 |
| Hurulan tasoristeys Juhart 2003 |
Toukokuun viimeinen päivä 1956
---------------------------------------------
Maantien ja Hiitteenharjun välimaastossa sijaitsevan alakoulun avonaisista ikkunoista kuului kevätvirsi "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen...."
Harjun rinteessäkin nautittiin suven alkamisesta piirimielisairaalan vapaakävelypotilaiden jaloitellessa hiekkateillä ja mäntyneulaisilla metsäpoluilla.
Koulua vastapäätä maantien toisella puolella vanhan pappilan takaisella apilaniityllä nautakarjakin jaloitteli viimeisenä kevätpäivänä,vasikoiden hypellessä innoissaan sivukareella kuin villit rodeohevoset.
Ihmisillä kuten eläimillä oli suvihuumaa rinnoissaan.
Piirisairaalan kappelissa sairaalapastori oli vihkimässä lobotomiaparia lopetellen seremoniaa lauseella "..kuin terveenä tai sairaudessa...minä julistan teidät mieheksi ja vaimoksi...!
Sairaalan avo-osastopotilaiden valiumista kankeakielisen kuoron laulettua "Kalliolle kukkulalle" vihkipari marssi Uncle Ben's-riisisateen läpi pääoven eteen tilattuun kirkonkylän toiseen pirssiin.
Dodge-pirssin takapenkillä sulhanen ja morsian tarjosivat toisilleen omista reseptilääkepurkistaan häävaliumipillerit shampanjalasien sijasta.
Pirssi lähti viemään kahta onnellista kirkonkylän Kino-Huoviin katsomaan Federico Fellinin uutta La Strada-sensaatiofilmiä..suomeksi Tie.
 |
| Kino-Huovi |
 |
| La Strada 1954 |
Edessä seuraavana päivänä olisi muutto takaisin lounaissuomalaiseen Salon kotikauppalaan....
Isän komennus oli päättynyt ja pastoraalitutkintoki oli suoritettu sekä juhlallinen pastoriksi vihkiminen toimitettu Turun tuomiokirkossa edellisvuonna 1955.
Turun arkkihiippakunnan pastoraalitutkintojenmatrikkelista Jussi löysi vielä vuonna 2011 isänsä pastoraalitutkinnon otsakkeen:
Lukkarinen Antti
Rippi evankelisluterilaisen kirkon
tunnustuskirjojen valossa.1955
 |
| Antti Lukkarisen pastoraalitutkinto 1955 |
Siitä seurasi taas uusi suun kuuraus Mäntysuovalla.
Kylpyhuoneesta poistuessaan suupielet vaahtokuplissa ja hengen tuoksahdellessa pestyiltä saunanlauteilta hän kehtasi vielä uhallakin hymistä perään äidille virttä "Totuuden henki..johda sinä meitä..."
Harjavaltalaisen alakoulun voimistelusalin voimistelurenkaiden alla johtajaopettaja oli lopettamassa kevätvirren viimeisen säkeen polkemista urkuharmoonilla,lasten kirkkaiden äänten raikuessa ulos luontoon rikkinummille ja harjun männikköön ,kaikumalla aivan hyppyrimäkeen saakka.
Tytöt kirkkaanvalkoisissa essuissaan ja vekkihameissaan,pojat klanssatuin saappain,prässätyin pussihousuin ja kudotuin pujoliivein vilkuilivat voikkasalin ikkunoista ulos riippakoivujen hiirenkorvia ja takaisin näyttämön pahvista koivumetsäkulissia,minkä eteen oltiin pantu seisomaan pari koivunversaa.
Maantiellä Satakunnan Liikenteen pitkänokkainen Vanaja-linjuri oli noukkimassa emäntiä ja isäntiä kirkolle,diiselin jytkyttäessä tuulettomassa kevätsuvi-ilmassa.
 |
| Kirkolle menijöitä Juhart 2002 |
Kuului voikkasalin takarivistä äänenmurroksinen pojan kailotus.
--Se on Satakunnan linjan onnikkakuski..
--Meitin pappa ajaa Leilantin tukkirekkaa..eikä sen tartte ajaa aikataulus yämyhään kussun pappas onnikan ratis..
Kuului taaempaa..
--Pidetäämpäs siellä takana murinat mahassa!
Johtajaopettaja rykäisi kovalla äänellä näyttämöltä,jolloin keskustelu loppui kuin veitsellä leikkaamalla.
Harmaapukuinen johtajaopettaja aloitti päättäjäispuheen,mikä metafoorisesti viittasi nykyiseen maailmantilanteeseen:
"Näin uuden kesän ja pitkään odotetun loman sekä levon takia voin sanoa,että täällä pikkuisessa ja syrjäisessä Suomenmaassamme saamme elää rauhassa ja katsella vain sivusta kaikkea maailmalla kuohuvaa levottomuutta.
Kaukana orientin Indokiinassakin taisteellan länsimaisesta demokratiasta,jota kommunismi on yrittämässä syödä suuhunsa Ranskan siirtomaassa.
Meidänkin pitää muistaa,miten me sekä isämme ovat taistelleet bolshevismia vastaan kahdessa sodassa.
Suezilla sekä Siinailla meidän urheat sinibarettimme ovat puolustamassa Ranskan ja Ison Britannian demokratiaa,egyptiläismuhamettilaisten kapinoidessa kanavan omistussuhteista.
Kyproksen saarella muhamettilaisuus ja kristinusko taas taistelevat jalansijasta.
Itä-Berliinissä satatuhatta itäsaksalaista mellakoi Saksojen yhtenäistämisen puolesta.
Miten me täällä rakkaassa isänmaassamme saamme olla huoletta ja iloisia vapaudestamme,demokratiastamme sekä itsenäisyydestämme!
Olemme isiemme verellä maksaneet kalliit lunnaat vapaudestamme itäisen karhun kynsien puristuksesta.
Tänään saamme olla kiitollisia uuden presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen sekä edesmenneen presidenttimme Juho Kusti Paasikiven lujasta linjasta olla ystäviä entisien sortajiemme kanssa,samoin kuin ystävyytemme jatkamisessa länteen.
Teillä lapsilla on maamme tulevaisuus käsissänne!
Koululaitoksemme päämääränä on kasvattaa teitä isänmaallisuuteen sekä kansainvälisyyteen.
Ikkunat ovat jo avautumassa länteenkin päin!
Maamme ei sijaitse enää eristettynä Euroopasta.
Voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen,että jonain päivänä olemme osana yhtenäistä Eurooppaa,kuten lännessä aateveljemme Yhdysvalloissa edustavat yhdistyneitä amerikkalaisia liittovaltioita.
Tämä tuleva kesä antaa teille mahdollisuuden latautua uuteen kouluvuoteen.
Harrastakaa lomillanne lukemista ja tarkoitan sillä kirjojen sekä sanomalehtien lukua eikä sarjakuvalehtiä..maailmankuvanne laajentamiseksi.
Laulakaamme lopuksi yhdessä Maamme-laulun!
Maamme-laulu
Koululaisten laulettua levottomina ulos vilkuillen ja toisiaan tyrkkien Maamme-laulun päätyttyä,johtajaopettaja lausui:
--Noh..poistukaapa luokkiinne ,missä opettajanne jakavat todistukset sekä Hymypoika- että Hymytyttö-patsaat ynnä merkit...
Hyvää kesää teille kaikille...ja muistakaapa lukea!
Jussin luokanopettajatar,isokupuinen ja permanenttipäinen Elli Siirola piti kateederilla oman päätöspuheensa kutsumalla oppilaat yksi toisensa jälkeen vastaanottamaan todistukset.
Kateederin edessä niiailtiin ja kopisteltiin kantoja.
Hymypoika-ja Hymytyttöpatsaiden jaosta Jussi jäi paitsioon,vaikka oli irvistellyt koko lukuvuoden pakkohymyä opettajalle.
Hän jonon viimeisenä sai opettajan kädestä pronssisen hymypoikamerkin avaamalla suunsa isoon riisitautihampaiseen irveeseen.
Kolisteltuaan puupulpettien välistä kolmannen rivin pulsaan hän mutisi itsekseen oman päätöspuheensa Puupääelokuvien Masa Niemeä matkien:
--Asiasta minä en tiedä mitään,mutta minä vaan kysyn,että miksi koko pystien ja mitalien jako oli epädemokraattista..
--Fiksuja sorretaan ja nynnyjä palkitaan..kuten tuota meidän naapurin Aaltosen Sirkkaakin,joka koko lukuvuonna ei ole saanut kunnolla avattua suutaan,kuin kysyttäessä..
--Ja tuo asemamies Anttolan laiha ja huonohampainen ja kierosilmäinen rillipää,joka pitää suutaan aina kiinni,ettei hammasrisoja näkyisi...
--Kummatkin saivat pystinsä!"
 |
| Hymypoika-patsas |
Kolkkapoikana hänen partiopusakassaan oli jo kolme merkkiä,mitkä äiti oli ommellut karhulangalla hihaan.
Omat kunniamerkkinsä hän sai taskurahoillaan ostamalla helanderin mannan kipsasta.Vaaleansiniseen Alpenjäger-lippikseensä Jussi oli kiinnittänyt pääskysmerkin alle Chymoksen karkkipusseista saamansa automerkit,jotka kävivät vaihtureina Pauligin autokeräilykuvien kanssa.
Muovimerkit,mitä hän piti "verikauhalakissaan", olivat Buickin ja Fordin nokkavaakunat.
(verikauha on suomalainen armeijan kenttälakki,mikä muistuttaa paljolti saksalaista kenttälakkia)
Kotona makuukamarin pöytälaatikossa oli piilossa vielä pari arkkia myymättömiä sotainvaliidmerkkiä,mitä isä pakolla oli käskenyt kauppaamaan.
Sotainvaliidisäätiön merkkimyyntikomissioilla hän oli ostanut Chymoksen autokarkkipusseja..
 |
| 1952 Fordin keulavaakuna |
"Valiini" puski onnellisuudessaan kesät talvet kylänraitilla ja maantiellä vesikelkkaa.Kesäisin vesikelkan jalakset oikein kipinöivät maantiesoralla.
Istuessaan luokassa aivan ikkunanvieressä ja kevätauringon lämmittäessä poskia Jussi muisteli ajatuksissaan Valiinia,miten Kino-Huoviinkin sille oli ikuinen vapaalippu. Pojat joskus härnäsivät sitä alinomaan kotimatkalla koulusta huutelemalla,että "Kuka se poltti sen Punaisen Myllyn?"
Siitä Valiini suuttui ja ponkasi aina vesikelkallaan perään,että kipinät talloissa säkenöivät.
Pojat nopeampina silti aina luistivat pakoon.
 |
| 1956 Valiini tasoristeyksessä Juhart 2003 |
Jussi säpsähti mietteistään kuullessaan koulun talonmiehen pihalta huutavan:
--Ai sää Valliini...aijoksää polttaa kansakoulun punamultasen paskahuussin tolla suurennuslasillas?
Luokka kääntyi kurkkimaan ikkunasta piharakennuksen nurkalle,missä Valiini istui polvillaan vesikelkkansa vieressä.
Polttolasi kädessään hän oli sytyttämässä talonmiehen haravoimaa lehtikasaa.
Valiini riemastui talonmiehen huudosta,yhdistämällä huudon Punaiseen Myllyn polttamiseen, nappaamalla liiterin vieressä seisovalta klapipölkyltä halkaisukirveen käteensä.
Valiini aloitti rynnäkön talonmiestä kohtaan kirves ylhäällä cherookeiden skalppausasennossa ja heitti sen kuin tomahawkin ilman halki pärräämään pihan rautukoivun runkoon.
Kirveen terästä heilui talonmiehen lippalakki.
Siitä alkoikin pikajuoksu..Valiini edellä ja talkkari haitarijatsareissaan lotkuttaen perässä.
Valiinilla oli jaloissaan jonkun kirkonkylän tiilimurskan shampioonin poisheittämät piikkarit,jotka auttoivat alkusprintissä,kunnes kompastui talkkarin pihalle tuomaan palopruuttakannuun.
Valiinin lippalakki lepäsi maassa nurinkäsin kanervakukkien ja voikukkaseppeleen maatessa tajuttoman vapaakävelijän vieressä hautausseppeleinä.
Lippalakin vuoren Fredrikson-täky oli punaantunut verestä ja Valiinin otsasta vuoti hurmetta poskille.
Talonmies pumppasi paloruiskukannusta lehtikasan sammuksiin ja loput sammutusvedestä tämä pruuttasi Valiinin kasvoille
Valiini oli tulossa tajuihinsa ja ryhtyi känsäisellä kädellään koetella kaljua päälakeaan,jota peitti puolisentusinaa harmaata hiussuortuvaa ylikampauksena.
Valiini änkytti:
--Mi---mis--misässe mun lippalakkin on?
--Ny--nyten kaikk näkke mun tripotiantennin,milmää vastaanota Enklannin Biibiisiin sanomii Franskan vastarinnall?
--Ja kuulessää talkkar....älässää herjaa mull siit Punasen Myllyn polttamisest...!
--Se oli kuules Pariisin Moulin Rouke..eimull ol koskka olnu omaa myllyy!
--Me Touloiselautrekin kanss olttin kattomas siäll vuaren 1887 syksyl cancantyttöjen tanssailuu..kun Henrin sikarintumppi sytytti esirippuverhon ihan ilmiliaskoiks..
--Juavuksiss se Henri oli liiast akvaviitist..ja määkin hiukka..
--Mää reppuseljäs kannoin lyhytkoipisen Henrin karull,kun koko punane mylly ol punasis täysliaskois..
Valiini piti pienen ajattelutauon viskattuaan lippalakin kaljunsa peitoksi.
--Hulluks ne mua haukkuu,mut emmää ole tyhmä?
--Tohtori pisttää mul vaaliumii huuleen,ettemmää tulsis liikkalevottomaks ja mää ota lisälääkitykseks Hotapulverii,kosk se tappaa lisäks kiperän kankkusen ja ittepäisen kupan!...
--Olsiskos sul talkkar pivosas Hotaa?
--Mun päät särkkee oikke jumalattomast!
 |
| Ota Hota |
Jussi jonon viimeisimpinä suunnisti maantielle kotiin päin todistus koulurepussaan,mikä haisi sisältä ykältä ja ällöltä,koska talvella eväsmaitopullo oli kaatunut usean kerran pohjalle.
Hymypoikamerkin hän oli kiinnittänyt repunläppään kiinni.
Maantie oli hiljainen,vain muutama yksityisauto peitti hänet ohiajaessaan pölypilveen.
Jussi muisti miten talvisin hänet koulumatkoilla heitti ohiajavan tukkirekan perässä seuraava imu sekä lumipyry aina kinokseen,repussa olevan maitopullon kastaessa voipaperiin käärityt juustomakkararuisleivän siivut pehmeiksi hampaattomien vanhainkodin asukkaiden mössöksi
Kouluun hän saapui lumisin ja jäätynein vaattein,mononpohjien kasvettua nuoskalumesta parilla tuumalla.
Koulureppu oli kastunut maitopullon särkymisestä pilaamalla juustomakkararuisvoileivät,aapiset, laskentokirjat ja kaunokirjoitusvihot läpimäriksi.
Ja mitä hän sai opettajattarelta palkaksi?
Kateederin nurkkaan seisomaan koko tunniksi pahvinen tyhmäntötterö päässään.
Jussi talssasi maantietä pappilaa kohti potkimalla hevospaskamunkkeja ojaviidakkoon.
--Ens syksyn katotaankin toisest Alhaisten alakoulun akkunast kotikauppalan Ylhäisten vanikkatehtaan piippuu,mist nokkaan tulee makkiantuare näkkileivän haju..
--Onneks miälisairaala on siäl toisess pitäjäs,vaikk hullui näkkyy kulkevan monen tervepaperisen jakuiskin...
Jussi huokaisi helpotuksesta.
 |
| Ylhäisten vanha näkkileipätehdas Salossa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti