 |
| Jussi partiopoikana 1963 Juhart 2012 |
Kielikoulussa
-------------------
Pappilan Jussi tutki Yhteiskoulun pihalla kevättodistustaan.
Englanti kahdeksan,suomi seitsemän ja ruotsi kuutonen...
Matikkakin oli kuutonen,historian,maantiedon ja biologian keikkuessa seitsemässä...
Kirkkohistorian kuutonen harmitti,koska Jussi tunsi olevan syytön isän ja kirkkoherran välisiin riitoihin.Sattumoisin keväällä pappiskolleegat olivat enemmän skismoissa seurakunnan talousasioista...siitä kuutonen hengenmiesten mittelöiden ilmapuntarina.
Eniten häntä harmitti ruotsin kuutonen siirtyessään lukiossa kielilinjalle,valittuaan pitkän ruotsin ja englannin lisäksi saksan ja ranskan lyhyiksi aineikseen.
Isäkappalainen kyllä nousisi taas kirkkopatinoidensa kannoille ruotsin numerosta kielinerona opettaessaan lyseossa kirkkohistorian ja kirkkolatinan lisäksi tuntiopettajana ruotsia.
Äitikappalaiska olisi kyllä vain naurahtanut savonruotsalaisilla kommenteillaan kuutosesta,että "Kom bort sanoi kuolema ruohtalaisella" ja Tack så mycket..mycket bra..ottaesinj vielä,mutten suaa".
Joku kumma siinä ruotsinkielessä oli tympäisevänä pakkoruotsina,koska savikaupungissakin vain viisiprosenttia vanhoista kanta-asukkaista enää puhui ruotsia..ja suurin osa niistäkin asui lusikalla syötettävinä huru-ukkoina ja- akkoina Länsirannan ja Vilhonkadun kulmassa seisovassa Åbo Akademis äldershemmetin vanhainkodissa,jota äitikappalaiska kutsui pelkäksi hemmetiksi.
Toinen syy koko luokan huonojen arvosanojen saamiseksi oli ruotsinkielen lehtorin ja pippurisen Raili Raunion pedagoogisesti esimerkillinen käytös hirmuvaltiattaresta,joka huonoista kokeiden tuloksista aina heitti koevihot luokan ovesta ensin sisään,tanssimalla jotain woodoota niiden päällä piikkikorkoisten stilettojensa kanssa.
Luokan koevihot näyttivät tikkatauluilta sen perästä.
Kotiin saapuessaan isäpastori tavan mukaan ei ollut pitkään kotona,mentyään lyseon päättäjäisjuhlien perään suoraan kaupunginvaltuuston kokoukseen.Yleensä isä kävikin kotona vain kääntymässä ja vaihtamassa pukua taikka kaftaania toiseen kokoukseen tai papin virantoimituksiin lähtiessään.
Kotipedagogiksi ja kasvattajaksi hänestä ei ollut,koska äiti hoiti sen kasvatuksen lottavääpelimäisellä displiinillään.
Isä oli sellainen etäiskasvattaja,joka papinroolissaan halusi olla kaiken edessä ja yläpuolella mestarikasvattajana ja sielunpaimenena. Kotikaupungissaan Iisalmessa hänen naapurin kasvukaverinsa Edvin Laine,myöhemmin kuuluisa teatteriohjaaja ja Tuntematon sotilas-elokuvan ohjaaja olikin kerran lausunut isän teatraalisista lahjoista,että " Antti,sinun pittää lukeva papiksi!"
Edvin tiesi hyvin,että papinvirassa tarvittiin näyttelijän lahjoja.
 |
| Kappalaiska rekolissa 1959 Juhart 2003 |
--No poeka...et uo iissäesj tullunna ruohtin ossaajana..etkä Puavo Ruohtalaesen tuohivirsujen jäläkijä kulukenna,kun kirkkohistorijakin keikkuupi seihtemässä..siitäkin issäesj kirkastuesi..
Äiti oli vain tokaissut pyyhkiessään puukapustan varrenpäällä otsalle valahtanutta harmaata hiuskiehkuraa.
--Mutta minä uon keskustellu Bernoullin Irja-täjin kanssa,että Ruohtissa olis sinulle vappaana kesätyö,kun Bernoullin Maka syksyllä astuupi armeijjaan..
--Maka on siellä ollunna kesätöessä..ja nyt piästyvään yljoppilaaksi se astuupi syksyllä armeijjan harmaesiin..
--Irja-täti kehotti sinuva kirjoettammaan Karl Andersson-isännälle,että uot halukas sinne kesätöehin...ruohtiksi kirjoetat!
--Se Anderssonnin Kalle pittää muutaman saan röhkijän sikalaa Uppsalan lähistöllä ja kyllä siellä sinnuenj ruohtinkielentaetos petraantuu sijanlannan hajussakin,jolleij jopa pittuuttakin suatat kasvoo lantapatterin kylyjessä
--Vanaha savolaenen sanontahan kertoopi,että hajussa kasvoo,jos vuan oltua suaa.....
 |
| Nordea-autoalutta 1962 |
Mikä Åland se pieni demilitarisoitu ja ruotsia puhuva pieni ja Ruotsin kyljessä sijaitseva suomalaissaarivaltakunta voisi olla,koskei sieltä löydy joen jokea..
Å:nhan piti vastata jokea finskiksi kuten Åbossa eli Turussa,minkä läpi virtaa oikea joki..!
Silti monilla Ahvenanmaanreissuilla meripartiolaisten paateista Antti-kappalainen pyyti virveleillä Ahvenanmerestä pelkkiä haukia eikä yhtään ahventa.
Hauki on Gädda på svenska...Gäddaland!
 |
| Ruotsin merireissulla Antti-isän pyytämiä haukia |
Samalla reissulla Maarianhaminan pikkuvenemarinan kaijalla Jussi kavereineen yrittivät iskeä ummikkoruotsalaisia ahvenamaalaisia teinimimmejä,jotka tahallaan nirppanokkaisina puhuivat takaisin tukholmalaisella kurkkugutteraalislangilla...."Näj..det passar inte..satans finska djävlor!"(Ei käy saatanan suomalaispirut!).
Kemiön saaressa,mikä myöskin oli enemmistöltään ruotsinkielinen,sijaitsi pappilan viimeinen kesämökki 1967-1987.
 |
| 1964 Volvo PV 544..ei standardi Favorit |
Pojille kassaneiti puhui paikallista rantaruotsia,jolloin Jussi ja Torsten tahallaan kävelivät kaupasta ulos maksamatta Hallbergien valkoiselle kupla-Favorit Volvolle ostokset kainalossaan.
Pojat pärjäsivät suhthyvin kouluruotsillaan,mutta pikkukiusaksi eivät halunneet ymmärtää rantaruotsia..
Jussinkin ruotsinkielestä myöhemmin paistoi lievä upplannin murre..
Favorit oli Volvon PV 544-kuplamallin halvempi versio kumitiivisteikkunoin ja kolmin vaihtein.
Auto oli Torstenilta lainassa eläinlääkäri-isältään ja jolla kaveripari kesäisin kulki Kemiönsaaressa Taalintehtaalle (Dalsbruk) saakka Jose Felicianon laulaessa Rain-biisiä halvan Clarion-kasettinauhurin takaikkunahyllykaiuttimista..
Kassaneiti juoksi suomea huutaen perässä,että "Maksakaa kanss taikka soitan polliisin!
Jussi oli kassalla maksaessaan tokaissut neidille:
--No tulihan se sieltä ulos ihan finskiksi!
--Eikä maksa vaivaa!
Kumpikin poika osasi ainakin välttämättömästi asioida ruotsinkielellä kaupassa,mutta piruuttaan testasivat "svenska talande bättre folkin" suomenkielen taitoa.
Silloin ruotsinkielisellä saaristoasujamistolla oli isompi hajurako suomenkielisen mannerasujamiston kanssa. Kemiön kirkolle oli vajaat 20 kilometriä matkaa kotikaupungista.
Nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvan Perniön (Bjärnå) takaisessa Tenholassa eli Tenalassa vanhemmat alkuasukkaat eivät osanneet sanaakaan suomea.
 |
| Panu |
V.1963 kesällä hän oli isänsä perustaman partiolippukunnan meripartiolaisten reissulla seilannut Ahvenanmeren poikki kolmimetrisessä aallokossa.
Jussilla oli kyllä tapana liioitella myrskyaaltojen korkeutta,mutta siltä ne tuntuivat Panu-sisälaitamoottoriveneen pressun alta,meriveden pyyhittyä kajuutan pressukatteen yli. Venekunnan mahonkisesta v.1905 valmistetusta Saaristo-purjevenestä välistä ei näkynyt aallonpohjissa mastonkärkeäkään ja sen reivattu pääpurjekin näytti repalaisiltä riekaleilta,purjelattojen lennettyä myrskyssä Ahvenanmereeen.
 |
| 1965 SY Saaristo |
Panu-moottorivenekin Norrtäljen kaijaan kiinnitettyään oli puolillaan vesilastissa,patjojen ja ruokatarvikkeiden kelluessa moottoripetroolisessa vedessä. Ylhäisten Näkkileipätehtaan vanikkasäkin sisältökin olisi kelvannut pehmeänä hampaattomille Åbo Akademis Äldershemmetin vanhustentalon asukkaille syötäväksi..
Isän ja samassa papinpersoonassa ruotsinkielen opettajan taitoja tarvittiin,kun venekunta marssi Norrtäljen kävelykadun katukapakkaan syömään ruotsalaista sinappimakkaraa (senapkorv) ja huuhtomaan sen kurkustaan Carlsbergin kaljalla. Kyyppari eli miestarjoilija oli udellut venekunnan päälliköltä,mitä juotavaa herrat niinkuin ostaisivat,jolloin papille alkoholijuomia tuntemattomana tuli ajatuspysähdys eli Tänka på,vastaamalla,että " Fyra svagdricka och 3 citronsoda,var så goda!" (4 vaarinkaljaa ja 3 sitruunasoodaa,olkaa hyvä!)
Tarjoilija oli kysäissyt:
--Va sa ni..svagdricka...menar ni kanske öl? (Mitä sanoitte--vaarinkaljaa...tarkoitatte kai olutta?
Vaarinkalja siihen aikaan oli alkoholitonta perhejuomaa Suomessa,jota pappilassakin ryypättiin joulun aikaan.
Pullon kyljessä lukikin teksti suomen ja ruotsin kielellä.."Vaarinkaljaa..Svagdricka" (mietojuomaa).
 |
| 1936 Antti Campo Mussolinilla |
V.1936 hän oli Akateemisen kansallijärjestön mustapaitojen kanssa matkustaneet Berliinin olympialaiset katsottuaan Italiaan Campo Mussolinille aatetreenaukseen.Bussimatkalla Baijerin kautta reissaajat olivat pysähtyneet paikallisessa Gasthausissa eli oluttuvassa murkinoimassa.
Punanaamainen oluttuvan omistaja oli kysäissyt saksaa taitavalta isältä ruokajuomia,jolloin isä oli tilannut "Fünf Milch,bitte!" (Viisi maitoa,olkaa hyvä").
Kapakan omistaja oli tuohtuneena vastaannut mustapaidoille:
--Sie sind mächtige Soldaten..fünf Bier..nur kleine Knaben trinken Milch!!" (Olette mahtavia sotilaita..viisi olutta..vain pikkupojat juovat maitoa!"
Isä ei koskaan kertonut pappilan kersoille,oliko porukka olutkolpakoita kaadellessaan laulaneet "Trink,trink Brüderlein trink..lass doch die Sorgen heraus!" (Juo,juo veliseni ja päästä surut ulos!")
Isän bravuurina kesämökillä puunhakkuussa oli yksi saksalainen juomalaulu "In eine kleine Konditorei..sassen wir und tranken Kaffe.." (Istuimme yhdessä pienessä konditoriassa ja joimme kahvia).
Hänhän aamutoimekseen joi litran vahvaa mustaa ja sokeritonta kahvia,startatakseen itsensä virkeäksi...polttamalla perään pajuholkissa filtterittömän North Staten kahvisavuikseen.
 |
| 1965 Ruotsalainen Volvo Amazon perhe |
Autokannelta ajoi maihin suomalaisia SF-tunnuksisia autoja kattotelineet pakattuna leirintävälineillä.
Joukossa oli suomalaisten pikku-Fiatien ja Volkswagen-kuplien lisäksi komeampia ruotsalaisia Opel Kapitäneja ja Mercedes-Benz 220S-malleja,joidenka S-maantunnuksista eroitti paljaalla silmällä sinikeltaiset Sveariikin liputkin.Jussi hyräili jo pieni pelonpoikanen rinnassaan Ruotsin kansallilaulua "Du gamla.du fria,du fjäll höga nord..Och så vidare"...astuessaan lautalta lasitettuun terminaalikäytävään,josta hän näki alhaalla asvalttipihalla suomalaisten ja ruotsalaisten Spedition TIR-rekkojen jonottavan tullitarkastusta.Kuskit kuin Lemans-lähdössä juoksivat rekkojen hyteistä kuormakirjapinot kourissaan tullirakennuksen ovelle leimauttamaan rahtidokumenttejaan.
Jussin sydän hakkasi kuin lampaansaparo näyttäessään Suomen passia terminaalin ala-aulan tullikioskilla,passintarkastajan vain kivikasvoisena leimatesssa passiin Sveariikin kruunuleiman.
Jenkkikassiaan kanniskellessaan terminaalin ovesta ulos hän hoki itsekseen ensimmäistä ruotsinkielistä ja ruotsinkielen oppikirjasta lainattua lausetta ,lähestyessään taksitolppaa,minkä kärjessä seisoi 1953-mallinen Ruotsin ANA-tehtaalla Norrköpingissä valmistettu haaleansininen Desoto Diplomat-droska (pirssiauto).mikä koriltaan oli puhdas Plymouth.
Desoton perässä seisoi sysimusta hirvikeulainen Volga,jonka ovenkahvaan Jussi ei edes aikonut koskea,ihmetellessään miten svenssonit yleensä olivat sortuneet itäauton hankintaan pirssikäyttöön. Ilmeisesti svenssonien sosiaalidemokraattisessa liberalismissa ei ollut mitään raja-aitoja,vaikka länsiautoja sai ostaa valikoimasta roppakaupalla.
--Vad kostar det resan till Örsundsbro by i Upplands län? (Mitä maksaa matka Örsundsbron kylään Upplannin läänissä?)
 |
| 1953 Kanadan Desoto Diplomat |
Hänen rakkaat alamaisensa samoin kutsuivat kuningastaan "Vingmutter"-lempinimellä,koska tällä oli luisen kallonsa ulottimina isot hörökorvat.
Jussi lausui suustaan jo monet kerrat tentanneensa lauseen kuskille,joka vastasi tukholmalaisen gutturaalisen käheästi:
--Femti kroner..och hopp in..gosse! (50 kruunua..ja hyppää sisään poika!")
Jussi pisti kiittimensä ristiin Desoton mohairkankaisella takapenkillä,ettei pirssi matkalla päätyisi ojaan.
Kuski näytti kuitenkin sompaavan rattia tyynen rauhallisena,panemalla Blaupunkt Stockholm-autoradion päälle valkoisesta FM-nappulasta.
Kojetaulun kovaäänisestä kuului ruotsalaisen naiskruuneri Siw Malmkvistin uusi vuoden 1965 hitti,joskin saksaksi "Columbus fand Amerika",Kolumbus löysi Amerikan..
Jussi oli löytämässä ruotsalaista Ruotsia ja Upplannin lääniä...
jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti