MENOLIPPU TAIVASTIELLE
------------------------------------
"Oneway Ticket to the Moon"
by Boney M
Viimeinen soutu
Rovastin viimeiset elinvuodet kuluivat Kemiönsaaren Kiilan talviasuttavalla mökillä.Useasti hän markusti myös
haistelemaan tuttuja Välimeren rantoja Italiaan,Espanjaan ja vastarannalle Marokkoon sekä Algeriaan,vaikka oli menettänyt hajuaistinsa 60-luvulla aasialaisessa flunssassa.Matkamuistoina hän laajensi valokuva-albumejaan,joita kukaan mökkivieras ei voinut vältellä katsomasta.Kuvien katsominen oli papinpesueellekin pakkopullaa, jota vasta hänen poistumisen jälkeen alettiin arvostaa.
Moni hänen rintamapappikaverinsa ja jumaluusopin erotutkinnon suorittaneet opiskelutoverinsa olivat ylenneet kirkkoherroiksi,rovasteiksi,piispoiksi ja muiksi luterilaisen kirkon ylipapeiksi.Useat heistä,kuten Kurki-Suoniot ja Gulinit olivat jo muuttaneet hiippakuntaa taivaalliseen tuomiokapituliin.Arkkipiispa Simojokikin,jonka pappilan Jussi toivotti tervetulleeksi pappilaan piispantarkastukseen sanoilla "Sullon perseres" oli muuttanut taivaalliseen körttikotiin.
Simojoella oli silloin uusi Mercedes-Benz ,jota silloinen Tampereen piispa Gulin ajoi.
Piispantarkastus
PARTIOLIIKETTÄ JA HENKIVAKUUTUSTA
---------------------------------------------------
korkeammalle
Hän oli vuoden 1987 aikana saanut muutaman verensiirron valkoisten syöpäsolujen syödessä punaisia kuin kapina-aikana.
Kasvettuaan Iisalmessa kansalaissodan jaloista polvihousuiseksi kansakoululaiseksi Juho-isä oli käskenyt Antti-poikaa liittymään partioon,missä poikien selkärankaa kovennettiin sotilaallisessa kurissa ja uskonnollisessa sekä isänmaallisessa vakaumuksessa.
1920-luvun Iisalmessa partioliike oli haarautunut kahteen osastoon; Yrjö Kärkkäisen Korvenveikkoihin eli NMKY:n sinipusakkaisiin partiolaisiin sekä Ilmari Koivulaisen Korvenkävijöihin eli baden-powelilaisiin ruskepusakkaisiin.
Antti valitsi aluksi sinispuseroiset Korvenveikot.
Partioliikkeen silloisina päämäärinä oli kasvattaa pojista Jumalaa pelkääviä,esivaltaa kunnioittavia ja puolustuskuntoisia Suomen kansalaisia.Periaatteessa päämäärät olivat lähellä silloisten valkoisten yleisiä normeja sekä suojeluskuntaideaaleja.
Baden-Powellin järjestöihanne puolestaan oli puolisotilaallista,mutta myös sinisissä lippukunnissa opetettiin lapsille ensiaputaitoja,palosuojelua,nuotion ja solmujen tekoa,kompassin käyttöä ja yms. sotilaskasvatukseen liittyvää aktiviteettia.
Partiolaisia osallistui myös kansalaissotaan tai vapaussotaan,missä valkoisten sodanjohto suhtautui myönteisesti järjestön militarisoitumiseen.Silloisen valkoisen partioaatteen "Vapaa Suomi oli partiolaisuuden uhrautuvaisuuteen kouliman nuoren sotilaan Suomi".
Erikoisena piirteenä muuten oli ruskeapuseroisten Korvenkävijöiden (Baden-powellilaiset) johtajakysymys ja lippukunnan ensimmäiseksi johtajaksi valittiin nainen,kirjakauppias Edith Rissanen.Häntä myöhemmin seurasi rovastinpoika ja koululainen Ilmari Koivulainen.
Partioaate seurasi aika tarkasti armeijan prioriteetteja,kuten partiolupauksissa- ja valoissa,leireissä,varustarkastuksissa,paraateissa jne.Toisaalta partioliike ei hyväksynyt Suojeluskunnan poikaosastoja,vaikkakin lyseolainen partiojohtaja Koivulainen teki poikkeuksen kehoittamalla liittymään suojeluskunnan poikaosastoon.Korvenveikkojen Yrjö Kärkkäinen piti taas etäisyytta Suojeluskunnasta.
Vasta v.1930 Kärkkäisen partiolaiset liittyivät Iisalmen suojeluskunnan poikaosastoon.
Iisalmen partioliike oli leimallisesti kaupunkiporvariston järjestö,harvemmin maalaiskunnan lapsien suosima,koska maatalojen lapsilla ei ollut samanlaista vapaa-aikaa kuin kaupunkilaisilla.Silti maalla liityttiin "Sinimustiin",Kristillisen Liiton nuorisojärjestöön,joka oli lähellä Lapuan liikettä sekä AKS:ää.
Pastori Elias Simojoki (Iisalmen pappina 1925-1927) oli ensisijassa nuorten värvääjänä sinimustiin.Simojoki oli suursuomalainen heimosoturi ja yksi AKS:n perustajajäsenistä,jonka pyhänä ihanteena oli isänmaallisuus kontra kommunismi,joka vastaa kirkollisessa sanastossa samaa kuin taivaan valtakunta kontra sielun vihollinen..
Antti oli torkahtanut muistellessaan tapaamistaan loordi Baden- Powellin kanssa jamboreella v.1934 ja herännyt sairaanhoitajan tuloon huoneeseen.Hoituri oli tuonut hänelle iltalääkkeet sekä tarjottimella karjalanpaistia,mieliruokaansa.Häntä ei pidetty enää dieetillä terminaalipotilaana.Yleensä hän ei halunnut syödä vahvoja kipulääkkeitä lasten ja tuttavien käydessä vierailuaikana,mutta nyt hän oli päättänyt ottaa koko lääkityksen nurkumatta,kun huoneen toiseen vuoteeseen ohjattiin tyräleikkauksesta kaupungissa tunnettu "vakuutusvaara" eli Yrittäjävakuutuksen piiritarkastaja Olavi Vaara..Vaara tunnettiin kaupungissa kierona vakuutusmyyjänä,jolle silmäkontakti oli täysin vierasta.Rovasti vanhana partiolaisenakin ei ollut huolinut Vaaran poikia lippukuntaansa isänsä viekkausgeenien takia,ja Olavi oli saanut värvättyä ne kaupungin toiseen lippukuntaan Eränkävijöihin
Nyt Vaaran Olli pälpätteli nukutusainetokkurastaan herättyään omasta vakuutuskarriääristään ja yrittipä vielä myydä rovastille henkivakuutustakin .
Lääkkeiden alkaessa vaikuttamaan rovasti siirtyi hiljaa unimaailmaan.
Antti heräsi Iisalmen rautatieasemalla.
Oli melkein tulipalopakkanen ja aseman edessä nytkytti musta suflettikattoinen viiksifoordi.
Auton guttaperkkaikkunat olivat napitettuina kiinni ja mustamaaltun jäähdyttäjän alla tärisi tyhjäkäynnistä huurteinen Kuopionläänin rekisteri,jonka veroleima näytti vuotta 1936..
Auton nokkapeltiä kattoi harmaa siniraitainen suojeluskuntaviltti.
Auton vieressä seisovalla leukapussista kauranjyviä pureskelevalla tammalla oli myös selässään peittona samanlainen viltti.
Elukan selkää taputteli rauhoittaen pieksujalkainen lyhyenläntä ja koivistolaispäinen isäntämies.
Hevonen nyökytteli turpaansa korskuttaen ikäänkuin vieressä sytkyttävä musta ja rasvalle haiseva viiksiheikki ei peloittelisi eläimen sielua.
Tamma ymmärsi isännän rauhottelun syyn.
Auton vieressä hääräili tanakka mannerheimkarvalakkipäinen neitonen,jonka mustan talviulsterin kauluksen ympärille oli kiedottna punavalkoraidallinen villakaulaliina.
Isäntä uteliaana savolaisena kysäisi neidiltä:
--Mistöö kaakaa työ ootta,kunnen uo moesta viiksivoortia nähänynnä mamsellien ajavan?
Neitonen kullanväristä polkkatukan syrjää karvalakin alle rukkasella työnnellessä vastasi:
--Nooh...Minnoon kyllä Iisalamen mualaesjkunnan Mulanniemen isännän Kaappisen Kallen tyttöjä ja issäen pittää tiällä kaapunnissa Sandelssinkavulla ommoo kaappapuotija.
--Kuhtuvat minuva Kaesaksj,vaekka uon ristitty Sannaksj.
Eekä tämä voorti uo mikkään ouvonlaenen pirssi kaapunnin aatoviliskeessä.!
Työ taejatte olla muualta päen kottoesinj?
Oikoessaan tamman selästä vilttiä isäntä vastasi_
--No..minnoon Pöksyläesen Tatu Nilisijästä ...ja isäntä kuhtumukseltaenj.
--Minnoon uottelemassa poekaenj suapumista pikajunalla piäkaapunnista,missä se lukkee ihtellensä lakija ja kahen vuojen piästä valamistuu ja inttää ihtensä tuomariksj.
Isäntä istahti reen reunalle ja kysäisi savolaiseen tapaan kysymykseen:
--Mitenkäs noenj nuorj tytönhupakko ossoo sommata aaton ratista ihan oekeeta viiksivoorttija?
--Eekös se viiksiheikki uo aeka vikurj elläen,kun pittää ihan viiksistä ohjaella?
Neitonen napitteli guttaperkkaikkunaa kiinni neppareihin ja vastasi:
--No issäenj opetti minulle ne viiksijen sallaesuuvet muaseetuteillä,mitkä ovat vappaena aatoliikenteeltä.
--Iisalamen vallesmanj se allekirjoetti minulle ajoluvan iliman suurempoo ajonäätettä kun kierroksen torinj ympärj polliisilaetoksen etteen...ja kyllä tiällä kaapunnissa muutkin naeset ajjaa aatova.
--Kaapunninjliäkärin tytärkin ajjaa lokomopiilifeetonija ja apteekkarin tytärj kraislerkuppeeta..
--Eekös siinä uo jo näätettä naesjajureista?
Puheenvuoronsa lopetettuaan neitonen kiipesi kuljettajan punaiselle vasikannahkapenkille vääntämään ohjausvaihteen viiksestä kaasua pienemmälle ja toisesta viiksestä sytytystä aikaisemmalle,moottorin melkein tukehduttua viltin alla.
Isäntä alkoi päivitellä reen reunalla rukkasiaan yhteen taputellen pyyhkäisten rukkasen syrjällä lumenporoa olkapäältään kysyessään:
--Kylläpäs ollaan oekenj aekoehinj eletty kun akkavalta jo hallihtee masiinat ja safföörinvirattiin!
--Taetaapa vossikka-ajureilla loppuva rieskanpurenta tykkänäänj jos naesimmeeset alakoo veevaella voortijen kammista pirssejä kääntiin kaappatorinj pirssitolopalla!
Neitonen vastasi isännälle pieni ivanpilke suunpielessä:
--Ettekös työ isäntä tiijä,että uusissa pirsseissä on jo oekeet sähköstartit eekä aatoelijoejen tarvihe ennee mennä talavipakkasessa aaton nokan etteen kampeemaan..suatika jossaen syyssatteessa rospuuttosen tien kannella?
Isäntä jatkoi päivittelyään:
--Noh..elä ihimeessä huasta..että ihan sähvöllä tarttaellaan aatomopiilejä?
--Veetäänkö niistä Iisalamen kaapunnin kavunvarsien tolopista lankoja aatoehinkin jo,että pirssit lähtöö kääntiin?
--Taetaapa näättää ouvolta kun pirssijen peräkirstujen piällä seesoo oekeen valakoeset posliinikukottiin ja langat männee rullalle kunniin palolaetoksen hutsonin letkut kerrään!
--Niitä posliinikukkoja kaapunnin poejankossit kyllä kivittellöö pilikkataaluina.
--Mahtoopa aatonomistajilla tipahtaa postiluukusta oekeen mätkäätyslaskut Iisalamen kaapunnin sähkölaetokselta moesesta tarttaamisesta!
Neitonen vastasi tähän:
--Ee isäntä hyvä ne aatot kaapunnin sähköjä tarvihe kun niissä on konepellin alla oekeet sähköakkumulaattorit.
--Onne jo keksineet Amerikoessa aekoja sitten sähköaatottiin,vaekka kaappa kävi heikonlaesesti,kun ostajat olivat kaekki naesjimmeesijä.Edisonin ja Baakkerin aatot olivat tarkoetettu vaen hameväelle.
--Miesjväki halusj vaemoelleen sellesija aatoja,minkä akkumulaattorilla piäsj vaen kaapunnin rajalle ja kotttin,että pyssyisivät silimän kantaman ettäesyyvellä.
--Kae ne sähköaatot oltiin keksitty katteellisten avijomiesten käskystä,etteevät naesjimmeeset piäsis mutkasta tietä näkymättömiin hellankulumalta.
Antti oli seurannut aseman kulmalta parin keskustelua viitisen minuuttia ja päätti kävellä kihlattunsa luo viiksifoordin viereen,kun juna vihelsi asemalla.
Kuopion juna oli saapunut ja purki matkustajia vaunuista laiturille päästellen höyryjä venttiileistään kiskoille.
Antti näki Arvi-veljensä kiiruhtavan asemakonttorin ovesta laiturille junalähettäjän punareunainen lakki päässään ja punalippu kainalossaan.
Toisen luokan vaunusta astui alas laiturilla kaksi nuorta miestä.
Ensimmäisenä astui pitkä ja hoikka silmälasipäinen mies harmaassa huopahatussa ja harmaassa ulsterissa.Tämän eteen oli astunut sama pieksujalkainen ja koivistolaispäinen isäntä aseman edestä tervehtimään.Isäntä otti¨rukkaskäteensä miehen pahvisen matkalaukun taputtaen toverillisesti selkään toisella
Vaunun rappusilta astui perässä lyhytvartinen mies musta räätälintekoinen talvitakki päällään korjailemassa mustalla vasikannahkasormikkaalla mustaa sunnuntaieedeniään.Viiksifoordin kuljettajaneitonen oli tunkeutunut väkijoukon läpi tervehtimään miestä suikkaisemalla suukon poskelle.
--Mittee sinne piäkaapuntiin kuuluu?
Neitonen oli kysäissyt tulijalta.
--Toetkos niitä hyvijä villalankoja mitä utelin viime kirjeessä?
Nuori mies kysäisi neitoselta puolijäykkänä:
--Tulitkos reellä ja tammalla..vae onkosse jo poekinna?
Neitonen vastasi naurahtaen:
--No..kyllä se Tiina poeki oekeen kommeen varsan.Tulinj vanahalla foortilla kun Kalle-issäenj mänj Viipuriin sillä uuvella Oopel Olympijalla.
--Noh..lähetäänpä aatolle että piästään Mullaan.
--Siellä uottaa matikkasoppa ja suat oekeen rieskoo ja voejella keletaesta meijerjvoeta piälle.
--Käävään ensinnä issäesj luona tervehtimässä ja suat vaehtoo nuo matkavuattees lämpimämpään.
--Mistäs uot suanunna rahhoo kalliitte riätälinjtekemiin vuatteesiin?
--Ee uo näemmä piäkaapunnin kuppilaruuvat panneet lihhoo luittesj piälle.
--Kyllä se tulevan pappisjmiehen mahan pittää pömpöttaa puluskana ja nuaman kiiltää kun poksatun lakerjkengän käret!
Nuori hyvinpukeutunut mies nosti matkalaukkunsa laiturilta hansikaskäteensä ja heilautti terveiset veljelleen,joka oli lähettämässä junaa Lapinlahdelle ja huusi junanvihellyksen sekaan:
--Kääppäsj Arvi Mulassa illalla kahavilla ja kiikuta kaenalossas se kätilömorsiames !!
Seuratessaan neitosen tukevien säärien perässä autolle pikaisin askelin mies sanoi:
--Kuuleppas Kaesa...enskesänä meinoon kalastella koko kesäloman Mulassa ja tilikihen ja tervoon sen toisen venneen kevväällä saanarannassa.
--Sitten souvan narroomaan kunnon ukkohaukija,että suavaan oekeeta uunikallaa.
--Ja sitten sinä suat paestella niitä makosija muurinpohjalättyjäs muuripaassa.
Antti oli sinä yönä nukahtanut ikuiseen uneen.
------------------------------------
"Oneway Ticket to the Moon"
by Boney M
Rovastin viimeiset elinvuodet kuluivat Kemiönsaaren Kiilan talviasuttavalla mökillä.Useasti hän markusti myös
haistelemaan tuttuja Välimeren rantoja Italiaan,Espanjaan ja vastarannalle Marokkoon sekä Algeriaan,vaikka oli menettänyt hajuaistinsa 60-luvulla aasialaisessa flunssassa.Matkamuistoina hän laajensi valokuva-albumejaan,joita kukaan mökkivieras ei voinut vältellä katsomasta.Kuvien katsominen oli papinpesueellekin pakkopullaa, jota vasta hänen poistumisen jälkeen alettiin arvostaa.
Moni hänen rintamapappikaverinsa ja jumaluusopin erotutkinnon suorittaneet opiskelutoverinsa olivat ylenneet kirkkoherroiksi,rovasteiksi,piispoiksi ja muiksi luterilaisen kirkon ylipapeiksi.Useat heistä,kuten Kurki-Suoniot ja Gulinit olivat jo muuttaneet hiippakuntaa taivaalliseen tuomiokapituliin.Arkkipiispa Simojokikin,jonka pappilan Jussi toivotti tervetulleeksi pappilaan piispantarkastukseen sanoilla "Sullon perseres" oli muuttanut taivaalliseen körttikotiin.
Simojoella oli silloin uusi Mercedes-Benz ,jota silloinen Tampereen piispa Gulin ajoi.
PARTIOLIIKETTÄ JA HENKIVAKUUTUSTA
---------------------------------------------------
 |
| Partiopillasorsa Juhart 2004 Rovasti makasi Salon Aluesairaalan sisätautiosaston huoneen sängyssä,jota hoitaja oli juuri käynnyt säätämässä |
korkeammalle
Hän oli vuoden 1987 aikana saanut muutaman verensiirron valkoisten syöpäsolujen syödessä punaisia kuin kapina-aikana.
Kasvettuaan Iisalmessa kansalaissodan jaloista polvihousuiseksi kansakoululaiseksi Juho-isä oli käskenyt Antti-poikaa liittymään partioon,missä poikien selkärankaa kovennettiin sotilaallisessa kurissa ja uskonnollisessa sekä isänmaallisessa vakaumuksessa.
1920-luvun Iisalmessa partioliike oli haarautunut kahteen osastoon; Yrjö Kärkkäisen Korvenveikkoihin eli NMKY:n sinipusakkaisiin partiolaisiin sekä Ilmari Koivulaisen Korvenkävijöihin eli baden-powelilaisiin ruskepusakkaisiin.
Antti valitsi aluksi sinispuseroiset Korvenveikot.
Partioliikkeen silloisina päämäärinä oli kasvattaa pojista Jumalaa pelkääviä,esivaltaa kunnioittavia ja puolustuskuntoisia Suomen kansalaisia.Periaatteessa päämäärät olivat lähellä silloisten valkoisten yleisiä normeja sekä suojeluskuntaideaaleja.
 |
| B-P |
Partiolaisia osallistui myös kansalaissotaan tai vapaussotaan,missä valkoisten sodanjohto suhtautui myönteisesti järjestön militarisoitumiseen.Silloisen valkoisen partioaatteen "Vapaa Suomi oli partiolaisuuden uhrautuvaisuuteen kouliman nuoren sotilaan Suomi".
Erikoisena piirteenä muuten oli ruskeapuseroisten Korvenkävijöiden (Baden-powellilaiset) johtajakysymys ja lippukunnan ensimmäiseksi johtajaksi valittiin nainen,kirjakauppias Edith Rissanen.Häntä myöhemmin seurasi rovastinpoika ja koululainen Ilmari Koivulainen.
Partioaate seurasi aika tarkasti armeijan prioriteetteja,kuten partiolupauksissa- ja valoissa,leireissä,varustarkastuksissa,paraateissa jne.Toisaalta partioliike ei hyväksynyt Suojeluskunnan poikaosastoja,vaikkakin lyseolainen partiojohtaja Koivulainen teki poikkeuksen kehoittamalla liittymään suojeluskunnan poikaosastoon.Korvenveikkojen Yrjö Kärkkäinen piti taas etäisyytta Suojeluskunnasta.
Vasta v.1930 Kärkkäisen partiolaiset liittyivät Iisalmen suojeluskunnan poikaosastoon.
Iisalmen partioliike oli leimallisesti kaupunkiporvariston järjestö,harvemmin maalaiskunnan lapsien suosima,koska maatalojen lapsilla ei ollut samanlaista vapaa-aikaa kuin kaupunkilaisilla.Silti maalla liityttiin "Sinimustiin",Kristillisen Liiton nuorisojärjestöön,joka oli lähellä Lapuan liikettä sekä AKS:ää.
Pastori Elias Simojoki (Iisalmen pappina 1925-1927) oli ensisijassa nuorten värvääjänä sinimustiin.Simojoki oli suursuomalainen heimosoturi ja yksi AKS:n perustajajäsenistä,jonka pyhänä ihanteena oli isänmaallisuus kontra kommunismi,joka vastaa kirkollisessa sanastossa samaa kuin taivaan valtakunta kontra sielun vihollinen..
 |
| Eino Heino |
 |
| Sääpartiolainen |
 |
| Kolkkapoikien telttasauna |
 |
| Ensiapukoulutusta |
 |
| Vapaussodan muistomerkillä |
 |
| naaraspartiolainen |
 |
| Rovasti partiojohtajana |
 |
| 1950 ca.Antin Leiriveikot |
 |
| B-P suomalaisella jamboreella 30-luvulla |
Nyt Vaaran Olli pälpätteli nukutusainetokkurastaan herättyään omasta vakuutuskarriääristään ja yrittipä vielä myydä rovastille henkivakuutustakin .
Lääkkeiden alkaessa vaikuttamaan rovasti siirtyi hiljaa unimaailmaan.
 |
| Antin nuorempi Arvi-veli Iisalmen asemapäällikkönä. Juhart 2011 |
Oli melkein tulipalopakkanen ja aseman edessä nytkytti musta suflettikattoinen viiksifoordi.
Auton guttaperkkaikkunat olivat napitettuina kiinni ja mustamaaltun jäähdyttäjän alla tärisi tyhjäkäynnistä huurteinen Kuopionläänin rekisteri,jonka veroleima näytti vuotta 1936..
Auton nokkapeltiä kattoi harmaa siniraitainen suojeluskuntaviltti.
Auton vieressä seisovalla leukapussista kauranjyviä pureskelevalla tammalla oli myös selässään peittona samanlainen viltti.
Elukan selkää taputteli rauhoittaen pieksujalkainen lyhyenläntä ja koivistolaispäinen isäntämies.
Hevonen nyökytteli turpaansa korskuttaen ikäänkuin vieressä sytkyttävä musta ja rasvalle haiseva viiksiheikki ei peloittelisi eläimen sielua.
Tamma ymmärsi isännän rauhottelun syyn.
Auton vieressä hääräili tanakka mannerheimkarvalakkipäinen neitonen,jonka mustan talviulsterin kauluksen ympärille oli kiedottna punavalkoraidallinen villakaulaliina.
Isäntä uteliaana savolaisena kysäisi neidiltä:
--Mistöö kaakaa työ ootta,kunnen uo moesta viiksivoortia nähänynnä mamsellien ajavan?
Neitonen kullanväristä polkkatukan syrjää karvalakin alle rukkasella työnnellessä vastasi:
--Nooh...Minnoon kyllä Iisalamen mualaesjkunnan Mulanniemen isännän Kaappisen Kallen tyttöjä ja issäen pittää tiällä kaapunnissa Sandelssinkavulla ommoo kaappapuotija.
--Kuhtuvat minuva Kaesaksj,vaekka uon ristitty Sannaksj.
Eekä tämä voorti uo mikkään ouvonlaenen pirssi kaapunnin aatoviliskeessä.!
Työ taejatte olla muualta päen kottoesinj?
Oikoessaan tamman selästä vilttiä isäntä vastasi_
--No..minnoon Pöksyläesen Tatu Nilisijästä ...ja isäntä kuhtumukseltaenj.
--Minnoon uottelemassa poekaenj suapumista pikajunalla piäkaapunnista,missä se lukkee ihtellensä lakija ja kahen vuojen piästä valamistuu ja inttää ihtensä tuomariksj.
Isäntä istahti reen reunalle ja kysäisi savolaiseen tapaan kysymykseen:
--Mitenkäs noenj nuorj tytönhupakko ossoo sommata aaton ratista ihan oekeeta viiksivoorttija?
--Eekös se viiksiheikki uo aeka vikurj elläen,kun pittää ihan viiksistä ohjaella?
 |
| Mulanniemen 1926 Ford T Touring Juhart 2010 |
--No issäenj opetti minulle ne viiksijen sallaesuuvet muaseetuteillä,mitkä ovat vappaena aatoliikenteeltä.
--Iisalamen vallesmanj se allekirjoetti minulle ajoluvan iliman suurempoo ajonäätettä kun kierroksen torinj ympärj polliisilaetoksen etteen...ja kyllä tiällä kaapunnissa muutkin naeset ajjaa aatova.
--Kaapunninjliäkärin tytärkin ajjaa lokomopiilifeetonija ja apteekkarin tytärj kraislerkuppeeta..
--Eekös siinä uo jo näätettä naesjajureista?
Puheenvuoronsa lopetettuaan neitonen kiipesi kuljettajan punaiselle vasikannahkapenkille vääntämään ohjausvaihteen viiksestä kaasua pienemmälle ja toisesta viiksestä sytytystä aikaisemmalle,moottorin melkein tukehduttua viltin alla.
Isäntä alkoi päivitellä reen reunalla rukkasiaan yhteen taputellen pyyhkäisten rukkasen syrjällä lumenporoa olkapäältään kysyessään:
--Kylläpäs ollaan oekenj aekoehinj eletty kun akkavalta jo hallihtee masiinat ja safföörinvirattiin!
--Taetaapa vossikka-ajureilla loppuva rieskanpurenta tykkänäänj jos naesimmeeset alakoo veevaella voortijen kammista pirssejä kääntiin kaappatorinj pirssitolopalla!
Neitonen vastasi isännälle pieni ivanpilke suunpielessä:
--Ettekös työ isäntä tiijä,että uusissa pirsseissä on jo oekeet sähköstartit eekä aatoelijoejen tarvihe ennee mennä talavipakkasessa aaton nokan etteen kampeemaan..suatika jossaen syyssatteessa rospuuttosen tien kannella?
Isäntä jatkoi päivittelyään:
--Noh..elä ihimeessä huasta..että ihan sähvöllä tarttaellaan aatomopiilejä?
--Veetäänkö niistä Iisalamen kaapunnin kavunvarsien tolopista lankoja aatoehinkin jo,että pirssit lähtöö kääntiin?
--Taetaapa näättää ouvolta kun pirssijen peräkirstujen piällä seesoo oekeen valakoeset posliinikukottiin ja langat männee rullalle kunniin palolaetoksen hutsonin letkut kerrään!
--Niitä posliinikukkoja kaapunnin poejankossit kyllä kivittellöö pilikkataaluina.
--Mahtoopa aatonomistajilla tipahtaa postiluukusta oekeen mätkäätyslaskut Iisalamen kaapunnin sähkölaetokselta moesesta tarttaamisesta!
Neitonen vastasi tähän:
--Ee isäntä hyvä ne aatot kaapunnin sähköjä tarvihe kun niissä on konepellin alla oekeet sähköakkumulaattorit.
--Onne jo keksineet Amerikoessa aekoja sitten sähköaatottiin,vaekka kaappa kävi heikonlaesesti,kun ostajat olivat kaekki naesjimmeesijä.Edisonin ja Baakkerin aatot olivat tarkoetettu vaen hameväelle.
--Miesjväki halusj vaemoelleen sellesija aatoja,minkä akkumulaattorilla piäsj vaen kaapunnin rajalle ja kotttin,että pyssyisivät silimän kantaman ettäesyyvellä.
--Kae ne sähköaatot oltiin keksitty katteellisten avijomiesten käskystä,etteevät naesjimmeeset piäsis mutkasta tietä näkymättömiin hellankulumalta.
Antti oli seurannut aseman kulmalta parin keskustelua viitisen minuuttia ja päätti kävellä kihlattunsa luo viiksifoordin viereen,kun juna vihelsi asemalla.
Kuopion juna oli saapunut ja purki matkustajia vaunuista laiturille päästellen höyryjä venttiileistään kiskoille.
Antti näki Arvi-veljensä kiiruhtavan asemakonttorin ovesta laiturille junalähettäjän punareunainen lakki päässään ja punalippu kainalossaan.
Toisen luokan vaunusta astui alas laiturilla kaksi nuorta miestä.
Ensimmäisenä astui pitkä ja hoikka silmälasipäinen mies harmaassa huopahatussa ja harmaassa ulsterissa.Tämän eteen oli astunut sama pieksujalkainen ja koivistolaispäinen isäntä aseman edestä tervehtimään.Isäntä otti¨rukkaskäteensä miehen pahvisen matkalaukun taputtaen toverillisesti selkään toisella
 |
| Antti pukumallina Helsingissä |
--Mittee sinne piäkaapuntiin kuuluu?
Neitonen oli kysäissyt tulijalta.
--Toetkos niitä hyvijä villalankoja mitä utelin viime kirjeessä?
Nuori mies kysäisi neitoselta puolijäykkänä:
--Tulitkos reellä ja tammalla..vae onkosse jo poekinna?
Neitonen vastasi naurahtaen:
--No..kyllä se Tiina poeki oekeen kommeen varsan.Tulinj vanahalla foortilla kun Kalle-issäenj mänj Viipuriin sillä uuvella Oopel Olympijalla.
 |
| Kalle Kauppinen Viipurissa T Fordilla Juhart 2010 |
--Siellä uottaa matikkasoppa ja suat oekeen rieskoo ja voejella keletaesta meijerjvoeta piälle.
--Käävään ensinnä issäesj luona tervehtimässä ja suat vaehtoo nuo matkavuattees lämpimämpään.
--Mistäs uot suanunna rahhoo kalliitte riätälinjtekemiin vuatteesiin?
--Ee uo näemmä piäkaapunnin kuppilaruuvat panneet lihhoo luittesj piälle.
--Kyllä se tulevan pappisjmiehen mahan pittää pömpöttaa puluskana ja nuaman kiiltää kun poksatun lakerjkengän käret!
Nuori hyvinpukeutunut mies nosti matkalaukkunsa laiturilta hansikaskäteensä ja heilautti terveiset veljelleen,joka oli lähettämässä junaa Lapinlahdelle ja huusi junanvihellyksen sekaan:
--Kääppäsj Arvi Mulassa illalla kahavilla ja kiikuta kaenalossas se kätilömorsiames !!
Seuratessaan neitosen tukevien säärien perässä autolle pikaisin askelin mies sanoi:
--Kuuleppas Kaesa...enskesänä meinoon kalastella koko kesäloman Mulassa ja tilikihen ja tervoon sen toisen venneen kevväällä saanarannassa.
--Sitten souvan narroomaan kunnon ukkohaukija,että suavaan oekeeta uunikallaa.
--Ja sitten sinä suat paestella niitä makosija muurinpohjalättyjäs muuripaassa.
Antti oli sinä yönä nukahtanut ikuiseen uneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti