostuttaneet takapuskurinkin ohueksi folioksi.
Sama paskanhaju kärysi Jussin nokassa ihosta vielä koti-Suomeen saavuttuaan vaikka joka päivä oli tiskannut nahkaansa vedellä ja saippualla.
Siellä Arvikissa Jussi näki elämänsä ensimmäiset vuoret.
Isäntä oli ostanut keltaisen 50-lukuisen patanokka-Volvonupin sekä sen perään kaivinkonetrailerin uusien vanhojen latolöytötraktoreidensa tilalleen.
Jussi vaihtoi Karl-isännän kanssa tuureja Patanokan ajossa Svedumaan poikki Uplantiin.Matkaan meni päivä,koska Volvo oltiin muutettu EPA-traktoriksi vaihteistollaan ja perällään.
Maksimihuippunopeuskin yltyi 30:een kilometriin tunnissa.

Laakson Urheilukauppa Salon messuilla 1965

Palattuaan elokuussa kotikaupunkiin Salossa pidettiin teollisuusmessuja.
Jussi pöksytehtaan perillisten kanssa kävivät messualueella kurkkaamassa jokaisen näytillä olevan auton ikkunoista sisään.Kaikista komein auto oli 1965 mallinen ja soikeaikkunainen Rambler Marlin saman vuosimallisen Plymouth Barracudan perästä..Jenkit tykkäsivät käyttää petokaloja autonimissään..
Miten olisi sopinut myöhemmin Uudenkaupungin SAAB 900 Cabrioletin lisänimenksi Gädda--Hauki?
Lammervon Jukka ja Hessu olivat saaneet isältään sellaisen uuden harmaabeessisen uuden vinokissansilmäisen Tunturi-mopon,mutta autot kiinnostivat niitä ajokortti-iän vinkatessa nurkan takana.
Jussi oli kateellinen pojille,koskei edes saanut kädellä koskea isäkappalaisen Miele-mopoa,jota pidettiin munalukolla ja kettingillä pappilan liiterin lautaseinään kytkettynä mahdollisen lainaamisen estämiseksi..

Rovastin tekniset vihulaiset..Aldell ja Miele
Juhart 2010

Pöksytehtaan tallissa tirehtööri puunasi uudennahkeata keskisinistä Mercedes-Benz 300 SEL:lää.
Housutukun anglianokkainen Punainen Paholainen eli Thames-paku oltiin vaihdettu uuteen punaiseen Toyota Corona-pakuun.
Thamespakulla Jussi pääsi ensikerran harjoittelemaan Lammervojen kesämökkitiellä Hirsjärvi-Kisko-sivutiellä.
Samalla tiellä papinpoika ihkaekakerran sai koittaa moottoripyörällä ajoa mustalla satapiikkisellä MZ:lla.

1966 VW 1600 TL fastback

LIUKUPERÄFOLKKARI KOULUSSA
---------------------------------------------------
Vuonna 1966 Jussi ajoi AB-kortin Vilhonkadun Salon Autokoulussa.
Inssiajossa hänellä oli beessinvärinen liukuperävolkkari testiautonaan.
Kouluajossa Jussi oppi Perniöntiellä jopa ohittamaan sillä hitaampia kuorma-autoja.äkättyään,että kuplan kulma-autosta kehitetty luiskaperä kiihtyi odottamattomasti nopeammin kuin tavalliset pahnapuhaltimet,opettajan jo polkiessa jarru-ja kytkinpolkimia omassa jalkatilassaan vauhdin loiventamiseksi.
Jussi olisi halunnut oppia ajamaan autokoulun uudella punaisella Ford Mustangilla,muttei pystynyt maksamaan ekstraa ajotunneista.
Kortin hinta muutenkin ylsi 3000:een markkaan perusautolla ja teoriatunneilla.
Kaupungissa oli jo muutama uusi Mustang,vaikka jenkkiautospektri yrittäjien keskuudessa hajaantui GM:n ja MoParin tuotteiden välille 70-prosenttisesti.Heinon vaateliikkeen Hannu ajeli uudella Plymouth Barracudalla ja FinnFlaren johtajalla Laaksolla oli kullanvärinen 1962-mallinen Studebaker Hawk GT .sinänsä jo silloin harvinaisuus.GM:n liikkeen ja Teboilin omistajalla Helanderin Iivarilla oli 1966-mallinen punainen neliovinen Chevrolet Corvair hardtop.
Jussi pääsi vasta 70-luvuna puolivälissä jenkkiauton makuun ostettuaan kanadalaisen 1961-mallisen Pontiac Laurentian-tolppamallin,jonka alusta ja sydän oltiin lainattu Chevroletista.
Papinpojan oma sydän silti löi salaa folkkareille ja vuonna 2005 ostettuaan sen Brasilian kuplan hän pääsi vielä kerran koettamaan Molave Avenuella lähistöllä asuvan nuoren miehen VW 1600 TL fastbackiä.
Auto kiihtyi lähdössä tuplakaasarein melkein yhtä nopeasti kuin takamoottorinen Chevrolet Corvair Monza.
Jussi halusi paikalla vaihtaa brasilialaisen kyrmyniskan saksalaiseen liukuperään,mutta edessä oli lähtö takaisin brittiläiseen Lontooseen.



KIRKKOHERRAN MERIMEISKUPLA
------------------------------------------------------------

Kirkkoherra Savolaisen  merimieskansuri
Juhart 2003

Kirkkoherra,pastori ja kansuri Unionin pikakasteessa
Juhart 2010

Papinpojan ensikosketus kansanautoon eli kansuriin tapahtui v. 1952 eli olympiavuonna,jolloin kirkkoherra Savolainen oli ostanut uuden rinkeli-ikkunakansurin.Kansureita oli tuotu jo maahan 1940-luvun lopulla muutama kappale ja ensimmäiset volkkarit saapuivat maahan v.1951.

Rinkeli-ikkunakuplan "Paavinnokka"

Tämä KdF-Wagenin jälkeläinen ja tummanpunaruskea kuoriainen aiheutti ihmetystä pappilan korttelissa,koska ainoat autonomistajat kulmilla olivat housutehtaan tirehtööri,jolla oli tallissaan 1939-mallinen sotaveteraani ja luunkeltainen Chevrolet Master Deluxe sekä liiviliike Marttilan tirehtöörin 1947-mallinen  retuliininen.Studebaker Champion.Marttiloilla oli myös yönsininen 1938-mallinen Opel Olympia,se Berliinin olympialaislogoinen Kadett,minkä rysvenäläiset kopioivat uuteen Mosseensa sotasaalismallinaan.
Ilmeisesti kirkkoherra oli päätynyt autonostoon,koskei silloin seurakunnan papit saaneet ulataksiajoista korvauksia kirkkokonttorista tiukan taloudenhoitajan Salli Laakkion kontrollissa.
Savolainen säilytti autoaan pikkukirkon viereen rakennetussa harkkotiilisessä autotallissa,minkä edessä kansuria pestiin ja puunattiin silmätarkasti.Pesun jälkeen kansurin peltiin lapsilla ei ollut lupaa pistää rasvaisia sormenjälkiä
Jos näin teki Pyhälle Pahnapuhaltimelle,niin kirkkoherra läpsi sormille Taivaanisän rankaisuna.
Kirkkoherra oli poikkeuksellinen savolainen..ei sellainen lupsakka kansanpappi,vaan v-mäinen diktaattori,joka piti omaa viisikersaista pesuettaan ja rouvaansa kurissa tiukassa kurissa ja Herran nuhteessa.
Jussi kyllä pääsi Savolaisten poikien kanssa kirkkokansurin kyytiin ja pienimpänä istutettiin rinkeli-ikkunan ja takapenkin väliseen matkatavaralokeroon vähemmistölapsena eli vaatimattoman nuorisopastorin poikana.
Takamoottorin hurina pisti pojan nopeasti uneen,josta hän ei vieläkään ole kunnolla herännyt.
Jussi on aina kaihonnut oikean Pretzel Fensterin perään,mitä ispastorikin aikoinaan kehui,että kirkkoeedenikin mahtui sisään.
Jussi nykyisellä nutipäällään ja oma vilttihattu päässään pystyisi komeasti istumaan selkä suorana kuplan puikoissa.

Marttilan sedän Studebaker Champion ja Jussi maitokauppareissulla.
Juhart 2004

Jorkku,Cezeta ja ovaali
Juhart 2010

TALKKARIN OVAALIPAHNA
---------------------------------------------------------
V.1960 pappilan tontille pystytettiin uusi keltatiilinen seurakuntatalo,jonka pihapuoleisessa päädyssä sijaitsi kaksikerroksinen asuinrakennus.
Yläkertaa asutti uusi taloudenhoitaja ja ekonomi.
Alakerrassa asui talonmies Toivosen Jorkku Soila-vaimoineen ja Henrik- sekä Harri-poikineen.
Henrik oli siitä omalaatuinen,että hänen kielensä oli jostain jysäyksestä saanut palkeenkielen ja maksusta näytti erikoista käärmeenkieltään pihan lapsille.Vanha ja vanhapiika Salli-kanslisti oli päässyt ansaitulle eläkkeelle tukisukkineen ja kalevalarintarosseinneen,asumalla vanhan kirkkokonttorin viereisessä yksiössään vuokralla.
Jorkku sattui myös olemaan Leiriveikkojen partiojohtajana ja myöhemmin meripartiolaisten kipparipääkkärinä.
Jorkku ajeli alkuun vihervalkoista CZ-skootteria,mutta päätyi lopulta ostamaan 1956-mallisen soikiotakaikkunaisen ja beessinvärisen käytetyn kuplan.
Volkkarin kuperista pölykapseleista pappilan lapset saivat hörötellen katsella vääntyneitä peilikuviansa ilmaiseksi,menemättä maksulliseen Tivoli Sariolan peilisaliin syysmarkkinoiden aikaan.

Kuplavolkkarin pölykapseli ja koulun oppilasliikennepoliisi

Jorkku myös jelppi paljon Horninkadulla sijaitsevan Axelssonin talouskaupan jakeluissa firaabelinä ja vastapalkaksi sai lainata Karl-Erikiltä liikkeen Donau-farmaria.
Donau-nimikkeen takana piili eriskummallinen isä-Stalinin määräys,ettei DKW-autoja ja myöhemmin Auto Union-merkkisiä autoja saanut tuoda maahan omilla merkeillään.Merkit muistutivat pahalla tavalla entisten vihollisten ja fasistien sotaaedeltäviä merkkejä. Toisaalta merkin takana piili toinenkin piru,koska rysvenäläiset olivat ottaneet uuden Itä-Saksan puolella DKW:n tehtaan haltuunsa.alkamalla paistaa IFA F8- ja F9-malleja,täysiä länsisaksalaisia DKW-kopioita.Saksalaisten autojen Suomeen maahantuontikin oli alullaan 50-luvun vaihteessa ja sattumoisin maahantuotujen vanhojen Berliinin Opel Kapitän-taksien Blitz-salamamerkitkin piti poistaa laivarannassa .
Jussista Auto Unionin pyöreäpisaramallinen kori oli nätti jopa itäsaksalaisessa IFA F9:ssä.Volkkari taas ei ollut nätti miltään kantilta,enemmänkin ruma ankanpoikanen.

1955-56 DKW 3=6

1959 Auto Union Universal Kombi

Uusi Auto Unionin panoramaikkunainen kupee vasta oli komea ja kojetaulussakin komeili siipimersumainen mittaristo!
Auton lisämerkintä 3=6 kuulema tehtaan mukaan kieli kaksitahtikoneesta,minkä tasainen 3-sylinterinen moottori kävi yhtä tasaiseti kuin rivikuutonen.
Vuoden 1961 syksyllä isäpastori päätti viedä Jussin Helsinkiin messuille kuuluisaan Messuhalliin,jolloin Jorkku pyydettiin kuskiksi.
Jorkku sai lainaksi Axelssonin Auto Union-farmarin,jolla huristeltiin vanhaa pikitietä pitkin Helsinkiin.
Silloin ,jos Jussin muisti ei kovinkaan petä,tehtiin uutta Tarvon moottoritietä ja tienposkessa sai varoa piileskeleviä valkoisia Liikkuvan poliisin Porscheja,tohtori Ferdinand Porschen nopeita KdF-sporttimutaatioita.

Liikkuvan Porshce

1954 Opel Kapitän

SAMPSAN KAPTEENI JA ISOBROIDIN MÄYSTIN
--------------------------------------------------------------------------

Jos vielä pysytään partioaatteessa,niin Jussin kasvot tummuivat kateesta,kun Riitusjärven talvileirille vuoden 1963 tammikuussa ilmestyi musta 1954-mallinen Opel Kapitän,jonka kuskina oli Leiriveikkojen suulas partiopoika Sarparannan Sampsa,aluesairaalan kirurgin poika.
Jussi muiden poikien kanssa oli tehnyt raskaan ja hikisen hiihtovaelluksen täyteen pakattuja pulkkia vedellen Salosta Kiikalaan.
Sampsa tuli näyttämään uutta vanhaa koslaansa,näyttämällä jopa Riitusjärven jäällä,miten kapteenin ahteri sladaa liukkaalla jäällä ja kesärenkailla.
Sarparannan veljeksillä oli aina ollut jonkinlainen tarve korostaa itseään erikoisilla autoilla ja tempuilla.
Sampsan vanhempi broidi 60-luvun puolivälkissä ajeli kartsalla kirkkaanpunaiseksi maalatulla 1948-mallisella Austin 16-mallilla,jonka takaikkunaa oltiin suurennetu koko takaosan leveydeltä.
Auton etuoviin oltiin vapaalla kädellä penslattu valkoisin tikkukirjaimin sana MÄYSTIN ja lokasuojan antennissa liehui punaoravan häntä..
Mäystin eli kesän päätymällä Eklundin romikseen Granitin kivenveistämön taakse.

1948 Austin 16

jatkuu...