sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Pettäjättären tie.Siilinkuja 5.Etsivä Arska-sarja

Packard-hauturi
Juhart 2011
Rikosetsivä Arska parkitti punaisen Mininsä hautausliike Faustilan mustan Dodge Monaco-hauturin perään.
Astellessaan portista sisään,mustapukuinen Arvo Faustila puhalteli panatellasigariljosavuja ulko-ovella.
Arska tiesi rikospaikkakolleegansa tupruttelevan sikaarejaan kalmanhajun peittämiseksi vaatteissaan ja autossaan.
Näin ainakin tämä isokokoinen,romuluinen ja sinileukainen pohjalainen oli kehunut.
Faustila tervehti ovella Arskaa:
--Noh..tervetulloo surutalloon virkaveli!
--Ruumista jo korjatahan ,vaikka Suominen makkaa niin sievästi paimentoilaismatolla..
--Pahemmalta näyttää sen ajokoira kylpyhuoneen verhotankoon hirtettynä,että kieli roikkuu suusta ihan sinisenä...
Arska vastasi tervetuliaispuheeseen kylmänrauhallisena:
--Ai sää Tuanelan kuriiri oles jo selvittäny rikoksenki?
--Kattos poikaa kun on pulisonkikki kasvanee poskilles..oleksää joku nykymuarin orja!?
--Mää ole kuulnu josttan,et niil Beatlesienki rautakitaralankapojil on trimmattut pulisonkit munienski juures...
--No..tules siit ovenläve tulppan sisäpualel mun kanssan tutkiskelemaan sitä rikospaikkaa...virkakumppani!

1949 Dodge-hauturi Gulf-aseman edessä
Juhart 2011
 Olohuoneessa odottivat nuoremmat konstaapelit Vasanko ja Löfberg. Alkovissa etsivä oli kurkannut kylpyhuoneen ovesta sisään.Verhotangosta roikkui kaulasta sotilasvyöllä hirtetty ajokoirauros.
Faustila kommentoi Arskalle:
--Harvemmin sitä näkkee sinikielisiä ajokoiria...
--Luulin,että vain jollahin jalorotuisella pekingeesillä olisi jo syntyessään sininen kieli..
--Harvemmmin oon sinikelisiä ajokoiria tavannut.
--Minulla kyllä ei oo Dodgessain kulujetusarkkuva koiralle,että panen elukan jätemuovipussiin..
--Ekös oo kauheeta,että viattomia elukoita tapetahan tai noin hirtetähän?
Arska tutki vannan vieressä tangosta roikkuvaa koiraa ja silitteli kädellään sen päätä säälistä,jolloin kämmeneen tahriutui verta.
..Kuules Faustila...ei tää hurtta ol mihkkä hirttoon kualnu!
--Tää on tapettu jollan tylpäl teräaseell..
Arska totesi pyyhkiessään sormiaan rullasta repäisemään Serlan vessapaperiarkkiin.

Virkaveljien astuessa käytävältä olohuoneeseen,nuoremmat konstaapelit seisoivat parkettilattialla puoliasennossa odottamassa etsivän käskyjä.
Arska käski Löfbergiä vetämään käsiinsä lateksihanskat rikospaikan todistuskappaleiden pussittamiseen.
Vasanko oli kuvaajana.
Salamavalon välkkeessä etsivä kumartui tutkimaan puheliteknikko Suomista,joka makasi selällään valkoisella pitkäkarvaisella paimentolaismatolla suuri verinen reikä harmaan Jussi-paidan rinnassa.
Arska totesi,että vainajaa oltiin ammuttu lähietäisyydeltä suoraan rinnassa laukkaavaan marjapuuronpunaiseen hirveen.
Osumareikää oli ruuti mustannut niin paljon,että laukauksen oli pitänyt tulla melko läheltä.
Ruumista lähemmin tutkiessaan hän vielä havaitsi,että Suomisen vihreistä metsästäjänhousuista puuttui vyö.
Paimentolaismatolla oli myös kuraiset kengänpohjan jäljet,joita etsivä arvioi 44:n numeron kokoisiksi.
Matalalta teeveepöydältä Arska löysi kaksi juomalasia sekä tyhjän Monopol-konjakkipullon.
Toisesta juomalasista näkyi vaaleanpunaisia huulipunan jälkiä.
Lasisesta tuhkakupista Arska eroitteli lyijykynän kärjellä kolme puoliksi poltettua ja huulipunan tahraamaa valkoista Kent-savukkeen tumppia sekä yhden filtteriin asti poltetun niinsanotun punaisen nortin tumpin.
Tiikkiselle teeveepöydälle oli myös kaatunut aseöljypurkki ja pöydän alta löytyi kangasrätti,millä ilmeisesti asetta oli puhdistettu.
Teeveepöydän viereen paimentolaismaton reunaan oli pirskottunut verta kahteen eri paikkaan.
Kaksipiippuinen Beretta Silver Pigeon-lintuhaulikko lepäsi lappeellaan puuparketilla.
Arska löysi aseen vierestä parketilta syvän kolon,ikäänkuin jokin raskas esine oli pudonnut permannolle.
Etsivä käski Vasankoa kuvaamaan kaikki osoittamansa paikat.

Beretta Silver Pigeon S
Arskan ryhtyessä kiinnostuneena tutkimaan seinänvierustan tiikkisen ja matalan kaapiston päälle järjestettyjä valokuvaraameja,konstaapeli Löfberg kysäisi puoliksi kuiskaamalla selän takaa:
--Kuules Arska...piräisiks mun panna rouva Suamisen aamutoffeliparikin muavipussiin?
Arska kääntyi tutkimaan konstaapelin lateksihanskoissa roikottamaa tohveliparia ja vastasi:
--Jaa..emmää oikke tiärä,kun niiss ei ol muit jälkkii kun niire päälle pillantuneen konjakin tekemii makuraitoi..mut pan ne varmuureks pussiin..
Tutkittuaan tohveliparia jopa niitä haistamalla Arska oli katsonut Löfbergiä suoraan kasvoihin.
--Mitäs sää Löövperi oles oikke sutannu naamasas,kun suupiälekki ova iha sottaset sokurist ja marmelaarist?
Etsivä tivasi.
Lövberg automaattisesti lateksihanskalla suutaan pyyhkäistessään vastasi hämillään:
--Mää tual Suamisten köksän pöyrän farilt nappasin suuhusan yhren hillomunkin,kun kiiressän ol himas jääny aamukaffe juomat ...ja puoleks haukatun setsuurikakunki mää jourusin antamaa meirän villakoiral...
--Asemal ol taas nii kitkerää kaffet,et mää viskasi sen kupist vessanpyttyyn..
Arska kivahti:
--No..on mull siin oikke rikosettivän alku!
--Se käy syämäs oikken toristuskappaleekkin rikospaikalt!
--Jos toi Suamine olsis olnu vaikk myrkytetty,nii essää siin paljon pyyhkis sokerinmurui ja hilloo suunpiälistäs,vaan makasisis vaateris tos permannoll,jolles kuallen nii ainaski pirummoisis mahanpuruis ennen delaamistas!
--Nykyään ei enää tartte tappaa arsenikil,vaan pelkän sarasosan millikramman hitusen jottain rarioaktiivist ainet nialastun viikon peräst alkavat hiukset ja kulmakarvat tippumaan kun kapisel koiral..eik eres lääkäri voi toristaa mistään myrkytyksest..
--Lopullises lährösäs sää tulsis loistamaan kun osuuskaupan jouluvalot viäl hautamontun pohjal..
--Noh...alas mennä takasin keräämään niit toristuskappaleit minigrippuseihis!
--Emmää raskis pistää sunt rankastukseks maijal juappokuljetukseen yhreks viikoks..
--Mää tartten apualaissi näis tutkimuksisan..kun kesälomakki ovat eress..

Mustamaija ja rantojen miesten symposiumi
Juhart 2003
 Arska kääntyi tutkimaan kaapin päällä lomittain seisovia kuvaraameja.
Yhdessä valokuvaamossa väritetyssä vihkikuvassa seisoivat Suomiset totisina.Morsiamella näkyi olevan pieni mahakumpu,mikä todisti perheenlisäyksestä.
Yksi valokuvaraami makasi seljällään.Sekin oli värjätty valokuvaamossa.Värit kyllä olivat haalistuneet päivänvalosta.
Nuori Suomisen Reijo istui vanhan A Fordista tehdyn lava-auton astinlaudalla ilmeisesti pienviljelijäisänsä kanssa.
Reijon polven edessä istui surullisen näköinen ajokoira..
Kuva ilmeisesti oli otettu Reijon armeijaan lähdöstä..

Inttiin lähtö
Juhart 2005
Suomisen Reijo oli myös alkujaan rekijokilaisia.
60-luvulla alkuperäisten entisten kauppalalaisten määrä oli vähentymässä, maalta pakenevien vallatessa työpaikat ja vuokra-asunnot.
Suomisen Reiska oli tunnettu amatöörinyrkkeilijä,jopa kerran piirimestarikin.
Hän ajoi motocrossiakin Kankkonummen soramontussa sekä speedwaytä kauppalan edustan merenlahdelle avatulla jääradalla.
50-luvun alkupuolella hän ei eroittunut muista kauppalan nahkarotsisista ja suavelettisistä kundeista.
Arska silloin nuorempana konstaapelina järjestyspoliisissa oli joutunut useat kerrat eroittamaan Reiskan kuppiloiden edessä syntyneistä nyrkkeilymatseista.
Siinä kaapiston päällisessä valokuvassa Reiska vielä näytti ujolta maalaiskollilta,jota maailman kujeet eivät olleet pilanneet.
Muutamassa vuodessa Reijon kasvot olivat muuttuneet murtuneiksi poskiluiksi ja nenäluuksi,suun hymyillessä nastahampailla
Nyrkkeilijöiden kolhitut naamat eivät kylläkään usein panneet naisten sydämiä tykyttämään,mutta ihmeen kaupalla Reiskalla oli aina ollut onnea naismaailmassa jopa naimalla yhden kauneimmista rekijokelaisista tyttäristä..
Kylällä kyllä huhuiltiin sitä liittoa pakkoavioliitoksi ja haulikkonaimakaupaksi,morsiamen isän pakotettua Reiskan vihityttämään tyttärensä kaksipiippuisen aseen edessä.
Reiska oli kasvanut pientilallisen isosta poikakaartista nuorimpana,jäämällä aina kahnauksissa alimmaksi,jolloin hän oli päättänyt harrastaa nyrkkeilyä.
Muutaman vuoden päästä yksikään veljistä ei enää uskaltanut tulla haastamaan riitaa,Reiskan upperkuttien muuten teilatessa pihanurmelle.

Arska nosti valokuvaraamin pystyyn piirongille jäämällä vielä toviksi ihailemaan parin hääkuvaa,missä Suomisen Seija näytti puoliksi nuorelta Viola-juustotytöltä ja puoliksi pariisilaiselta mademoisellelta.
Klassisen kauniista Seijasta oli pian kauppalaan muutettuaan tullut muodikas ja tyylikäs kanslisti housutehtaan tukkuun.
Nyt Seijasta ei ollut jälkeäkään.
Asunnon yläkerran makuuhuoneen vaatekomerosta ei ollut ensinäkemältä yhtäkään muodikasta vaatekappaletta hävinnyt.
Rouvan kimonomallinen aamutakki ja vaaleanpunainen yöpaitakin lepäsivät siististi taitettuna pedatun parivuoteen päällä.

Arska pyysi Faustilaa ja tämän apuria kantamaan Suomisen Reiskan ja Gunnarin ruumiit hautausautoon.
Hän lähetti virkakumppaninsa mukana sairaalan patologille viestilapun terveisiksi,että tämä saisi uransa ensimmäisen kerran tehdä ruumiinavauksen ajokoiraurokselle kuolinsyyn toteamiseksi.
PS!...Gunnarin sisäkaluja ei saa antaa ylilääkärin rotweilerille!
Arska seurasi katseellaan ,kun hauturin takaovesta meni sisään entisen raskaansarjanyrkkeilijän ja piirimestari Reiskan sekä kevyen sarjan ajokoira Gunnarin ruumiit.
Gunnar-koiran kaiman Gunnar "Gee-Bee" Bärlundin kuvaraamin lasi olohuoneen takan yläpuolella näkyi myös särkyneen.
Kuvassa Gee-Bee nyrkkeili vuonna 1938 New Yorkin Madison Square Gardenissa Buddy Baeria vastaan,voittamalla kiistämättömällä tuomariston päätöksellä ottelun.

Gee-Bee ja Baer 1938

Gee-Bee ja näköispystit
Arska  käväisi vielä katsastamassa olohuonetta,jäämällä hetkeksi tutkimaan edesmenneen pugilistin palkintokaapin liukulasin takana kiiltäviä nyrkkeilyvoittopokaaleja.
Osa kaapista oli pyhitetty koirapalkinnoille,ammuntamitaleille ja jopa astutuskirjoille.
Sulkiessaan Siilinkuja viiden rivitalokolmion etuovea etsivä mutisi:
--Enämpi se Reiska viimeaikoin tais käyttää muijaas nyrkkeilysäkkein kuuleman mukkaan ja siit ei olla koskkan pokaaleit jaettu...
--Millaseen viimesen tuamion nyrkkeilykehään se Reiska mahtta joutuu?
--Kaippas siihen Pyhän Piatarin porttipylvässen on kliistrattu ilmotus kovimmast kuukauren raskkan sarjan nyrkkeilymatsist Reiska Suamisen ja Sugar Ray Robinssonnin välill...
--Kummakkin ajovat ylinopeut elämäs ohituskaistal,miss ettenpäin pääsemisseen tarvittiin tikatui silmäkulmii ja murtuneit nokkaluit..
--Niiren matsi kait piretään siäll taivaan koksilämmitteises pannuhuaneess,miss matsin välierii kilkutettaan kultasill kelloil ikuisuuren karotuksen viirenkymmenen astteen helttees.
--Gunnar-koira tais päästä taivaalliseen koiratarhaan,miss saa vappaast haukkuu iankaikkisest mäyränkolojen suulla...
Arska astui punaiseen Miniinsä vilkaisemalla vielä taloa sekä Reiskan siniharmaata Opel Rekord-ikkunapakettiautoa,minkä kuraista olemusta enää hiukan eroitti nousevien ukkospilvien alta kaatosateessa.
Raekuuron piestessä Minin kattoa,Arska muisti,että Sugar Ray Robinsonilla oli avokattoinen Cadillac.
--Loistobiilejäänkä ne nyrkkeilijät eivät saaneet viäryks mukkasas taivaan pikateill..
Arska hihkaisi.

Sugar Ray Robinson ja vaaleanpunainen Cadillac


jatkuu





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti