keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Eloa kahden kalmiston kyljessä.Evakkokirkonkylä.Papinpojan matkakirjeitä.

 Harjavallan kirkko pikkupappilan ja hautausmaan
kiviaidalta nähtynä.
Henkilö tuntematon
jatkoa "Evakkoon Harjavallan rikkinummille
-----------------------------------------------------------------------
Viitasaarelta tuli muutto lounaissuomalaiseen Salon kauppalaan v.1949.Muuton lisäksi papinperhe kärsi vaate-sekä elintarvikepulasta,mutta alhaisella nuorisopastorin palkalla pärjättiin äidin kyökkikekseliäisyydellä sekä kauppakoulun merkantin taloudenhoitotaidoilla.Tutustuttuaan naapurin pöksytehtaan poikiin myöhemmin ja käydessään heidän kanssaan housutukun kansliassa,Jussi uskoi kanslisti rouva Suomisenkin olleen vähintäin merkantin naputellessaan rahtikirjoja vanhalla Remingtonilla. Komean Taina Elgin näköisen kanslistirouvan selän takana kohosi sisäkattoon asti korkea kirjahylly täynnä Mercantil-arkistomappeja.

Kaiken sodanjälkeisen pikkupuutteen ja pulan päälle pesue sai vielä palkinnoksi kurkkumädän päätymällä hoidettavaksi kivikirkon takaiseen puurakenteiseen kulkutautisairaalaan.
Kulkutaudit eivät kulkeneet suljetun osaston ovista ulos,vaan sisään eristyshuoneisiin.
Karvas kurkku ei pidättänyt papinpojan levottomia jalkoja,juostessaan isosiskonsa kanssa paljain jaloin osaston käytävillä emalipotta päässä hoitohenkilökunnan riesaksi.Lisäkiusaksi hoitajat tarjosivat kurkkumätäpotilaille Ylhäisten näkkileipää kaalisopan jatkeeksi.
Sodanjälkeinen pula oli iskenyt myös lasten leikkeihin sekä leikkikaluihin eikä äitipastorska käytännön naisena halunnut pilata lapsiaan tehdastekoisilla kauppaleluilla.
Lelut ja leikit piti keksiä itse omista fantasioistaan.
Santalaatikolla leikittiin tulitikkujalkaisilla männyn- ja kuusenkävyillä Jussin siskojen aluksi saadessa tyytyä sisäleikeissä senaikaisiin mollamaijaräsynukkeihin.
Jussia perheen ainoana poikalapsena siskojen kateudeksi äiti ja isä pilasivat leluautoilla.
Hän jopa sai torilta ostetun ison punaisen ja puisen lelukuorma-auton joululahjaksi,joka päätyi pihan santalaatikkoon kirkkoherra Savolaisen nuorempien poikien Sepon ja Timon käyttöönkin.
Kirkkoherra Savolainen oli kitulias ostamaan pojillen mitään leikkikaluja.

Jussin punainen puukuorma-auto vihreän Y.Kankon
Chevroletin vieressä-
Pappila piha v.1953
Juhart 2010

Kirkkoherran ja nuorisopastorin kakarat.
Pappilan puutarhassa kesällä 1952
Jussi etuoikealla
Lisäksi Jussi sai hiekkalaatikkokilpuriksi silumiinivaluisen ja punamaalatun Maseratin,jonka ratissa istui kuuluisa kilpa-ajaja Juan Manuel Fangio.Auto kesti kolhiintuneena ja maaliaan varistavana parisen ajovuotta,kunnes päätyi lelukopan pohjalle ei-enää-haluttuna leluna.
Leluauton pula-aikaiset voikukkakumipyörät olivat kuivuneet korpuiksi liiasta auringosta.





Dinky-Meccano Maserati 1950
















Papinperheen evakkoretki Harjavaltaan perustui isän pastoraalitutkinnon vaatimuksiin.Isä oli äidin närkästykseksi aina lykännyt pastoraalitutkintoa eteenpäin jostain syystä,jolloin äiti pakotti isää lukemaan tentteihin,jolloin virallisen apulaisen tittelikin muuttuisi pastoriksi,,ja palkkakin nousisi tulevalla nuorisopastorin tittelillä. Lisäksi papinperheen piti muuttaa sinne länsi-Suomeen koko isän opiskeluajaksi..
Papithan vihitään pastoreiksi kirkollisin seremonioin. Helsingin yliopiston jumaluusopin erotutkinnolla pääsi kyllä kastamaan.vihkimään ja kuoppaamaan,mutta varsinainen pastoriksi vihkiminen PX-kultasormus sormessa ilmeisesti antoi kaikki kirkolliset valtuudet pastoreille taivaan maanpäällisinä edustajina.
Luterilaiset pastorit vihittiin Jeesukselle sulhasiksi kuten katolilaisnunnat vihittiin Jeesuksen morsiamia.
Ei se Jussinkaan nuppiin silloin mennyt,että isä tultaisiin jälleen vihkimään,vaikka oli käynyt vihillä äidin kanssa välirauhan aikoina.

Satakunta oli raamatullista seutua ja Harjavallassa isä sielunpaimenena pääsi paimentamaan tuhatkuntaa seurakuntalaisia. .
Sieltä löytyy jostain Kaanaanmaa ja Säkylän perukoilta jopa Egyptinkorpi.
Harjavalta-nimi ei niinkään viitannut bibliaan päin ,mutta enemmänkin akkavaltaan,mihin isä ja Jussi olivat joutuneet jo Salon savikauppalassa alistumaan nöyrinä.
Isä saarnasi Herran pelosta ja Jussi eli alituisessa Koivulan Herran pelossa.
Herra Koivulahan oli se itse väännetty koivupiiska.
Vuoden 1954 syksy oli muutakin muutosten aikaa.
Edessä oli koulun vaihto ja kansakoulun II luokan aloittaminen.
Koulumatkakin tulisi pitenemään tuplaten patikkamatkaksi uudesta pikkupappilasta
Suurimpia muutoksia oli tapahtumassa maailmalla.

Kuorma-autoilija Y.Kanko
Chevroletinsa kopissa
Juhart 2003
Isä oli kertonut Salon Seudun Osuuskaupan muuttokuorma-auton hytissä kuskille,että Egyptin presidentti Nasseria oltiin yritetty murhata.
Egyptistä Jussi tiesi vain sen,että Mooses oli valitun kansansa kanssa lähtenyt sieltä harhailemaan erämaahan neljäksikymmeneksi vuodeksi Egyptinkorpeen. Isän pappina ja partiolaisena piti varmasti tietää,ettei erämaahan noin vain mennä ilman karttoja eikä Suunto-kompasseja ja silti juutalaiset pitävät yhtä eksynyttä partaniekkaa uskonsa perustajana sekä johtajana.
Sitten Mooses oli vielä puhunut siellä arolla jollekin palavalle puskalle tai se puska oli aluksi puhutellut sitä.
Ja sitten koko 40 vuotta sen kansa joutui keksimään aina uudempia mannareseptejä,kun Herra oli luvannut safkaksi taivaasta vain mannaa.
Jussista äidin köksäämä mannapuuro oli paljon parempaa kuin Elovena-kaurapuuro,mutta kyllä pitemmän päälle sellainen mannapuuron syöminen maistuisi ällöltä.
Cecil B deMillen suurelokuvassa Charlton Heston Mooseksena oli halkaissut matkasauvallaan Punaisen merenkin ja julistanut vuoren kyljessä kaikki 10 kivitauluihin hebreaksi piikattua käskyä.
Yksi Jussin kavereista Bio-Salon etupenkillä filmiä katsellessaan oli kertonut,että Mooseksella oli ollut alunperin 11 käskyä,mutta tiputti sen yhdennentoista kivitaulun maahan ja se meni säpäleiksi..."Tässä minulla on 11 käskyä...ooops!--eikun 10 käskyä!"

2 UFOs and 10 Commandments
Juhart 2002
Osuuskaupan kuorma-auto oli saapunut kirkonkylään ohittamalla tienristeyksen,mistä pääsi riippusillalta Kokemänjoen yli Kokemäelle ja Nakkilaan.
Nakkila-nimi jotenkin ihmetytti Jussia jonkin kylän nimenä tuntiessaan kotikauppalasta vain Aallon makkaratehtaan,joka sijaitsi Katrineholminkadulla.Makkarakaduksi sitä ei koskaan kutsuttu.Kauppalan sillankulmassa kylläkin "Hymyilevä Nakki" Liukko myi balluunikumipyöräisestä kipsastaan suomenkielisille kauppalalaisille höyrynakkeja ja varm korvia ruotsinkielisille,
Kirkonkylän keskusta näytti tavalliselta maalaiskirkonkylältä osuuskaupoin,kirja-ja paperikaupoin sekä parturikampaamoin.
Tien oikealta puolelta Jussi näki pirssitolpankin,minkä edessä kaksi pussihousuista suharia kiilloitteli ylpeyksiään..
Yksi pirsseistä oli  musta englantilainen Humber Hawk ja toinen oli tummansininen uusi Dodge Kingsway,minkä krominen pässinpääkeulakoristeli säihkyi auringossa.
Pässinkallo aanaili uuden pikkupappilan takana sijaitsevasta teurastamosta,jonka metsäalueen Jussi tulisi tutkimaan myöhemmin uteliaisuudessaan. Koko rikkihappotehtaan myrkkyjen kuivaama kuusialue oli täynnä lehmän ja lampaankalloja.

1955 Dodge Royal
Pauligin autokuvasto 1955
Isä neuvoi kuorma-autonkuljettajaa kääntymään seuraavassa risteyksessä oikealle Austinin oranssisen semafoorivilkun näyttäessä suuntaa koivukujalle.
Austin jyrräsi pikkuvaihteella, muuttokuorman kiikkuessa lavalla, pappilan flyygelin jurnuttaessa pyörillään peltipohjaa vasten..
Kujan riippakoivujen alhaalla roikkuvia tuulenpesiä melkein tarttui pappilan ruukkupeikonlehden sormiin ja Jussin herkässä nenään tuoksahti mädän munan lisäksi eltaantuneen lihan sekä kuoleman hajut.
Jussi kysäisi isältään.mistä haju on kotoisin..ei kai vaan tuosta kirkkomaasta..?
Isä vastasi,että Kokemäenjoen rantatöyryllä aivan kujan päässä pikkupappilan takana seisoi teurastamo. Myöhemmin äiti lähetti Jussin sinne teurastamoon alumiininen maitokannu kourassaan hakemaan teurastettujen sikojen ja lehmien tuoretta verta,josta äiti valmistaisi herkullista veripannukakkua eli veripalttua. Isä jo silloin oli Suomen Punaisen Ristin Harjavallan toimissa mukana luovuttamassa omaa vertaan veripalvelulle. Kirkon alttarilla hän taas ehtoollisilla tarjosi kirkkoviiniä Jeesuksen Kristuksen verenä.
Austin lopulta kääntyi kujan viimeiset matalat ja punamullatut tupamökit ja perunamaat,kääntymällä oikealle pikkupappilan pihalle.
Pappila oli sellainen tyypillinen sodan jälkeen rakennettu omakotitalo tai sellainen rintamamiestalo,minkä pihassa seisoi autotallirakennus.
(Jollei Jussi ole aivan väärässä 57 vuotta jälkeenpäin,että kujan nimi nykyisessä Harjavallan kartassa on Rintamamiehentie.Harjavallan kaupunki on samoin erittäin vastahakoinen julkaisemaan kuvia 50-luvun Harjavallan kirkonkylästä.Jussin kotikaupungin Salon kaupungin päättäjätkin samoin haluavat julkaista vanhoja kauppalan historian valokuvia kiskurihintaan tai sitten ei ollenkaan.Harjavaltakuvia saa ostaa vain Emil Cedercreutzin museosta älyttömiin hintoihin.Onneksi netistä saa muutamia kuvia valaistukseksi.)

Harjavalta-ilmakuva


Harjavaltaa Kokemäenjoen vastarannalta
 kuvattuna 40-luvulla.
Kuvan vasemmalla puolella riippusillan
 yläpuolella pitäisi olla pikkupappila.
Pihasta kujan talojen takana lännempänä aukesi laaja pelto,minkä takana kaukana tupruttivat Outokummun rikkihappo- ja kuparitehtaiden piiput taivaalle niitä likaisen harmaita ja hapollisia pumpulisavupilviä.
Jussin ensimmäisenä hyppäsi auton kopista pihalle..
Silmiä kirveli ja nenä vuoti oudosta uudesta pahanilmanalasta ja Jussia alkoi arveluttamaan,jos selviäisi hengissä koko evakkoajasta näillä rikkinummilla.
Teurastamon raadonhaju pappilan takaisesta metsästä kuvotti.
Kirkkomaan matala kiviaita seisoi pappilan tontin itäpuolella ja Jussin juostessa talon taakse, aivan keittiön ikkunan alla puisen säleaidan takana aukeni harva kituva mänty-kuusimetsä,minkä rutikuivasta sammalikosta paistoi lehmänkallon otsia.
Kirkkomaan kiviaidalle taas seurakunnan haudankaivaja oli pistänyt nättiin riviin pari ihmiskalloa eväsreppunsa viereen.
Repun taskusta pilkotti jaloviinapullo,missä näkyi olevan maitoa.
--Ompas aikamoinen tappotanner!
Jussi huudahti
--Mahtaa uni tulla simmuun heti joka ehtoo kahren kalmiston kyljes!

Äiti oli matkalaisia vastassa rappusilla ja kutsumassa syömään.Hän oli matkustanut tyttöjen kanssa junalla Porin kautta Harjavaltaan etuajassa.
--Jussi kysäisi mitä ruokaa oli tarjolla.
Äiti vastasi:
--Noh siskonmakkarasoppoo...mutta lähetin kyllä ne siskoesj maetokaappaan ostamaan peilarillisen irtomaetoa!
--Luulitkos sinä,että minä olisin niistä soppoo kiehauttanut?
Jussi velkuroii takaisin:
No--ainaskin noi kaksi vanhemppa siskoo olsis kelvannu sopanaineiks,kun aina kiusaava munt..

Pappilan pesue kesällä 1954 Kiilan Ornäsissä
Juhart 2001
Illalla Jussi istui yläkerran makuuhuoneen kerrossängyn ylälavitsalla lukemassa Aku Ankkaa pyjamassaan.
Aku oli joutunut veljenpoikiensa Tupun,Hupun ja Lupun kanssa metsäpaloon..
Lehden yli hän välistä vilkuili ikkunasta rikin polttaman mäntymetsän piilosta fosforilta kiiluvia lehmänkalloja,jotka haaleanvihreinä pimeässä kuulsivat kuin pöksytehtaan perillispoikien plastiikkiset sheriffin tähdet pappilan pimeissä kellarileikeissä.
Jussi kuuli korvissaan pappilan kellarin nallirevolverien paukaukset,kun teurastamolla pantiin lehmiä hengiltä.,
Sisäsilmissään hän näki hautausmaan kiviaidalla kaksi ihmispääkalloa nököttämässä nenäluut vastakkain ikään kuin rupattelemassa päivän tapahtumista.
Jussi yritti taistella unta vastaan estääkseen Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten Mustan Jaana-noidan kauhukuvien ilmestymistä uudelleen unikuviinsa.
Jaanahan popsi pikkulapsia pikkunälkäänsä suuhunsa siellä Kemiön Ornäsin lahden saaressaan Suomen satusedän Topeliuksen Välskärin kertomusten mukaan.
Aku Ankka ja kumppanit putosivat hänen näpeistään alas makuuhuoneen räsymatolle alas Ankkalinnaan Jussin torkahtaessa.
Jussin painajaisunet
Juhart



Äiti oli tullut kurkkaamaan makuuhuoneen ovesta. korjaaamalla sarjakuvalehden tuolille Jussin viikattujen alusvaatteiden ja molskihousujen päälle.Lottavääpeliäiti oli komennellut Jussia viisivuotiaasta asti viikkaamaan sotilaallisesti vaatteensa tuolille ja tekemään petinsä tiiliskiven muotoiseksi alokaspunkaksi.
Äiti silitteli pojan otsaa Jussin mutistessa unestaan:
--Kahren kalmiston granni...emmä sua pelkää Musta Jaana..mun lihas on arsenikkii...
Äiti sulki makuukamarin oven ja kuiskasi poistuessaan:
--Kom bort..sanoi kuolema ruohtalaeselle!




 Välskärin kertomuksia v.1949
Kuvittanut Kari Suomalainen







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti