lauantai 2. helmikuuta 2013

Keisarin argentiinalaiset uudet vaatteet.Ranskalainen pitkä visiitti.

IKA-mallisto 1961
Bergantin,Carabela ,Jeep CJ ja Estanciera


Ranskalainen pitkä visiitti
---------------------------------------
Signorina espanjalaisella aksentilla. IKA Bergantin (1960-62)
------------------------------------------------------------------------------------



1958 Alfa Romeo 1900S Berlina

Carabelan eli vanhan Manhattanin valmistus päättyi v.1962,jolloin IKA kokosi muitakin automerkkejä.
Alfa Romeo oli myynyt IKA:lle vanhan Alfa Romeo 1900-henkilöautomallin muotit ja auto ristittiin IKA Bergantiniksi.
Tuotanto aloitettiin maaliskuun 10. päivänä 1960 ja autoa kuvailtiin ensimmäiseksi paikallisesti  "synnytetyksi",muotoilluksi ja kehitetyksi autoksi.
IKA;n Cordoban tehtaan omasta varaosavarastosta otettiin Bergantiniin Willyksen 2480-kuutioinen nelisylinterinen moottori,Jeepin takajousitus sekä ruumpujarrut,joita myös käytettiin Estancierassa.
Bergantinin mahakalut siis olivat melko agraarisia italialaisessa kuosissa. Auton akseliväli oli 2.62 metriä,kokonaispituuden ollessa 4.6 metriä
Toukokuun  31. päivästä 1961 lähtien Bergantiniin asennettiin 115-hevosvoimainen Continentalin kuutoskone,Estancieran ja Carabelan voimanlähede,mutta vain 133 autoa valmistui sillä moottorilla varustettuna.
IKA Bergantinin valmistus päättyi helmikuun 21. päivänä 1962.
Alfan näköistä automallia oltiin myyty lähes 5000 kappaletta Standard-, Deluxe- ja taksiversioina.

Que elegancia? Mitä eleganssia?
IKA Carabela,Bergantin ja Dauphinen
1961 IKA Bergantin
Signorita ranskalaisilla koroilla.IKA Dauphine/Ondine (1960-70)
--------------------------------------------------------------------------------------

IKA Dauphine

1970 IKA Renault-hyötyajoneuvot

V.1959 amerikkalaisargentiinalaisesta yhtiöstä tuli IKA Renault sopimuksella ranskalaisen Renaultin kanssa valmistaa Dauphine-malleja IKA Dauphine-merkkisenä.
Renaultille tällainen avoliitto ei ollut ensimmäinen,koska samanaikaisesti v.1959 italialainen Alfa Romeo sopi valmistamaan Dauphinea Portellossa,Milanossa Alfa Romeo Dauphinena aina vuoteen 1964 asti.
Alfa Romeo Dauphine erosi ranskalaisesta siskostaan italialaisilla 12 voltin  Magneti-Marellin sähkölaitteilla sekä Dauphine Alfa Romeo- että Ondine-Alfa Romeo-logoilla.
Brasiliassa Willys-Overland do Brasil lisenssillä valmisti v.1959-65 Dauphinea 23.887 kappaletta,1962-65 Gordinia 41.052 kappaletta,1963-65 Renault 1093-mallia 721 kappaletta ja 1963-67 riisuttua Teimosoa 8.967 kappaletta.
Kokonaistuotanto käsitti 74.617 autoa Brasiliassa.

Renault Teimoso

Espanjassa Renaultin sisarfirma F.A.S.A. rakensi Dauphine F.A.S.A.-malleja vuosina 1958-67 125.912 kappaletta.
Japanissa Hino Contessa 900 käytti Dauphinen alustaa lisenssillä.Renault 4CV:tä myös valmistettiin 50-luvulla Japanissa.
Argentiinassa IKA valmisti 97.209 Dauphinea ja Gordinia sekä diilerioptioilla kohennettua ,urheilullista
1093-mallia,mikä erosi ranskalaisesta versiosta.
IKA Dauphinen isosisarta IKA Fregatea valmistettiin vain yhden vuoden ajan IKA Rambler Classicin korvatessa mallin isommassa kokoluokassa v.1962.
Renaultin muita malleja Tipparellusta alkaen IKA:lla on valmistettu vielä tähän päivään asti Clioina,Meganeina,Kangooina ja Symboleina.


IKA Ondine.Dauphinen luxusmalli

IKA Dauphine-mainos

Amerikkalainen Torinosta.IKA-Renault Torino (1966-1977)
------------------------------------------------------------------------------------



1966 IKA Torino 4-door
V.1960 IKA:n toimitusjohtaja James McCloud oli saanut tehtäväkseen keskikokoluokkaisen auton valmistusprojektin,jolloin hän teki ensiksi sopimuksen American Motorsin kanssa Rambler Americanin ja Classicin kokoonpanosta.
Rambleria oltiin jo koottu Harenissa Belgiassa Renault Rambler Classicina myytäväksi Renault diilereiden kautta muunmuassa Ranskaan,Algeriaan,Hollantiin sekä Itävaltaan.
Amerikkalaisten silmissä mallia katsottiin keskikokoiseksi autoksi,mutta Euroopassa sitä pidettiin sikariportaan limona. Oletan.että Suomeen tuodut Rambler Americanit ja Classicit olivat Belgiassa koottuja,kuten monet 50-luvun lopun MoParin Dodge-Desoto-mutaatiot,jotka oltiin koottu kanadalaisella esimerkillä Plymouthin kuoseihin. Australiassa ja Uudessa Seelannissa samoin koottiin Classiceja.
1966 IKA Torino T 
1961 IKA Rambler Classic








Argentiinalainen IKA-Renault Torino-projekti oli valmiina tuotantoon v.1966.
Korisuunnittelussa oltiin komissioitu italialainen koriräätäli Pininfarina,joka oli jo vaatettanut 65-mallisen Rambler American Rogue-hardtopin.
Argentiinalainen Torino puolestaan oli hybriidi v.1963-64 Classicista sekä Americanista.
Auton korin keskiosa neliovisessa mallissa oli Classicista sekä etupellit että takakontti taas Americanista.Sisusta taas tuli Classicista,mutta moottori taas Jeepistä.
Moottoripuolella löytyi 230 kuutiotuumainen (3.77l) v.1963 kansiventtiilikuutonen,jota käytettiin alunperin Jeep Gladiator-pickupeissa sekä Wagoneerin nelivetokuormureissa.
Torinon ensiesittelyssä 30.11.1966 Buenos Airesin kilparadalla (mitä käytettiin vuosittain Formula 1 ajoissa) kolme mallivarioota oli tarjolla:
--neliovinen sedan 3-litraisella (155hp) moottorilla ja 3-vaihteisella laatikolla.
--kaksiovinen kupee 3-litaisella moottorilla (176-216hp) sekä kaksikurkkuisella Holley-kaasuttimella sekä neliportaisella manuaalisella ZF-laatikolla.
--huippuna oli 380W-malli (3.77l--215hp) kolmella vaakatasoon asennetulla Weberin kaksikurkkuisella kaasuttimella.
Auto kuulema pystyi jopa 205kph-huippunopeuteen. Torino menestyi argentiinalaisilla kilparadoilla,pärjäämällä hyvin kansainvälisissäkin kisoissa kuuluisa kilpamerkkejä vastaan.Kuuluisin kisa oli Nürburgringin 84-tunnin ajot v.1969 ,Torinon päästessä kolmannelle sijalle.
Tänä päivänä Argentiinassa kilpaillaan Torinoilla Turismo Carreteria- ,TC4000- sekä Turismo Zonal-luokissa.

1967 Torino Esso Terassi-kisoissa

1967-70 Tornado-moottori

Torinon paranneltu nelilinkkinen takakierrejousitus vääntövarsijousituksen sijasta oltiin lainattu Classicista.
Ainutlaatuisena piirteenä olivat Torinon etupään pidemmät itsekantavan koriosan runkopalkit kuin mitä Classicissa ja Americanissa käytettiin..
Ne ylettyivät koko matkalla sekä auton etu-että takapäähän asti,jolloin runko tuli huomattavasti jäykemmäksi.
Konstruktiota pidettiin sopivampana silloisiin  karumpiin argentiinalaisiin tiestöolosuhteisiin.
Torinon 2.7- metrinen akseliväli oli karvan pitempi kuin Americanissa Vaikka moottorit eivät tulleet AMC:ltä,auton alkuperäinen AMC- alusta pysyi tuotannon loppuun saakka.
Tuotekehittelyssä vuosien aikana ,kuten AMC:n silein ovinkahvoin,Torino oli enimmiltään argentiinalaista valmistetta joskin muutamilla maahantuoduilla osilla.
Auton merkkilogona on Torinon (kaupungin) vaakuna,missä härkä seisoo takajaloillaan,omalla tavallaan matkii Ferrarin pystyä oria. Pininfarina antoi mallille enemmän eurooppalaista näköä etupäähän ja takaosaan ja auton sisustan olivat vaatettaneet koriräätälin omat räätälit,jolloin uskottiin disainin iskevän paremmin argentiinalaisen kuluttajan makuun ja vähemmän jonain amerikkalaisena autona.
V.1970-76 Torinoa myytiin loistoautona ja sen kuuluisina "ostajina" olivat mm.Kuuban diktaattori Fidel Castro,Neuvostoliiton pääministeri Leonid Breznev sekä Libyan diktaattori Muammar al Gaddafi.
Uskoisin kylläkin argentiinalaisen sotilasjuntan lahjoittaneen Torinot samanmielisille yksinvaltiaille.
V.1957 helmikuussa Kuuban Formula-ajoissa Fidel Castro kidnappautti maailmankuulun argentiinalaisen kilpa-ajajan Juan Manuel Fangion,joka kotimaansa kisoissa oli ajanut Torinoa.
Kidnappausta pidettiin maailmanlaajuisena skandaalina.
Siitä lisää tulevassa stoorissa.



jatkuu..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti