 |
| Kirkkoherra ja sillankulman taksikopin pokkasakki Juhart 2003 |
Pappia kyydissä pirssillä
---------------------------------
Pappilassa olin jo nöösipojasta asti tottunut siihen,että isäpastori soitti virkakäynneilleen työhuoneensa mustasta bakeliittikiekkopuhelimesta pirssin, Pirssin taikka vuokra-auton,miten nykyistä taksia kutsutaan,soittaminen ei ollut pastorille täysin itsestään selvä asia,koska hän monet kerrat joutui taivaan taikka tuomiokapitulin asettaman savikauppalaseurakunnan esimiehensä kirkkoherra Aulis Zidbäckin kanssa kirkkokonttorin tiskillä napit vastatusten pirssikuittien tilittämisestä.
Kirkkoherra,kun katsoi pastorin maksavan ajokulut omasta pussistaan.
Välirauhan ja jatkosodan asemasodan aikana silloinen sotilaspastori määrättiin vetämään papin kaftaanin niskaansa . Asemasodan aikana,kun kenttäpapilla ei ollut JsP:llä paljon virkaa kaatuneiden tunnistamisessa,hänet komennettiin väliaikaisesti siviiliin Lapinlahden sekä Iisalmen seurakuntien vt-kappalaiseksi,Silloin hän kulki matkansa Iisalmen ja Lapinlahden väliä junalla ja virkamatkansa Lapinlahden ympäristöseurakuntien välillä jopa hevosreessä.,koska monet pirssiautot kuljettajineen oltiin komennettu rintamalle.Tutkittuani isäni sota-ajan Ajastaikoja hänen junamatkakustannukset sotavuodelta 1944 oltiin tarkkaan kirjattuna yhdelle sivulle markkoineen ja penneineen.
Lapinlahden kirkonkylän ehkä ainoa pirssiletukka silloin kulki hengenahdistuksessaan häkäkaasulla, seurakunnan virka-ajojen kuuluessa etusijaisesti kirkkoherralle taikka vanhalle rovastille.
 |
| Kuopiolainen isvossikka 1960-70-luvulla |
Pirssi-sana tulee venäjänkielen birzasta,mikä merkitsee mm. seisontapaikkaa,katosta,puutavaran välivarastoa,lautatarhaa ja jopa polttopuukauppaa.Birza myöskin tarkoittaa kukkaroa sekä pörssiä.
Latvian pörssi on nimeltään Rigas Birza.
Pirssi siis voi merkitä samanaikaisesti vuokra-autojen seisontapaikkaa ja kukkaroa laveammassa aspektissa.
Tsaarinvallan ajoilta ovat myös tulleet vuokra-ajurin eli hevosvossikan tai issikan,jopa isvossikan nimet.
Sanonnat tulevat venäjänkielisestä izvoztshik-sanasta eli hevosvuokra-ajurista.
"Talvisin isvossikalla suapi holotnaa kyytiä Kuopijossa."
Äitikappalaiska kertoi minulle nuoruudestaan 1920-30-luvulta. Se holotna-ilmaisu oli myös peräisin venäjänkielestä merkitsemällä kylmää.
 |
| Turun ULA-keskus 50- luvulla |
Ensimmäiset ulataksit tulivat Turkuun vuonna 1953 ja uskoisin ,että Saloonkin ne ilmestyivät samana vuonna.
Rummunlyöjänkadulla Hermannin kaupunginosassa itäkauppalan puolella lähin taksiasema sijaitsi sillankulmassa.Sinne se oli muuttanut ennen talvisotaa,koska senaikaisessa ilmakuvassa mustat pirssit seisoivat jonossa nykyisen taksikopin paikalla. Toinen taksiasema ilmeisesti tuli v.1953 Vilhonkadulle Salon Seudun Sanomien painotalon kylkeen uuden linja-autoaseman vastapuolelle.Taksikopin vastapuolella nykyisen Katrineholminkadun kulmassa seisoi Pekka Laineen linja-autovarikko ja korjaamorakennus.
 |
| Kyydin odottajat linja-autoaseman taksikopilla Juhart 2003 |
 |
| Pirssiasema 1930-luvulla "toispualjokke" Keskuksen edessä |
 |
| 1939.Salo-ilmakuva.Pirssiasema oli muutanut nykyiseen paikkaan sillankulmaan itäkauppalan puolelle. |
 |
| 1920-luku.Ensimmäinen pirssitolppa KOP:in pankkitalon edessä (rakennettu 1923) Tolpassa näkyy jo puhelinkin eli se oli ehkä ensimmäinen "ulapirssiasema",vaikka puhelut tulivat sentraalin kautta.. |
 |
| 1958 Salon linja-autoasema ja aseman pirssikoppi sanomalehtitalon kyljessä. Takana Pekka Laineen varikko,korjaamo.ja toimirakennus. Saman kadun päässä Helsingintien toisella puolella kolmionmuotoinen entinen Standard Nobel-asema. |
 |
| 1930-luku Perniön ensimmäinen linjuritaksi Juhart 2012 |
Pirssiasemien puhelinnumerot 50-luvulla olivat 2121 ja 2122 ja pappi-isääni hakivat kyytiin pirssit kummaltakin pirssiasemalta. Ennen sotaa pirssikoppien puhelinnumerot olivat lyhyesti vain 21 ja 22.
Vanhojen valokuvien mukaan ensimmäinen puhelintaksitolppa seisoi 1920-luvun puolivälissä v. 1923 valmistuneen Kansallisosakepankin rakennuksen edessä Turuntie 3:ssä.
Tapani Muuronen VTM kertoo artikkelissaan "Taksikoppi,pirssimiehen elämän mullistaja",että Salo oli saanut maan ensimmäisen taksikopin v.1925 Paimion,Lapuan ja Kuhmon kanssa. En kyllä 20-luvun kuvien perusteella ole koppia havainnut mistään valokuvasta Kansallisosakepankin rakennuksen edestä,vaan pelkän yksinäisen puhelintolpan,jonka kylkeen oltiin ruuvattu puhelinboksi.. Keskuksen eteen 30-luvulla tolpan muuttaessa ei koppia ole näkyvillä uudessa paikassaan Länsirannassakaan,jota silloin kutsuttiin Puutarhakaduksi.Arvo Sauran kirjassa Salo ennen ja nyt v.1928 pirssitolppia kauppalassa oli mm.Salo Hotellin ja muiden ravitsemusliikkeiden edustalla.Pirssikalusto koostui melkein sataprosenttisesti amerikkalaisista autoista,kuten Buickeista,Oaklandeista,Studebakeista,Willys-Knighteista,Pontiaceista,Fordeista,Chevroleteista jne.
 |
| 1939-40 Horninkadun sillankulman talvivaatteiset pirssit |
 |
| 1928 .1926 Buick Six-pirssi Turuntien puoleisessa sillankulmassa |
 |
| 1928 ca.Pirssitolppa KOP:n edustalla Turuntien alussa Juhart 2nd edition 2010 |
 |
| 1927 Willys Overland Knight- avopirssi Asemakadun Hotelli Salon edustalla |
 |
| 1949 uudet Ford Custom-taksit Salon Automyynti Oy:n korjaamorakennuksen edustalla |
 |
| 1939 Pirssi Horninkadun puoleisessa sillankulmassa |
 |
| 1938 ca..Pirssiasema Keskuksen puoleisessa sillankulmassa. Stella kahvila sijaitsi aivan Länsirannan puoleisessa päädyssä Tähti Kinon vieressä. |
Siinä kuvassa epäselvästi näkyy jo nykyinen taksikoppi alkuperäisessä muodossaan.
1920-luvulla pirssiajurin työ ei ollut herkkua talvisin,kuljettajan joutuessa odottelemaan pakkasissa ja lumituiskuissa feetonmallisen (kuomullisen avoauton) ratin takana susi-tai lammasturkissa mahdollisia asiakkaita.Umpiautot olivat lisääntymässä kylläkin,mutta harvemmassa oli lämmityslaitetta .Auton tulipeltiin (torpedoon) asennettu iertovesilämmityslaite tuli markkinoille vasta 20-luvun lopussa.
Ajurin virka-asuina käytettiin nahkatakkeja,pomppia,pussihousuja ja haitarijatsareita eli sellaisia yhdistelmäasuja lippalakein,ajurilakein ja karvahatuin säistä riippuen.1950-luvulle mennessä näkyi taksimiesten virka-asun "järjestäytyneen" koppalakiksi,nelitaskulliseksi takiksi,pussihousuiksi ja nahkasaappaiksi.
Ilmeisesti Taksiliitolla oli jo silloin yhtenäinen pukumääräys kaikille maan pirssimiehille.Helsingissä näkyi jo 1910-luvulla pirssiajureilla olleen oikeat tummat kaksirivinapitetut virka-asut kuin isvossikka-ajureilla
 |
| 1958. Taksiautoilija Ruohonen Särkisalosta virka-asussaan ja saman vuoden Ford Custom. |
 |
| 1976 Sillankulman taksikoppi ja dieselmersut, joiden takana seisoo Peugeot 504. |
 |
| 60-luvun alun kuva aluesairaalasta.Yksinäinen taksi seisomassa Uskelan kunnantalon vasemmalla puolella |
 |
| 1962 Sillankulman taksiasema.Kalustona mm. Ford Consul ja Opel Kapitän |
60-luvun taitteessa salolainen taksikalusto oli vielä "täysikokoist" ja amerikkalaivoittoista,joskin uuden kompaktiautobuumin herättämänä moni taksiyrittäjä oli vaihtanut Chevrolet Stylelinensa ja Bel Airinsa sekä Ford Customlinensa Opel Kapitäneihin, Vauxhall Veloxeihin.Ford Consuleihin,Studebaker Larkeihin,Rambler Classiceihin ja Ford Fairlaneihin.
Itäautoja Salon pirssitolpilta ei tavannut ja minä itsekin nöösipoikana katsoin,että jos yksikin Volga taikka Pobeda ilmestyisi taksijonoon,niin sellaiset ruplahymyt pistettäisiin jenkkihenkisen taksiporukan paineesta häpeämään Inkerinkadulle.
Maaseudulla Salon ympäristön talousalueella kylläkin itäautoja suosittiin...
 |
| 1965 Jäiden lähtö sillankulman pirssitolpalla, Tolpalla 1965 MB 200d ja jäiden seassa Pobeda liukumassa veikkaustynnyrin kanssa Halikon lahdelle |
 |
| 1955 ca. Sillankulman 1950 Chevrolet Styleline-taksi Salon sillalla, Se oli väriltään syväntummansininen |
 |
| 1958.Minä itse Annukka-siskoni kanssa Ämmänsaaren lossilla, Nojaan komean ja syväntummansinisen,iisalmelaisen 1950 Chevrolet Styleline-pirssin lokasiipeen.. |
 |
| Yrjä Valli |
-----------------------------------------------
Salon kauppalan pirssien merkkivalikoima oli jakautunut jo 1920-luvulta melkein pelkästään amerikkalaisten valtamerkkien välille. Paljolti kyllä riippui, mikä autoedustus sijaitsi kauppalassa ja uskon,että monet pirssit ostettiin Turunkin autoliikkeistä.Fordin edustus ,Frans Koskenmäen perustama Salon Automyynti Oy vaikutti jo kauppalassa 30-luvulla. Hänen ensimmäinen Ford-liikkeensä sijaitsi kauempana Turuntiellä uudessa Perttelin tullin risteyksen liiketalossa silloista kolmiomaista Nobel Standardin huoltoasemaa vastapäätä.Salon Automyyntiä ennen Ford-edustusta piti uskelalainen Yrjö Valli,joka myi liikkeen Frans Koskenmäelle perustamalla oman Valli-Auto- Ford-edustuksensa Turkuun.Vallia ennen Salon Ford-edustusta piti E.& J,Leinon Auto-osasto.
Koskenmäki vielä 1920-luvulla oli ollut partnerina Saloran radiotehtaan perustajan Fjalar Nordellin kanssa Turuntien ja Aleksanterinkadun (Asemakatu) kulmassa sijaitsevan
 |
| 1939 Frans Koskenmäki ja uudet Fordit |
V.1902 valmistuneen talon siivessä turkulainen Rudolf Gardberg myi aluksi amerikkalaisia Warwick-polkupyöriä .V.1907 liike siirtyi Gardbergin sukulaiselle Erik Nordlinille,joka piti siinä siirtomaatavarakauppaa sekä polkupyörämyyntiä tarvikkeineen.Myöhemmin hän alkoi koota tuontiosista ja myydä Ilo-merkkisiä polkupyöriä Salmenrannan Keskuksen talon ja omistamansa Tähtikinon takaisessa verstasrakennuksessa.
 |
| Nordlinin puoti ja pyöräliike 1910-luvulla |
 |
| 1920-luku.Nordlinin Keskus,Tähtikino ja pyöräverstas |
Vuosisadan alun "fillarikaudella" kauppalassa valmistettiin muitakin polkupyörämerkkejä.Liesitehtaastaan kuuluisa E. &.J. Leino valmisti Aamurusko-pyöriä,V.A.Mäkinen Onni-pyöriä ja Onni Hakala Stadio-merkkisiä.
1920-luvulla toki myytiin kauppalassa muunmerkkisiä ja jopa eurooppalaisia autoja,tai ainakin yritettiin myydä.
Kauppalan Vähäjoen varressa sijaitsevalla Eläintorilla,silloisella markkinatorilla ja sirkusalueella. v.1924 esiteltiin uusi Citroen-mallisto,joka myös ajettiin näytille Keskuksen Turuntien puoliselle edustalle lähelle Salmenrannan pirssitolppaa.1930-luvulla torilta lähtivät Suomen Autoklubin ajotkin ja Suojeluskunta piti sotilaspojille torilla harjoituksia.uudehkon Suojeluskuntatalon ja ravintola Rauhalan edustalla.
Tiedossa ei ole hankittinko yhtään Citroenia pirssiajoon.
Keskuksen taloon seuraavana vuonna 1925 Erik Nordlin perusti Citroen-edustuksen,Salon Autokeskuksen.
Nordlin piti omaa autokorjaamoa Keskuksen ja Tähtikinon takaisessa entisessä pyötäpajassa,
Keskuksen talon liikehuoneistojen omistajat vaihtuivat monesti seuraavien vuosikymmenien aikana aivan sen purkuun 1965 saakka.
Ainoastaan Apteekki pysyi siinä loppuun asti.
 |
| 1924 Citroen-esittely Eläintorilla.Halikkokuvagalleria |
 |
| 1924. Keskuksen edessä amerikkalaispirssijono |
Warenien talon naapurissa vaikutti postimestari Rosa Forstenin v.1911 rakennuttama komea kulmatorninen ja myöhemmin Postinkulmana tunnettu rakennus.Talon toisessa kerroksessa asuivat Arlinit. Heidän Hudson Terraplanensa oli niin hieno ja harvinainen auto,ettei se kelvannut armeijan pakko-otossa edes rintamalle Talvisotaan.Uskokaa taikka älkää..Salossa koottiin pieni määrä Hudsoneja pienessä verstaassa Amerikasta tai Englannista puulaatikoissa toimitetuista osista!
 |
| Arlinien 1930-mallinen Hudson Terraplane Warenin talon edessä. Juhart 2012 |
 |
| 1963 Auto-Heinonen Postinkulman talossa |
Postinkulmaan v.1925 Turunmaan Osakepankki perusti konttorin ja sen jälkeen pankkitoimintaa jatkoi Oy Pohjoismaiden Yhdyspankki johtajanaan kummassakin konttorissa Josef Drugg.
 |
| 1966 ca.Postinkulman PYP |
Sieltä sain sellaisen metallisen ja kartiomaisen säästölippaan,missä oli krominen kantokahvakin.
Sodan jälkeen Salossa oli liikkeellä muitakin komeita sotaa edeltäviä amerikkalaisia autoja,kuten Salon Sokeritehtaan johtajan Studebaker (ehkä Commander),Sähkötehtaan johtajan Arvo Hamaran Plymouth ja kauppias Siiri Jännärin Lincoln Zephyr V-12. Jännärin Lincolnin kehuttiin käyvän niin tasaisesti,että savuke pysyi pystyssä konepeiton päällä.Oletettavasti Siiri Jännäri oli ostanut Lincolninsa Koskenmäen Automyynnistä.
 |
| 1939 Studebaker Commander torin linja-autoaseman Shellillä n.1951. Juhart 2010 |
 |
| 1956.Osuuskaupan purkukuorma-autoja. Taustalla Postinkulma,jonka oikealla puolella kuvasta piilossa sijaitsi entinen Warenin, myöhemmin Tuomaalan talo. Juhart 2010. |
 |
| 1939 Lincoln Zephyr. |
 |
| 1962 Kemiöläisen Börje Lindroosin Salon Automyynnistä ostama Ford F-700 dieselkuorma-auto |
Keskustasta tietysti sai Salon Automyynnin Ford-esitteitä.
Vuoden 1958 Ford Trader-kuorma-autosarja esiteltiin myymälän edessä Helsingintiellä.Esillä oli myös Amerikan Ford-kuormureita,joita mainostettiin jo dieselmoottoreilla.
Fordin kilpailijan GM:n edustajan Helanderin Salon Auto ja Moottorin myymälään sain mankeloida fillarilla linja-autoaseman myymälään,mistä sain kantoja kopsauttamalla komean 1957-mallisen ja hopeakantisen Opel Kapitän L-brosyyrin.
Einar Helanderilla oli myös TB-huoltoasema Turuntiellä Talja-ravintolan kupeessa.Ennen Taljaa rakennuksessa sijaitsi kaupungin ensimmäinen Liukkosen itsepalvelumyymälä-Snabbköp
Einar oli myös Salo-Uskela-seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana sosdemin edustajana.
 |
| 1957.SSS:Auto-Osan Jeep Fe-150-mainos |
 |
| 1964-65-Einar Helander GM-autojen esittelyssä Turuntien TB:llä |
Helsingintietä poljettuani Muurlan tulliin päin oikealla puolella katua sijaitsi v.1957 Mäki-Auto,joka myi uutta Itä-Saksan seisojaa Wartburgia. Muistaakseni Onni Hakalalla oli ollut sitä ennen IFA-edustus Salossa. Keskustassa Annankadulla Työväentaloa vastapäätä Venho myi tsekkiläistä Skodaa ja Veholla oli silloin alkujaan Mercedes-edustus Vilhonkadulla.
Salon seudun taksit 1950-luvulla
--------------------------------------------
 |
| Halikkolaisen Pappa Hjortin 1948 Checker A2 Juhart thumbnail 2009 |
 |
| Salon sillankulman taksikoppi jäidenlähtöjen aikana n.1965. Jäiden mukana lähdössä myös taksi-Pobeda Juhart 2011.1960-luvun alussa taksitolpalta alkoivat vähenemään amerikkalaiset autot ja hiljalleen kalusto alkoi vaihtumaan Mercedes-Benz 190-200D-malleihin,joita kutsuttiin asiakkaiden keskuudessa nakumersuiksi ja nokivasaroiksi.Taksikuskiporukoissa jopa matkustettiin niitä Stuttgartiin hakemaan. |
 |
| 1962 Studebaker Lark sillankulman taksina Juhart thumbnail 2010 |
Sillankulman tolpalla odottelivat kyytiläisiä mersuletkassa aikaisempia amerikkalaismalleja pienempikokoisina mm.1962 Rambler,1962 Studebaker Lark,1962 Ford Fairlane ja 1958 Vauxhall PA Velox (Cresta,se kolmitakaikkunainen britti-Oldsmobile), Täysikokoisena amerikkalaisena ajeli mittariautona vielä erään taksikuljettajan 1958 Chevrolet Bel Air.
1950-luvun pirssiautot,kuten 1950 Ford Customit,1950 Chevrolet Stylelinet 1952 Ford Customlinet olivat menneet jo vaihtoon vuosina 1955-56.Linja-autoaseman taksikopilla kyllä seisoi yksi 1955 Chevrolet Bel Air . Sjöbergin Repen 1949 Plymouthiakaan ei enää näkynyt Repen ajaessa iltakuudelta Kone-Glansin viereen Bio-Saloa vasta-päätä sijaitsevalle tyhjälle plaanille aaltopeltikylkisen Citroen H-mallisen hampurilais- ja hampparimakkaragrilliautonsa.
 |
| 1962 Taksi-Rambler |
1950-luvun lopulla seurakunnan kappalainen ei enää soitellut työhuoneensa bakeliittipuhelimestaan ulapirssiä,koska hän huristeli kastajaisiin,vihkiäisiin ja hautajaisiin sammaleenvihreällä Miele-mopolla,mikä oli rekisteröitynä kevytmoottoripyöräksi,minkä takaterakalle sai juuri ja juuri mahtumaan mustan siannahkasalkun ja pienen ehtoollislaukun.
Kappalainen oli saanut tarpeekseen taistelustaan kirkkoherran kanssa ulataksikuittien tilityksistä.
Seurakuntaan oli tullut toinen kirkkoherra,Savolainen nimeltään,joka ei ollut yhtä savolainen suustaan kuin irtohuulinen pohjoissavolainen kappalainen.
 |
| 1953 Kappalainen Savolaisen rinkeli-ikkunakuplan pesu. Juhart |
Talonmiehellä oli ovaali-ikkunainen kansuri ja Cezeta-skootteri.
Kanttorilan lauluautona oli Rin-Tin -Tin-Wartburg.
Diakonissalla oli kaapparovinen Fiat 600,minkä vaihdossa meni välirahaksi hameverkkoinen Simson-mopedi.
V.1967 kappalainen oli nostettu rovastiksi ja hänkin oli nostanut itsenä autokantaan ensimmäisellä virkavaunullaan Neckar Jagst 770:llä .Saksan Fiatia seurasi kaksi VW 1300-kuplaa,kun uusi Pusulasta
tullut kirkkoherra ajoi upouutta Vauxhall 101;tä,mikä voisi olla yhtä hyvin virrenkin numero,vaikka Vauxhall kehui brosyyrissään numeron merkitsevän 101:tä parannusta. Kanttorikin oli tehnyt parannuksen Wartburgista, vaihtamalla sen Vauxhall Vivaan.
Hän pitikin mielivirtenään "Mä on vain vaivainen.mato matkamies vaan..".
Pitää kyllä muistaa viranhaltijoiden autovalinnoissa,että kirkkovaltuuston puheenjohtaja omisti GM:n edustuksen,vaikka olikin sosdemi.
Muistan hyvin,miten 1950-luvulla kauhistelin Helanderin hautausauton mustaa 1952-mallista Vauxhall Veloxia. TB:n pihalla.
Se oli yhtä ruma kuin ilmestyskirjan peto,
 |
| 1957 Vauxhall Velox TB:n pihalla Juhart 2010 Salon takseja 1950-luvulla by Juhart thumbnails
---------------------------------------------------------------------
|
 |
| 1949 Sjöbergin Repen Plymouth-pirssi |
 |
| 1950 Ford Vedette- ja 1949 Plymouth- taksit |
 |
| 1958 Taksi-Vauxhall Velox PA Teboilin pihalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti