 |
| Itko ja vääpelin Mosse Juhart 2010 |
"Kun tyttöset meiltä jäi siviiliin
hurraa ja huhhahhei.
Kengät armeijan saappaisiin vaihdettiin,
hurraa ja huhhahhei..."
Tervetulolaulu alokkaille
Patterin kasarmirakennus oli pitkän maatalon päärakennuksen mallinen yksikonkinen talli,minkä joskus punamullatut seinät näyttivät sateen piekseminä yhtä harmailta kuin alhaalla roikkuva lokakuinen taivas.
Tuvat sijaitsivat keskikäytävän kummallakin puolella kuin hevospilttuut,varusteiden kuivatushuoneen sijaitessa pitkän kongin päädyssä.
Patterin vääpelin toimisto sijaitsi kasarmia vastapäätä rapatun keittiörakennuksen vieressä ja loput kasarmialueesta käsitti hajasijoitettuja kantaupseerien puutaloasuntoja,joista yksi palveli lääkintäylikersantin vastaanottoasemana.,
Kassun viereisellä kalliolla seisoi ruostumassa maastonväriseen pressuun käärittynä yksinäinen Madsen IT-konekivääri muistuttamassa uusille alokkaille,että oltiin tykkilinnakesaarella.
Linnakkeen isommat tykit sekä kasematit olivat piilossa rantabunkkereissa kallion sisässä,joihin alokkaat pääsisivät tutustumaan vain kerran annettuaan valansa Suomen armeijalle.
Vääpelin toimiston edessä nuokkui armeijan viltti kuonollaan harmaa piikkinokka-Mosse,millä patterin "äiti" rallasi Örön mukulakiviteitä tarkastuksillaan tai sotilaskodissa soropilla käydessään,auton ovien lepsuessa inkasukkanauhojen varassa kuin lentoon lähtevän variksenpojan siivet..
Mosse oli Örögorodin ainoa lepakkoauto.
Toinen saaren moottoriajoneuvo oli armeijanvihreä Valmet 506-traktori,mikä kuului huollolle ja mitä käytettiin köksän ajoissa laiturin ja perunateatterin välisissä ajoissa.
Samanlaisella Valmetilla agronomi Varis .pappilan kesämökin omistaja Suomusjärvellä, pelloillaan kynti 60-luvulla vaihdettuaan piskuisen Valmet kaksikymppisen isompaan.
Jussin ollessa possuassistenttina Ruotsissa vuoden 1965 kesällä Karl Anderssonin tilalla,isäntä kehui suomalaista Valmetia:
--Jaa."Vamlet"..den är en bra traktor!
Isäntä silti käytti isoa kotimaista BM (Bolinder-Munktell) Bison-traktoria maatöissään ja Jussi pantiin yksin biisonin pukille päiviksi muokkaamaan maatilan laajoja peltoja
 |
| Valmet 500-mainoskuva |
 |
| Just samanlainen BM Bison kuin Karl Anderssonilla ja muokkausvispilä perässä |
Tapahtumahetkellä tämä sattui olemaan sattumakorpraali.
Armeijassahan sattuu monenlaista...
Rättikessulta tuoreet alokkaat saivat pesuvehkeensä ,työ-palvelus-sekä suntisvormunsa,kusenväriset alushyvoninsa sekä peltikalsarinsa plus ne kuuluisat armeijan saappaansa.
Pesuvehkeisiin kuului karhea pellavapyyhe sekä alumiinikotelo,minkä kivikovalla "Topilux"-saippualla pestiin kasvot aamuheräysmarssilla kylmässä merivedessä.
Näin pojista karaistiin miehiä.
Saippuaa kutsuttiin Topiluxiksi,mikä ei 10 kuukauden palvelunkaan jälkeen ollut sulanut milliäkään alituisesta pesusta.Alokkaiden ensimmäisenä herätysaamuna kello 6 tuvan seinän kaiuttimesta ei kuulunut vinyylilevyltä Johnny Liebkindin Ihanaa aamua..."Voiko ihanammin aamun elää alkaa"...,vaan rätisevältä 30-lukuiselta bakeliittilevyltä armeijan herätysmusiikkia kuin sota-aikana kannaksella Iitin Tiltun propagandalähetyksissä.
Levy jäi soittamaan staattisesti uralle "Armeijan saappaita" pariksi minuutiksi,kunnes ryhmyrituvassa äkättiin siirtää vanhaa His Master's Voice-grammarin neulaa.,kunnes se taas juuttui uraan...armeijan saappais..armeijan saappais..armeijan saappais....!!!
Koko alkokaskoulutuskuukausi meni täydessä sumussa ja hiessä.
TsT- ja asekoulutuksen lisäksi,armeijan piti opettaa alokkaille disipliiniä paraatikentällä käännöksin ja aseottein.Tuvissa taas ryhmänjohtajat tekivät alokkaiden kiusaksi tarkastuksia kaappeja tyhjennellen,sänkyvaatteita lattialle repien ja villakoiran metsästyksin..eli kaikkea pientä kiusantekoa,mitä vanhempi ikäluokka tai kauluslaatan osoittama arvokulmainen aliupseeri veemäisyydessään keksi.
Vasta valansuorituksen perästä koko patteri pantiin älykkyystestiin (palikkatesti),missä erotettiin jyvät akanoista eli kuka jäisi tykkimieheksi saarelle 7:ksi kuukaudeksi ja kuka lähetettäisiin aliupseerikouluun sekä jotkut sieltä vielä upseerikouluun 10:ksi kuukaudeksi.
Maastossa paukkupatruunoilla ammuskelu laukaus-sekä sarjahuutojen myötä TsT-harjoituksissa syvässä lumessa kahlaamalla ei ollut Jussille kovinkaan mieleistä sotaleikkiä.
Lyhytjalkaisena hän oli ollut surkea urheilija jo kouluaikoina.Partiossa hän kyllä oli tehnyt hiihtovaelluksia täyspakattuja ahkiota vetämällä kymmeniä kilsoja,mutta suksitta polvenkorkuisessa hangessa kahlaaminen vie jopa tukkisavottahevoselta voimat pois.
Armeijassahan aina ajateltiin sotatilaa,jolloin kukaan ei marssisi santatiellä vihollisen maalina.
Eräissä TsT-harjoituksissa (TsT--taisteluharjoitus) Jussi eksyi omasta ryhmästään uupumuksesta pyörtyen kupsahtamalla vieraan ryhmän perässä laahattuaan täyspakkaus selässä paraatikentän lumiselle soralle.
Siitä oli alkamassa papinpojalle monenmoinen eksyminen väärien johtajien perässä tulevalla työalallakin
Vääriä profeettojakin hän tulisi seuraamaan vaihtamalla lutterilaisen uskonsa maailmankansalaisuuden kanssa ilman välirahaa.
--Souva,souva...eikun huopoo,huopoo!
Sanoi isäkappalainenkin verkon nostossa.
 |
| Soutava kenttätykistövääpeli. Isäpastorin sotakavereita |
Yhtäkään tykkimiestä Suomen "kuninkaallisen" rannikkotykistön linnakkeella ei koulutettu tykeillä,vaan valikoidut saarelle jääneet pantiin töihin huoltoon,hevosmiehiksi tai traktorikuskeiksi..Osa pääsi viestimies-tai säämieskursseille koulutuksen taikka taitojen mukaan.Vain yhden kerran tykkimiehet vietiin marssien kolmijonossa kierrokselle Örön tykkiasemiin ja tiiraamaan betonisesta asemosta kapean tiirausluukun läpi aavaa Itämerta ja mahdollisia vihollisen sukellusveneiden periskooppeja.
Ihan samalla tavalla myöhemmin Russarön linnakkeen kasarmilla Jussi alikessuna pani uudet alokkaat palleilta katsomaan kasarmin yläkerroksen ikkunasta ilmaiseksi Hangon valoja,kun nämä olivat kyselleet iltalomista kaupungissa.
Kummassakin tapauksessa sai käyttää omaa mielikuvitustaan.
Loput Örön poppoosta pantiin palloilemaan Hangon esikuntapatterin käytäville päiväpalveluksiin.
Työtä kaihtava Elosen Maukka taisi jäädä 7:ksi kuukaudeksi tykkimiehenä Öröseen Töpinän keittiöapulaiseksi ja repimään punkkansa ruutupäiväpeiton päälle aamukammasta piikkejä..
Kun tuntee Maukan viinamäen miehenä,niin uskoisin hänen kimppaantuneen talli-ja hevosmiesten kanssa kiljun taikka pontikan tekoon,jota hevostallista myytiin varusmiehille sekä kanta-aliupseereille sormi suun edessä kuiskaten..."Älä kerro kellekään!!"
Kaikki luodon elävät kalalokit mukaanluettuna tiesivät paikallisesta hevostallin viinatehtaasta ja vääpeli Lahden piikkinokka-Mossella oli useasti viikonloppuisin vaikeuksia pysyä kiinalaisten junttaamalla mukulakivitien kannella siksakajossa..
Lokitkaan eivät päässeet kunnolla lentoon tallin taakse heitetyn viinamäskin nokkimisesta,vaan tekivät uhkarohkeita piruetteja luodon yllä, putoamalla pää edellä karille kuin iivanan pommisuutarit.
Lähin viinakauppa oli Hangossa.
 |
| Piikkinokka-Mosse |
1.Tykkimies (putkis mortarus)
On suurin nykyisin elävä varusmies,jopa kasvaa 1.5 metrin korkeaksi.
Sillä on lyhyet jalat ja kaula,se on taistekukyvytön,mutta voi juosta 70 kmh lomabussin kadotessa horisonttiin.
Se elää villinä armeijassa,mutta sitä tarhataan kaikkialla maailmassa munien,lihan ja gineslappujen takia.
Tykkimiesten leiritarhausta harjoitetaan Suomessakin.
Tykkimiehestä tavattiin nimitystä "vemppakameli" vanhoissa Raamatun käännöksissä.
2.Rannikkotykkimies (Putkio mortalis littoralis)
Rantamaiden alalaji,joka viihtyy kivillä ja luolissa..
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti