Kissa-alttareista,katinhännistä ja koiranhäntätupsukoista jne.Lukkarinrakkautta.

Eemeli siskolle isomman siskon kissanhautajaisista.
------------------------------------------------------------
Taitaa sun vierailusta tulla kattivaltiovierailu!
Onhan niillä jenkkeilläkin lemmikkieläinten hautausmaista!
Mutta kattialttari!?
Mä olen kuopannut meitin filsukodin takapihalle muoviseen kauppapussiin monet koiranpenikat ja kaksi mun kattia Tigerin ja Mingmingin.,mutten koskaan funtsinut pystyttää katolista pyhäinkuvagrottoa niille.Vanhat kuolleet koiramme mä kuoppasin aikoinaan riisisäkissä meidän talon takaiselle niitylle,missä nyt on uusi asuinalue.Hyvin ne on nukkuneet betonisokkeleiden alla.
Kaikista on elävinä huolehdittu ja rakastettu,vaikkei sankarihautoihin olla siunattu..Yksi koira..Cheapie..se ilmaiskoira kuoli koiratappelusta saatuihin vammoihin ja Mingming-kissan joku oli ajanut autolla yli ja heittänyt sen raadon meitin rekoliin.
Tiitillä elukka-asianaisena on haka auki ja hälläpyörä heittää..Olikos Tittaraisella suruaikana musta kolttu päällä ja virsikirja veskassa.En tiedä onko kissoille omat virtensä ja koirille samoin.Madoille on kyllä omansa...Mää oon mato matkamies vaan...!
Sen huushollissa ei voi kulkea meikäläisen  pellehousut eikä chaplinmonot jalassa..saatika humalassa,koska sen roinat on niin fragiileja.Nyt mä kuljen kotona lyhkäsissä kalsareissa,minkä persiistä äidin sanonnan mukaan näkyy Putkolan leima eli paskapierun jälki.(Putkolahan oli Iisalmen osuuskauppa)

Niistä mustilaisista vielä--
Äitihän lupas antaa meidät mustalaisille,kun oltiin kuin seinästä revittyjä.
Ollaanko Ruotsissa menty niin pitkälle kuin natsi-Saksassa aikoina,että kaikki silmämalkaset piilotetaan leireihin ja linnoihin ja sitten steriloidaan?Mää oon tavannut elämässäni ns. terveitä ihmisiä johtopalleilla,joille sais kirjoittaa hullunpaperit eikä sallia edes vapaakävelyä.
Mutta omassa hulluudessa on helpompi elää kun ollaan sinuja se toisen alter egon kanssa päivisin.

Niin Ruotsiahan kutsutaan neutraaliksi valtioksi ja taitaa niillä Talebaneillakin olla Boforsin tykit.
Mikä mua naurattaa on Suomessa pidetty keskustelua siitä,etteivät suomalaiset joukot olekaan sodassa,vaan Afganistanissa virallisesti hallituksen ja kentsujen suilla sanottuna,vaan kriisitilanteissa..
On se kumma,kun polkumiinoista lentää kintut ja konekiväärillä suolataan brittisotilaista,ettei jumboihin arkut mahdu...ja Suomessa pelätään lausua sanaa SOTA..!Ovatkos ne siellä turvaamassa paikallista demokratiaa ja kansaa terroriuhalta entisen Bushin suulla?.
Kummia nynnyvaltioita Suomi ja Ruotsi ovat!

No...se sotimisesta,hulluista ja mustilaisista!
Totean vain kuin yksi suomalainen lumikupuli (valkoinen suomalainen saudiduunari) aroprojektissa,että on rotusyrjintää vastaan,muttei tykkää ulkolaisista eikä mustalaisista.

Rauhanterveisin.
Juha

To Anna-Kaisa Benje

Daily Mailin raportti pankkineidistä,joka vihoissaan pisti naapurin kissan  kannelliseen roskikseen.

26 Aug 2010

Cat Circus----?
Joo se pankkineiti oli saanut netistä jo tuhansia tappouhkauksia ja vertailuja jopa Hitleriin.
Se on pantu poliisilaitoksen turvasäilöönkin,ettei tulisi tapetuksi.Mimmi olis halunnut pyytä tekoaan henkilökohtaiseseu anteeksi katinomistajapariskunnalta,muttei poliisi suostunut,koska katin omistajapariskunta oli ollut niin järkyttynyt tempusta.
Normaali katti olis tullut roskiksesta ulos äkisti,mutta tää oli ollut joku ex-rääkätty katti RSPCAn eli paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen tarhasta adoptoitu katinnnahka
ja vielä henkisesti vammainen.
Täällä elukka-adoptiossa katsotaan adoptioperheen historia ja taloudelliset sekä henkiset taustat  yhtä tarkan siivilän läpi kuin lapsiadoptioissakin.

KOIRANELÄMÄÄ,KISSANKALAA JA LUKKARINRAKKAUTTA

Rovastin psykedeelinen volkkari ja Tipsu Tiibetin apso
Juhart 2010

Pappilan lasten lennettyä kotoa avioon kussakin taloudessa pidettiin jonkinlaista kotieläintä lemmikkinä. Vanhempien siskojen ajan mittaan pitovaikeuksien takia hyljättyä miehensä tai toisinkin päin,tilalle tuli lemmikeiksi kissat sekä yksi lattiamopan näköinen Tiibetin apso,joka päätyi myöhemmin rovastin hoitoon ja punaisen kuplavolkkarin yksisilmäiseksi kakkoskuskiksi Kemiönsaaren taivastielle.

Isosiskoista tuli ajan myötä vapaita lepakkomiehiä ja könsikkäitä jahtaavia kissanaisia tai mitä nykyään kutsutaan puumanaisiksi. Miehiä kuulema kun ei tarvittu kuin lapsentekoihin ja miehen paikan piti olla oven oikealla puolella eli sen ulkopuolella,mistä postiluukun yläpuolelta voi lukea asunnon naisomistajan nimen..

Boxer ja Cheapy karkuteillä
Juhart

Nuoremmat siskot ovat pysyneet tähän päivään saakka yhden miehen naisina,mutta olivatkin syntyneet 50-luvun alkupuolen turvallisella nousukaudella eivätkä juurettomina sotalapsina.

Pappilan Jussi petrasi samoin naisasialiikkeessä kahdella avioerolla,korvaamalla akkavallan koirilla sekä kissoilla.Manilassa hänellä yhtaikaa kerran sattui olemaan kolme askalkoiraa (askal- lyhennys aso callesta eli katukoirasta) Boxer,Roxy ja Cheapy sekä lemmikkikaupasta ostettu Japanin pystykoira Fluffy , seitsemän koiranpentua Browny,Spotty,Whity jne.sekä kaksi puskalkissaa (pusa calle- katukissa) Tiger ja Mingming..

Filippiinokoirat ja -kissat ovat moniruokaisempia kuin länsimaiset serkkunsa. Niille kelpaa jopa keitetyn riisin jäänteet ja possun- sekä kananluut,joskus jopa pelkkä lihaliemi riisin sekoitettuna. Filippiiniläiset kissat ovat kehittäneet satojen vuosien saatossa pitemmän suoliston,mikä sulattaa yhtä hyvin roskisruoan kuin Whiskasin lohiannoksen.

Filippiinoaskalkoiria pidetään myös hyvinä sormiruokalajeina miesten ginijuhlissa joko etikkaliemessä tai grillivartaassa.

Kissaruokalajeja löytyy taasen korealaisissa ja kiinalaisissa Lazy Susan-ruokapöydissä. Lazy Susan -nimi tulee pyöreästä pöydän keskellä pyörivästä pöytälevystä.

Lemmikkien pidosta Jussi oppi yhden asian,että hurtat katsoivat isäntäänsä ylös,kun taas kissat regaalisesti katsoivat alas.

Kissathan yleensä pitävät isäntäväestään vain hyvästä kohtelusta ja ruokatarjoilusta,koirien kasvaessa pennuista aikuisiksi pennuiksi ihmiseläinten ikuisina ystävinä. Poikkeuksina olivat kissoissa Mingming ja Tiger,joita ihmisystävinä voitiin verrata koiriin.

Trampin komentopaikka

Lontoon kodissa Jussin adoptoi ensiksi Tramp-poikakissan,joka mielistelyllään saa kissanruokansa kuppiinsa ja poistuu takaovesta vahtimaan reviiriään,kunnes palaa seuraavalle aterialleen korvat repaleisina ja kissannenä verissä vartioreissuiltaan.

Toinen,tässä tapauksessa tyttökissa Blacky päätti muuttaa korttelia Jussin asuntoon entisen emäntänsä muutettua hiippakuntaa.

Blacky lopulta olikin leikattu poikakissa ilman palleja ja papinpojalle kävi samoin kuin isärovastillekin kissan sukupuolen merkkaamisessa.Hän kun pappilaan hankitun Kalle-kissan merkkasi koiraaksi,mutta Kalle tekikin viiden kissanpennun pesueen,vaikka rovasti oli lukenut luomiskertomuksen sekä siveysopin kirjat ulkoa.

Blacky vahdissa

Blacky päätti tulla kotikissaksi ja unilukkariksi herättämään Jussin aamuisin kello neljä ja seisomaan häntä pystyssä tämän rintakehän päälle kehräämään ja puskemaan märällä nenällään isäntäänsä aamiaisen valmisteluun.

Kissaherätystäkö?

"Sitt mää heräsin ja päästin kissan ulos!" Kaikuu vieläkin Jussin takaraivossa yhtenä salonseutulaisena sanontana 60-luvulta.

Tramp ja Blacky eivät koskaan sopineet ruokailemaan yhdessä Trampin sihistessä ja hyökkäillessä ruokakupiltaan nurkanvaltaajansa päälle,jolloin Blacky päätti muuttaa ruoka-aikaansa myöhemmäksi ajankohdaksi.

Cockney-katukissoina kummatkin ymmärtävät myöskin ihmeen sujuvasti suomenkieltä.

Kotieläimet eivät tunne kielirajoja.

Tramp

Blacky

Silloin 70-luvun vaihteessa itämaiset uskonnot olivat suuressa huudossa Beatlesienkin vieraillessa psykedeelisessä huumassa Intiassa tapaamassa salaperäisiä sitraa soittavia ja haara-asennossa istuvia  alinomaan meditoivia guruja.

Pappilan mökin sohvalla mietiskeli ja nukkui tiibetiläinen koiruus Tipsu,jonka esi-isät ja -äidit olivat palvelleet munkkien lemmikkeinä rukousmyllyjen raksutuksissa sekä myskihärkäpaimenten gutturaalisissa moniäänijoiuissa..

Olosuhteisiinsa nopeasti mukaantuneena tiibetiläinen sai koiranunensa läpi heristellä luppakorviaan rovastin transistoriradion luterilaisille aamuhartauksille.

1975 ca.Susa,Jussi,Epe ja Tipsu
 siestalla

Tramp lopulta katosi lopullisesti ruokaluvusta ja Stanley Holloway Court-talon Jayne-manageri kertoi ikkunanpesijöiden löytäneen sen parkkialueen pensaaseen heitettynä...ilmeisesti auton yliajamana..
Blackyn rotuhistoria vie takaisin Intiaan ja näitä silkinhienokarvaisia ja keltasilmäisiä kissoja kutsutaan Bombay-roduksi.
Bombayt ovat erittäin kiintyneitä kotinurkkiinsa ja ihmisiinsä.Ne pitävät rapsuttelusta ja pallittelusta,joskin ei yleensä vatsapuolelta,jolloin rapsuttelija saa kämmeneensä taikka ranteeseensa puraisun taikka teräväkoukkuisen kynnen ihon alle.Lajin erikoisin piirre on hyvin hiljainen tapa naukua,minkä olettaisi jokaisen kissan osaavan..jopa maaliskuussa juoksuaikana..
Blacky Jussista kelpaisi mykkäkuvien kissasankariksi ja jonka ura päättyisi äänifilmeissä,missä moni muukin kuuluisa mykkäkuvasankari sai potkut imagoon sopimattomalla tai mitättömällä äänellään.
Leikattuna kissana Blacky ei juokse,vaan nukkuu enimmän osaa päivästä lempituolissaan,katoamalla ulos iltaisin omille reviirireiteilleen.
Blacky yhdeltä reissultaan toi kotiin näytettäväksi hampaissaan nuoren pulun,minkä hän jätti siipirikkona olohuoneen pöydän alle..ilmeisesti tarkoitettuna Jussille lahjaksi.
Jussi ymmärtämättömämänä lahjuksesta karjaisi kissan ulos,ajamalla siipirikon ja pelästyneen pulun pihalle.Illalla Jussi kävi katsomassa pulua talon sisäpihan lasioven kulmalla värjöttelemästä ja mainitsi siitä talon managerille Jaynellekin,joka kehoitti soittamaan RSPCA:lle,paikalliselle eläinsuojeluyksikölle.
RSPCA nauhoitetussa puhelinvastauksessaan kehotti soittajaa hoitamaan itse pulun pois tai päiviltä,koska pelastamiseen vaaadittava mobilisaatio on liian kustannusriskinen.
Jos pelastamisessa olisi ollut kyseessä puuhun kiivennyt kissanpoika,niin paikalle olisi saapunut Newhamin alueen kolmen palokunnan kalusto tikapuuautoineen sekä Canning Townin poliisit eristämään katastrofialueen keltaisilla poliisteipeillä..
Kaupunkipuluja muutenkin Lontoossa kutsutaan lentäviksi rotiksi..Flying Vermins..
Luonto lopulta hoiti puluparan pois,koska nurkilla saalistava urbaanipunakettupesue sai siitä hyvän välipalan.
Seuraavan lintupäivällisen,viherpeipon Blacky narskutti hampaissaan mahaansa olohuoneen lasioven takana aivan LIVEnä..

Pixie Bob-kissanpentu

Siiten taloon astui Blackyn kaveriksi kolmas ja harmaa maatiaspoikakissa,jolla oli tosikomeat pallit...meinaan ihan sen luonteenkin puolesta..Aluksi Jussi pani tälle ujolle ja puolivillille poikakissanuorukaiselle ruokakupin olohuoneen oven taakse..ja hiljalleen viikkojen kuluessa se päätyi rohkeutta saatuaan syömään aivan keittiöön asti Jussin pitkällä kärsivällisyydellä.
Blackylle harmaa poikakissa aiheutti uuden dilemman,koska hän oli talon valittu ja oikeutettu

kuningas.

Pixie Bob-poikakissa

Blacky etsi juuri ristityn Grey Boyn sisään astuessa olohuoneesta korkeimman paikan,joko pöydän päältä tai makuuhuoneesta ison kaiutinlaatikon päältä valvontatornikseen.
Grey Boy ei ollut moksiskaan moisesta kontrollista,käymällä jahtaamassa Blackyä alas komentopaikaltaan..ja suoraan takaovesta ulos.
Blackyn ja Grey Boyn välillä on rodullisia eroja..
Grey Boy kuuluu amerikkalaiseen Pixie Bob-rotuun,joka turkiltaan on karhea,täplällinen ja raidakas Luustoltaan sekä tassuiltaan  se on vahvempi kuin muut maatiaiskissat eli aito amerikkalaisen Bobcatin jälkeläinen.Pixie Bobin silmät ovat vihertävät ja mantelinmuotoiset.Sen naukuminen ei tosin ole oikeata naukumista,vaan räkättilintumaisen käheätä sirkutusta.
Grey Boy on,vastoin kuin Blacky,erittäin puhelias ja osoittaa tyytyväisyytensä matolla selällään kiemurrellen...pieni ilkikurinen pilke vihreissä silmissään.

Nuorin Jussin siskoista muutti keski-Suomeen pitämään lammasfarmia ja aasitarhaa miehensä kanssa.

Heillä oli myöskin kissoja sekä koiria lapsinaan.

Ihmislapsia heille ei koskaan siunautunut.

Yksi koirista oli Siperian husky-vetokoira ja toinen border collie Keenai,joka piti ammatikseen lampaita koossa ja kurissa.

Husky sattui myös verottamaan vapaakävelyillään naapuritilan kanoja,isännän uhatessa lopettaa sen oikein haulikolla seuraavalla varkausreissulla. Siskonmiehen nuhdellessa koiraa kanavarkaudesta husky kantoi seuraavan kanasaaliinsa suussaan tämän vuoteen viereen ja tarjoamaan sitä lauman uudelle johtajakoiralle.

Siskonmies saikin tapauksesta uuden tittelin Herra Johtajakoira,huskien totellessa vetokoirina vain laumansa johtajakoiraa.

Kummatkin koirat olivat oikeita palvelukoiria,vaikka husky sydäntalvella piti parhaampana nukkua ulkona hangessa puuttumatta muuten talon töihin. Isokokoisena mutta lempeäluonteisena se olisi päästänyt murtomiehetkin sisään pelkällä maanittelulla ja makupaloilla.

Keskisuomalaisen lammasfarmariparin saapuessa Kemiön kesämökille fiiraamaan juhannusta,mukana aina seurasi Volvo Duettin tavaratilassa iso husky,jonka turkkia pappilan lasten jälkipolvi sai silitellä ja jopa repiä koiran yhtään välittämättä.

Siitä huolimatta se piti omaa reviiriään mökin keittiön ruokakupilla päästämättä lähelle rovastin apsoa. Kerran ruokakupilla se puraisi apsolta toisen silmän puhki.

Rovastin kirkkovolkkarin yksisilmäinen kartturikoira siitä lähtien löi päätänsä aina mökin ovenkarmien sokeaan kulmaan kierrellessään huushollissa makupalojen perässä. Pitkäkarvainen apso vaati jatkuvaa takkuuntuvan turkin hoitoa,rovastin kammatessa metallipiikkisellä afrokammalla jopa sen pitkäkarvaista peräpäätä,mihin maastossa tarttuivat risut sekä tarpeilla ns. "kleeperin marjat" eli kakkapallot.

Tipsu apso mökin talvipolulla

Pappilan kattien sisätapoja yritettiin muokata ruustinnan kekseliäisyydellä.Yleensähän kissoilla oli tapana teroitella kynsiään Asko-sohvan nyppyläkankaassa tai flyygelin mustalakatuissa jaloissa.

Alustan halkoliiteristä äiti kantoi kirvespölkyn salin nurkkaan jukkapalmun viereen kissojen kynsien kutinaan. Sohvakaluston lankajuoksut tyssäsivät melkein kokonaan eikä flyygelin jalkoja tarvinnut paikata mustalla miranolilla..

Pappilan köksän nurkassa niille oli varattuna oma kissanvessansa eli matalareunainen muovivati,mihin santalaatikosta leikkiämpärillä kantaen lapset vaihtoivat puhtaat purut.

Sanomalehtikääröön pistettyjen kissanjätöksien poiskantamisesta aina syntyi tappelu lasten välillä,vaikka jokainen ensimmäisenä oli varaamassa kattia vuoteensa jalkopään lämmittäjäksi.

Silloin ei oltu vielä keksitty tehdasvalmisteisia ,itseensä imeäviä ja hajuntappavia kissanpaskapuruja

Jussin lontoolaiset mirrit eivät vaadi omaa kakkalaatikkoa tarpeisiinsa,vaan juoksuillaan tekevät tarpeensa korttelin orapihlaja-aitojen juurelle ja kukkapenkkeihin.

Manilan talossa Jussin tehtäväksi oli muotoutunut naisväen mykkänä päätöksenä koirien ruokkiminen,jätöksien korjaaminen,kävelyttäminen sekä peseminen.

20-vuotisen koiranhoitouransa aikana hän oli ollut koirakätilönä,eläinsairaanhoitajana ja kuoppaajana eräänlaisessa "poikimispedistä hautaan-hoivakulttuurissa".

Talon naisväki sai omalta osaltaan pitää hauskaa lemmikkien kanssa.

Isärovastin tultua koiranhoitajasta itse hoidettavaksi viimeisinä elinvuosinaan,tiibetiläinen apso myös vanheentuneena ja reumatismisena sai armokuoleman eläinlääkärin piikistä.

Jussin omat koirat ja kissat joko kuolivat vanhuuteen taikka jäivät auton alle.

Viimeinen vartiokoira Cheapy oltiin heitetty yliajettuna kadulta talon etupuutarhaan.

Katuojasta hän oli sen pienenä kourakuppiin mahtuvana penikkana löytänyt.

Yksi koirista Rambo nimeltään kuoli myrkytettynä löydettyään naapurin roskiksesta porsaanluun.

Cheapy oli oikea aso calle,askal eli katukoira,joka aamuisin Jussin pandisal-leivän hakumatkalla lähileipomosta juoksi kuplavolkkarin edessä johtajakoirana..ja takaisin kotiin.

Koskaan se ei halunnut istua autossa kulkurin luonteellaan.

Kulkukoiralle ei sopinut kartanlukijan paikka volkkarin etuistuimella luottaessaan vain omaa herkkää kuonotutkaansa.

Cheapy pentuna

Isärovasti vietti koirattomana elämänsä loppuvuodet nautiskelemalla paidannapit avoinna elämänriemussaan Espanjan aurinkorannoista,Rooman trattorioista,Marokon kameliraveista sekä Kreikan zorbajuhlista marmoriterasseilla.

Silti hän kaihoili sumenevin silmin rantasaunansa puuverannalta auringonlaskussa koirakumppaniaan,jonka hän tulisi tapaamaan uudelleen v.1987 tähtitaivaan kennelissä.

Jussi viettäessään v.1989 kesän mökillä Saudin viisumivahtolomaansa oli kuulevinaan kerran rovastin kansurin parkkipaikalta mäntyrinteestä isänsä lederhosejen kahinaa sekä koirankutsuja.."Tipsu tse..Tipsu tse!"

Isärovasti oli ilmeisesti käynyt pikavisiitillä suuntaamassa takaisin taivastielleen yksisilmäinen kartturi vierellään.