Autoilua ja autonaisia
------------------------------------
Babs-täti vielä Josefinaa kaksin käsin vyötäröstä puristaen lausui:
--Well,well...det är länge sen vi har sett varanda...
--Var det trettifyra när vi besökte Finland med Issy?
Babs sitten huusi talon pääovelle:
--Issy..Issy..come over here..my sister has arrived with our grand nephew!
Pieni,pyöreä,kalju ja sarvisankasilmälasinen mies havaijinpaidassa alkoi astella liuskakivilaatoilla taksille,väistelemällä nurmikkosprinklerien suihkeita .
Issy suuteli juhlallisesti Josefinan silkkihanskalle kuin hovikoketeeraaja taputtamalla samalla vasemmalla kädellä Jussin valkoista otsatukkaa.
--Welcome..welcome Fina to our humble dwellings!
Issy toivotti Fammua ja kääntyi puhumaan alas Jussille,joka yritti irroittaa päätään sedän käsikupin otteesta:
--A real Viking..aren't you Johnny boy?
--Last time I met you..you were the size of a coctail shaker..four or five years old..
--Do you have similar Finnish SISU as I've read in Life magazine about Finnish toughness or persistance?
Jussi otti takintaskustaan punaisen Sisu-pastillirasian tarjoamalla sitä Issy-sedälle ja sanoi:
--Buy one..take one!
--Is your Dad Jewish!
Issy-setä kysäisi hämmästyneenä.
--With that skill you should start your own business here in New York!
Musta puutarhuri ja irlantilaiskuski nostivat yhdessä Fammun painavan matka-arkun jalkakäytävälle.
Fox oli seurannut sivusta skandinaavi-juutalaista keskustelua ja pienessä virneessä Fammun maksaessa 10 taalan setelillä taksan lausahti puolikuiskeella:
--Thank you Ma'm..but as my advice..never go to East Harlem or thereabouts where that gentleman has lodged in Lower East Manhattan...
--Stay away from their joints and places,where they play their goddam guitars and drink beer outa paper bags.
--Stay away from their kitchens because they wouldn't think twice about pissing in your coffee.
--They piss in the coffee urn that is being sent for lunch and you never guess for one second you are drinking Puerto Rican piss..
--Good Day and Cheers Ma'm and enjoy your stay in Nuu Yoik!
Taksin keltaisen kuomuperän häivyttyä Peninsula Boulevardille,musta puutarhuri oli käynyt hakemassa autotallista kaksiaisaisen varastokärryn ,johon tämä taidolla kiikautti matka-arkun.
Jussi halusi jelpata kärryn työntämisessä autotalliin,mistä johti ovi talon keittiöön.
Puutarhuri ilahtuneena nuoren miehenalun avuliaisuudesta esitteli itsensä:
--Call me Scott..or Uncle Scott!
--Do you know how to fish?
--Ah've got a small dinghy over there down the beach..
Scott lisäsi viittoillessaan mustalla kädellään Grassy Bayn aallokkoon ja Jamaica Bayn saarille päin .
Yhdessä pari työnsi kärryllä matka-arkun autotalliin.
Jussi oli saanut uuden ystävän Setä Scottin.
Weissgerberit olivat lapsettomia ja Jussi asutettiin yhteen yläkerran makuuhuoneeseen,mikä oltiin sisutettu poikalasta varten.Huoneen tapetit olivat sävyltään pastellinsisnisiä ja seinähyllyillä oli näytteillä leluautoja-, junia ja -lentokoneita sekä jopa pieni peltinen Gulf-asemakin..
Babs-täti ja Issy-setä olivat adoptoimassa poikalasta,josta myöhemmin leivottaisiin Weissgerberin turkisliikkeen jatkajaa Manhattanin Garment Districtillä.
Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen koko seurue pakkautui Issyn uuteen Chrysler New Yorkeriin.
Päivää Jussi oli odotellut innolla jo RMS Queen Maryllä,koska Fammu oli luvannut hänelle visiittiä New Yorkin-maailmannäyttelyyn Flushing Meadowsin 216-eekkeriselle näyttelyalueelle.
Näyttelypaikan sijainti oli Queensin lounaisosassa,jonne Howard Beachistä pääsi suoraan Woodhaven Boulevardilta kääntymällä Horace Harding Boulevardille.
Autohulluna Jussi tiesi melkein kaiken Issy-sedän uudesta Chrysleristä.
Tämän komean "Kraisun" oli muotoillut Ray Dietrich. Auton ajovalot oltiin upotettu lokasuojiin ja sen tynnyrimäistä takakonttia oltiin kavennettu alakärjestä tasapainottamaan etumaskin pystyjä kromitankoja.
Molempia etu- ja takalokasiipiä oltiin pidennetty virtaviivaisemmiksi..
Koko komeutta kuljetti kuusisylinterinen ,231.5-kuutiotuumainen ja 105-hevosvoimainen moottori.
Koti-Suomessa marsalkka Mannerheimillä oli melkein ihkasamanlainen musta Chrysler Imperial...
Ensiksi Issy-setä halusi näyttää matkalaisille vilauksen Manhattania,mistä Fammu oli puhunut Jussille useaan kertaan maailman mahtavimpana valomerenä.
Setä ajoi Queensin nähtävyksiä näytellen pitempää reittiä Shore Parkwaytä pitkin,mikä myötäili Long Islandin rannikkoa Coney Islandin kautta Brooklynin sillalle ja sieltä suoraan Manhattanin Broadwayn alkupäähän.
Issy ohjaili aamuliikenteessä Times Squarelle,mistä Jussi bongasi heti sinineonvaloisen Chevrolet-mainoksen,mikä vilkutti valkoisia kirjaimiaan reunavalojaan.
Fammu ja Babs-täti olivat takapenkillä syvässä keskustelussa vanhoista ajoista ja ensimmäisen maailmansodan aikaisista sosieettitapahtumista .
Babs-täti muisteli silloin sodan alussa,kun Broadwayllä pantiin palamaan uudet Edisonin valomainokset,joidenka valolamput vilkkuivat kuin hopeatarjottimilla.
Silloin elettiin sitä paksun presidentti Taftin aikaa,mutta Babs-täti halusi vielä puhua Teddy Rooseveltin veljentyttärestä Eleanorista,joka joutui häpeämään ja kärsimään miehensä Franklin Delanon uskottomuudesta ja syrjähypyistä.
Franklin palveli silloin sota-aikana Yhdysvaltojen laivaston apulaisattasheana.
Babs-täti kertoi Josefinalle väritetyn tarinan Eleanorista,jota myös ystäväpiirissä kutsuttiin Babsiksi:
"Eleanorilla oli ollut sydämessään epäilys siitä,että Franklinillä oli avioliiton ulkopuolinen suhde.
Franklin oli juuri saapunut Ranskasta laivaston asioista.
Katy, Babsin vanha ystävätär oli oli tullut hakemaan Eleanoria ja poikia umpi-Rolls-Roycellaan ajelulle.
Rolls-Royce Silver Ghostin takapenkille ahdettiin pojat sekä rouvat, shafööri-Kennedyn ajaessa edessä katottomalla etuistuimella.
Elliott,Eleanorin vilkas poika oli matkalla saanut irroitettua bakeliittisen ikkunaveivikahvan ovesta ja pistänyt sen salaa taskuunsa..
Rouvat keskustelivat takapenkillä Douglas Fairbanksin ja Mary Pickfordin suhteesta ja miten pariskunta oli matkannut maata ristiin rastiin myymässä sotaobligaatioita.
Lisäksi nämä juttelivat perheidensä lapisluvusta.
Eleanor kertoi Katylle nukkuvansa eri makuuhuoneessa kuin Franklin, kerrottuaan miehelleen.ettei ole enää hänen naisensa.
Franklin oli tapaillut sihteeriään neiti Merceriä ja kirjoittanut Eleanorille perheen Campobellon kesäpaikasta,että hän ottaisi sihteerinsä mukaan pikakirjoittajaksi Harper's Ferrylle.
Babs tällä ajomatkallaan Katyn kanssa halusi tavata parin oikein rysän päältä.
Kennedyn lopulta paikoitettua Harper's Ferryssä Rollsin yhden tammen alle,pojat menivät leikkimään Baltimore-Ohio-Burlington-radanvarteen ja potkimaan siinä sivussa poikien lailla kissanhäntiä nurin .
Rouvat istuivat tammen alle levitetyllä huovalla nojaamalla pulleisiin silkkityynyihin keskustelemassa ajankohtaisesta naisasiasta.
Katyn venelakki muistutti Babsia Englannista,missä hän oli käynyt Franklinin kanssa kuherruskuukausmatkalla.
Lakki kyllä näytti vanhemmalta kuin Katy.
Yhtäkkiä pojat juoksivat huohottaen paikalle.
Baby John ja Elliot huusivat yhteen ääneen:
--Me nähtiin isä meidän Lincolnissa!
--Se ajoi juuri pois!
--Mitä tarkoitat,Elliot?
Eleanor kysäisi ihmeissään.
--Mihin isä ajoi?
Baby John kysyi.
--Isä katsoi meihin päin ja ajoi sitten pois.
--Nyt riittää,pojat !
Eleanor huusi.
--Ette varmaan nähneet kunnolla!
--Mutta isän auton ikkunat olivat ihan sumussa siäpuolelta ja me koputettiin ikkunaan!
Elliot intti.
--Sitten isä löi päänsä kattoon ja kampesi ikkunan kiinni..ja ajoi sitten pois!"
Issy-setä oli ajaessaan kuunnellut rouvien jutustelua ja sanonut väliin,että Franklin on aina ollut Lincoln-miehiä.Valkoiseen Taloon päästyään hän oli ollut uranuurtajana presidenttien autotraditiossa,missä suosittiin enimmäkseen Lincolneja,Edsel Fordin lempilapsia.
Harper's Ferryn tapauksen jälkeen Franklin ei pystynyt enää ajamaan autoa saatuaan poliohalvauksen Campobellon huvilalla.
Fammu oli lausunut väliin,että siinä sai paha palkkansa ja toivottavasti Franklinin kolmaskin jalka halvaantui.
Kaikki naistenlehdet kuten Harper's Bazaar ja Vanity Fair (Turhuuden markkinat) jaksoivat jauhaa tapauksesta maassa,missä oltiin totuttu pitämään perheiden sisäiset asiat privaattina.
Kuuluisa juorutoimittaja.paksu ja kalkkunaleukainen Elsa Maxwell pääsi uranuurtajaksi lentäville juoruille vasta Franklinin tultua presidentiksi.
Elsan radiopaljastukset tulivat melkein yhtä suosituiksi kuin presidentin takkaradioporinat.
Erikoisena yhteensattumana oli ,että Henry Fordin Edsel-pojan vaimon nimi oli myös Eleanor.
Vuonna 1921 Franklinin toivuttua poliostaan, tukiraudat apuna jaloissaan hän pystyi ajamaan vanhaa T-Fordia presidentinvaalikampanjansa aikana käsikontrolleiden avulla Warm Springsissä Georgiassa,missä hän tapasi Edsel Fordin yhdessä gaalaillassa.
Franklinille täydellisenä yllätyksenä Edsel Ford ojensi Franklinille 25.000:n dollarin shekin vaalirahoitukseksi,molempien Eleanorien halaillessa toisiaan taustalla.
Kumpikaan Eleanor ei kuulunut autoileviin naisiin.
Siitä huolimatta Yhdysvalloissa elettiin vuonna 1939 huoletonta kabriolettielämää ilman suurempaa sodan uhkaa.
Autoissa nautittiin ajosta, bourbonista,elokuvista ja naisista.
Erään harvardilainen opiskelijapoika kertoi huolettomasta newyorkilaisesta opiskelijaelämästä yhden 1937-mallisen Packard Super 8-avoauton ympärillä ja sen sisällä vuoden 1939 kesäkuussa..
Auton lempinimi oli Tsaarinna.
Kuvaus tapahtui Manhattanilla aamutunneilla samana päivänä ,kun Weissgerberit,Fammu ja Jussi olivat ajamassa Manhattanin kautta Flushing Meadowsille Queensiin.
"--Rakastan tätä autoa.
Russ oli sanomassa.
--Tarkoitan ihan oikeata rakkautta!
--Tämä ei ole mitään vouhotusta.
--Me ei kyllä odotettu sellaista sinulta koskaan!
Chris vastasi väliin.
Haluan tehdä siitä oman mekaanisen rakastajattareni.
--Totta puhuakseni en halua säikäyttää teitä siitä,että käyn ihan kuumana sen vaihteiston suhteen!
--Joskus en ole ihan varma onko minulla kaikki ruuvit päässä tallella.
Chris huokaisi.
--Koska olen sellainen currilaattori toden puhuakseni.
--Mitä sinä oikein puhut?
--Vaadin heti vastauksen!
--Voi Jeesus sentään,kun olet torvi Virdon ja vielä viiden ällän ylioppilas!
--Se tarkoittaa latinaksi kärrynpalvojaa!
Russ huudahti banjo-ohjauspyörän kromattuja pinnoja naputellessaan kämmenpohjallaan.
---Jeessöörr--kun olen liukumassa vanhalla Tsaarinnalla tunnen olevani yhtä vastustamaton kuin Gary Grant.
Chris kääntyessään Nancyn puoleen sanoi:
Tiesin,että Harvard pilasi sen!
--Mutta..enkös olekin mielestäsi vastustamattoman näköinen...mmmmmmfff!?
Olimme juuri lähteneet Seilerin Ten Acres-ravintolasta tanssimasta Gene Krupan tahtiin ja nyt ajeltiin jossain Framinghamin hotellin eteläpuolella.
Minulla ei ollut hajuakaan,missä oltiin eikä Russkaan tiennyt.
Alan kuulla ääniä etupenkiltä ja penkinjousien kitinää sekä rytmisen liikkeen kitkuntaa,kiihtyvää hengitystä ja erittäin pehmeätä vaikeroimista.
--Kuumaa ja raskasta.
Ajattelin keskityskykyni häiriinnyttyä
Chris ei ollut muiden tyttöjen kaltainen---viileä ja varautunut sekä varovainen.
Sillä oli jotain rajatonta avoimmuutta elämää kohtaan..jotain nostavaa intohimoa keinuvassa kävelytyylissään,kullanvihreiden silmien tanssia ja laskelmointia...
Se halusi Russia.
--Voisiko se olla totta?
--Olivatko ne itse....?
Jotenkin niiden seuraaminen heitti minut intohimoiseksi..
Peitin Nancyn näkymättömät kasvot suudelmaryöpyllä ja aloin kihnuttaa reidenväliä hiljaisessa huumassani.
Olin päässyt jo sukanvarteen asti sekä sukkanauhan kiinnikkeeseen...sitten sen kovaan elastiseen reunaan..
--Sukkaliivikö?
--Tietty!!
Kysymyksenä oli vain miten voisin avata sen ja muutamalla haparoivalla yrityksellä pystyin aukaisemaan sukan ja rullaamaan sukkaliiviä ylöspäin..kunnes pääsin sisään.
Se oli sisällä...kouriessani kömpelösti jossain pienessä kaartuvassa ontelossa,vaikka siellä tuntui olevan joku toinenkin---Herra Jumala sentään!!---este,jokin harsomainen ja pitsinen kangas.
Nancy hengitti nyt kiihkeästi kehon litistyessä kovana kämmentäni vasten.
--Olin siellä!
Huohottaen ja puolihuimauksessa haarukassani sykki jokin kivuliaasti ja aloin ajattelemaan,että jotain saattaisi tapahtua sittenkin,vaikka kaikki tuntui uskomattomalta.
Sivutaskussani jossain oli kondomi,jonka olin ostanut mahdollisen tapahtuman varalle.
Aloin ajattelemaan sitä yhä lisääntyvässä mielipahassa.
--Miten pirussa et pannut sitä jo päälle tytön näkemättä?!
--Miten se taikuri Houdini itse olisi voinut taikoa sen päälle?
Mieleni oli karkaamassa unohtaessani melkein,että tällaisessa tilanteessa piti suudellakin oikein intohimolla.
Ajattelin samalla Dalia,joka aina kävi ostamassa tuoreita kondomipakkauksia heittämällä taskustaan vanhat metsään.
--Voi Jeesus sentään!
Huusin sille kerran.
--Etkä ole edes käyttänyt niitä kertaakaan!
--Se on vähän niin kuin armeijassa,George..
Hän oli katsonut minua viekkaansa silmät viiruina..
Dal oli nainut useatakin naista---kahta collegetyttöä,yhtä tarjoilijatarta ja yhtä kenkäkauppiaan muijaa.
Toisin kuin Jean-Jean hän kuvaili aktinsa pikkutarkasti.
--Ehket tarvitse niitä pitkään aikaan..mutta tilaisuuden tullessa pitää olla valmiina.
--Tajuatkos sinä,mitä tarkoitan?!
Nancy puristi minua nyt tiukasti ja näytti tykkäävän suutelemisesta.
Me suudeltiin niin kauan,kun henki loppui ja Tsaarinnan matala kangaskatto peitti meidät rakkauden aavikon beduiinitelttana.
Oli mahdollista,että nyt se voisi tapahtua.
--Miksei?
Ja olimmehan omasta mielestämme aikuisia ja haluttiin kovasti toisiamme,ajan valuessa sormiemme välistä timantinpölynä.
Nyt oli sopiva hetki vallata se maaginen mysteeri.
Jean-Jean oli lainannut Russille Tsaarinnan illaksi.
Olimme jo ylittäneet puolet opiskeluajasta ja pärjänneet melko hyvinkin,ottamalla huomioon sen,että halusimme joskus juhliakin.
Aiemmin illalla olimme vieneet tytöt katsomaan leffassa Gary Grantin ja Joan Fontainen Epäilys-filmiä,mikä oli sellainen hienostuneempi "kumpi oli murjaaja"-kuva,josta pidimme ja sen jälkeen ajettiin yhteen Battery Parkin North Endin-raflaan,jonka Russ tunsi ja sen nimi oli Monte's.
Sen omistaja näytti kaluunoissaan aidolta meksikolaiselta kenraalilta tarjoillessaan itse mahtavat Spaghetti Vesovio-annokset suurissa sinisissä posliinikulhoissa.
Syönnin jälkeen seurue puhui päivän politiikasta,kuten Joe Kennedyn nimityksestä Lontoon suurlähettilääksi ja natseista.
Tom Dorseyn orkesteri "Sentimental Swinggentlemen" päästi lavalat saippuamaista ääntä ylhäältä Astor-hotellin katolta Manhattanin yläpuolelta.
Sitten saippuamaiseen ääneen tuli mukaan pasuuna täyteläisenä ja yhtä uneliaana kuin porukkamme illan juhlinnasta.
Parisenkymmenen minuutin perästä olin onnistunut kantamaan Nancyn puoliveltossa asennossa Packardin vihreänahkaiselle penkille.
Vasen käteni oli kuoleutunut kantamisesta enkä voinut vetää sitä pois alta saamatta mistään tukea.
Käteni oli selvittänyt tieltä muutaman kangaskerroksen ja päässyt tiettyyn pisteeseen haarojen väliin,missä jokin tuntui paisuvan.
Nancy tyrkkäsi käteni hiljaa sivuun.
Siirsin sen takaisin Nancyn mutistessa---Ei George..Ei!..mutta tällä kertaa käteni pysyi sisällä.
--Rakastan sinua!
Kuiskasin huulteni liikkuessa hänen sievän pikkuisen korvan päällä.
--Oh..olet niin kultainen!!
--Niin minäkin haluaisin...
Nancy ei sanonut muuta liikahtaessaan pikkuisen allani---oliko se vastarintaa vai myöntymistä---en voinut eläissäni kertoa..
Käyttäytymiskoodi,mitä kunnioitimme niinä rakkaina ja kuolleina päivinä määräsi,että poika voi mennä niin pitkälle kunnes tyttä estää pelin.
Sitten poika kuuliaisesti pysyy rajojen ulkopuolella.
Jos hän on kiltti poika,tyttökin käyttäytyy kiltisti.
Mutta Russin kanssa olimme tehneet sopimuksen.
Oli pareja,jotka menivät niinsanotusti loppuun saakka nauttimalla käsittämätöntä kunnioitusta keskuudessamme.
Ja tietysti Jean-Jean--maailmanmies ja aina voitokas Jean-Jean!
Hänen savunharmaat silmänsä kiilsivät hiljaisessa huvittuneisuudessa.
--Yhteiskunta vaatii sitä!
--Naiselle on luonteenomaista vastustella ja miehen pitää voittaa sellainen
vastaanpaneminen.
--Se on kuin sellaista liittymistä kuten muutamissa tanssimuodoissa.
--Pinnan alla piilee sellainen rituaali,että tyttö haluaa sinun lempiä..se haluaa sitä yhtä paljon kuin sinäkin---ehkä vielä enemmän...."
![]()
Kiertoajelulla Manhattanilla Jussi näki Empire State Buildingin,Chrysler Buildingin,kuuluisan Radio Cityn eli RCA-rakennuksen.
Radio Cityn mainosvaloissa esiteltiin uutta lultakurkkua,Bobby Socks-tyttöjen uutta idolia Frank Sinatraa Tom Dorseyn orkesterin pääsolistina.
Babs-täti kertoi Frankin olevan kotoisen Hobokenista,New Jerseystä ja nuori laihanruipelo mies on saanut enemmän suosiota ennätysajassa kuin toinen kuuluisa kruuneri Bing Crosby kymmenessä vuodessa..
Issy-sedän pysähtyessä punaisiin valoihin Lexington Avenuen ja 59th Streetin kulmassa Jussi näki,miten valkoinen kaksiovinen Packard-avoauto kiihdytti valoissa Cental Parkiin päin.
Samanlainen,vaikka musta Packard liikkui kotikauppalassa seurakunnan leipäautona hautausurakoitsija Faustilan ajamana .
Packardin Jussi tunsi happamannäköisestä kromimaskistaan,vaikka valkoisen avoauton kangaskaton sisältä kuului iloista naisten kikatusta.
Ennen kiertoajelulle lähtöä Issy-setä oli kysäissyt haluaisiko Jussi mennä Scottin mukana Chryslerillä autopesulaan,josta poika innostui suuresti.
Issy-setä oli juuri lopettanut puhelunsa sihteerilleen annettuaan neuvoja päivän toimista,koska päivä oli varattu suomalaisvieraiden viemiseen maailmannäyttelyyn..
Jussista oli ihmeellistä.että amerikkalaiset pomot kuten Issy-setä ajoivat itse töihin omilla autoillaan.Ilmeisesti vain upporikkaat miljonäärit kuljetetaan vihreälivreepukuisten shaföörien ajamana marmorisiin konttoreihinsa.
Scott Stuart kertoi olevansa silloin tällöin Babs-rouvan kuljettajana kampaamoon,manikyristi-pedikyristille ja supermarketiin, kutsumalla tointaan nimellä "Driving Mrs. Babsy".
Howard Beachin Gulf-aseman Drive-In Automatwash olikin pojalle näkemyksen arvoinen.
Scott ajoi New Yorkerin pesuhallin isosta oviaukosta sisään,josta suuret nailonharjat imaisivat auton syleilyynsä.
Viitisen minuutin perästä auto ilmestyi hallin takaovesta ulos ja haalaripukuiset naiset ryhtyivät säämisköillä kuivaamaan peltejä ja kaksi naista syöksyi pölynimurisuulakkeet käsissä puhdistamaan sisältä istuimia sekä lattiamattoja.Tätä kutsuttiin "detailingiksi" eli viimeistelypuhdistukseksi..Imurinaiset vielä lopuksi pyyhkivät säämisköillä auton ootratut (woodgrained) ikkunakarmit sekä kojetaulun.
Issy-sedän viininpunainen newyorkilainen seisoi kymmenisen minuutin perässä hallin edessä aamuauringon säteissä selluloosamaali kiiltävänä pesunaisten väännellessä säämisköistä viimeisiä vesitippoja ämpäreihin.
Jussin mielestä kiireisessä Amerikassa tykättiin kaikenlaisista automaateista.Joka puolella reklamoitiin sanoilla Time is Money.
Kiireisimmät ostivat lounasruokansa sellofaaniin pakattuna ruoka-automaateista,vaikka kadunreunoilta sai lämpimiä hotdogeja myyntikärryistä sekä Deli-baareista mitä ihmeellisimpiä kerrosvoileipiä.
Hätäisemmät kävivät pesemässä pyykkinsä Laundromateissa sekä Laundretteissa.
Kaikki autolla ajavat asioitaan Drive-Ineissä pankeista suutareihin ja elokuvista ravintoloihin.
Siksi kai Jussin Karl-Erik-isä kutsuikin amerikkalaisia läskiperseiksi eli lard-asseiksi,koskei Jenkkilässä osata kävellä enää korttelin välistä matkaa.
Kotikauppalassa autonpesu yleensä tehtiin kotipihoissa taikka sitten uuden Itäisen Siltakadun funkkismaisen Nobel-Standard- huoltohallin ja lankkuaidan välisellä betoniplaanilla.
Suomessa 30-luvulla ei tiedetty paljoakaan autoshampoista eikä autovahoista,puhumattakaan hiusshampoista.
Mäntysuopaa pidettiin puhtauden vertauskuvana kaikkialla oli se saunakylpy,matonpesu taikka lattian kuuraus.
Autonpesussa käytettiin läkkiämpäriä,johon kylmävesikraanasta laskettuun veteen juustorastimella taikka puukolla vuoltiin Mäntysupatangosta hiutaleita.
Fammukin ajatti sähkötehtaan Deluxe Fordin Sjöbackan huvilareissun perästä itäkauppalan Nobel-Standardille pesuun.
Isoäiti vihasi likaisia ja tomuisia autoja.
Yleensä Essolla oli yksi sivutoiminen miespuolinen autonpesijä,mutta aseman omistaja päätti värvätä yhden naispesijän eli autopyykkärin päätoimiseksi hallille,koska miestä tarvittiin rasvauksessa hallin puolella.
Fammu nähtyään ensimmäisen kerran Kivimäen Ellin vuolemassa linkkuveitsellä mantysuopalastuja pesuämpäriin,oli kehaissut ,että homma näkyy sujuvan pitkästä alapesutottumuksesta.
Bensiiniaseman autonpesijän virka ei ollut vuottakaan vanha,kun Elli sai pysyvän viran huoltamossa..
Vuosikymmeniä Elli tunnettiin kauppalassa naiseksi,joka auttoi "huolimattomia" tyttäriä pulasta.
Moni vahingossa raskaaksi tullut tytönhupakko kävi pyytämässä Elliltä apua.
Hän piti tekonahkaisessa maitokaupan kassissaan pellavapyyhkeeseen käärittyä juustonraastinta,vaaleansinistä LUX-kasvosaippuatankoa sekä metrin pituista kumiletkua,missä oli kuminen pumppauspallo.Instrumenttiveskasta löytyi myös litran mittainen emalikannu,minkä pohjassa oli suulake kumiletkulle.
Tuttipullon lämpimän saippuaveden Elli pumppasi kannusta pelokkaan potilaan haarukkaan kotikäynnillään.
Salaperäinen toimenpide kesti kymmenisen minuuttia,Ellin käskiessä tyttöä pitämään käsipyyhettä haarukassaa tovin sanomalla häveliäälle potilaalle hyvästiksi:
--Huamenaamull sää voisi tuntte piänt alavattakipuu ja pikkase hurmet voisisi pillanttu pyyhkesse...ett lykkyy vaa tykö!
--Mult olsis saanu enskätten kortonkei tukkuhintta halval,ettei olsis tarvinnu huuhrella ihmise alkui ulos ruiskul ja sit ales likaviämärist!
Elli ei koskaan pyytänyt rahallista korvausta palveluistaan,mutta otti ilomielin vastaan varttikilon paketin hyvää pöönäkahvia taikka toppasokeripalan.
Praktiikkansa hän oli joutunut lopettamaan erään potilaan saatua ikävän kohtuinfektion..
Poliisit kävivät pidättämässä Ellin ja hän sai yhden vuoden vankilatuomion puoskaroimisesta eli laittomasta abortoinnista.
Praktiikkavälineet menivät valtiolle ja Ellin vapaudutta Hämeenlinnan naisvankilasta hän pikaisesti sai paikan autonpesijänä Essolta.
Monet autoilijat kehuivatkin,ettei parempaa alustanpesijää olla koskaan nähnyt kauppalassa.
Elli osaa ronkkia alustat juuriharjalla yhtä puhtaaksi kuin pikkuvauvan pyllyn.
Joskus autonpesussa Jussi auttoi sähkötehtaan kuljettajaa Örnin Paavoa Mickelssonien pihalla.
Tehtaan ollessa kiinni kesälomien ajan heinäkuussa sähkotehtaan tirehtööri antoi Fordin kuljettajineen vanhan rouvan käyttöön.
Fammuhan omisti suuren pinkan sähkötehtaan osakkeita ja jo perimänsä Fjalar-vainaan osakkeet ylittivät yli 50%-tehtaan omistusosakkeissa.
Fammun ajot kyllä keskittyivät viikonloppuihin,jolloin Paavo joutui kesälomaltaan pyöräilemään Toijalanmäestä alas sähkötehtaan talleille Tehdaskadulle hakemaan auton ajoon.
Paavo oli hiukan kahnannut ekstra-ajoja vastaan kesäloman vieton takia,mutta myöntyi tiedettyään vanhan rouvan maksavan hyvän riksan ajoista.
Mickelssonien pihalta löytyi apureita autonpesuun Paavolle liikaakin korttelin pojista.
Jussin velipuoli Mickelssonin 5-vuotias Nils eli Nisse löydettiin kerran tankkaamasta puutarhaletkulla tehtaan Fordia Paavon ja Jussin ollessa kutsuttuna Fammun keittiöön Siiri-sisäkön kiehauttamille pöönäkahville autonpesun perästä.
Nissen yleensä toi Fammun hotteisiin Jussin isän toinen Alina-vaimo eli Jussin äitipuoli,kun tämä Karl-Erikin kanssa meni viikonloppuisin Kemiönsaaren rakentamaan kesämökkiä.
Nilsin tankkaustemppu tuli kalliiksi ja vesilastinen Ford piti hinata Automyynnin hinausautolla Hämeentien korjaamolle,missä auton polttoainetankki ja kaasutin piti irroittaa ja puhdistaa vesibensiinistä.
Paavo oli jälkeenpäin naureskellut tapausta,vaikka oli saanut sapiskaa sähkötehtaan johtajalta laiminlyönnistä.
Tapahtumapaikalla hän ei kyllä veistellyt vitsejä kasvot punaisina Fammu kiikuttaessa Nilsiä korvanlehdestä keittiöön ja läksyttäessä kuljettajaa kelvottomaksi lapsenlikaksi.
Myöhemmin Paavo oli kertonut tapauksesta kauppalan pirssimiehille Lydmanin kahvilassa ja että asevelvollisena palveltuaan Turun Ruissalon lentoasemalla ilmavoimien mekaanikkona yhden Junkersin tähtimoottoriin asennettiin vesiruiskusysteemi,missä lääkärin piikkiruiskun neulalla ja sähköpumpulla ruikittiin kaasuttimen uimurikammioon vettä nousulähdössä.
Systeemiä käytettiin etenkin lentoon lähdössä maksimitehon saamiseksi.
Plussapuolena vielä oli ruiskurtuksessa,että tähtimoottorin nokeutuminen saatiin melkein minimiin..
Eräs taksimies oli nauraa röhöttänyt Paavon jutuille sanomalla:
--Jos toltaval o asjan lait,niimmääki seuraava Noopelin tankkaukse sijast kippaa saunakauhal Plimoutin tankkii vesirännikorvost oikket sarevet iha piripintta ast!
--Mää voisi sit lenttä pirssil vaik Timpuktuu ast hakemaa lakunaamassii laulamaa hoosianna ton kirkonmäjel hyväst vesitaksikuljetuksest!
Maailmannäyttely:
Kesäkuun 17.päivä 1939
----------------------------------------------------------------
Fammu ja Babs-täti kikattelivat takapenkillä kuin koululikat Issy-sedän ohjastellessa New Yorkeria Flushing Meadowsin maailmannäyttelyn laajalle parkkialueelle.
Kikatuksen syynä oli Fammun lausunta maailmannäyttelyn kolossiaalinen betonirakennelma Tylon ja Perisphere,jotka suippokärkisenä tornina ja pyöreänä pallona olivat saaneet Fammun kehaisemaan,että ne panivat fallissymbooleina muistelemaan Fjalar-vainaata,jolta oltiin leikattu toinen kives pois.
Babs-täti oli ruotsiksi kehaissut ,ettei se Issynkään miehinen komeus näytä kuin pieneltä champignonilta juutalaisella tavalla trimmattuna.
Jussista mummojen puheet kikatuksineen kuuluivat johonkin Turun ruotsalaisen tyttölyseon huussintakaisiin hihittelyihin.
Samanlaista ,vaikkakin puolirivompaa praattaamista hän oli kuullut kauppalan kauppatorin kalamyyjämummojen hampaattomista suista lahnalaatikoittensa takana.
Ilmeisesti hienot rouvat viittasivat yhteiseen yhteiskuntaluokista riippumattomaan rakkaaseen asiaan.
Issy-setä oli kysäissyt auton ovia lukitessaan rouvilta,mikä nyt niin kovin naurattaa,johon Fammu oli vastannut:
--Only Great Balls of Fire!
Näyttelyalue käsitti toisiaan mitä futuristisimpia rakennuksia,joista Jussia eniten kiinnosti Ford Motor Companyn paviljonki,jonka betonista ulkoräystästä kiertävillä ajorampeilla kierteli solkenaan ja taukoamatta vuoden 1939 Fordien sekä Mercuryjen kyrmyselkämalleja.
Jussi Ford-miehenalkuna tiesi,ettei moisilla rampeilla oltaisi uskallettu ajella 1938-malleilla,joita joutui hillitsemään vanhoilla vaijerikäyttöisillä jarruilla.
Uusiin 1939-malleihin Edsel Fordin painostuksesta oltiin asennettu Lockheedin nestejarrut.
Henry-isä vanhoillisena olisi pitänyt kyllä vanhat vaijerijarrut ja eksentrisenä kokeili maalaispojan järjellään omia innovaatioitaan autonrakennuksessa kuten soijapapumuovista valmistettuja auton takaluukkuja.
Jussi oli nähnyt yhden valokuvan Hufvudstadsbladetissa,missä Henry oli näyttänyt ,miten kirveeniskukaan ei jättänyt teräpuolella mitään jälkeä uuden Fordin soijapaputakaluukkuun. Kuvassa ei kyllä mainittu,että Henryn klapikirves oli kimmonnut iskusta tämän kädestä ja papufanatiikolta oli nyrjähtänyt ranne.
Vasta vuonna 1941 Henry sai valmiiksi pääsuunnittelija Gregorien muotoilema oikean soijapapumuovisen Fordin,mutta malli jäi ainoaksi prototyypiksi.Malli kyllä vihjaa muotoilullaan tulevaan ja viimeiseen sotaaedeltävään 1942-malliin ja sodanjälkeisiin Fordeihin vv.1946-48.
Maailmannäyttely oltiin avattu huhtikuun viimeisenä päivänä ja kesäkuun 16. päivänä itse Henry ja Edsel Ford olivat saapuneet juhlistamaan Ford-päivää.
Samanaikaisesti tammikuussa v.1939 oltiin avattu San Fransiscon Treasure Islandilla Golden Gaten kansainvälinen näyttely sillan 3-vuotisjuhlien kunniaksi. Näyttelysaari oltiin rakennettu sillan Oaklandin puoleiseen päähän.San Fransiscosta oli lähtenyt mantereen poikki- ajolle uusi Ford Fordor Deluxe,joka saapui New Yorkin maailmannäyttelyyn kesäkuun 16. päivänä Jimmy Rooneyn ja Jack Doylen vuorotellen ohjaamina.
Auto oltiin rakennetu Fordin Richmondin tehtailla Kaliforniassa.
San Fransiscon näyttely oltiin rakennettu kuin New Yorkin maailmannäyttely pienoiskoossa täytemaalla tehdylle saarekkeelle.
Valitettavasti v. 1941 Pearl Harborin kuuluisan "Häpeän Päivän" eli "Day of Infamyn" ja FDR:n sodanjulistuksen jälkeen Yhdysvaltojen puolustusvoimat ottivat tekosaaren käyttönsä ja kaikki vaivalla ja taidolla tehdyt futuristiset rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin laivastotukikohta.
Tukikohta lopetettiin v. 1997.
Saaren tarkoituksena oli näyttelyn jälkeen avata sille Pan Americanin amfibiolentokonetukikohta ns. China Runille eli Kiinan reitille.
Queensiläisvieraat Howard Baystä olivat saapuneet näyttelyyn kesäkuun 17. päivänä Jussin mielipahaksi,koskei hän saanut tavata tai nähdä idoleitaan Henry ja Edsel Fordia.
Poika oli lukenut yhdestä vuoden 1938 Valituista Paloista Henry Fordin lyhennetyn elämänkerran,joka oli kastanut hänet erikoiseen Ford-uskoon.
Isä-Henry oli ollut ehkä maailman paras kelloseppä ja puimakonemekaanikko nuorempana ja taidoillaan hän oli osannut kehitellä koko Amerikan kansan kukkarolle sopivan T-mallinsa,saamalla maan vähempiosaisetkin pyörille.
30-luvun pula-aikoina ja oklahomalaisten kuivuutta pakenevien maatyöläisten pakattua T-Fordinsa Kalifornian reissulle maan pikitiet olivat täynnään Tin Lizzieitä.
California or Bust oli ajan hengen iskulauseena.
Lyhyt Fordin oppijakso
----------------------------------------------------
Edselin ansioksi voidaan kyllä laskea komeat Lincoln Zephyr-mallit.
Henry-isä puolestaan keskittyi kansanmalliensa kehittämiseen.
Jotenkin omituisella tavalla Henry Fordin mentaliteettia pidettiin hengissä Henry Ford II valtakaudella v.1959-60 suuren Edsel-malliston skandaalisen tuhon jälkeen.
Auto ei ollut lainkaan huono,mutta lanseerattiin väärään aikaan eli talouslaman kuristellessa teollisuutta Lincolnin ja Mercuryn välimallina.Yhtenä syynä huonoon menekkiin oli huono laadunvalvonta sekä Edsel-myyjien vastahakoisuus.Edselin erikoista hevosenkaulusmaskiakin naurettiin ja jotkut kutsuivat sitä sitruunaa purreiksi huuliksi.Lemonhan merkkaa amerikaksi epäonnistunutta ja viallista autoa.
Henry Ford II joutuikin värväämään Dearbornin tehtaan päätäntäpaikoille uusia aivoja eli niitä Whiz Kidejä,jotka saisivat firman miljoonatappiot kuriin. Eräs näistä uusista aivoista oli ekonomisti Robert McNamara,joka oli saapunut taloon vuonna 1946 Henry Ford II astuttua isänsä saappaisiin.
(Henry Fordhan kuoli vuonna 1947 eli samana vuonna kun Jussi II syntyi Keiteleen rannalla.
Edsel Bryant Ford kuoli v.1943 sydäninfarktiin.)
V.1959 McNamara intohimoisesti ajoi uuden compact-auton valmistusta ja hänen talousaivoistaan syntyi Ford Falcon,pienempikokoinen jenkkiauto,jota aluksi valmistettiin vain 6-sylinterisellä moottorilla.Samoihin aikoihin GM:ltä syntyi pieni takatuupparinen Chevrolet Corvair ja Chrysleriltä Chrysler Valiant-"pikkuauto"
McNamara synnytti Fordille uuden kansanauton, uuden T-Fordin,Falconin,mutta v. 1961 hänet valitiin Kennedyn hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi uraansa vielä Lyndonin hallituksessa vuoteen 1968 saakka.
McNamaran ja Johnson tilille voidaan panna mahtava Vietnamin sodan mobilisaatio,jota Kennedy oli aikoinaan vastustanut.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Fammu ei meinannut saada Jussia ulos Ford-paviljongista pojan pään ollessa yhden uuden Ford Deluxe Convertiblen ikkunasta sisällä.
Fammun ja Babs-tädin välissä Jussia revittiin GM:n Futurama paviljongille päin,koska Babs-täti oli kiinnostunut uusista Pontiac-malleista.Hänen 1936-mallinen Pontiac Business Coupe oli kuulema liian vanha ja joutuisi pian vaihtoon.
Isolla aukiolla kummankin paviljongin välissä avautui apilanlehden mallinen moottoritieliitos,jollaista ei edes Saksan autobahnoilla oltu nähty.
Kolmas Valtakunta muutenkin oli kieltäytynyt osallistumasta ja liputtamasta Amerikan markkinoilla Suomen ilmavoimien logolla.
Italian diktaattori Benito Mussolini oli kyllä maglomanina pystyttänyt roomalaisitalialaisarkkitehtoonisen paviljongin,missä kerskailtiin kansan rakastaman Il Ducen saavutuksia.Paviljongin fasaadissa porskuva 60 metriä korkea vesiputous edusti hyvin pienikokoisen diktaattorin suuruudenhulluutta.
Jussi-pojan mielestä Italian paviljongin vesiputous ei lyönyt laudalta suomalaista Imatran koskea.
Jussi muisti tapauksen,kun he olivat Kal-Erik isän ajamana Fammun kanssa käyneet Imatran Valtionhotellissa sähkötehtaan 1934-mallisella Fordilla vuoden 1937 heinäkuulla.
(Oli omituista sattuman kauppaa,miten Fammun Fjalar-miesvainaa oli tehnyt vuoden 1933 syksyllä ennen kuolemaansa kaupat kauppalan Ford-myyjän Automyynnin kanssa uudesta 1934 Ford Fordorista.
Keväällä 1934 Louisianan Bering Parishissä FBI:n agentit agentti Warrenin johdolla ampuivat automaattiaseilla yllätyshyökkäyksessä kuuluisan pankkirosvopariskunnan Bonnie Parkerin ja Clyde Barrowin samanlaiseen Ford Fordoriin.)
"Jussi muisti vielä,että isän ajaman Fordin etuovet olivat sellaista kaapparimallia,mitkä oltiin saranoitu välitolppiin. Etuistuimella pyöriessään kaikkien ohikiitävien nähtävyyksien tiiraamisessa hän oli kerran vähällä pudota tielle,oven auettua selkosen selälleen. Isä oli pysäyttänyt auton ja kaapannut oven kiinni käskemällä poikaa siirtymään takapenkille Fammun viereen.
Fammu oli rauhoitellut Karl-Erikiä siitä,että pojalla vain oli sellaiset isältään perimät levottomat jalat.
Isän lopulta paikoittaessa autoa Imatran Valtionhotellin eteen, niin samalla yksi mustansininen ja valkopölykapselinen Opel Olympia oli peruuttamassa sähäkkäästi viereisestä ruudusta suoraan Fordin etupuskuriin,saamalla kolauksella painautuman juuri puskurin keskimutkan kohdalle.
Isä oli noussut ratista pihalle ja huudellut rantaruotsilla faania ja djääveliä isännän näköiselle pomppatakkiselle miehelle,joka pieksuissaan oli mennyt tarkastamaan Opelinsa perää.
Isästä isäntä tuoksahti viinalle ja pompankauluksen alta pilkotti jaloviinapullon korkki.
Siinä auton perässä pyllistellessään isäntämiehen povitaskusta putosi hiekalle avaamaton korttipakkakin.
Isäntä oli yritellyt rauhoitella isää tarjoamalla paksusta lompsastaan kahta lakanankokoista snelmannia.
Tämän lompakko näytti pursuavan seteleistä.
Isäntä oli esitellyt itsenä iisalmelaiseksi kauppiaaksi Kalle Kauppiseksi,joka oli palaamassa Viipurista hankintamatkaltaan.
Isä oli ollut kahden vaiheilla,jos olisi kutsunut poliisit paikalle,mutta hyväksyi kauppiaan tarjouksen,koska tönäyksen jättämä klummu puskurissa oli mitättömän pieni.
Isäntä ei kyllä tuntunut olevan juovuksissa,mutta haisi ilmeisesti niinsanotulle vanhalle viinalle.
Kauppias oli ilostunut rahan vastaanottamisesta ja lausahtanut:
--Olj muuten onni onnettomuuvessa,etten lykännä vanahan viiksvoortinj perrää herrasjväen aaton keulaan.
--Oljs tullunna pahempoo jäläkee nuissa jäähyttäjänrivoessa.
--Minnuunj Teevoortti,mikä nykyvään on vuan peletoaatona,onnii perästään ylen korkija kunniin sisävesjlaevan ahterj.
--Olisj siinä käänynnä kuttein Imatran ja Kuopijon sisäveslaevojen yhteenajossa Mulanniemen laeturin kohalla.kun Kuopijon kapteenj huusj komentosillan messinkitorvesta konehuoneeseen konemestarille,että..."Purlaatappas parj laakija pakkija siellä alailimoessa,kun tiällä yläilimoessa ajetaan yhteen!"
Issy-setä oli jäänyt porukasta jälkeen.
Hän kiirehti melkein juoksuaskelin ja takinlievet levällään ja huohotellen Ford-paviljongin lasiovista ottamaan kiinni rouvia ja Jussia.
Heidän edessä hän vetäisi takintaskustaan norsunluunvärisen pallon,minkä sinisessä soikiossa kiilsi kultaisin kirjaimin sanat Ford ja New York 1939.
Pallo oli Fordin suveniiri maailmannäyttelystä ja oikeasti palveli vaihdekepin nuppina.
Nupista hän oli joutunut maksamaan 15 dollaria,koska niitä oli ollut vain rajoitettu erä myynnissä.
Vastaavanlaisia Golden Gate 1939 Ford-nuppeja oli ollut saatavilla San Fransicon näyttelyssä 10:llä dollarilla.
Issy-setä ojensi nupin Jussille lahjana,pojan naama leveänä pokatessa kantapäitä kopsauttaen kiitokseksi.
Nuppi oli Fordin 36. vuosijuhlan muistoesine ja niitä oltiin valmistettu lasista rajoitettu määrä newyorkilaisella John Fouzonin lasitehtaalla.
Fouzonin lasitehdas oli erikoistunut mm. Bausch & Lombin linssivalmistukseen mm. kiikareissa.
Babs-täti oli kysäissyt mieheltään,miksi tämä oli niin kiinnostunut Fordin memoriabiliasta,koska Henry Ford oli tunnettu antisemisti ja amerikkalaisten juutalaisten vihaaja,jonka opetuslapsena ja Hitlerinkin ihailijana oli kuuluisa lentäjäsankari Charles Lindbergh..
Issy oli vastannut lammasmaisesti vaimolleen:
--I did it for Johnnie Boy..my dear..nothing to do with persons and beliefs..!
Jaloissaan hän varoen piti uusia mustia nahkapuolikenkiään,koska messualue oli kotoa korttelin päässä Eläintorilla,jonka pinta muuttui kuravelliksi syyssateilla.
Futuramasta Aallon tielle
--------------------------------------
Useimmilla eurooppalaisilla mailla oli omat näyttelypaviljonkinsa ja piskuisella Suomenmaallakin oli poikkeavan moderni arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema näyttelyrakennus,minkä aaltomaisen laineileva koivuvanerinen fasaadi mainosti suomalaista luonnonläheistä metsäkansan "Art Nouveauta".
Suomalainen design kiinnosti Issy-setää niin paljon,että hän jäi turisemaan kansallispukuisen esittelijäneidon kanssa Aallon prässätyn koivuvanerisen ruokailukaluston ostamisesta Howard Beachin taloon.
Babs-täti oli kyllä hanannut vastaan ostosta ihmettelemällä ,mihin heidän kallis Biedermeier-kalustonsa pistettäisiin,koska se oli maksanut satoja taaloja,melkein uuden Pontiacin hinnan vuonna 1936.
Issy-setä oli bisnesmiehenä sanonut rouvalleen hoitavansa vanhan kaluston myynnin ehkä sievoisella voitolla.
Ruotsin vaatimattomampaan paviljongin katselemiseen seurueelle jäi vähemmän aikaa ,vaikka Babs-täti oli kiinnostunut uudesta AGA-kaasuliedestä ja Issy-setä rouvaansa miellyttämällä Aallon kaluston ostamisesta pani liesitilauksen päälle paviljongin talouskoneosastolla..
Arkkitehtien Sven Merkeliuksen ja Simon Breinen suunnitteleman paviljongin edessä liputettiin korkeassa ruotsalaisessa "majstångissa" ikuista Pohjolan juhannusta.
Seurue kävi kyllä maistelemassa Sveariikin herkkuja suoraan seisovasta pöydästä eli smörgåsbordista ,Jussin topattua itsensä niin täyteen,että Fammu oli pannut pojan juoksemaan heidän edellään hajuraossa ,kertomalla Babs-siskolleen pojanpojan kärsivän "luftprobleemeista"..
Fammu oli lisännyt pojan perineen Karl-Erik-isältään ronklaavan kuramahan ja että hän oli leikkinyt ajatuksella,kun Jussi pääsee varusmiesikään,että lähettäisi nuorukaisen ilmavoimiin,missä ilmavaivat olivat tyypillisiä..
Rakas kenraaliystävä Carl Augustkin oli kerran lausunut,että Suomen ilmavoimat kärsivät ilmavaivoista,kun hän puolustusneuvoston puheenjohtajana oli pyytänyt eduskunnalta rahoitusta ostaa Brewster-hävittäjiä Amerikasta.
Jussin juostua paviljongista ulos ensimmäisenä ,seurue tapasi hänet ratsastamassa rakennuksen edustalla miehenkorkuisella oranssinpunaisella Dala-puuhevosella ja huutelemassa lännen lehmipoikien Jiihaata.
Puuhevosta Jussi kannusti nahkakenkien kannoilla kylkiin potkien laukkaan kutsumalla sitä Kopperiksi.
Smörgåsbordin maisteluista niinsanottuna eturuokana näyttelyvieraat menivät syömään Ranskan paviljongin ravintolaan ,Issy-sedän valitellessa tuntevansa itsensä pikkunälkäiseksi.."a little bit peckish".
Issy-setä kyllä valitteli ranskalaisten menyyannosten olevan riistohintaisia 10:llä dollarilla per nuppi,johon Babs-täti oli vihjaissut,etteikö se 15 taalaa jostain Fordin vaihdekeppinupista sitten ollut mitään tuhlausta.
Fammu kyllä vanhana pitokokkina ja kulinaristina piti ranskalaisesta cuisinestä,mutta pettyi tarjotusta Chateaubriandesta,joka oli maustamatonta ja että pihvin päälle voideltu Rochfort-homejuustovoi oli pliisua.
Hän katsoi gourmetkokkina oikeudekseen valittaa miestarjoilijalle ruokalajien mauttomuudesta.
Issy-sedälle kyllä annos maistui ja kummatkin sisarukset tökkivät pöydässä kyynärpäillään toisiaan vinosti hymyillen,kun Issy kauhoi amerikkalaisella pöytärutiinilla eli haarukalla Ranskan herkkuja suuhunsa,että sula homejuustovoi valui leukaa pitkin kirkuvan väriselle ja leveälle jenkkikravatille.
Myöhemmin kiertelyllä seurue pikaisesti kävi Silexin näyttelyssä kahvilla,jolloin Jussi pääsi omin nokkineen käymään taskurahoillaan katsomassa yhden centin sisäänpääsymaksulla elokuvan "Oil Can and Does" sekä Plantersin maapähkinäsuklaatehtaan reklaamifilmin "Mr. Peanut and His Family".
Jussi sai pistää ilmaisen Plantersin maapähkinärintamerkin kaulukseensa muiden ilmaismerkkien sekaan ja Fammu oli kehaissut pojanpojan näyttävän Vapunpäivän Moskovan Punaisen Torin työnsankarilta rintakaluunoineen.
Fammua kiinnosti kovin Bell Telephone-paviljongissa käydessään paljonko kustantaisi puhelu Åboon Finlandiin,kuultuaan että paikallispuhelut jopa Seattleen olivat ilmaisia.
Kohtelias kiiltäväpermanenttinen naisoperaattori kertoi rouvalle,että vain kotimaanpuhelut olivat ilmaisia eikä ulkomaanpuhelulinjoja oltu vedetty paviljonkiin.
--Va e de fan....att..?
Fammu oli tiuskassut ruotsiksi ja huomattuaan maailmannaisena etikettivirheensä ja korjannut englanniksi:
--Pardon Miss....no trunk calls to Europe?
--What a Pity!
Heinzin ketsuppiosatolla tarjottiin näyttelyvieraille ilmaista tomaattikeittoa sekä avomaakurkkupikkelsiä.
Nätti näyttelytyttö antoi Jussille ilmaisen Heinz Dome-rintaneulan,jota poika tarjosi isoäidilleen jakkupuvun samettikaulukseen pistettäväksi pronssisen Eiffeltornin ja emalisen London Bridgen väliin.
Isoäiti kieltäytyi kohteliaasti lisärihkamasta.
Issy-setä oli puikahtanut omalla ajallaan ajattamaan leukansa ilmaiseksi Remington Randin Barber Shopissa ja palasi joukkoon omasta mielestään hyväntuoksuisena ja siloposkisena. Babs-täti kyllä oli nyrpistellyt nenäänsä partaveden hajusta ja kysäissyt oliko herra kastanut itsensä Texacon bensiinipumpulla.
Fammukin käväisi yksinään Linguaphone Instituten näyttelyosastolle kuuntelemassa levyltä ranskankielen oppituntia ja kommentoi mustabarettiselle miesesittäjälle,että levyn opettajalta pistää ulos lyonsilainen aksentti..
Issy-setä puolestaan tarjosi rouvalleen yhdestä kojusta ilmaiseksi saamaansa "Time for Saraka-rintanappia,missä surullisen näköinen turbaanipää ilmeisesti kärsi vatsavaivoista viikset alaspäin roikkuen.
Rintanappi edusti kuuluisaa elokuvateatterien alkukuva-animaatiotyyliä mainostamalla Amerikan johtavaa laksatiivimerkkiä.
Babs-täti,kuten Fammukin kärsivät ruotsalaisen huonosta ja kovasta mahasta.
Kun Fordin paviljongissa kehuttiin tiestä huomiseen.."Road of Tomorrow",niin General Motorsin Futurama-paviljonki oli Jussille toinen suuri elämys.
GM:n teemana oli tulevaisuuden maailma vuonna 1960.
Näyttelyä kävi katsomassa noin 28.000 vierailijaa päivittäin.
Näyttelyn vetonaulana oli 0.8- eekkerin kokoinen dioraama tulevaisuuden kaupungista,mitä vierailija voi katsella liukunauhalla kulkevasta nojatuolista.Matka tulevaisuuteen kesti varttitunnin ajan nojatuolin selkätoppauksesta kuuluvan selostajan esitellessä alhaalla leviävää utopiamaailmaa.
Esitys oli ollut niin iskevä,että Life-lehtikin julisti liioitteluin jo liioiteltuja GM:n ennustuksia artikkelissaan amerikkalaisesta tulevaisuudesta.
Lifen artikkeli kertoi:
"Amerikka vuonna 1960 on täynnään ruskettuneita sekä virkeitä ihmisiä,jotka parinkymmenen vuoden aikana ovat oppineet rentoutumisen taidon. Vapaa-aikoinaan nämä telttailevat metsissä tai patikoivat maalaisteillä komeiden vaimojensa ja lastensa kanssa.
Vuonna 1910 high school-päästötodistuksen saaneet ovat myös patikoimassa ja ainakin puolet heistä on elossa sekä huippukunnossa.
Nämä ihmiset eivät viis välitä omaisuuksistaan.
Tämä joukko ei ole juurtunut koteihinsa sekä kotikaupunkeihinsa,koska junat ja pikatiet ja tietysti lentokoneet vievät heitä Amerikan mantereen poikki 24:ssä tunnissa.
Kesälomille mennessään vuonna 1960 amerikkalaiset ottavat lomaa keskimäärin 2.5-kuukautta vuodessa ja ajavat puistoalueille jättimäisiä pikateitä pitkin.
Kaksisuuntaisilla teillä on ulkoreunoilla yksi 50 mailin nopeusrajoitettu kaista ja kaksi 70 mailin sisäkaistaa sekä yksi 100 mailin kaista pikaliikenteelle.
Autot voivat vaihtaa kaistoja säädetyillä intervalleilla ylhäällä olevien valvontatornien signaaleista,jotka pystyvät joko pysäyttää tai aloittaa koko liikenteen radioteitse.
Kuljettajien pystymättä hallitsemaan autojaan yhdelläkään autolla ei ole onnettomuusriskiä.
Autot ollaan muotoiltu pisaranmallisiksi ja varustettu dieseltakamoottoreilla.
Jokaiseen autoon saa ilmastointilaitteen 200:lla dollarin lisävarusteena.
Pikatieltä pois poiketessaan sivuteille kuljettaja ajaa omin neuvoin.
Valtatiet kiertävät kaupunkeja,mutta onnellisimmat asuvat tehdas-maatilakylissä,joissa kukin yhteisö valmistaa omaa teollisuus- ja maataloustuotettaan.
Nauhaviljely suojelee laaksopeltoja eroosiolta ja maaperä näyttää huomattavasti vehreämmältä kuin vuonna 1939.
Liittovaltiolait kieltävät laittoman puunkaadon mäensyrjillä (Illegal logging).
Patorakennelmat sekä kanavat estävät mahdolliset maanvyörymät sekä tulvat.
Vain muutama järkiperäisesti ja kemiallisesti kultivoitu eekkeri voi syöttää kaikki Amerikan kansalaiset.
Näin saadaan enemmän tilaa metsille sekä puistoille.
Kaiken tämän takana ja piilossa vuoden 1960 Amerikassa ovat keksijät sekä insinöörit.
Vuoden 1939 kevääseen mennessä keksijät ja insinöörit ovat avanneet lähes kaikki menestyksen portit.
Vuonna 1960 nesteilma on korjannut sähkövoiman energianlähteenä.
Lanova -puristepolttoainesolukenno on mahdollistanut bensiinimoottoreiden muuttamiseksi dieseleiksi.
Nämä uudet voimanlähteet helpottavat elämää vuonna 1960.
Uudet lämpökäsitellyt metalliseokset kuten beryllipronssi palvelevat täydellisesti voimanähteissä.
Isot teleskoopit näyttävät avaruutta paremmin mitä ihmiset näkivät taivaalta vuonna 1939.
Syöpä- ja polioparannuskeinot ovat pidentäneet ihmisen ikää samalla,kun naisen iho näyttää täysin rypyttömältä 75-vuotiaana.
Arkkitehtuurissa ja lentokoneteollisuudessa ollaan edetty valtavalla harppauksella kevyiden,palamattomien ja vahvojen soijapapumuovien käytössä.(Henry Fordin kuningasajatus)
Talot ovat kevytrakenteisia,kauniita ja helposti muunneltavia ja elektroninen mikroskooppi näyttää melkein kaiken paljailla silmillä näkemättömän..
Jokaisella työrintamalla Amerikassa v. 1960 tiedetään,miten saadaan kansalaisistakin ulos parhaimmat energiapotentiaalit.
Fiksuimmat pääsevät parhaimpiin oppilaitoksiin koko maassa.
Useimmat ovat kiinnostuneita elämästä,maapallosta,itsestään sekä paremman maailman rakentamisesta.
Politiikka ja yleinen tunteiden purkaileminen kylläkin tulee hidastamaan kehitystä v. 1960.
Mutta nämä esteet tullaan ylittämään sitkeällä kärsivällisyydellä v. 1960."
Illalla suuren ilotulitusjuhlan jälkeen Tulevaisuuden laguunilla vierailijat olivat uupuneina pakkautuneet tummanpunaiseen "newyorkilaiseen" ja matkasivat sankassa ulosmenoliikenteessä Howard Beachiä kohti.
Issy-setä lupasi Jussille viikolla toisen vierailukierroksen messualueelle ainoastaan kaksistaan miesten kanssa
Fammun lukiessa takapenkillä Life-lehden tulevaisuuden ennustuksista,missä melko optimistisesti science fictioniin tottuneille jenkeille tarjottiin lisäutopiaa,Jussi syventyi ostamaansa Flash Gordon-sarjakuvalehteen omaan tulevaisuuden utopiaansa.
Fammun ollessa syventyneenä vuoden 1960 maailmaan Flash Gordon vei Jussin mielikuvituksen vuoden 2560-maailmaan.
Aiemmista sarjiksista hän oli lukenut ,että Mongo-planeetta oli uhannut törmätä Maapallon kanssa jo vuonna 1934.
Yalen yliopistosta valmistunut poolopelaaja Flash Gordon ja hänen kaunis tyttökaverinsa Dale Arden oltiin kidnapattu hullun neron tohtori Hans Zarkowin avaruuslentoalukseen.
Jussi ei ollut aivan varma oliko Dalen sisko se kuuluisa Fammun päivä-ja yövoidepurkkien Elizabeth Arden.
Silti Flash ja Dale sekä tohtori Zarkow matkasivat maasta Mongoon,tohtorin ihmeellisesti parannuttua hulluudestaan ja havaittuaan laskuvirheensä,ettei Mongo törmäisikään Maan kylkeen..
Tiedettyään.että kotiväki Maassa oli nyt turvassa Flash,,Dale ja tohtori eivät olleet varmoja maailmankaikkeuden tulevaisuudesta,koska Mongoa hallitsi mantelisilmäinen ja keltaihoinen Ming Armoton,joka oli syntynyt kosmokseen 30-luvun alussa Maapallon keltaiseksi vaaraksi.
Mongo-planeetalla Flash joutui alinomaan sensuellien mongolaismimmien suosion kohteeksi ja samoin Mingin umpikerojen agenttienkin tähtäimeen.
Siitä huolimatta Flash pysyi uskollisena Dalelleen ja Yalen pooloklubille.
"Täma on Kuoleman testamentti,jonka vain urhot,joidenka ihanteina olivat reilu peli sekä urheilutoveruus,voivat voittaa!"..olivat Flashin mottona
Ihmetysten hämmästykseksi sarjakuvan lopussa Flash,,Dale ja tohtori Zarkow pakenevat Mingin romuksi ammutusta avaruslinnakkeesta viholliselta evakuoidulla avaruuspanssariraketilla.
Sillä nämä hyökkäsivät Mingin päämajaan ja Zarkowin keksimä salainen ase teki Mingin pääkonttorista pelkkiä atomeita.
Mutta Ming oli muutamaa minuuttia ennen hyökkäystä lähtenyt tarkastuslennolle vartiopaikaltaan ja juuri,kun hän oli astumassa rakettialukseensa,eräs upseeri oli huudahtanut:
--Katsokaa Ylhäisyytenne...päämajamme...!
Jussi pani sarjakuvalehden sivulleen autonpenkille vanhojen rouvien nuokkuessa päät nytkähdellen Issy-sedän kaasutteluista ja jarrutteluista liikennesumassa.
Jussilla oli sylissään pino muita sarjiksia,missä piileksi Phantom alias Mustanaamio raidallisissa uikkareissaan trikoittensa päällä ja jonka rosmonaamion silmäaukoista ei näkynyt pupilleja vaan mustat Bermudan kolmiot.
Jussista Mustanaamiota ei sen äiti Mrs.Phyllis Phantom koskaan ollut opettanut aluhousujen jalkaanpanossa tai sitten se on yhtä hajamielinen kuin Clark Kent Teräsmiehenä ja se Hämähäkkimies eli Spiderman....kaikilla kalsarit pöksyjen päällä.
Mustanaamio silti ei koskaan esittänyt rosmoa ja sillä oli kaverinaankin susikoira,aivan kuin kotikauppalassa naapurin hellatehtaan vanhalla juopolla vartiomiehellä Lindströmin papalla,joka öisin kävi kierroksillaan vanha saksanpaimenkoira mukanaan ruuvaamassa vartiokellojaan valimon seinistä joka täystunti...jos muisti humalassaan..
Lopuksi ennen silmäluomiensa umpeentumista Jussi selaili Mandrake-sarjista,jota Suomessa luettiin Taika-Jiminä.
Sillä oli mustapolkkatukkainen tyttökaveri Narda,joka kovasti muistutti ohuin punahuulin mykkäkuvien Louise Brooksin Lulua.
Sitten Jussi nukahti mummojen väliin ja näki unta,miten hän Flash Gordonin kanssa lensi Pan American Constellation- rakettikoneella äänivalleja rikkoen kohti Helsinkiä ja uutta Malmin rakettitukikohtaa kohti.
Jussi oli New Yorkin vierailullaan kaverustunut Babs-tädin mustaan atlantalaisen puutarhurin Scott Stewartin kanssa Queensin Howard Beachin asuinalueen bungalowissa ja oli kuullut tältä selkäpiitä karmivia sekä jännittäviä tarinoita mustien orjien elämästä Georgiasta sekä Alabamasta.
Oikeastaan Scottin kertomukset käsittelivät tämän vuosisadan alun poikavuosia,jolloin nälkäänsä tämä oli salametsästänyt pussikarhuja
Howard Beachin keittiössä Fammun,Babs-tädin ja Issy-sedän mentyä Manhattanille sosieettitapahtumiin,Jussi istui Scottin ja tämän paksurunkoisen Bess-vaimon seurassa.
Bess oli talon pyykkäri ja kokki,Scott taas autonkuljettaja ja talonmies.
Bess tarjosi Jussille aina iltapalaksi omenapiirasta ja kylmää maitoa jääkaapista Scottin lataillessa maissipiippuaan Half and Half-piipputupakkapussista.
Tiskipöydän päältä Zenith-radiosta kuului etelävaltiolaista bluesia,Scottin raskaiden työkenkien sotkiessa ja vatkatessa pöydän alla tahtia.
Scott oli säätänyt radion kanavanvalitsimesta päälle Atlantan AWRN- keskiaaltoaseman (Atlanta Wireless Radio Network),mistä iltaisin puolikahdeksalta kuului aitoa kotiseudun neekerijatsimusiikkia.
Jussi muisti hyvin yhden iltakeskustelun Stewartien kanssa:
"Piipunlatauksessa Scott puheli Jussille:
--Ya boy...we ain't go fishin' tonight,cos my old pal Dudley 'cross de street wants me to play poker wid him..
--Ya know..we men need sometime freedom from dem women folks..
--Dere ain't much free time here in Queens 'xcept some fishin' in Jamaica Bay..
--As young boys in Atlanta we went huntin' possum late night..
--Dat was when Teddy Roosevelt was our president...
--He was a true outdoors-man who loved prairies ..a tough man on horseback..
--Dis Franklin is a cripple..but a better statesman ...
--Here in Jamaica Bay dere ain't no possum,ya cain't even tree one,cos dere ain't no trees..only reeds..
Bess-täti pyyhkiessään tiskipöytää kuivaksi rätillä sanoi väliin:
--Why ain't ya show de boy dem birds in your lock?
--Mighty handsome doves ya've got in de shack!
Scott piippuaan ladatessaan vastasi:
--Tomorrow..Bess..Ah says..tonight is our poker night..!
Bess laukaisi takaisin:
--Braggin' about your possums...
--Dem were 'xtinct hunnert and fifty years ago..when blacks and whites were runnin' each oder down eatin' each oder..throwing jewel rocks at and birdskinnin' horses wid dem bare teeth!"
Keittiön verkko-oven läimähtäessä Scottin perässä kattotuulettimien siipiin tarttuivat Scottin piipputupakan savulonkerot,jolloin Jussi ja Bess jäivät kaksistaan.
Bess otti Jussia käsivarresta ja ohjasi pojan olohuoneeseen käskemällä tätä istumaan Issy-sedän laiskanlinnaan.
Bess kävi napsauttamassa ison RCA-television päälle sanomalla pojalle:
--Heard at Sally's Diner Hopalong Cassidy's ridin' tonight in television..
--Ah've got some laundry to load in de wash-machine..
--Ya boyo..make yourself comfortable and watch television tonight...
Talon takaa pyykkihuoneesta kuului Bessin ellafitzgeraldimaista kolaoratuurilaulua Maytagin pulsaattorikoneen surinan läpi.
Jussi oli kuullut radiosta uuden mustan laulajattaren soololevyn Tisket a Tasket..I lost my yellow Basket.
Aluksi Jussi luuli kuulevansa pyykkihuoneesta Gershwinin jazzoopperaa Porky ja Bessiä,mikä Issy-sedällä oli aina soimassa gramofonissa.
Sitten laulu muuttui hartaaseen negrospirituaaliin:
--Ah've found a Friend in Jesus,
He's everything to me,
He's the Lily in the Valley,
He's the One who's set me free.
A Wall of Fire about me,
Ah've got nothing now to fear,
He's the Lily of the Valley,
And Ah'll always have Him near!
Jussista Bessin koloratuuriääni kuulosti sata kertaa paremmalta kuin kotiseurakunnan kirkkokuoron alttosopraanon Niinivirran Kunigundan virsisoolo.
Joka lauantai-ilta Jussi kuuli naapurikorttelissa sijaitsevan puukirkon sakarstissa pidettävistä rukoushuoneyhdistyksen kuoroharjoituksista Kunigundan koilotuksen.."Oi Herra luoksein jää",kanttori Blombergin säestämällä polkiessa nahkapohjaiset lakerikengät urkuharmoonin polkimilla lipsuen.
Pappilan talkkari sekatyömies Laine oli kerran sanonut,että Kunigunda tykkää aina joikaa sitä vanhojen piikojen iltavirttä.
Besskin näytti hyräilevän samantapaista kaipuuvirttä "Ah'll always have Him near".
Pesuhuoneen rumpukuivatin alkoi surisemaan kovalla jytinällä Jussin pelätessä masiinan kävelevän pian leijonantassuillaan pyykkihuoneesta pihalle..
Bessin ääni kuului kovempana jyrinän läpi,mutta jazzoopperan sanat olivat muuttuneet kotikauppalan Keskuksen talon apteekin lääkepulloetikettien latinaksi :
--Tantum ergo sacramentum
Venerum Cernui
Et anticum documentum
Novo cedut retui;
Praestet fides supplementum
Sensuum defectui
Genitori,Genitoque
laus et jubilatio..
Salus,honor,virtus quoque...
Sit et benedicto
Procedenti ab utroque
Compar sit laudatio,
Amen
Jussi kilpalauloi olohuoneen puolella piruillen Fammun vanhasta herbaariosta,lääkärikirjasta ja luonnonopin kirjasta oppimasta latinasta:
--Spiritus Fortis
Gummi Arabicum,
Pimpinella Saxifraga,
Taraxacum Officinale,
Lupus lupus,
Linjabus,omnibus,
Et Finito
Aamen Plottis!
------------------------------------
 |
| 1939-40 New York World's Fair Poster |
--Well,well...det är länge sen vi har sett varanda...
--Var det trettifyra när vi besökte Finland med Issy?
Babs sitten huusi talon pääovelle:
--Issy..Issy..come over here..my sister has arrived with our grand nephew!
Pieni,pyöreä,kalju ja sarvisankasilmälasinen mies havaijinpaidassa alkoi astella liuskakivilaatoilla taksille,väistelemällä nurmikkosprinklerien suihkeita .
Issy suuteli juhlallisesti Josefinan silkkihanskalle kuin hovikoketeeraaja taputtamalla samalla vasemmalla kädellä Jussin valkoista otsatukkaa.
--Welcome..welcome Fina to our humble dwellings!
Issy toivotti Fammua ja kääntyi puhumaan alas Jussille,joka yritti irroittaa päätään sedän käsikupin otteesta:
--A real Viking..aren't you Johnny boy?
--Last time I met you..you were the size of a coctail shaker..four or five years old..
--Do you have similar Finnish SISU as I've read in Life magazine about Finnish toughness or persistance?
Jussi otti takintaskustaan punaisen Sisu-pastillirasian tarjoamalla sitä Issy-sedälle ja sanoi:
--Buy one..take one!
--Is your Dad Jewish!
Issy-setä kysäisi hämmästyneenä.
--With that skill you should start your own business here in New York!
Musta puutarhuri ja irlantilaiskuski nostivat yhdessä Fammun painavan matka-arkun jalkakäytävälle.
Fox oli seurannut sivusta skandinaavi-juutalaista keskustelua ja pienessä virneessä Fammun maksaessa 10 taalan setelillä taksan lausahti puolikuiskeella:
--Thank you Ma'm..but as my advice..never go to East Harlem or thereabouts where that gentleman has lodged in Lower East Manhattan...
--Stay away from their joints and places,where they play their goddam guitars and drink beer outa paper bags.
--Stay away from their kitchens because they wouldn't think twice about pissing in your coffee.
--They piss in the coffee urn that is being sent for lunch and you never guess for one second you are drinking Puerto Rican piss..
--Good Day and Cheers Ma'm and enjoy your stay in Nuu Yoik!
Taksin keltaisen kuomuperän häivyttyä Peninsula Boulevardille,musta puutarhuri oli käynyt hakemassa autotallista kaksiaisaisen varastokärryn ,johon tämä taidolla kiikautti matka-arkun.
Jussi halusi jelpata kärryn työntämisessä autotalliin,mistä johti ovi talon keittiöön.
Puutarhuri ilahtuneena nuoren miehenalun avuliaisuudesta esitteli itsensä:
--Call me Scott..or Uncle Scott!
--Do you know how to fish?
--Ah've got a small dinghy over there down the beach..
Scott lisäsi viittoillessaan mustalla kädellään Grassy Bayn aallokkoon ja Jamaica Bayn saarille päin .
Yhdessä pari työnsi kärryllä matka-arkun autotalliin.
Jussi oli saanut uuden ystävän Setä Scottin.
 |
| 1939 Chrysler New Yorker |
Babs-täti ja Issy-setä olivat adoptoimassa poikalasta,josta myöhemmin leivottaisiin Weissgerberin turkisliikkeen jatkajaa Manhattanin Garment Districtillä.
 |
| 1939 Chrysler New Yorker |
Päivää Jussi oli odotellut innolla jo RMS Queen Maryllä,koska Fammu oli luvannut hänelle visiittiä New Yorkin-maailmannäyttelyyn Flushing Meadowsin 216-eekkeriselle näyttelyalueelle.
Näyttelypaikan sijainti oli Queensin lounaisosassa,jonne Howard Beachistä pääsi suoraan Woodhaven Boulevardilta kääntymällä Horace Harding Boulevardille.
Autohulluna Jussi tiesi melkein kaiken Issy-sedän uudesta Chrysleristä.
Tämän komean "Kraisun" oli muotoillut Ray Dietrich. Auton ajovalot oltiin upotettu lokasuojiin ja sen tynnyrimäistä takakonttia oltiin kavennettu alakärjestä tasapainottamaan etumaskin pystyjä kromitankoja.
Molempia etu- ja takalokasiipiä oltiin pidennetty virtaviivaisemmiksi..
Koko komeutta kuljetti kuusisylinterinen ,231.5-kuutiotuumainen ja 105-hevosvoimainen moottori.
Koti-Suomessa marsalkka Mannerheimillä oli melkein ihkasamanlainen musta Chrysler Imperial...
 |
| Marsalkka Mannerheimin 1939 Chrysler Imperial |
Setä ajoi Queensin nähtävyksiä näytellen pitempää reittiä Shore Parkwaytä pitkin,mikä myötäili Long Islandin rannikkoa Coney Islandin kautta Brooklynin sillalle ja sieltä suoraan Manhattanin Broadwayn alkupäähän.
Issy ohjaili aamuliikenteessä Times Squarelle,mistä Jussi bongasi heti sinineonvaloisen Chevrolet-mainoksen,mikä vilkutti valkoisia kirjaimiaan reunavalojaan.
 |
| 1937 Times Square with Father Duffy |
Babs-täti muisteli silloin sodan alussa,kun Broadwayllä pantiin palamaan uudet Edisonin valomainokset,joidenka valolamput vilkkuivat kuin hopeatarjottimilla.
Silloin elettiin sitä paksun presidentti Taftin aikaa,mutta Babs-täti halusi vielä puhua Teddy Rooseveltin veljentyttärestä Eleanorista,joka joutui häpeämään ja kärsimään miehensä Franklin Delanon uskottomuudesta ja syrjähypyistä.
Franklin palveli silloin sota-aikana Yhdysvaltojen laivaston apulaisattasheana.
 |
| Eleanor nuorena |
 |
| Franklin ja Eleanor Campobellon huvilalla 1904 |
"Eleanorilla oli ollut sydämessään epäilys siitä,että Franklinillä oli avioliiton ulkopuolinen suhde.
Franklin oli juuri saapunut Ranskasta laivaston asioista.
Katy, Babsin vanha ystävätär oli oli tullut hakemaan Eleanoria ja poikia umpi-Rolls-Roycellaan ajelulle.
Rolls-Royce Silver Ghostin takapenkille ahdettiin pojat sekä rouvat, shafööri-Kennedyn ajaessa edessä katottomalla etuistuimella.
Elliott,Eleanorin vilkas poika oli matkalla saanut irroitettua bakeliittisen ikkunaveivikahvan ovesta ja pistänyt sen salaa taskuunsa..
Rouvat keskustelivat takapenkillä Douglas Fairbanksin ja Mary Pickfordin suhteesta ja miten pariskunta oli matkannut maata ristiin rastiin myymässä sotaobligaatioita.
Lisäksi nämä juttelivat perheidensä lapisluvusta.
Eleanor kertoi Katylle nukkuvansa eri makuuhuoneessa kuin Franklin, kerrottuaan miehelleen.ettei ole enää hänen naisensa.
Franklin oli tapaillut sihteeriään neiti Merceriä ja kirjoittanut Eleanorille perheen Campobellon kesäpaikasta,että hän ottaisi sihteerinsä mukaan pikakirjoittajaksi Harper's Ferrylle.
Babs tällä ajomatkallaan Katyn kanssa halusi tavata parin oikein rysän päältä.
Kennedyn lopulta paikoitettua Harper's Ferryssä Rollsin yhden tammen alle,pojat menivät leikkimään Baltimore-Ohio-Burlington-radanvarteen ja potkimaan siinä sivussa poikien lailla kissanhäntiä nurin .
Rouvat istuivat tammen alle levitetyllä huovalla nojaamalla pulleisiin silkkityynyihin keskustelemassa ajankohtaisesta naisasiasta.
Katyn venelakki muistutti Babsia Englannista,missä hän oli käynyt Franklinin kanssa kuherruskuukausmatkalla.
Lakki kyllä näytti vanhemmalta kuin Katy.
 |
| Amerikkalainen piknikki 1910-luvulla Juhart 2005 |
Yhtäkkiä pojat juoksivat huohottaen paikalle.
Baby John ja Elliot huusivat yhteen ääneen:
--Me nähtiin isä meidän Lincolnissa!
--Se ajoi juuri pois!
--Mitä tarkoitat,Elliot?
Eleanor kysäisi ihmeissään.
--Mihin isä ajoi?
Baby John kysyi.
--Isä katsoi meihin päin ja ajoi sitten pois.
--Nyt riittää,pojat !
Eleanor huusi.
--Ette varmaan nähneet kunnolla!
--Mutta isän auton ikkunat olivat ihan sumussa siäpuolelta ja me koputettiin ikkunaan!
Elliot intti.
--Sitten isä löi päänsä kattoon ja kampesi ikkunan kiinni..ja ajoi sitten pois!"
 |
| Presidentti Franklin D.Rooseveltin 1939 Lincoln Sunshine Special |
Harper's Ferryn tapauksen jälkeen Franklin ei pystynyt enää ajamaan autoa saatuaan poliohalvauksen Campobellon huvilalla.
Fammu oli lausunut väliin,että siinä sai paha palkkansa ja toivottavasti Franklinin kolmaskin jalka halvaantui.
Kaikki naistenlehdet kuten Harper's Bazaar ja Vanity Fair (Turhuuden markkinat) jaksoivat jauhaa tapauksesta maassa,missä oltiin totuttu pitämään perheiden sisäiset asiat privaattina.
Kuuluisa juorutoimittaja.paksu ja kalkkunaleukainen Elsa Maxwell pääsi uranuurtajaksi lentäville juoruille vasta Franklinin tultua presidentiksi.
Elsan radiopaljastukset tulivat melkein yhtä suosituiksi kuin presidentin takkaradioporinat.
Erikoisena yhteensattumana oli ,että Henry Fordin Edsel-pojan vaimon nimi oli myös Eleanor.
Vuonna 1921 Franklinin toivuttua poliostaan, tukiraudat apuna jaloissaan hän pystyi ajamaan vanhaa T-Fordia presidentinvaalikampanjansa aikana käsikontrolleiden avulla Warm Springsissä Georgiassa,missä hän tapasi Edsel Fordin yhdessä gaalaillassa.
Franklinille täydellisenä yllätyksenä Edsel Ford ojensi Franklinille 25.000:n dollarin shekin vaalirahoitukseksi,molempien Eleanorien halaillessa toisiaan taustalla.
Kumpikaan Eleanor ei kuulunut autoileviin naisiin.
Siitä huolimatta Yhdysvalloissa elettiin vuonna 1939 huoletonta kabriolettielämää ilman suurempaa sodan uhkaa.
Autoissa nautittiin ajosta, bourbonista,elokuvista ja naisista.
 |
| 1937 Packard 150 Convertible Coupe |
Auton lempinimi oli Tsaarinna.
Kuvaus tapahtui Manhattanilla aamutunneilla samana päivänä ,kun Weissgerberit,Fammu ja Jussi olivat ajamassa Manhattanin kautta Flushing Meadowsille Queensiin.
"--Rakastan tätä autoa.
Russ oli sanomassa.
--Tarkoitan ihan oikeata rakkautta!
--Tämä ei ole mitään vouhotusta.
--Me ei kyllä odotettu sellaista sinulta koskaan!
Chris vastasi väliin.
Haluan tehdä siitä oman mekaanisen rakastajattareni.
--Totta puhuakseni en halua säikäyttää teitä siitä,että käyn ihan kuumana sen vaihteiston suhteen!
--Joskus en ole ihan varma onko minulla kaikki ruuvit päässä tallella.
Chris huokaisi.
--Koska olen sellainen currilaattori toden puhuakseni.
--Mitä sinä oikein puhut?
--Vaadin heti vastauksen!
--Voi Jeesus sentään,kun olet torvi Virdon ja vielä viiden ällän ylioppilas!
--Se tarkoittaa latinaksi kärrynpalvojaa!
Russ huudahti banjo-ohjauspyörän kromattuja pinnoja naputellessaan kämmenpohjallaan.
---Jeessöörr--kun olen liukumassa vanhalla Tsaarinnalla tunnen olevani yhtä vastustamaton kuin Gary Grant.
Chris kääntyessään Nancyn puoleen sanoi:
Tiesin,että Harvard pilasi sen!
--Mutta..enkös olekin mielestäsi vastustamattoman näköinen...mmmmmmfff!?
Olimme juuri lähteneet Seilerin Ten Acres-ravintolasta tanssimasta Gene Krupan tahtiin ja nyt ajeltiin jossain Framinghamin hotellin eteläpuolella.
Minulla ei ollut hajuakaan,missä oltiin eikä Russkaan tiennyt.
Alan kuulla ääniä etupenkiltä ja penkinjousien kitinää sekä rytmisen liikkeen kitkuntaa,kiihtyvää hengitystä ja erittäin pehmeätä vaikeroimista.
--Kuumaa ja raskasta.
Ajattelin keskityskykyni häiriinnyttyä
Chris ei ollut muiden tyttöjen kaltainen---viileä ja varautunut sekä varovainen.
Sillä oli jotain rajatonta avoimmuutta elämää kohtaan..jotain nostavaa intohimoa keinuvassa kävelytyylissään,kullanvihreiden silmien tanssia ja laskelmointia...
Se halusi Russia.
--Voisiko se olla totta?
--Olivatko ne itse....?
Jotenkin niiden seuraaminen heitti minut intohimoiseksi..
Peitin Nancyn näkymättömät kasvot suudelmaryöpyllä ja aloin kihnuttaa reidenväliä hiljaisessa huumassani.
 |
| 1937 Packard Interior with Banjo-steering-wheel |
--Sukkaliivikö?
--Tietty!!
Kysymyksenä oli vain miten voisin avata sen ja muutamalla haparoivalla yrityksellä pystyin aukaisemaan sukan ja rullaamaan sukkaliiviä ylöspäin..kunnes pääsin sisään.
Se oli sisällä...kouriessani kömpelösti jossain pienessä kaartuvassa ontelossa,vaikka siellä tuntui olevan joku toinenkin---Herra Jumala sentään!!---este,jokin harsomainen ja pitsinen kangas.
Nancy hengitti nyt kiihkeästi kehon litistyessä kovana kämmentäni vasten.
--Olin siellä!
Huohottaen ja puolihuimauksessa haarukassani sykki jokin kivuliaasti ja aloin ajattelemaan,että jotain saattaisi tapahtua sittenkin,vaikka kaikki tuntui uskomattomalta.
Sivutaskussani jossain oli kondomi,jonka olin ostanut mahdollisen tapahtuman varalle.
Aloin ajattelemaan sitä yhä lisääntyvässä mielipahassa.
--Miten pirussa et pannut sitä jo päälle tytön näkemättä?!
--Miten se taikuri Houdini itse olisi voinut taikoa sen päälle?
Mieleni oli karkaamassa unohtaessani melkein,että tällaisessa tilanteessa piti suudellakin oikein intohimolla.
Ajattelin samalla Dalia,joka aina kävi ostamassa tuoreita kondomipakkauksia heittämällä taskustaan vanhat metsään.
 |
| Girl Cruising in 1950s Juhart 2004 |
Huusin sille kerran.
--Etkä ole edes käyttänyt niitä kertaakaan!
--Se on vähän niin kuin armeijassa,George..
Hän oli katsonut minua viekkaansa silmät viiruina..
Dal oli nainut useatakin naista---kahta collegetyttöä,yhtä tarjoilijatarta ja yhtä kenkäkauppiaan muijaa.
Toisin kuin Jean-Jean hän kuvaili aktinsa pikkutarkasti.
--Ehket tarvitse niitä pitkään aikaan..mutta tilaisuuden tullessa pitää olla valmiina.
--Tajuatkos sinä,mitä tarkoitan?!
Nancy puristi minua nyt tiukasti ja näytti tykkäävän suutelemisesta.
Me suudeltiin niin kauan,kun henki loppui ja Tsaarinnan matala kangaskatto peitti meidät rakkauden aavikon beduiinitelttana.
Oli mahdollista,että nyt se voisi tapahtua.
--Miksei?
Ja olimmehan omasta mielestämme aikuisia ja haluttiin kovasti toisiamme,ajan valuessa sormiemme välistä timantinpölynä.
Nyt oli sopiva hetki vallata se maaginen mysteeri.
Jean-Jean oli lainannut Russille Tsaarinnan illaksi.
Olimme jo ylittäneet puolet opiskeluajasta ja pärjänneet melko hyvinkin,ottamalla huomioon sen,että halusimme joskus juhliakin.
Aiemmin illalla olimme vieneet tytöt katsomaan leffassa Gary Grantin ja Joan Fontainen Epäilys-filmiä,mikä oli sellainen hienostuneempi "kumpi oli murjaaja"-kuva,josta pidimme ja sen jälkeen ajettiin yhteen Battery Parkin North Endin-raflaan,jonka Russ tunsi ja sen nimi oli Monte's.
Sen omistaja näytti kaluunoissaan aidolta meksikolaiselta kenraalilta tarjoillessaan itse mahtavat Spaghetti Vesovio-annokset suurissa sinisissä posliinikulhoissa.
Syönnin jälkeen seurue puhui päivän politiikasta,kuten Joe Kennedyn nimityksestä Lontoon suurlähettilääksi ja natseista.
Tom Dorseyn orkesteri "Sentimental Swinggentlemen" päästi lavalat saippuamaista ääntä ylhäältä Astor-hotellin katolta Manhattanin yläpuolelta.
Sitten saippuamaiseen ääneen tuli mukaan pasuuna täyteläisenä ja yhtä uneliaana kuin porukkamme illan juhlinnasta.
Parisenkymmenen minuutin perästä olin onnistunut kantamaan Nancyn puoliveltossa asennossa Packardin vihreänahkaiselle penkille.
Vasen käteni oli kuoleutunut kantamisesta enkä voinut vetää sitä pois alta saamatta mistään tukea.
Käteni oli selvittänyt tieltä muutaman kangaskerroksen ja päässyt tiettyyn pisteeseen haarojen väliin,missä jokin tuntui paisuvan.
Nancy tyrkkäsi käteni hiljaa sivuun.
Siirsin sen takaisin Nancyn mutistessa---Ei George..Ei!..mutta tällä kertaa käteni pysyi sisällä.
--Rakastan sinua!
Kuiskasin huulteni liikkuessa hänen sievän pikkuisen korvan päällä.
--Oh..olet niin kultainen!!
--Niin minäkin haluaisin...
Nancy ei sanonut muuta liikahtaessaan pikkuisen allani---oliko se vastarintaa vai myöntymistä---en voinut eläissäni kertoa..
Käyttäytymiskoodi,mitä kunnioitimme niinä rakkaina ja kuolleina päivinä määräsi,että poika voi mennä niin pitkälle kunnes tyttä estää pelin.
 |
| US 30 |
Jos hän on kiltti poika,tyttökin käyttäytyy kiltisti.
Mutta Russin kanssa olimme tehneet sopimuksen.
Oli pareja,jotka menivät niinsanotusti loppuun saakka nauttimalla käsittämätöntä kunnioitusta keskuudessamme.
Ja tietysti Jean-Jean--maailmanmies ja aina voitokas Jean-Jean!
Hänen savunharmaat silmänsä kiilsivät hiljaisessa huvittuneisuudessa.
--Yhteiskunta vaatii sitä!
--Naiselle on luonteenomaista vastustella ja miehen pitää voittaa sellainen
--Se on kuin sellaista liittymistä kuten muutamissa tanssimuodoissa.
--Pinnan alla piilee sellainen rituaali,että tyttö haluaa sinun lempiä..se haluaa sitä yhtä paljon kuin sinäkin---ehkä vielä enemmän...."
 |
| Frank 1959 Juhart 2005 |
Radio Cityn mainosvaloissa esiteltiin uutta lultakurkkua,Bobby Socks-tyttöjen uutta idolia Frank Sinatraa Tom Dorseyn orkesterin pääsolistina.
Babs-täti kertoi Frankin olevan kotoisen Hobokenista,New Jerseystä ja nuori laihanruipelo mies on saanut enemmän suosiota ennätysajassa kuin toinen kuuluisa kruuneri Bing Crosby kymmenessä vuodessa..
Issy-sedän pysähtyessä punaisiin valoihin Lexington Avenuen ja 59th Streetin kulmassa Jussi näki,miten valkoinen kaksiovinen Packard-avoauto kiihdytti valoissa Cental Parkiin päin.
Samanlainen,vaikka musta Packard liikkui kotikauppalassa seurakunnan leipäautona hautausurakoitsija Faustilan ajamana .
Packardin Jussi tunsi happamannäköisestä kromimaskistaan,vaikka valkoisen avoauton kangaskaton sisältä kuului iloista naisten kikatusta.
Ennen kiertoajelulle lähtöä Issy-setä oli kysäissyt haluaisiko Jussi mennä Scottin mukana Chryslerillä autopesulaan,josta poika innostui suuresti.
Issy-setä oli juuri lopettanut puhelunsa sihteerilleen annettuaan neuvoja päivän toimista,koska päivä oli varattu suomalaisvieraiden viemiseen maailmannäyttelyyn..
Jussista oli ihmeellistä.että amerikkalaiset pomot kuten Issy-setä ajoivat itse töihin omilla autoillaan.Ilmeisesti vain upporikkaat miljonäärit kuljetetaan vihreälivreepukuisten shaföörien ajamana marmorisiin konttoreihinsa.
Scott Stuart kertoi olevansa silloin tällöin Babs-rouvan kuljettajana kampaamoon,manikyristi-pedikyristille ja supermarketiin, kutsumalla tointaan nimellä "Driving Mrs. Babsy".
Howard Beachin Gulf-aseman Drive-In Automatwash olikin pojalle näkemyksen arvoinen.
 |
| 3 MinuteDrive-In Car Wash |
Viitisen minuutin perästä auto ilmestyi hallin takaovesta ulos ja haalaripukuiset naiset ryhtyivät säämisköillä kuivaamaan peltejä ja kaksi naista syöksyi pölynimurisuulakkeet käsissä puhdistamaan sisältä istuimia sekä lattiamattoja.Tätä kutsuttiin "detailingiksi" eli viimeistelypuhdistukseksi..Imurinaiset vielä lopuksi pyyhkivät säämisköillä auton ootratut (woodgrained) ikkunakarmit sekä kojetaulun.
Issy-sedän viininpunainen newyorkilainen seisoi kymmenisen minuutin perässä hallin edessä aamuauringon säteissä selluloosamaali kiiltävänä pesunaisten väännellessä säämisköistä viimeisiä vesitippoja ämpäreihin.
 |
| Suomalainen Opelin pesijätär 30-luvulla Juhart 2011 |
Kiireisimmät ostivat lounasruokansa sellofaaniin pakattuna ruoka-automaateista,vaikka kadunreunoilta sai lämpimiä hotdogeja myyntikärryistä sekä Deli-baareista mitä ihmeellisimpiä kerrosvoileipiä.
Hätäisemmät kävivät pesemässä pyykkinsä Laundromateissa sekä Laundretteissa.
Kaikki autolla ajavat asioitaan Drive-Ineissä pankeista suutareihin ja elokuvista ravintoloihin.
Siksi kai Jussin Karl-Erik-isä kutsuikin amerikkalaisia läskiperseiksi eli lard-asseiksi,koskei Jenkkilässä osata kävellä enää korttelin välistä matkaa.
Kotikauppalassa autonpesu yleensä tehtiin kotipihoissa taikka sitten uuden Itäisen Siltakadun funkkismaisen Nobel-Standard- huoltohallin ja lankkuaidan välisellä betoniplaanilla.
Suomessa 30-luvulla ei tiedetty paljoakaan autoshampoista eikä autovahoista,puhumattakaan hiusshampoista.
Mäntysuopaa pidettiin puhtauden vertauskuvana kaikkialla oli se saunakylpy,matonpesu taikka lattian kuuraus.
Autonpesussa käytettiin läkkiämpäriä,johon kylmävesikraanasta laskettuun veteen juustorastimella taikka puukolla vuoltiin Mäntysupatangosta hiutaleita.
Fammukin ajatti sähkötehtaan Deluxe Fordin Sjöbackan huvilareissun perästä itäkauppalan Nobel-Standardille pesuun.
Isoäiti vihasi likaisia ja tomuisia autoja.
Yleensä Essolla oli yksi sivutoiminen miespuolinen autonpesijä,mutta aseman omistaja päätti värvätä yhden naispesijän eli autopyykkärin päätoimiseksi hallille,koska miestä tarvittiin rasvauksessa hallin puolella.
 |
| Pyykkärit Juhart 2012 |
Bensiiniaseman autonpesijän virka ei ollut vuottakaan vanha,kun Elli sai pysyvän viran huoltamossa..
Vuosikymmeniä Elli tunnettiin kauppalassa naiseksi,joka auttoi "huolimattomia" tyttäriä pulasta.
Moni vahingossa raskaaksi tullut tytönhupakko kävi pyytämässä Elliltä apua.
Hän piti tekonahkaisessa maitokaupan kassissaan pellavapyyhkeeseen käärittyä juustonraastinta,vaaleansinistä LUX-kasvosaippuatankoa sekä metrin pituista kumiletkua,missä oli kuminen pumppauspallo.Instrumenttiveskasta löytyi myös litran mittainen emalikannu,minkä pohjassa oli suulake kumiletkulle.
Tuttipullon lämpimän saippuaveden Elli pumppasi kannusta pelokkaan potilaan haarukkaan kotikäynnillään.
Salaperäinen toimenpide kesti kymmenisen minuuttia,Ellin käskiessä tyttöä pitämään käsipyyhettä haarukassaa tovin sanomalla häveliäälle potilaalle hyvästiksi:
--Huamenaamull sää voisi tuntte piänt alavattakipuu ja pikkase hurmet voisisi pillanttu pyyhkesse...ett lykkyy vaa tykö!
--Mult olsis saanu enskätten kortonkei tukkuhintta halval,ettei olsis tarvinnu huuhrella ihmise alkui ulos ruiskul ja sit ales likaviämärist!
Elli ei koskaan pyytänyt rahallista korvausta palveluistaan,mutta otti ilomielin vastaan varttikilon paketin hyvää pöönäkahvia taikka toppasokeripalan.
Praktiikkansa hän oli joutunut lopettamaan erään potilaan saatua ikävän kohtuinfektion..
Poliisit kävivät pidättämässä Ellin ja hän sai yhden vuoden vankilatuomion puoskaroimisesta eli laittomasta abortoinnista.
Praktiikkavälineet menivät valtiolle ja Ellin vapaudutta Hämeenlinnan naisvankilasta hän pikaisesti sai paikan autonpesijänä Essolta.
Monet autoilijat kehuivatkin,ettei parempaa alustanpesijää olla koskaan nähnyt kauppalassa.
Elli osaa ronkkia alustat juuriharjalla yhtä puhtaaksi kuin pikkuvauvan pyllyn.
 |
| Ellin kaffehammasta kolottaa Juhart 2005 |
 |
| Nisse autontankkaajana Juhart 2004 |
Tehtaan ollessa kiinni kesälomien ajan heinäkuussa sähkotehtaan tirehtööri antoi Fordin kuljettajineen vanhan rouvan käyttöön.
Fammuhan omisti suuren pinkan sähkötehtaan osakkeita ja jo perimänsä Fjalar-vainaan osakkeet ylittivät yli 50%-tehtaan omistusosakkeissa.
Fammun ajot kyllä keskittyivät viikonloppuihin,jolloin Paavo joutui kesälomaltaan pyöräilemään Toijalanmäestä alas sähkötehtaan talleille Tehdaskadulle hakemaan auton ajoon.
Paavo oli hiukan kahnannut ekstra-ajoja vastaan kesäloman vieton takia,mutta myöntyi tiedettyään vanhan rouvan maksavan hyvän riksan ajoista.
Mickelssonien pihalta löytyi apureita autonpesuun Paavolle liikaakin korttelin pojista.
Jussin velipuoli Mickelssonin 5-vuotias Nils eli Nisse löydettiin kerran tankkaamasta puutarhaletkulla tehtaan Fordia Paavon ja Jussin ollessa kutsuttuna Fammun keittiöön Siiri-sisäkön kiehauttamille pöönäkahville autonpesun perästä.
Nissen yleensä toi Fammun hotteisiin Jussin isän toinen Alina-vaimo eli Jussin äitipuoli,kun tämä Karl-Erikin kanssa meni viikonloppuisin Kemiönsaaren rakentamaan kesämökkiä.
Nilsin tankkaustemppu tuli kalliiksi ja vesilastinen Ford piti hinata Automyynnin hinausautolla Hämeentien korjaamolle,missä auton polttoainetankki ja kaasutin piti irroittaa ja puhdistaa vesibensiinistä.
Paavo oli jälkeenpäin naureskellut tapausta,vaikka oli saanut sapiskaa sähkötehtaan johtajalta laiminlyönnistä.
Tapahtumapaikalla hän ei kyllä veistellyt vitsejä kasvot punaisina Fammu kiikuttaessa Nilsiä korvanlehdestä keittiöön ja läksyttäessä kuljettajaa kelvottomaksi lapsenlikaksi.
Myöhemmin Paavo oli kertonut tapauksesta kauppalan pirssimiehille Lydmanin kahvilassa ja että asevelvollisena palveltuaan Turun Ruissalon lentoasemalla ilmavoimien mekaanikkona yhden Junkersin tähtimoottoriin asennettiin vesiruiskusysteemi,missä lääkärin piikkiruiskun neulalla ja sähköpumpulla ruikittiin kaasuttimen uimurikammioon vettä nousulähdössä.
Systeemiä käytettiin etenkin lentoon lähdössä maksimitehon saamiseksi.
Plussapuolena vielä oli ruiskurtuksessa,että tähtimoottorin nokeutuminen saatiin melkein minimiin..
Eräs taksimies oli nauraa röhöttänyt Paavon jutuille sanomalla:
--Jos toltaval o asjan lait,niimmääki seuraava Noopelin tankkaukse sijast kippaa saunakauhal Plimoutin tankkii vesirännikorvost oikket sarevet iha piripintta ast!
--Mää voisi sit lenttä pirssil vaik Timpuktuu ast hakemaa lakunaamassii laulamaa hoosianna ton kirkonmäjel hyväst vesitaksikuljetuksest!
 |
| Suomalainen Standard-Esso-asema 30-luvulla |
 |
| 1939 NY World's Fair. FoMoCo building.Road of Tomorrow. |
Kesäkuun 17.päivä 1939
----------------------------------------------------------------
Fammu ja Babs-täti kikattelivat takapenkillä kuin koululikat Issy-sedän ohjastellessa New Yorkeria Flushing Meadowsin maailmannäyttelyn laajalle parkkialueelle.
Kikatuksen syynä oli Fammun lausunta maailmannäyttelyn kolossiaalinen betonirakennelma Tylon ja Perisphere,jotka suippokärkisenä tornina ja pyöreänä pallona olivat saaneet Fammun kehaisemaan,että ne panivat fallissymbooleina muistelemaan Fjalar-vainaata,jolta oltiin leikattu toinen kives pois.
Babs-täti oli ruotsiksi kehaissut ,ettei se Issynkään miehinen komeus näytä kuin pieneltä champignonilta juutalaisella tavalla trimmattuna.
Jussista mummojen puheet kikatuksineen kuuluivat johonkin Turun ruotsalaisen tyttölyseon huussintakaisiin hihittelyihin.
Samanlaista ,vaikkakin puolirivompaa praattaamista hän oli kuullut kauppalan kauppatorin kalamyyjämummojen hampaattomista suista lahnalaatikoittensa takana.
Ilmeisesti hienot rouvat viittasivat yhteiseen yhteiskuntaluokista riippumattomaan rakkaaseen asiaan.
Issy-setä oli kysäissyt auton ovia lukitessaan rouvilta,mikä nyt niin kovin naurattaa,johon Fammu oli vastannut:
--Only Great Balls of Fire!
 |
| Tylon and Perisphere |
Jussi Ford-miehenalkuna tiesi,ettei moisilla rampeilla oltaisi uskallettu ajella 1938-malleilla,joita joutui hillitsemään vanhoilla vaijerikäyttöisillä jarruilla.
Uusiin 1939-malleihin Edsel Fordin painostuksesta oltiin asennettu Lockheedin nestejarrut.
Henry-isä vanhoillisena olisi pitänyt kyllä vanhat vaijerijarrut ja eksentrisenä kokeili maalaispojan järjellään omia innovaatioitaan autonrakennuksessa kuten soijapapumuovista valmistettuja auton takaluukkuja.
Jussi oli nähnyt yhden valokuvan Hufvudstadsbladetissa,missä Henry oli näyttänyt ,miten kirveeniskukaan ei jättänyt teräpuolella mitään jälkeä uuden Fordin soijapaputakaluukkuun. Kuvassa ei kyllä mainittu,että Henryn klapikirves oli kimmonnut iskusta tämän kädestä ja papufanatiikolta oli nyrjähtänyt ranne.
Vasta vuonna 1941 Henry sai valmiiksi pääsuunnittelija Gregorien muotoilema oikean soijapapumuovisen Fordin,mutta malli jäi ainoaksi prototyypiksi.Malli kyllä vihjaa muotoilullaan tulevaan ja viimeiseen sotaaedeltävään 1942-malliin ja sodanjälkeisiin Fordeihin vv.1946-48.
 |
| 1941 Ford Soybean Tudor Deluxe |
Samanaikaisesti tammikuussa v.1939 oltiin avattu San Fransiscon Treasure Islandilla Golden Gaten kansainvälinen näyttely sillan 3-vuotisjuhlien kunniaksi. Näyttelysaari oltiin rakennettu sillan Oaklandin puoleiseen päähän.San Fransiscosta oli lähtenyt mantereen poikki- ajolle uusi Ford Fordor Deluxe,joka saapui New Yorkin maailmannäyttelyyn kesäkuun 16. päivänä Jimmy Rooneyn ja Jack Doylen vuorotellen ohjaamina.
Auto oltiin rakennetu Fordin Richmondin tehtailla Kaliforniassa.
San Fransiscon näyttely oltiin rakennettu kuin New Yorkin maailmannäyttely pienoiskoossa täytemaalla tehdylle saarekkeelle.
Valitettavasti v. 1941 Pearl Harborin kuuluisan "Häpeän Päivän" eli "Day of Infamyn" ja FDR:n sodanjulistuksen jälkeen Yhdysvaltojen puolustusvoimat ottivat tekosaaren käyttönsä ja kaikki vaivalla ja taidolla tehdyt futuristiset rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin laivastotukikohta.
Tukikohta lopetettiin v. 1997.
Saaren tarkoituksena oli näyttelyn jälkeen avata sille Pan Americanin amfibiolentokonetukikohta ns. China Runille eli Kiinan reitille.
 |
| 1939 San Fransisco Golden Gate Exhibit |
Poika oli lukenut yhdestä vuoden 1938 Valituista Paloista Henry Fordin lyhennetyn elämänkerran,joka oli kastanut hänet erikoiseen Ford-uskoon.
Isä-Henry oli ollut ehkä maailman paras kelloseppä ja puimakonemekaanikko nuorempana ja taidoillaan hän oli osannut kehitellä koko Amerikan kansan kukkarolle sopivan T-mallinsa,saamalla maan vähempiosaisetkin pyörille.
30-luvun pula-aikoina ja oklahomalaisten kuivuutta pakenevien maatyöläisten pakattua T-Fordinsa Kalifornian reissulle maan pikitiet olivat täynnään Tin Lizzieitä.
California or Bust oli ajan hengen iskulauseena.
Lyhyt Fordin oppijakso
----------------------------------------------------
 |
| Okies.Juhart 2005 Autoritäärisenä isähahmona Henry alinomaa vahti Edselin johtamiskykyä sekä päätöksentekoa tehtaalla.Hän yleensä kumosi poikansa kaikki aloitteet,jolloin Edsel ajautui yhä syvempään depressioon.Itsepäisenä ja peräänantamattomana ukkona Henry ei koskaan antanut julki kuvaa kovinkaan rakastettavasta isähahmosta. |
Henry-isä puolestaan keskittyi kansanmalliensa kehittämiseen.
Jotenkin omituisella tavalla Henry Fordin mentaliteettia pidettiin hengissä Henry Ford II valtakaudella v.1959-60 suuren Edsel-malliston skandaalisen tuhon jälkeen.
Auto ei ollut lainkaan huono,mutta lanseerattiin väärään aikaan eli talouslaman kuristellessa teollisuutta Lincolnin ja Mercuryn välimallina.Yhtenä syynä huonoon menekkiin oli huono laadunvalvonta sekä Edsel-myyjien vastahakoisuus.Edselin erikoista hevosenkaulusmaskiakin naurettiin ja jotkut kutsuivat sitä sitruunaa purreiksi huuliksi.Lemonhan merkkaa amerikaksi epäonnistunutta ja viallista autoa.
 |
| 1957 Edsel |
 |
| Edsel Bryant Ford |
(Henry Fordhan kuoli vuonna 1947 eli samana vuonna kun Jussi II syntyi Keiteleen rannalla.
Edsel Bryant Ford kuoli v.1943 sydäninfarktiin.)
V.1959 McNamara intohimoisesti ajoi uuden compact-auton valmistusta ja hänen talousaivoistaan syntyi Ford Falcon,pienempikokoinen jenkkiauto,jota aluksi valmistettiin vain 6-sylinterisellä moottorilla.Samoihin aikoihin GM:ltä syntyi pieni takatuupparinen Chevrolet Corvair ja Chrysleriltä Chrysler Valiant-"pikkuauto"
 |
| 1960 Ford Falcon |
McNamaran ja Johnson tilille voidaan panna mahtava Vietnamin sodan mobilisaatio,jota Kennedy oli aikoinaan vastustanut.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 |
| 1939 Ford-mallisto |
Fammun ja Babs-tädin välissä Jussia revittiin GM:n Futurama paviljongille päin,koska Babs-täti oli kiinnostunut uusista Pontiac-malleista.Hänen 1936-mallinen Pontiac Business Coupe oli kuulema liian vanha ja joutuisi pian vaihtoon.
Isolla aukiolla kummankin paviljongin välissä avautui apilanlehden mallinen moottoritieliitos,jollaista ei edes Saksan autobahnoilla oltu nähty.
Kolmas Valtakunta muutenkin oli kieltäytynyt osallistumasta ja liputtamasta Amerikan markkinoilla Suomen ilmavoimien logolla.
Italian diktaattori Benito Mussolini oli kyllä maglomanina pystyttänyt roomalaisitalialaisarkkitehtoonisen paviljongin,missä kerskailtiin kansan rakastaman Il Ducen saavutuksia.Paviljongin fasaadissa porskuva 60 metriä korkea vesiputous edusti hyvin pienikokoisen diktaattorin suuruudenhulluutta.
 |
| General Motorsin Futurama-paviljonki |
 |
| Italian paviljonki |
Jussi muisti tapauksen,kun he olivat Kal-Erik isän ajamana Fammun kanssa käyneet Imatran Valtionhotellissa sähkötehtaan 1934-mallisella Fordilla vuoden 1937 heinäkuulla.
(Oli omituista sattuman kauppaa,miten Fammun Fjalar-miesvainaa oli tehnyt vuoden 1933 syksyllä ennen kuolemaansa kaupat kauppalan Ford-myyjän Automyynnin kanssa uudesta 1934 Ford Fordorista.
Keväällä 1934 Louisianan Bering Parishissä FBI:n agentit agentti Warrenin johdolla ampuivat automaattiaseilla yllätyshyökkäyksessä kuuluisan pankkirosvopariskunnan Bonnie Parkerin ja Clyde Barrowin samanlaiseen Ford Fordoriin.)
 |
| Bonnien ja Clyden 1934 Ford Fordor. 167 luodinreikää |
Fammu oli rauhoitellut Karl-Erikiä siitä,että pojalla vain oli sellaiset isältään perimät levottomat jalat.
Isän lopulta paikoittaessa autoa Imatran Valtionhotellin eteen, niin samalla yksi mustansininen ja valkopölykapselinen Opel Olympia oli peruuttamassa sähäkkäästi viereisestä ruudusta suoraan Fordin etupuskuriin,saamalla kolauksella painautuman juuri puskurin keskimutkan kohdalle.
Isä oli noussut ratista pihalle ja huudellut rantaruotsilla faania ja djääveliä isännän näköiselle pomppatakkiselle miehelle,joka pieksuissaan oli mennyt tarkastamaan Opelinsa perää.
Isästä isäntä tuoksahti viinalle ja pompankauluksen alta pilkotti jaloviinapullon korkki.
Siinä auton perässä pyllistellessään isäntämiehen povitaskusta putosi hiekalle avaamaton korttipakkakin.
 |
| Kalle Kauppinen ja 1935 Opel Olympia. Juhart kollaasi 2010 |
Tämän lompakko näytti pursuavan seteleistä.
Isäntä oli esitellyt itsenä iisalmelaiseksi kauppiaaksi Kalle Kauppiseksi,joka oli palaamassa Viipurista hankintamatkaltaan.
Isä oli ollut kahden vaiheilla,jos olisi kutsunut poliisit paikalle,mutta hyväksyi kauppiaan tarjouksen,koska tönäyksen jättämä klummu puskurissa oli mitättömän pieni.
Isäntä ei kyllä tuntunut olevan juovuksissa,mutta haisi ilmeisesti niinsanotulle vanhalle viinalle.
Kauppias oli ilostunut rahan vastaanottamisesta ja lausahtanut:
--Olj muuten onni onnettomuuvessa,etten lykännä vanahan viiksvoortinj perrää herrasjväen aaton keulaan.
--Oljs tullunna pahempoo jäläkee nuissa jäähyttäjänrivoessa.
--Minnuunj Teevoortti,mikä nykyvään on vuan peletoaatona,onnii perästään ylen korkija kunniin sisävesjlaevan ahterj.
--Olisj siinä käänynnä kuttein Imatran ja Kuopijon sisäveslaevojen yhteenajossa Mulanniemen laeturin kohalla.kun Kuopijon kapteenj huusj komentosillan messinkitorvesta konehuoneeseen konemestarille,että..."Purlaatappas parj laakija pakkija siellä alailimoessa,kun tiällä yläilimoessa ajetaan yhteen!"
 |
| Kalle Kauppinen Viipurissa Viiksiheikin kanssa Juhart 2010 |
Hän kiirehti melkein juoksuaskelin ja takinlievet levällään ja huohotellen Ford-paviljongin lasiovista ottamaan kiinni rouvia ja Jussia.
Heidän edessä hän vetäisi takintaskustaan norsunluunvärisen pallon,minkä sinisessä soikiossa kiilsi kultaisin kirjaimin sanat Ford ja New York 1939.
Pallo oli Fordin suveniiri maailmannäyttelystä ja oikeasti palveli vaihdekepin nuppina.
Nupista hän oli joutunut maksamaan 15 dollaria,koska niitä oli ollut vain rajoitettu erä myynnissä.
Vastaavanlaisia Golden Gate 1939 Ford-nuppeja oli ollut saatavilla San Fransicon näyttelyssä 10:llä dollarilla.
Issy-setä ojensi nupin Jussille lahjana,pojan naama leveänä pokatessa kantapäitä kopsauttaen kiitokseksi.
Nuppi oli Fordin 36. vuosijuhlan muistoesine ja niitä oltiin valmistettu lasista rajoitettu määrä newyorkilaisella John Fouzonin lasitehtaalla.
Fouzonin lasitehdas oli erikoistunut mm. Bausch & Lombin linssivalmistukseen mm. kiikareissa.
 |
| Kuvassa v. 1933-1934 Chicagon maailmannäyttelyn Ford- muistonuppi |
Issy oli vastannut lammasmaisesti vaimolleen:
--I did it for Johnnie Boy..my dear..nothing to do with persons and beliefs..!
Jussille New Yorkin maailmannäyttely oli toiset messut elämässään.
Ensimmäisille messuille hän oli mennyt kauppalan Eläintorille uusissa molskipuolihousuissa ja veekaulaisessa pujoliivissä,jonka alla kahisi edellisviikolla ostettu vaaleansininen kauluspaita..
 |
| Messu- ja markkina-aluetta |
Maatalousmessut pidettiin syyskuun lopulla 1936,jolloin kadunvarsien riippakoivut alkoivat tiputtaa lehtääan, ilman alkaessa kylmetä .
Pelkosen Iivarin kanssa hän paseerasi kuusenhavuilla koristetun messuportin alta näyttelyalueelle.
Poika katseli Suojeluskuntatalon eteen parkitettua kaupunkilaisten autoja,jotka koostuivat uusista britti-Y-fordeista seka amerikkalaisista delukseista.Joukossa oli muutama vanhempi sufletti-Buickikin , jotka olivat kauppalan entisiä pirssejä nyt siviiliajossa,sekä yhden perniöläisen tilanomistajan avo-Cadillac-feetoni.
Isäntien hevosia oli sidottu puomiin kirkkokärryineen puremaan heinää maasta ja muutamalla oli niskasta roikkuva kaurapussi turvan alla.
Väkeä oli tupaten täynnä kuravellissa hyppelemässä ,monien mummojen neppikenkien hörpätessä suista kuravetta uusille villasukille,isäntien pureskellessa Viipurin rinkeleitä, syrjäsilmällä vilkuillen paljaita karjakonsääriä ylösnostettujen pitkien helmojen alta.
Yksi isämtäjoukko oli piirittänyt uuden keltaisen Wiurilan puimakoneen,jota he kehuivat kovaksi pyörillä siirettäväksi ryskimasiinaksi.
Toinen hiukan suurempi maajussiporukka ympäröi Automyynnin esillepantua sinistä petrooli-Fordsonia,jonka oranssiset piikkipyörät olivat painuneet syvälle torisaveen ,hevoparivaljakon vetäessä traktoria kuiville.
Kauppalan liesitehdaskin esitteli maalaisille uuden hellavalikoimansa,minkä vakiomalleissa oli hopeamaaliset valurautaluukut ja deluksemallissa loistivat taasen valkoiseksi emaloidut liesiluukut seka bakeliittiset vetimet,uusien kuparivesisäiliöiden loistaessa sateenjälkeisessä auringonkilossa.
Kauempana salmenrannassa seisoi oikea höyrytraktori miehenkorkuisine takapyörineen ja puolitoistametrisine korsteineen,isäntien seuratessa sen Rustonin höyrykoneen vetopyörästä käytettävää pärehöyläkonetta.
Höyrytraktori oli oikeastaan museokappale ja kotimaista pärekonetta myytiin teknillisena läpimurtona sitten piilukirveen keksinnöstä.
Yhden lihapiirastelttakojun edessä seisoi miesryhmä ympyrässä,jonka sisältä kuului perkeleitä ja saatanoita,miesmuodostelman jatkuvasti muuttaessa muotoaan kuin rinkulamatovirus pesemättömissä pussihousujen haarukoissa.
Jussi ja Iivari onnistuivat kurkkaamaan haitarisaapasjalkojen väistä ,Paasikiven Toivon ja Falkin Andersin painiessa potkupallopaidoissa ja shortseissa kuravellissä.
Toivo oli,kauppalan varakkaampien suosiman jalkapalloseuran kapteeni ja Anders vastapuolena työväen palloseuran vasen laitahyökkääjä.
Kuraiset palloilijat olivat tulleet messuille Perniöntien pallokentän matsista.kiistellessään nyt ettei pelin tulos ollut tasapeli,koska tuomarina ollut Lintulan Masa oli ollut puolikkaan jallupullon vauhdissa viheltänyt Falkin viimeisen maalipotkun paitsioksi.
Falkin mielestä maalialueella oli myös ollut oikea laitahyokkääjä Kovaleffin Perttikin,vaikka mies oli kyyristynyt solmimaan nappulakenkiensä avautuneita nyörejä maalin risaisen verkon takana.
Raatimiehenkadun poliisikonttorilta oli torin laidalta kävelemassä paikalle vanhempi konstaapeli Kaljusen Iivari,joka vatsabaritonilla komensi muotoa hajoamaan,
alkaessaan paivapampulla lätkimään tappelevien kuraisille persuuksille,..huutamalla----”Toppar ja Valkki!-----Eiks teil riitä pallokentä rajapyyki ena...mika piru teiräs saa tulla tällasee kuraprunni1 painima?
Alkkakkas lähtte kotiinne siit torirauha häirittemäst tai mää pistä teiti kammari selli jähtymmä yhreks päiväks paskasiss pelihousuis!”
Toivo ja Anders lopettivat laakista painin,alkamalla juoksemaan Kirkkokadulle päin, kuran valuessa kintuille kuin ripulitautisilla.
Miesporukasta joku huusi joku pelipojille perään:
---Teitti painimatsist tul kyl tasapeli,ku erotuamarin ol oikke Halikon nimismiäspiiri erustaja
--Älkkäs sit ehttol jatkako pelii ravintola Tähkän yläkerran kapinetis...alaovel seisso narikkakoukuss viäl kovemp tuamar...Lehmusvirra Kallu,joka on koko läänin painimestar..!”
 |
| 1939 NY World's Fair. Finnish Pavilion by Alvar Aalto |
--------------------------------------
Useimmilla eurooppalaisilla mailla oli omat näyttelypaviljonkinsa ja piskuisella Suomenmaallakin oli poikkeavan moderni arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema näyttelyrakennus,minkä aaltomaisen laineileva koivuvanerinen fasaadi mainosti suomalaista luonnonläheistä metsäkansan "Art Nouveauta".
Suomalainen design kiinnosti Issy-setää niin paljon,että hän jäi turisemaan kansallispukuisen esittelijäneidon kanssa Aallon prässätyn koivuvanerisen ruokailukaluston ostamisesta Howard Beachin taloon.
Babs-täti oli kyllä hanannut vastaan ostosta ihmettelemällä ,mihin heidän kallis Biedermeier-kalustonsa pistettäisiin,koska se oli maksanut satoja taaloja,melkein uuden Pontiacin hinnan vuonna 1936.
Issy-setä oli bisnesmiehenä sanonut rouvalleen hoitavansa vanhan kaluston myynnin ehkä sievoisella voitolla.
Ruotsin vaatimattomampaan paviljongin katselemiseen seurueelle jäi vähemmän aikaa ,vaikka Babs-täti oli kiinnostunut uudesta AGA-kaasuliedestä ja Issy-setä rouvaansa miellyttämällä Aallon kaluston ostamisesta pani liesitilauksen päälle paviljongin talouskoneosastolla..
Arkkitehtien Sven Merkeliuksen ja Simon Breinen suunnitteleman paviljongin edessä liputettiin korkeassa ruotsalaisessa "majstångissa" ikuista Pohjolan juhannusta.
 |
| Swedish Pavilion |
Fammu oli lisännyt pojan perineen Karl-Erik-isältään ronklaavan kuramahan ja että hän oli leikkinyt ajatuksella,kun Jussi pääsee varusmiesikään,että lähettäisi nuorukaisen ilmavoimiin,missä ilmavaivat olivat tyypillisiä..
Rakas kenraaliystävä Carl Augustkin oli kerran lausunut,että Suomen ilmavoimat kärsivät ilmavaivoista,kun hän puolustusneuvoston puheenjohtajana oli pyytänyt eduskunnalta rahoitusta ostaa Brewster-hävittäjiä Amerikasta.
Jussin juostua paviljongista ulos ensimmäisenä ,seurue tapasi hänet ratsastamassa rakennuksen edustalla miehenkorkuisella oranssinpunaisella Dala-puuhevosella ja huutelemassa lännen lehmipoikien Jiihaata.
Puuhevosta Jussi kannusti nahkakenkien kannoilla kylkiin potkien laukkaan kutsumalla sitä Kopperiksi.
 |
| Dala horse-Dalahäst |
Issy-setä kyllä valitteli ranskalaisten menyyannosten olevan riistohintaisia 10:llä dollarilla per nuppi,johon Babs-täti oli vihjaissut,etteikö se 15 taalaa jostain Fordin vaihdekeppinupista sitten ollut mitään tuhlausta.
Fammu kyllä vanhana pitokokkina ja kulinaristina piti ranskalaisesta cuisinestä,mutta pettyi tarjotusta Chateaubriandesta,joka oli maustamatonta ja että pihvin päälle voideltu Rochfort-homejuustovoi oli pliisua.
Hän katsoi gourmetkokkina oikeudekseen valittaa miestarjoilijalle ruokalajien mauttomuudesta.
Issy-sedälle kyllä annos maistui ja kummatkin sisarukset tökkivät pöydässä kyynärpäillään toisiaan vinosti hymyillen,kun Issy kauhoi amerikkalaisella pöytärutiinilla eli haarukalla Ranskan herkkuja suuhunsa,että sula homejuustovoi valui leukaa pitkin kirkuvan väriselle ja leveälle jenkkikravatille.
Myöhemmin kiertelyllä seurue pikaisesti kävi Silexin näyttelyssä kahvilla,jolloin Jussi pääsi omin nokkineen käymään taskurahoillaan katsomassa yhden centin sisäänpääsymaksulla elokuvan "Oil Can and Does" sekä Plantersin maapähkinäsuklaatehtaan reklaamifilmin "Mr. Peanut and His Family".
 |
| Planter's Mr.Peanuts Pin |
Fammua kiinnosti kovin Bell Telephone-paviljongissa käydessään paljonko kustantaisi puhelu Åboon Finlandiin,kuultuaan että paikallispuhelut jopa Seattleen olivat ilmaisia.
Kohtelias kiiltäväpermanenttinen naisoperaattori kertoi rouvalle,että vain kotimaanpuhelut olivat ilmaisia eikä ulkomaanpuhelulinjoja oltu vedetty paviljonkiin.
--Va e de fan....att..?
Fammu oli tiuskassut ruotsiksi ja huomattuaan maailmannaisena etikettivirheensä ja korjannut englanniksi:
--Pardon Miss....no trunk calls to Europe?
--What a Pity!
Heinzin ketsuppiosatolla tarjottiin näyttelyvieraille ilmaista tomaattikeittoa sekä avomaakurkkupikkelsiä.
Nätti näyttelytyttö antoi Jussille ilmaisen Heinz Dome-rintaneulan,jota poika tarjosi isoäidilleen jakkupuvun samettikaulukseen pistettäväksi pronssisen Eiffeltornin ja emalisen London Bridgen väliin.
Isoäiti kieltäytyi kohteliaasti lisärihkamasta.
 |
| Heinz Dome |
 |
| Heinz Pickle Pin |
Issy-setä oli puikahtanut omalla ajallaan ajattamaan leukansa ilmaiseksi Remington Randin Barber Shopissa ja palasi joukkoon omasta mielestään hyväntuoksuisena ja siloposkisena. Babs-täti kyllä oli nyrpistellyt nenäänsä partaveden hajusta ja kysäissyt oliko herra kastanut itsensä Texacon bensiinipumpulla.
Fammukin käväisi yksinään Linguaphone Instituten näyttelyosastolle kuuntelemassa levyltä ranskankielen oppituntia ja kommentoi mustabarettiselle miesesittäjälle,että levyn opettajalta pistää ulos lyonsilainen aksentti..
Issy-setä puolestaan tarjosi rouvalleen yhdestä kojusta ilmaiseksi saamaansa "Time for Saraka-rintanappia,missä surullisen näköinen turbaanipää ilmeisesti kärsi vatsavaivoista viikset alaspäin roikkuen.
Rintanappi edusti kuuluisaa elokuvateatterien alkukuva-animaatiotyyliä mainostamalla Amerikan johtavaa laksatiivimerkkiä.
Babs-täti,kuten Fammukin kärsivät ruotsalaisen huonosta ja kovasta mahasta.
 |
| Time for Saraka Pin |
GM:n teemana oli tulevaisuuden maailma vuonna 1960.
Näyttelyä kävi katsomassa noin 28.000 vierailijaa päivittäin.
Näyttelyn vetonaulana oli 0.8- eekkerin kokoinen dioraama tulevaisuuden kaupungista,mitä vierailija voi katsella liukunauhalla kulkevasta nojatuolista.Matka tulevaisuuteen kesti varttitunnin ajan nojatuolin selkätoppauksesta kuuluvan selostajan esitellessä alhaalla leviävää utopiamaailmaa.
Esitys oli ollut niin iskevä,että Life-lehtikin julisti liioitteluin jo liioiteltuja GM:n ennustuksia artikkelissaan amerikkalaisesta tulevaisuudesta.
 |
| Futurama.World of Tomorrow |
"Amerikka vuonna 1960 on täynnään ruskettuneita sekä virkeitä ihmisiä,jotka parinkymmenen vuoden aikana ovat oppineet rentoutumisen taidon. Vapaa-aikoinaan nämä telttailevat metsissä tai patikoivat maalaisteillä komeiden vaimojensa ja lastensa kanssa.
Vuonna 1910 high school-päästötodistuksen saaneet ovat myös patikoimassa ja ainakin puolet heistä on elossa sekä huippukunnossa.
Nämä ihmiset eivät viis välitä omaisuuksistaan.
Tämä joukko ei ole juurtunut koteihinsa sekä kotikaupunkeihinsa,koska junat ja pikatiet ja tietysti lentokoneet vievät heitä Amerikan mantereen poikki 24:ssä tunnissa.
Kesälomille mennessään vuonna 1960 amerikkalaiset ottavat lomaa keskimäärin 2.5-kuukautta vuodessa ja ajavat puistoalueille jättimäisiä pikateitä pitkin.
Kaksisuuntaisilla teillä on ulkoreunoilla yksi 50 mailin nopeusrajoitettu kaista ja kaksi 70 mailin sisäkaistaa sekä yksi 100 mailin kaista pikaliikenteelle.
Kuljettajien pystymättä hallitsemaan autojaan yhdelläkään autolla ei ole onnettomuusriskiä.
Autot ollaan muotoiltu pisaranmallisiksi ja varustettu dieseltakamoottoreilla.
Jokaiseen autoon saa ilmastointilaitteen 200:lla dollarin lisävarusteena.
Pikatieltä pois poiketessaan sivuteille kuljettaja ajaa omin neuvoin.
Valtatiet kiertävät kaupunkeja,mutta onnellisimmat asuvat tehdas-maatilakylissä,joissa kukin yhteisö valmistaa omaa teollisuus- ja maataloustuotettaan.
Nauhaviljely suojelee laaksopeltoja eroosiolta ja maaperä näyttää huomattavasti vehreämmältä kuin vuonna 1939.
Liittovaltiolait kieltävät laittoman puunkaadon mäensyrjillä (Illegal logging).
Patorakennelmat sekä kanavat estävät mahdolliset maanvyörymät sekä tulvat.
Vain muutama järkiperäisesti ja kemiallisesti kultivoitu eekkeri voi syöttää kaikki Amerikan kansalaiset.
Näin saadaan enemmän tilaa metsille sekä puistoille.
Kaiken tämän takana ja piilossa vuoden 1960 Amerikassa ovat keksijät sekä insinöörit.
Vuoden 1939 kevääseen mennessä keksijät ja insinöörit ovat avanneet lähes kaikki menestyksen portit.
Vuonna 1960 nesteilma on korjannut sähkövoiman energianlähteenä.
Lanova -puristepolttoainesolukenno on mahdollistanut bensiinimoottoreiden muuttamiseksi dieseleiksi.
Nämä uudet voimanlähteet helpottavat elämää vuonna 1960.
Uudet lämpökäsitellyt metalliseokset kuten beryllipronssi palvelevat täydellisesti voimanähteissä.
Isot teleskoopit näyttävät avaruutta paremmin mitä ihmiset näkivät taivaalta vuonna 1939.
Syöpä- ja polioparannuskeinot ovat pidentäneet ihmisen ikää samalla,kun naisen iho näyttää täysin rypyttömältä 75-vuotiaana.
Arkkitehtuurissa ja lentokoneteollisuudessa ollaan edetty valtavalla harppauksella kevyiden,palamattomien ja vahvojen soijapapumuovien käytössä.(Henry Fordin kuningasajatus)
Talot ovat kevytrakenteisia,kauniita ja helposti muunneltavia ja elektroninen mikroskooppi näyttää melkein kaiken paljailla silmillä näkemättömän..
Jokaisella työrintamalla Amerikassa v. 1960 tiedetään,miten saadaan kansalaisistakin ulos parhaimmat energiapotentiaalit.
Fiksuimmat pääsevät parhaimpiin oppilaitoksiin koko maassa.
Useimmat ovat kiinnostuneita elämästä,maapallosta,itsestään sekä paremman maailman rakentamisesta.
Politiikka ja yleinen tunteiden purkaileminen kylläkin tulee hidastamaan kehitystä v. 1960.
Mutta nämä esteet tullaan ylittämään sitkeällä kärsivällisyydellä v. 1960."
 |
| 1939 See-through Pontiac |
Issy-setä lupasi Jussille viikolla toisen vierailukierroksen messualueelle ainoastaan kaksistaan miesten kanssa
Fammun lukiessa takapenkillä Life-lehden tulevaisuuden ennustuksista,missä melko optimistisesti science fictioniin tottuneille jenkeille tarjottiin lisäutopiaa,Jussi syventyi ostamaansa Flash Gordon-sarjakuvalehteen omaan tulevaisuuden utopiaansa.
 |
| Flash Gordon |
Aiemmista sarjiksista hän oli lukenut ,että Mongo-planeetta oli uhannut törmätä Maapallon kanssa jo vuonna 1934.
Yalen yliopistosta valmistunut poolopelaaja Flash Gordon ja hänen kaunis tyttökaverinsa Dale Arden oltiin kidnapattu hullun neron tohtori Hans Zarkowin avaruuslentoalukseen.
Jussi ei ollut aivan varma oliko Dalen sisko se kuuluisa Fammun päivä-ja yövoidepurkkien Elizabeth Arden.
Silti Flash ja Dale sekä tohtori Zarkow matkasivat maasta Mongoon,tohtorin ihmeellisesti parannuttua hulluudestaan ja havaittuaan laskuvirheensä,ettei Mongo törmäisikään Maan kylkeen..
Tiedettyään.että kotiväki Maassa oli nyt turvassa Flash,,Dale ja tohtori eivät olleet varmoja maailmankaikkeuden tulevaisuudesta,koska Mongoa hallitsi mantelisilmäinen ja keltaihoinen Ming Armoton,joka oli syntynyt kosmokseen 30-luvun alussa Maapallon keltaiseksi vaaraksi.
Mongo-planeetalla Flash joutui alinomaan sensuellien mongolaismimmien suosion kohteeksi ja samoin Mingin umpikerojen agenttienkin tähtäimeen.
Siitä huolimatta Flash pysyi uskollisena Dalelleen ja Yalen pooloklubille.
"Täma on Kuoleman testamentti,jonka vain urhot,joidenka ihanteina olivat reilu peli sekä urheilutoveruus,voivat voittaa!"..olivat Flashin mottona
Ihmetysten hämmästykseksi sarjakuvan lopussa Flash,,Dale ja tohtori Zarkow pakenevat Mingin romuksi ammutusta avaruslinnakkeesta viholliselta evakuoidulla avaruuspanssariraketilla.
Sillä nämä hyökkäsivät Mingin päämajaan ja Zarkowin keksimä salainen ase teki Mingin pääkonttorista pelkkiä atomeita.
Mutta Ming oli muutamaa minuuttia ennen hyökkäystä lähtenyt tarkastuslennolle vartiopaikaltaan ja juuri,kun hän oli astumassa rakettialukseensa,eräs upseeri oli huudahtanut:
--Katsokaa Ylhäisyytenne...päämajamme...!
 |
| Ming Armoton |
Jussi pani sarjakuvalehden sivulleen autonpenkille vanhojen rouvien nuokkuessa päät nytkähdellen Issy-sedän kaasutteluista ja jarrutteluista liikennesumassa.
Jussilla oli sylissään pino muita sarjiksia,missä piileksi Phantom alias Mustanaamio raidallisissa uikkareissaan trikoittensa päällä ja jonka rosmonaamion silmäaukoista ei näkynyt pupilleja vaan mustat Bermudan kolmiot.
Jussista Mustanaamiota ei sen äiti Mrs.Phyllis Phantom koskaan ollut opettanut aluhousujen jalkaanpanossa tai sitten se on yhtä hajamielinen kuin Clark Kent Teräsmiehenä ja se Hämähäkkimies eli Spiderman....kaikilla kalsarit pöksyjen päällä.
Mustanaamio silti ei koskaan esittänyt rosmoa ja sillä oli kaverinaankin susikoira,aivan kuin kotikauppalassa naapurin hellatehtaan vanhalla juopolla vartiomiehellä Lindströmin papalla,joka öisin kävi kierroksillaan vanha saksanpaimenkoira mukanaan ruuvaamassa vartiokellojaan valimon seinistä joka täystunti...jos muisti humalassaan..
Lopuksi ennen silmäluomiensa umpeentumista Jussi selaili Mandrake-sarjista,jota Suomessa luettiin Taika-Jiminä.
Sillä oli mustapolkkatukkainen tyttökaveri Narda,joka kovasti muistutti ohuin punahuulin mykkäkuvien Louise Brooksin Lulua.
Sitten Jussi nukahti mummojen väliin ja näki unta,miten hän Flash Gordonin kanssa lensi Pan American Constellation- rakettikoneella äänivalleja rikkoen kohti Helsinkiä ja uutta Malmin rakettitukikohtaa kohti.
 |
| Louise Brooks |
Jussi oli New Yorkin vierailullaan kaverustunut Babs-tädin mustaan atlantalaisen puutarhurin Scott Stewartin kanssa Queensin Howard Beachin asuinalueen bungalowissa ja oli kuullut tältä selkäpiitä karmivia sekä jännittäviä tarinoita mustien orjien elämästä Georgiasta sekä Alabamasta.
Oikeastaan Scottin kertomukset käsittelivät tämän vuosisadan alun poikavuosia,jolloin nälkäänsä tämä oli salametsästänyt pussikarhuja
Howard Beachin keittiössä Fammun,Babs-tädin ja Issy-sedän mentyä Manhattanille sosieettitapahtumiin,Jussi istui Scottin ja tämän paksurunkoisen Bess-vaimon seurassa.
Bess oli talon pyykkäri ja kokki,Scott taas autonkuljettaja ja talonmies.
Bess tarjosi Jussille aina iltapalaksi omenapiirasta ja kylmää maitoa jääkaapista Scottin lataillessa maissipiippuaan Half and Half-piipputupakkapussista.
Scott oli säätänyt radion kanavanvalitsimesta päälle Atlantan AWRN- keskiaaltoaseman (Atlanta Wireless Radio Network),mistä iltaisin puolikahdeksalta kuului aitoa kotiseudun neekerijatsimusiikkia.
Jussi muisti hyvin yhden iltakeskustelun Stewartien kanssa:
"Piipunlatauksessa Scott puheli Jussille:
--Ya boy...we ain't go fishin' tonight,cos my old pal Dudley 'cross de street wants me to play poker wid him..
--Ya know..we men need sometime freedom from dem women folks..
--Dere ain't much free time here in Queens 'xcept some fishin' in Jamaica Bay..
--As young boys in Atlanta we went huntin' possum late night..
--Dat was when Teddy Roosevelt was our president...
--He was a true outdoors-man who loved prairies ..a tough man on horseback..
--Dis Franklin is a cripple..but a better statesman ...
--Here in Jamaica Bay dere ain't no possum,ya cain't even tree one,cos dere ain't no trees..only reeds..
Bess-täti pyyhkiessään tiskipöytää kuivaksi rätillä sanoi väliin:
--Why ain't ya show de boy dem birds in your lock?
--Mighty handsome doves ya've got in de shack!
Scott piippuaan ladatessaan vastasi:
--Tomorrow..Bess..Ah says..tonight is our poker night..!
Bess laukaisi takaisin:
--Braggin' about your possums...
--Dem were 'xtinct hunnert and fifty years ago..when blacks and whites were runnin' each oder down eatin' each oder..throwing jewel rocks at and birdskinnin' horses wid dem bare teeth!"
Keittiön verkko-oven läimähtäessä Scottin perässä kattotuulettimien siipiin tarttuivat Scottin piipputupakan savulonkerot,jolloin Jussi ja Bess jäivät kaksistaan.
Bess otti Jussia käsivarresta ja ohjasi pojan olohuoneeseen käskemällä tätä istumaan Issy-sedän laiskanlinnaan.
Bess kävi napsauttamassa ison RCA-television päälle sanomalla pojalle:
--Heard at Sally's Diner Hopalong Cassidy's ridin' tonight in television..
--Ah've got some laundry to load in de wash-machine..
--Ya boyo..make yourself comfortable and watch television tonight...
Jussi oli kuullut radiosta uuden mustan laulajattaren soololevyn Tisket a Tasket..I lost my yellow Basket.
Aluksi Jussi luuli kuulevansa pyykkihuoneesta Gershwinin jazzoopperaa Porky ja Bessiä,mikä Issy-sedällä oli aina soimassa gramofonissa.
Sitten laulu muuttui hartaaseen negrospirituaaliin:
--Ah've found a Friend in Jesus,
He's everything to me,
He's the Lily in the Valley,
He's the One who's set me free.
A Wall of Fire about me,
Ah've got nothing now to fear,
He's the Lily of the Valley,
And Ah'll always have Him near!
Joka lauantai-ilta Jussi kuuli naapurikorttelissa sijaitsevan puukirkon sakarstissa pidettävistä rukoushuoneyhdistyksen kuoroharjoituksista Kunigundan koilotuksen.."Oi Herra luoksein jää",kanttori Blombergin säestämällä polkiessa nahkapohjaiset lakerikengät urkuharmoonin polkimilla lipsuen.
Pappilan talkkari sekatyömies Laine oli kerran sanonut,että Kunigunda tykkää aina joikaa sitä vanhojen piikojen iltavirttä.
Besskin näytti hyräilevän samantapaista kaipuuvirttä "Ah'll always have Him near".
Pesuhuoneen rumpukuivatin alkoi surisemaan kovalla jytinällä Jussin pelätessä masiinan kävelevän pian leijonantassuillaan pyykkihuoneesta pihalle..
Bessin ääni kuului kovempana jyrinän läpi,mutta jazzoopperan sanat olivat muuttuneet kotikauppalan Keskuksen talon apteekin lääkepulloetikettien latinaksi :
--Tantum ergo sacramentum
Venerum Cernui
Et anticum documentum
Novo cedut retui;
Praestet fides supplementum
Sensuum defectui
Genitori,Genitoque
laus et jubilatio..
Salus,honor,virtus quoque...
Sit et benedicto
Procedenti ab utroque
Compar sit laudatio,
Amen
Jussi kilpalauloi olohuoneen puolella piruillen Fammun vanhasta herbaariosta,lääkärikirjasta ja luonnonopin kirjasta oppimasta latinasta:
--Spiritus Fortis
Gummi Arabicum,
Pimpinella Saxifraga,
Taraxacum Officinale,
Lupus lupus,
Linjabus,omnibus,
Et Finito
Aamen Plottis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti