KORVENPEIKKOJA
---------------------------
"Mikki-Hiiri mättähältä mättähälle käy ja pikkujalka pilkahtaa...
"...Kompikampi,kompikampi..nyt mä panen sun poskehen.."
Mikki-Hiiri ja Korvenpeikko
Georg Malmsten
 |
| Partiojohtaja ja vaeltajat |
Jalkapartiolaiset taistelupakkaukset selässään marssivat kolonnassa metsälampea päin,mutta päätyivät kuin sotaharjoituksissa väistymään kankaalle ihan kuin oikeassa ilmavaarahälytyksessä,kauppalan isompien patukoiden tööttäillessä uusien ja vahattujen Opel Rekordien ja Ford Taunusten torvia.
Eurooppalaisilla jenkkiautoilla tuotiin pullamössöpoikia oppimaan partiotaitoja sekä selviytymistä kesäleirillä.
Moinen paraatikatselmus sai jalkapartiolaisten jälkijoukot keräämään metsätieltä autonikkunoista ulosheiteltyjä Fazerin Sinisen-suklaapapereita sekä Laku-Pekka-lakritsipatukan jämiä,
Joku marssikolonnassa murisi,että eliittiluokan partiolaiset ajetaan metsään limusiinilla ja kolmas luokka kerää niiden rikkauden symboolien roskia perässä.
Paksu-Kasse kolonnan partiojohtajana kommentoi pojan murinoille,että mielenosoittaja voisi liittyä vihreäpuseroisiin pioneereihin,minkä riveistä kuuluu samanlaisia huutoja Vappuparaateissa punalippujen alta.
Siellä tykättäisiin samanlaisesta fraseologista...
Murisija vielä uhallakin intti takaisin jostain fazerolofiasta.
--Turpa rullalle ja rulla taskuun!
Kasse kiekaisi,jolloin marssi jatkui tuppisuisena eteenpäin..
--Kyllä se muakin kaivelee,että jotkut tuodaan autoilla perille kuin jalkavammaisia...
Kasse lisäsi.
--Minä taidan antaa jalattomille pankinjohtajan pojille lisäsantsia vaikka paskariu'un teossa ja montun kaivamisessa ,jotta luulisivat kaivavansa omaa hautaansa ennen teloitusta.
--Ja sen perästä saisivat juosta lammen ympäri joka ehtoo..niinkuin iltajumpaksi...
 |
| 1957 Ford Taunus 17M |
 |
| 1958 Opel Rekord 1700 L |
Iltapäivällä leirialueen mäntymetsästä kuului kirveiden kolketta,kaarisahan kirskutusta ja kenttälapioiden kalketta.
Paikattujen sotilastelttojen keskitolppia pystytettiin vartioiden telttaplaaneilla ja pian jokaisen telttatontin ympärille oltiin kyhätty karahkoista solmuopilla karsina-aita.Ulkopuolisen silmissä näky muistutti tiibetiläistä aroyhteiskuntaa telttoineen ja hevosaitoineen.
Kauempana lammenrannassa lippukunnanjohtaja touhuili soppakanuunan äärellä hernerokan keitossa ja heittelemässä koossikalla mustapippureita pataan yhtä laajaeleisesti kuin rappari laastia tiiliseinään urakkakauhalla...
Lammen kuusikkorannoilta kaikui pastorin soppavirsi Kesäilta Kangasalla.
Ennen iltakuutta rantaan johtavan neulaspolun tanner jytisi askeleista,pakkien kolinan ja lusikkahaarukkayhdistelmien kilinöiden myötä.
Puoliseitsemältä kanuuna oli tyhjä, samoin säkillinen vanikkaa ja pari kiloa nappimyllyllä meijerivoista sorvattuja vanikanvoiteluita oli hävinnyt sisuksiin sekä tonkallinen maitoa kaatunut janoisiin kurkkuihin.
 |
| Leiriveikkojen päämajan upseerit |
Jussi sai vihdoin partiopuseronsa niskaansa Jorkun tultua kauppalasta pahnapuhaltimellaan .Pusakka tuntui uudenkarhealta niskassa,mutta melko nopeasti sen hihavekitkin oikenivat hiestä leiritalkootöissä.
Taitomerkit vielä puuttuivat hihasta eikä papinpoika ajatellutkaan niiden ompelemisia,vaikka oli Kaisa-äidin komennuksessa joutunut opettelemaan housujensa langanpäästä roikkuvat litsinnapitkin ommella karhulangalla kiinni.
Silloin ei eletty vielä vetoketjuaikaa pöksykulttuurissa.
Jussi piti silti ompelemista naisten töinä,vaikka prässäsi housunsa ja ruudullisen tukkilaispaitansa paraatikuntoon ..tietenkin äidin käskystä.. silityslaudalla pyykkilauntaisin .
Alakoulussa hän käsityötunneilla joutui opettajansa Seija Simolan superviisauksessa virkkaamaan patalapun.
Opettajatar Jussin isosilmäisen tuloksen nähtyään käski poikaa patalapun sijasta virkkaamaan vaikka sipulipussin..
Ompelun hän katsoi kuuluvan vielä naisväelle tai kerran vuodessa pappilaan tulleelle hoviräätälille Närhen Uunolle.,joka pöydällä risti-istunnassa harsoi isän sotamanttelista lapsille kevätpalttoiden aineksia.
Uuno oli jalkavammainen kävelykeppimies,jonka yhden kuihtuneen jalan varpaat tuskin ulottuivat permannolle.
Jussia aina ihmetytti Uunon taitavuus,miten kraatari neuloessaan piti suunsa yhdessä kulmassa nuppineuloja ja toisessa pilliklubia,nielaisematta niitä..
Jos Jussi oli puolitaitoinen ompelutöissä,niin isäpastorilta puuttui miesten tekniset perustyötaidot,joista aiemmin ollaan hyvänmielisesti mainittu.
Kaisapastorska oli se pappilan tekninen ihme ja pihan poikien mielestä korttelin paras puunainen,joka korjasi kaiken rikkoutuneen,oli se keittiötuolin irronnut jalka tai ruokakommuutinoven lukon vaihto.Lisäksi Kaisa vuoli Kalle-isältään perimällä hopeahelaisella kalanperkauspuukolla pojille Sherwoodin veijarien puumiekat sekä jouset.
Pastori otti hoidettavakseen huushollin helpommat työt kuten ovensaranoiden voitelun Singerin ompelukoneöljyä tippakannaulla ruikkimalla.
Papin työkaluboksi eli papin kenkälaatikko siivouskomerossa käsitti vain peruskalut..lattapääruuvimeisselin,hohtimet sekä kuulapäävasaran,jolla ei edes voinut vetää salin puulattiasta ylös kantojaan itsepäisesti työntäviä nauloja.
Nauloja hakatessaan lattiaan kiinni manausperkeleiden siivettäminä, korkkimatto muistutti perunamaata kuhmuineen sekä koloineen.
 |
| Kaisa puunaisena 30-luvulla .Juhart 2011. |
Partiotaidoissa sekä -johtajana pastori taas oli mestari.
Eräänä kesäkuun aamuna partiopojat pantiin vartioittain suunnistuskilpailuun Riitusjärven ympäristöön.
Kisat menivät sanamukaisesti metsään,karttalaukkujen kastuessa ja karttojen muuttuessa lukemattomiksi pakanamaan kartoiksi sekä kompassien hävitessä ranteista suonsilmiin .
Maalissa kallion päällä sijaitsevalla leirinuotio-ja komentopaikalla,mitä koristi koivuinen risti, lippukunnanjohtaja haroi tummia kiharoitaan toivottomasta tuloksesta,päättämällä olla lähettämättä yhtään vartiota valtakunnallisiin lippukuntien välisiin suunnistuskilpailuihin Pieksanmäelle tulevana syksynä.
 |
| Pastori komentokalliolla |
.
 |
| Kraatari-Uuno ja arkkiatri Paul Bernoulli sveitisläiskarjalaisessa jalkavammaisten räätälisymposiumissa pappilan mökillä |
Lippukunnanjohtaja piti puheen suunnistajille komentokalliolla:
"No poejjaat..unohtukos ne talaven opit sinne suonsilimiin?
Häviskö jollaen karttapojojonen silimistä hijen tippuessa ohtalta?
Ja että kopassittiin kattoilivat suionsilimiin?!
Ennuo elläessäen nähänä näen toevotonta poppoota.paihti kerran talavosoassa,kun iivanat votkassa ylittivät yhen kaaheen aakeen laakeen.
Siinä meijän konekivvärriryhymät suolaelivat parisattoo piippalakkija kettoon.
Vilttitossuva ja vihreetä manttelija olj koko tanner täännään.
Tosjtillaanteessa teille poejjaat olisj käänynnä aevan samalla laella!
Yinkysymyksnä suunnistuksessa on se,ettei jouvu eksyksiin muamerkkejä seuroomalla iliman kompassejakin.
Toinen merkittävä asija onniin se,ettee lähe juosta hölökyttelemmään silimittömästi etteenkäsin tyhymän piällikkönsä käskystä.
Josson jottaen korjattavvoo piällikön miäräyksiin,,niin on vappaus sanova taej kysyvä empimättä.
Venäläesessä komentohierakijassa ja propagandaupseerijen käskyessä ee tunneta samanlaesta demokratijaa kun meillä partiossa.
No...poejjaat...alakeepas lutviutva siitä murjottelemasta telettasaanaan ja kylyvetään pierun ja suonhajut ulos nahoesta---Mars..mars!!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti