 |
| Palkkajonossa |
Nuorena karvan yli kaksikymppisenä en ajatellut paljoakaan vanhenemisesta,mikä kuului vain teini-ikäisten haaveisiin ajo- ja viinakortin saamiseksi 18-vuotiaana.
Itse olin niinsanottu "vanha" Russarön linnakkeen alokkaille,siviilin häämöttäessä v,1968 heinäkuussa.
Vanha tässä tapauksessa merkitsi vanhempaa ikäluokkaa.
Isosaaren reservinaliupseerikoulun kouluttajana oli eräs yli nelikymppinen vääpeli,jota pidimme vanhana pappana.
Hiihdossa tämä pappavääpeli löi kaikki kaksikymppiset oppilaat.
Nuoruudessamme kasvoimme pappilan pihapiirissä ja korttelissa tosi vanhojen ihmisten ympäröimänä ja jotka olivat syntyneet 1800-luvun loppuvuosikymmenillä.
Vanhin vanhuksemme oli seinänaapurin Fammu-täti,joka v.1963 oli täyttämässä 93 vuotta. Vanhuudestaan huolimatta hän suoraselkäisenä istui Torikadun asuntonsa portailla nauttimassa kevätauringosta tummansinisessä kävelypuvussaan ja 1910-luvun olkinen lierihattu valkoisilla hiuksillaan.
Fammu olikin korttelin Grand Old Madame.
 |
| Mamma |
Pappilaa vastapäätä seisoi Rummunlyöjänkadulla pitkä talo,jonka lasiverannan katto näytti olleen ikuisesti notkollaan.
Sitä kutsuttiin Pelkosen taloksi,jonka viimeinen vanha asukas Pelkosen mamma ikäihmisenä toimi tontin talonmiehenä..tai oikeastaan talonnaisena. Mustassa mekossaan ja huivi leuan alle kiivaasti sidottuna Pelkosen mamma luuti katuosuuden hevosen- ja koirankakoista. Mustasta koltustaan huolimatta mamma ei kuulunut kirkkoon,vaan hänen taustansa oli lähtöisin "punajuurista".
Joskus Pelkosen mamman pojanpoika Seppo kutsui minut heille katsomaan isoa Tex Willer- ja Pecos Bill-sarjakuvalehtikokoelmaansa "kammariin".Porstuasta piti nousta keittön pihalle päin kallistuvalle lankkulattialle ja sitten sinne kammariin,jota hallitsi vanha nelitolppainen vedettävä vuode ja lakattu klaffipiironki,jonka pitsiliinan päällä seisoi kuva nuoresta punakapinallisesta pariskunnasta.
Mamma oli kuvassa se nuori kivääriin nojaava morsian.
Vastakohtana Torikadun kulman takana Fammun yksiön kammarin "sekretäärin" eli piirongin päällä seisoi ryhmäpotretteja hyvinsyöneistä ylioppilaslakkisista miehistä ja komeakupuisista naisista katettujen pöytien äärestä skoolaamassa shamppanjaa.
Näin kaksi vastakohtaista vanhaa maailmaa eli rinta rinnan samassa korttelissa.
Jos Fammu ja Pelkosen mamma olivat silloin tosivanhoja,niin ihmettelimme kotona perhevalokuva-albumeja katsellessamme,että omatkin vanhemmat olivat silloin 1910-luvulla maailmaan tehtyinä jo "vanhoina syntyneitä"
 |
| 1928 Antti eturivissä vasemmalla seisomassa |
 |
| 1933 isä yljoppilaena |
14-vuotias isänikin yhdessä luokkakuvassa näytti partiopusakassa ja lapikkaissa kasvoiltaan pienikokoiselta ukolta.Ylioppilaskuvassa hän 19-vuotiaana näytti 30-vuotiaalta ja oikeastaan vuosien varrella hänen kasvonsa vain komistuivat.Isä näytti komealta vielä yli seitsenkymppisenäkin.
Jos itse olisin katsonut peiliin 14-vuotiaana nykyisellä pärställäni,en tunnistaisi itseäni samaksi henkilöksi.Toisin kuin isäni minä olin nättipoika nuorena sinne 50-vuoden haamurajaan,jonka perästä aloin rumistua hiustenkin sanottua irti päälaelta. Äiti taasen minusta oli samannäköinen jo pikkulikasta asti ikuisessa polkkatukassaan. 50-vuotiaana hän näytti ikäistään vanhemmalta silloin piilevän sairautensa takia.Hiusmuodistaan hän piti kiinni loppuun asti,kun taas isä kasvatti 70-luvun muodin mukaisen sorsanpyrstöletin niskaansa.
 |
| Isäpastori 1956 |
 |
| Isärovasti 1976 |
 |
| Kaisalotta 1941 |
 |
| Kaisapastorska 60-luvun taitteessa |
Kaikki töissä käyvät ja työtä tekevät ihmiset lapsen silmissä näyttivät vanhoilta. Etenkin maatöissä ja yleensäkin maalla ei nähtävästi tunnettu eläkeikää,vanhuksien raataessa raskaissa töissä loppuhenkäykseen saakka.
Itsekin 60-luvun alussa paiskin kesätöitä Salon lähellä Inkereellä Elomaan tilalla. Heinätöihin,sokerijuurikasmaan harvennukseen sekä perämetsien takaisten peltojen salaojitustöihin maatilan isäntä oli saanut kerätyksi seudun vanhimmat työmiehet,joista monikaan ei ollut käynyt kertaakaan 10 kilometrin päässä sijaitsevassa kaupungissa.
Maatyömiehen sarkapukukaan lippalakein ja puolikumiteräsaappain ei ollut muuttunut sataan vuoteen.
Rummunlyöjänkadulla vanhan viljavaraston seinässä oli pitkään Helanderin mamman kioski,josta kävin ostamassa lakupatukkani. Kioskin puupenkeillä istui kello neljän jälkeen vanhoja hellatehtaan työmiehiä nauttimassa tuurin päätyttyä leveäharteista pilsneriä.
Helanderin mammakin oli varmana syntynyt edellisen vuosisadan loppupuolella.Mamman lähetti- ja vanhapoika Anselmikin sarkapuserossaan ja diagonaalihousuissaan yli nelikymppisenä näytti vanhalta syntyneeltä.
 |
| Kioskimamma |
 |
| Vanha seppä |
 |
Maatyömies Työmies-pöllitupakka-
paussilla |
 |
| Heinämies |
 |
| Vanhaisäntä |
 |
| Happy Hour |
 |
| Viitasaaren kunnallinen vesijohto |
 |
| Pappa ja piippu |
 |
| Mammat promenaadilla sota-aikana |
 |
| Sisävesilaivakippari |
 |
| MS Atlantan kippari |
 |
| Metsätyömies |
Saudi Arabiassa ihmiset vanhenevat nopeammin kuuman sään armoilla. Silti näitä vanhoja beduiinipappoja tapaa pickupiensa ratissa,autokorjaamoiden asentajina tai basaarimyyjinä.Useimmat ovat pienikokoisia ja sitkeitä jemeneitä.Meilläkin oli yli kuusikymppinen jemeniläinen Abdo-kahvipoika.
 |
| beduiinipappa |
 |
| Sinbad-merimies Arabianlahdelta |
 |
| Lola Sining kirkossa |
Filippiineillä vanhuksia pidetään kotona poislähtöön asti.
Maan kulttuurissa vanhempien tehtävänä on kouluttaa lapset sairaanhoitajiksi,tohtoreiksi,insinööreiksi ja muiksi akateemisiksi ammattilaisiksi,jotka tulisivat pitämään vanhuksistaan huolta kuolemaan saakka.Sellaista perinnettä pidetään eläketurvana,koska maassa ei vielä tänä päivänäkään ole kunnon kansaneläketurvaa mm. kotirouville.Vanhuksia näkyy paljon myös suvun onnekkaimpien pyykkäreinä ja puutarhureina,kuten meidänkin perheessä.vaimon äidin sisko Auntie Sining pyykkäsi palkkaa vasten meidän Molaven huushollissa yli 80-vuotiaaksi asti. Sining oli uuttera ja sitkeälihaksinen puurtaja,joka koskaan elämässään luku- ja kirjoitustaidottomana ei ollut kuullut mistään eläkeiästä.Rouvani Papa Antero oli Molaven talomme puutarhurina kuolemaansa saakka.Hän ei halunnut levätä laakereillaan nauttimalla elämästään talon verannalla vapaahetkinään San Miguel-kaljapullon tartuntaetäisyydellä.Elämäntyönsä hän oli tehnyt apteekkarina.Rouvani Mama Catalinakin pantiin arkkuun Molaven talossamme saamalla oikein Cadillac-hauturin kyydin hautausmaalle.
 |
| Lolo Antero |
 |
| Alms for the Poor |
 |
| Igorot-vaari |
 |
| Filipino WWII veterans |
 |
| Lola Donya Andang |
Loppuun olen pistänyt kuvia vanhenemisesta Amerikassa eri yhteiskuntaluokissa.
Siellä vanhetaan nykyään pitempään,vaikka suuren 1930-luvun pula-ajan keski-ikäiset ihmiset näyttivät ikäänsä vanhemmilta.Kova työ ja hedelmätön maaperä sekä kuivuus pakottivat tuhannet farmarit pakkaamaan perheensä ja vähäiset omaisuuteensa vanhoihin T Fordeihin ja muuttamaan länteen työnhakuun.
 |
| Waiting for the Knock at the Door |
 |
| 1936 Farmer Demonstrators |
 |
| My 100th Anniversary Fag |
 |
| Grandparents |
 |
| Migrant Farmer |
 |
| Henry Ford |
 |
| Old Sailorman |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti