maanantai 21. heinäkuuta 2014

Hyvät,pahat ja rumat autot.10 nätinrumaa autoa,jotka haluaisin omistaa.1.

Tee-split
Juhart 2004


Äitiruustinnan ikuinen kommentti oli savonkielellä,että "vain rumat ne vain korreilee vaatteillaan".
Yleisin kuultu kommentti taas on,että kauneus on katsojan silmissä ja minun pienen taiteilijanalun silmissä 1950-luvulla näin jotain erikoista kauneutta senaikaisissa kansan haukkumien rumien autojen kuosiessa.
Äitiruustinnan kommentti mielestäni ei kylläkään käsittänyt autoja,vaan ihmisiä,vaikka nuoruudessaan hänet tunnettiin yhtenä harvana iisalmelaisena autonaisena,joka suhautteli Iisalmen maalaiskunnan mutkaisia hiekkateitä pitkin sufletit paukkuen rumanmustalla 1923-mallisella T Ford Touringilla.
En usko,että T Fordin korinsuunnittelijaa oltaisiin palkittu mistään silmää hivelevästä luomuksesta.
Kaikki sen ajan autonvalmistajat syöksivät tehtaidensa ovista ulos ihkasamanlaisia ajovempeleitä,
joita eri korimalleilla kutsuttiin hevoskärryistä lainatuilla nimikkeillä,kuten,Sedan,Sedanca,Landau,Landaulette,Victoria ja Cabriolet,muutamia mainitakseni.

Monet pikkukundi-ikäisenä kollaamani rumat autot olivat niin tosirumia,etten eläissäni olisi halunnut sellaista omistaa,kuten paikallisen TB-huoltoaseman omistajan Helanderin mustaa 1951 Vauxhall Veloxia,joka transatlantisella ja GM:n Chevroletia apinoivalla sekä kutistetulla korillaan muistutti pilapiirtäjä Kari Suomalaisen kokoomuslaisen papin mustaa sotilaskypärää paksun papin päässä..Jotenkin pappilassa kasvettuani musta Velox muistutti lihavan arkkipiispan mahaa.
Toinen..tosin paljon pienempi ja rumanmusta ranskalainen 1951 Panhard Dyna X 86,joka yleensä seisoi Horninkadulla parkissa,muistutti etulokasuojien päällä mulkoilevilla lampuillaan mustaa rupikonna.

1960 SSS Salon Seudun
Sanomat
Panhard PL17
Salon Autotarvike Oy





1959 Panhard Dyna 
Vasta v.1954 esitelty uusi Dyna Panhard Z-malli,jota kauppalaankin saatiin Salon Autotarvikkeen myymälästä Vilhonkadulta,sai tihruiset silmäni avautumaan ranskanpullabatongin muotoisella alumiinikorillaan,että auto näyttikin oikeastaan rumankauniilta.Alumiinilevyjen tultua kalliiksi,Dynaa ryhdyttiin parin vuoden perästä valmistamaan tutusta rautapellistä ja vaikka ranskattaren painoa hiukan nousi,se siitä huolimatta oli melko kepeäkulkuinen auto.




1961 leskirouvan
pinkki PL17 ja
pojanpojan oranssi DS
polkuauto
Juhart 2010
PL Dyna---dynaaminen postilokero?
----------------------------------------------------
Panhard oli kotikauppalan kadulla melko harvinainen auto eikä Suomeen kai tuotu niitä kuin muutama sata kappaletta.50-luvulla autojen yleistyminen katukuvassa näkyi muissa gallialaisissa merkeissä,kuten jo v.1934 esitellyissä etuvetoisissa gangsterisitikoissa (Traction Avant).V.1955 esitelty Citroenin DS- ja ID-mallitkin vallankumouksellisina hauenkeuloina saivat muutaman ostajan eikä tänäpäivänäkään mielestäni malli ole silloisessa avantgardisessa kuosissaan ja akvaarioikkunoissaan vanhentunut lainkaan...vaan kaunistunut nykyisten pikkuikkunaisten ja samannäköisten mulkosilmäisten kiilamenijöiden keskellä.
Panhardin X-malli Dyna (1945-1953),joita kauppalassa oli vain yksi ja yleensä parkissa Horninkadun varressa,näytti umpimustana rumalta ankanpoikaselta ja äitinsä hylkäämältä.Dynan äiti oli 1937 autolehtien kansissa poseerava kolmeosatuulilasinen ja Chrysler Airflowia matkiva aerodynaaminen Dynamic-mallitar.

1937 Panhard Dynamic

Ranskanpullana ja limppuna haukuttu alumiinikorinen  X-mallin seuraaja Panhard Dyna Z näytti rumuudessaan jopa silmissäni kauniilta rakastuttuani kaikkiin automaailman orpomerkkeihin,samoin kuin teini-iässä muiden poikakavereiden hylkäämiin tyttökavereihin.Kummissakin tapauksissa rakkauden kohteet olivat vapaalla alamäessä pitkälle vieviä,säästäväisiä,radikaaleja ja vähäkulutuksisia sekä pienisylinterisiä.
Panhardilla ei silti oltu kovin luovia merkkinimikkeissä X-Z-malleissa eikä PL17-mallissa (1959-65.PL merkitsee Panhard-Levassoria). Panhardin kilpailijana Ford ja myöhemmin Simca ristivät kekseliäämmin lemmikkejään pääskysistä (Aronde) tähtien kautta (Vedette) paikannimiin (Versailles,Beaulieu,Monthlery ja Vendome). V.1965 Panhardin osti kokonaisuudessaan Citroen,joka halusi 2CV:n ja DS-mallin väliin keskiluokan auton,mutta Panhardin kilpaillessa PL17-mallillaan DS:n kokoluokassa kaksisylinterisenä ja jopa kalliimpana kuin nelisylinteriset Opel Rekordit,Ford Cortinat jne.,Citroenin johto päätti lopettaa sen tuotannon.

1957 Panhard Dyna Z

1956 Panhard Dyna Cabriolet
Grand Standing Moulin
 Rougen edessä
Juhart 2005
Kotikaupungissani näkyi vielä liikenteessä.70-luvulla yksi 1960-mallinen ja sinivalkoinen PL17,jota eräs Rauhalankadulla Lukkarinmäessä asuva leskirouva ajoi. Rouva kertoi auton liukuvan jopa vapaalla Kärkän mäestä sokeritehtaan ohi keskikaupungille saakka eli noin kolmisen kilometriä.
Silloinen saloralainen ja muutenkin itseni lailla vanhoihin vehkeisiin kiinnostunut työteknikkokaverini asui rouvan naapurissa.Kaverini piti käyttöautonaan 1964 Peugeot 404 Berlineä ja hankki itselleen loma-vaunukseen ison paripyöräisen ja ilmeisesti Valtion Rautateiden entisen Goelette-pakettiauton.Kerroin hänelle leskirouvan Panhardista ja kävimme kysymässä auton mahdollista myyntiä.
Rouva ei myynyt,kerrottuaan edesmenneen miehen ostaneen sen hänelle lahjaksi.
1961 PL17 brosyyri
Sanoi antavansa sen perintönä pojalleen.
Itse kuolasin autoa tutkimalla sen vaaleakernisen ja tilavan kajuutan sekä ohjauspyörän ympärille kerätyn muovikuorisen mittariston,kaverini ihmetellessä aukinaisen keulaosan alla pientä kaksisylinteristä ja ilmajäähdytteistä moottoria.
Auto huokui ranskalaisuutta sisustuksen väriyhdistelmillään ja kiilloitetuilla alumiinikoristeillaan.Auton keulan ajovalot ja vilkutkin olivat saaneet ranskattaren raukeat kromiset kulmakarvat ja keulan kromikehyksiset huulet olivat melkein antamassa BB:mäisen poskipusun.
Olisin voinut vaikka mennä kihloihin PL:n kanssa.mutta auton äiti ei edes antanut seurustella.
Omituisena piirteenä ranskalaisuudesta sojotti auton perän keskeltä pakoputki kuin sisälaitamoottorin ahterista.

1964 PL17
Panhard Dynaa ja PL17:a voitaisiin hyvinkin kutsua muodoiltaan ja taloudellisuudeltaan 1950-60-lukujen Prius-versioksi.
1959 Dynan 851-kuutioisesta kaksisylinterisestä vastaiskumoottorista puristettiin 50 hevosvoimaa ulos 42 hevosvoiman sijasta. ja Tigre-mallikin saavutti jopa 145 kph:n huippunopeuden.Brititkin kehuivat Dynan kulutuksen saavuttaneen 24 mailia gallonalla..siis ilmeisesti brittigallonalla.
Silloisten muiden Dynan eurooppalaisten kilpailijoiden moottoreista oltiin puristettu huomattavasti vähemmän tehoa:
VW 1200cc--40hp
Morris Minor 850cc--34hp
Renault 4 750cc--25hp
Citroen Ami  602cc--20hp .

1954 Kalpalan voittajaveljekset Jyväskylän
suurajoissa ja Panhard Dyna Z
Dynat ralleissa
------------------------
Dyna Z-malleilla ajettiin jopa kilpaa ja ralleissakin.Pienellä 0.8-litraisella Dynalla suomalaiset Kalpalan veljekset,ajajana Osmo Kalpala ja kartturina Eino Kalpala,voittivat Suomessa Jyväskylän Suurajotkin. Monte Carlon ralliinkin Dynat olivat osallistuneet vaihtuvalla menestyksellä 1954. Vuoden 1950 Soleil Cannes-ralliin osallistui myös piskuinen Dyna Panhard X,jonka koneena oli sama,joskin pienempitehoinen 805cc kaksisylinterinen bokseri.Samassa sarjassa ajoi myös perässä brittiläinen 2-sylinterinen ja bokserimoottorinen Jowett Javelin,jollaisen vaaleanvihreän kyytiin olin päässyt kerran v.1954.
1954 Rallye Soleil Cannes.
Panhard Dyna X ja Jowett
Javelin
Auton omistajana oli isäni sota-ajan kamu ja agronomi,joka oli menettänyt kämmenensä ranteessa rintamalla.Vapaakytkimisellä Javelinillä agronomi helposti oikealla nahkahanskaisella vaihdekädellään sompaili meidät mutkaista santatietä kovalla vauhdilla Kuusjoen tilalleen ja takaisin Saloon.
Jyväskylän v.1954 Tuhannen järven rallin kärkilistoilla oli 3 Panhard Dynaa.
2.lla sijalla tuli maaliin PenttiVirtanen-Raine Järvinen Peugeot 203:lla.
3;llle sijalle ajoi Valdemar Keskimäki-Mauno Liljanne Panhard Dynalla. 4:lle sijalle perässä ajoi Eugen Pylvänäinen-Aimo Halonen DKW-Donaulla,joka ruman nättien autojen listassa tulee 2.:lle sijalle.(Siitä seuraavassa bloginumerossani). 5:lle sijalle saapui maalin jälleen Panhard Dyna Emil Pauri-Einar Ström-tiimin ajamana.
1954 Osmo Kalpalan Dyna Z:n pienoismalli

1961 PL17 Monte Carlon-rallin voittajana
V.1959 valmistettiin viimeiset Panhard Dyna Z-mallit,malliston uusiuduttua PL17-sarjaksi.Silti kumpaakin mallia valmistettiin samaan aikaan vuoden heinäkuulle asti,jolloin Dyna Z  poistui listoilta..
Hyöty-Dynat
---------------------
Panhard Dynaa tarjottiin myös ammattiajoon sekä yksityisyrittäjille
jakelukäyttöön. V.1955,jolloin Citroen oli kahmaissut 25% Panhardin osakkeista,uuden hauenkeulaisen Citroen ID-mallin tultua suosituksi Pariisin taksimalliksi,Panhard tarjosi kilpailijaksi oman Dyna Z-taksiversionsa.
1953 Renault Affaires taksi
1954 Dyna Z taksi
 Muitakin ranskalaisvalmisteisia taksimalleja liikkui Pariisin kujilla sekä bulevardeilla,kuten Renault Fregaten riisutumpaa pirssiversiota Affairesiä, Simca Arondea ja Arianea sekä Peugeot 403:a. W2-umpipakettimallina Dynaa sai Camionette Bachee-merkkisenä ja avolavaisena pick-upina. Vasta v.1962 PL17-mallistosta löytyi oikea farmari (Break)-versiokin,jonka muotoilussa seurattiin vapaalla kädellä Citroen  ID-DS-malliston vastaavaa Safari- farkkua.Takavaloasetelmakin näytti lainatavaralta Citroenilta,mutta Panhard Breakin linjat näyttivät puhtaammilta..Citroen ID-DS Safari rumankauniina myös kuuluu niihin haluamiini mörköautoihin.

1955 Garage Godard.
Dyna W2 pickup ja Renault
Corale pickup.Jacques Tati
taustalla piippuineen.
Juhart 2004
1960 PL17 Break


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti