 |
| Yksi Juan Dela Cruz Juhart |
JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY
---------------------------------------------
(Pinoy--syntyjään filippiino)
Peruspsykologiaa Jussin ja Juanin kulttuurikriisissä
Juan dela Cruz perusfilippiinona (pinoyna) vastaa suomalaista Matti Virtasta eli sitä tavallista Virtasta.
Jussin vaimo on myös dela Cruz-sukua ja epäillään hänen ilocosnortelaisen sukunimensä tulleen 1600-luvun konkistadorien ajoilta,jolloin katolinen kirkko ryhtyi rekisteröimään alkuasukkaita uskonsa piiriin.
Kielitaidottomat ja sukunimettömät alkuasukkaat eli ilustradot saivat allekirjoituksenaan kruksata sulkakynällä upouuden dela Cruz-nimensä viereen puumerkkinsä ristillä.
Dela Cruz merkitsee sananmukaisesti "rististä",mutta joissakin tapauksessa nimen alkulähteenä pidetään asuinpaikkaa eli sukunimi juontuu tienristeyksestä.
Vaimoni kotiprovinssi sijaitsee Filippiinien Luzon-pääsaaren pohjoisosassa Ilocos Nortessa ja jotkut leikillisesti väittävät,että Jeesus Nasaretilainenkin on sieltä kotoisin.
Hänellähän ristin päällä oli naulattuna INRI-kyltti,mikä lyhennettynä merkitsee Ilocos Norte Region I eli Ilocos Norten I vaalipiiri.
 |
| Kissing the feet of the Black Nazarene Juhart 2003 |
Hän on syvällisesti uskollinen itselleen sekä kirkolleen.
1600-luvulla espanjalaiset konkistadorit erehtyivät poikkeamaan maustereiteiltään aluksi Cebun saarelle,jonka jo aiemmin arabialaiset olivat vallanneet käyrämiekkalähetyksellään , istuttamalla islamin siemenen palmupuutarhaan.
Espanjalaiset puolestaan omassa miekkalähetyksessään joutuivat käännyttämään saaren sulttaanin Lapu-Lapun ensimmäisenä katoliseen uskoon. Sulttaani pani kyllä aluksi hanttiin,mutta läkkiunivormuisten konkistadorien ylivoimasta hän pian kääntyi uuteen uskoon.
Luojan miekkakäsi oli hetkessä tehnyt saarelaisista uuden jumalan palvelijoita,Espanjan kuningas Filip I sekä kuningatar Isabellan tullessa saaren hallitsijoiksi.
 |
| Fierce Ilonggot tribesman .Juhart 2002 |
Saaria altettiin kutsumaan Islas Filipinas-nimellä hallitsijansa mukaan ja alkuasukkaita ruskean hipiänsä mukaan kutsuttiin indioiksi.
Alkuindiot olivat aikojen saatossa seilanneet saarille Malaijin lähisaarilta ja hiljalleen kiinalaisten sekä arabialaisten kauppiaitten naidessa indiotyttäriä ,asukkaiden ihon väri muuttui vaaleammaksi sekä enemmän orientaalisiksi.
Cebun saarelta voi vielä tänä päivänä löytää arabin näköisiä miehiä,joita lasketaan myös perusjuaneiksi..
Espanjalainen konkistadoori alisti alleen myös malaijinaisen akabamatolle,jolloin perilliset saivat aidot andaluusialaiset piirteensä ja sydämiinsä manjaanamentaliteetin.
Maahan seilanneet intialaiskauppiaat lisäsivät mannermaista väriä ripauttamalla tummempaa verta siemenissään ja nykyisen Cebu Cityn kaduilla tummat intialaiset moottiripyörillä ajelevat "bombay-kaupustelijat" kuuluvat näiden jälkeläisiin.
Tässä etnisessä kaleidoskoopissa kaikki antropologiset sekä kansainväliset tekijät muotoilivat erinäköisiä filippiinoja.
Ulkomaalaisista kaikki filippiinot näyttävät samannäköisiltä ensisilmäyksellä,mikä heittää kauaksi totuudesta.
Luzonin pääsaari ja suurin saariryhmästä on alkuperäisen malaijiväestön asuttama,joskin muilta lähisaarilta muuttanut väestö on värittänyt Luojan pensselillä asujamiston kirjavaksi.
Eteläisellä Mindanaon saarella tummempia alkuasukkaita kutsutaan moro-indioiksi ja suurin osa Davaon ja Zamboangan kaupunkein väestöstä on taas puhtaasti vaaleita espanjalaisia segnoreita seka segnoritoja,jotka myös puhuvat espanjalaisella korostuksella saarien yleiskieltä tagalogia.Bueno-Buenoin,ja Amigoin höystämällä...
 |
| Mountain tribeswoman. Juhart 2001 |
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten astuttua maihin isännöimään saaria, saatiin uusi amereuroaasialainen rotuhaara,mikä lisäksi on vaalentanut ja pidentänyt jälkipolvia Fil-Ameinä sekä Fil-Euroina.Afroamerikkalaiset jenkkisotilaat taasen tummensivat jälkipolvia,etenkin suuremmissa Yhdysvaltojen ilmavoimien ja laivaston tukikohtakaupungeissa Angeles Cityssä ja Olongapo Cityssä.
Se alkuperäinen perus-Juan on rungoltaan lyhyenläntä,mukavuutta rakastava,uutterahko ja tummaihoinen puurtaja,joka vapaalla voi pistää tienestinsä barriofiestaan ajattelematta mitään huomisesta.(Barrio-pieni kyläyhteiskunta)
Hänen elämänsä on puolifataalista menoa ja vastoinkäymisten tullessa tielle hän turvautuu Bahala-epäjumalansa puoleen hokiessaan "Bahala na...Bahala na",mikä suomeksi vastaisi .."Se on itsestä kiinni"-mentaliteettia.
Hän aina jää odottamaan huomista,jolloin onnenpyörän neula pysähtyisi jättipotin kohdalle.
Juan käy kukittamassa kirkossa suojeluspyhimyksensä jalkoja rukoillen helpotusta kurjuuteensa..
Kevyin mielin sekä jaloin hän voi taas jatkaa elämäntyyliään samalla tavalla kuin ennenkin eli eteenpäin.
 |
| Filipina Juhart |
Juan on sisimmältään pikkupoika,joka silmän välttäessä karkaa kotoaan huveihin ja lurjusteluihin ja hänellä on kyllä silmää naiskauneudenkin perään eikä ole harvinaista,että hänellä on samaan aikaan elätettävänään useampiakin perheitä.
Barkadoissaan hän esiintyy machona kehuessaan kimein äänenkorotuksin valloituksistaan naismaailmassa.
Toiseksi hän on mitä kaikkein turhamaisin kaksijalkainen olento maan päällä.
Hän pukeutuu riikinkukkona merkkivaatteisiin sekä -kenkiin ja ajaa viimeistä japaninmersumallia,joka mallaa sävysävyyn ajoasun kanssa. Kultaa hän kantaa kaulassaan,ranteissaan ja sormissaan timanttien välkkeessä ja rannerolexin tikityksessä..
Ulkolaisia kohtaan Juan on vieraanvarainen,ehkä liiallisuuteen saakka.
Kuitenkin hän sisimmissään vihaa niitä,valkoihoisten eli puti'en viedessä parhaat tarjolla olevat mimmit.
Ja Luojansa käden jäljet hän näkee kaikissa arkielämän muodoissa.
Presidentin äkkikäännökset päätöksissään ovat hänelle Herran korkeata johdatusta Juanin rukoillessa viisautta,suojelusta sekä ymmärrystä valtiojeepneyn kuljettajalle.(Jeepneyhän on Filippiinien kansallisbussi)
Entisen presidentin ollessa kaikkien kieltelyjen kuninkaan ja hampaittensa välistä puhujan,siis ex-presidentti Erap Estrada lupasi köyhille maanpäällistä paratiisia entisenä Manilan filmitaivaan Asiong Salongana eli katugangsterien niittaajana.
Erap oli maan kuuluisimpia filmitähtiä ennen presidenttiyttään.
Filippiinot kutsuvatkin kotimaataan Lupauksien sekä Kieltelyjen maaksi...Land of Promises and Denials.
 |
| Jeepney Wash.Juhart 2005. |
Juanin kohtalo näin roikkui Erapin ranteen tennisrannekkeen langan ja Jack Daniels-grogilasin välissä.
Juan kyllä tiesi Erapin jättäneen kertomatta koko totuutta kansalle presidentin virkaanastumispuheista luvatessaan,ettei yksikään hänen kaverinsa saatika sukulaisensa pääsisi istumaan valtion valtapalleille.
Presidentti oli jyrähtänyt silloin mikrofoniin,että "Walang kamag-anak... walang barkada!"...Ei sukulaisia eikä kavereita!..,mutta politiikassahan lupaukset ovat vain lupausten rikkomista varten.
Näin Juan itsekin olisi tehnyt,jos saisi istua firmansa pomona.
Hänkin on syntyjään pinoy!
 |
| Filipino siesta at Wet Market.Juhart 2002. |
Jatkuu.."Juaneita ja juanitoja"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti