1.Marcosit ja Philippines Inc.2.Suljetun paikan kammoa.Filippiiniläiskirjeet.

1965 Marcosin virkaanastujaispostimerkki,
julkaistu v.1966

1969 Marcosit korjaamassa
riisiä
kehitykseen.
V.1969
postimerkki

1970:RAUHANAJAN SOTATILAA SEKÄ MARCOSIEN PHILIPPINES INC.

V.1970 Marcos aloitteli toista presidenttikauttaan katsellessaan Malacananin presidenttin palatsin yläterassilta köyhyyttä silmiin kaukana Manilan slummeissa .

Samoin hän oli tehnyt v. 1965 astuttuaan presidentin linnaan ensimmäistä kertaa.
Mikään ei ollut muuttunut Manilan slummien ruosteisten aaltopeltikattojen alla,paitsi että ne olivat levinneet kuin kuppa Töölössä.

Korruptio pysyi vahvasti possunrasvana valtionkoneiston rattaissa,jota vielä v. 2005 ei olla saatu hävitettyä uuden presidentin virkaanastujaispuhelupauksista huolimatta. Vaalisysteeminkin pysyi manuaalisena,missä 50 peson setelillä ehdokkaat ostivat äänensä köyhältä hampaattomalta kansalta.Äänien lasku voi kestää viikkoja äänten laskijoiksi alipalkattujen opettajien ollessa ylityöllistettyjä.Satoja äänestyslippulaatikoita oli kadonnut salaperäisesti ja useasti balaklaavapäiset  ja automaattiaseilla varustetut palkkakonnat  olivat ryöstäneet niitä ääntenlaskupaikoilta .

Eräällä autiolla pikkusaarella oli kilpikonnatkin äänestäneet satakymmenenprosenttisesti.

Elektronisessa vaalisysteemissä selvä raha ei niin helposti livahtaisi taskuun,mutta filippiinot ovat mestareita jopa elektronisissa tietoliikennesiirroissa.

1972 Marcos julistaa
sotatilalain.
Sunday Express

V.1970 poliittisen sekä taloudellisen levottomuuden kulissina oli 80 poliittista 'sotaloordia' omilla yksityisarmeijoillaan eri puolilla saaritasavaltaa.

The Philippine Free Press-päivälehden julkilausumassa marraskuun 15. päivänä 1970 sotaloordeista oli 6 senaatin jäsentä,37 kongressin alahuoneen jäsentä ja loput maakuntakuvernoorejä,kaupunkien pormestareita sekä muita vaikutusvaltaisia henkilöitä,jotka sattuivat olemaan voimakkaitten poliitikkojen sukulaisia..

Pari kuukautta myöhemmin lehti raportoi yksityisarmeijoiden lukumäärän laskeneen jyrkästi,mutta luvallisten yksityisten turvamiesfirmojen määrä oli noussut hälyttävästi 192:sta 507:aan lyhyessä ajassa.

Yksikään politiikko ei halunnut luopua privaattiarmeijastaan.

Niitä tarvittiin eikä kukaan vallan kahvassa ja valtion pallilla istuva jättäisi vaalikampanjansa aikana käyttämättä
 armeijaansa hyväkseen ennen Marcosin julistamaa sotatilalakia.

Vaaliprosessi halventui sirkustaiteeksi,missa petoksen,murhan ja lahjonnan avulla kiivettiin valtaistuimille.

Aseet ja väkivalta olivat yhtä normaaleja käyttömuotoja vaaliprosessissa kuin täyteen ympätty vaaliuurna.

V.1970 presidentti Marcos alkoi perustuslakikomitean välityksellä kirjoittamaan lakia uudelleen itseään varten häpeämättömällä komitean jäsenten lahjonnalla..

Tapaus tuli julkisuuteen ns. Payola Exposena eli  lahjuspaljastuksena,kun rautaperhosrouva Imelda Marcos kärytettiin jakamasta rahakirjekuoria komitean jäsenille,jotka lahjuksien avulla vahvistaisivat presidentti Marcosin version julistamisen.

Näin kirjoitettiin Philippines Inc-in perustuskirja.

2010 Makati Skyline

V.2010 esiteltiin uusi elektroninen ääntenlaskentasysteemi  kevään presidenttivaaleihin.Joku valtion tietokone-ekspertti oli lausunut,ettei systeemi voisi toimia viallisena,kehoittamalla palaamaan takaisin manuaaliseen systeemiin.

Ekspertti ilmeisesti oltiin palkattu suoraan jonkun presidenttiehdokkaan kädestä,että lahjonta pysyisi vakiona kuten ennenkin kandidaatin itse painamilla tuhansilla äänestyslipuilla,joita salaa ääntenlaskentapaikalla sullottiin äänilippu-uurniin.

Uudet presidenttiehdokkaat,joita ei voisi sanoa uusiksi poliittisella areenalla ovat ns.Trapoja eli traditionaalisia poliitikkoja.

(Trapo tagalog= pesurätti)

Manny Villar

Joseph "Erap"
Estrada

1. Manuel "Manny" Villar..senaattori ja miljardööri seka Manilan joka kolkassa kasvavien Camella Homes-asuinalueiden omistaja.

2. Ex-presidentti Joseph Erap Estrada...häväisty ja korruptiosta vangittu entinen presidentti sekä suosittu entinen filmitähti,jonka pääroolina oli ollu Manilan filmitaivaalla nyrkeillä tappeleva kulmankundi Asiong Salonga,joka aina tuli puolustamaan slummikatujen hampaattomia vähäosaisia.

Slummikansa tulee äänestämään häntä uudelleen ns. landslidena eli maanvyörymänä..
Muita maanvyörymiä eikä maanmullistumia hän ei pystyisi estämään edes lahjonnalla.

Estrada-suku melkein omistaa koko Manilan San Juanin kaupungin ja hänen yksi poikansa istuu San Juanin pormestarina ja toinen senaattorina..

Estrada-suku on eräs maan kuuluisimpia poliittisia valtasukuja ,lisäksi myös mokauksistaan rahavallalla..

1972 Joseph Erap Estrada Asiong
Salonga-na

Richard Gordon

2010 presidentti Pnoy
Aquino

3. Benigno "Nonoy,Pnoy" Aquino...Marcosien tappaman entisen senaattorin Ninoy Aquinon sekä entisen muutamaa kuukautta aikaisemmin kuolleen presidentin (Cory Corazon) Aquinon poika.
Viimeaikoina Coryn entinen henkinen neuvonantaja oli ehdottanut,etta Cory julistettaisiin Saint Coryksi eli Pyhäksi Corazoniksi.

(Corazon esp.=sydän)

4.Richard Gordon...senaattori sekä entinen Subicin vapaasataman ja taloudellisen vapaakauppa-alueen komissaari.

Richard on suulas poliitikko sekä puolijenkki.

Nonoyta pidetään poliittisena kääpiönä,joka ratsastaa vanhalla oppositioratsulla.

Nykyinen presidentti Gloria Magapacal -Arroyon isä oli istunut myös presidenttinä 60-luvulla.
Gloria ei saa astua enään toisen presidenttikautensa jälkeen presidenttikilpaan.

Corazon Aquino

Gloria
Magapacal-Arroyo

Hänen poliittinen uransa talousuudistajana tahraantui lakimiesmiehensä korruptioskandaaleista ja Mickey Arroyo-poikansa ja entisen kongressimiehen puuhista laittomien numeroveikkausvoittojen pumppaamisesta lahjuksiin sekä vuoraamaan omia taskujaan..

Ate Glo eli Glo-sisko,joksi presidenttiä kansa kutsuu,sai kongressissa sekä senaatissa äskettain nuijittua läpi lain,että han saisi asettua ehdokkaaksi seuraavissa kongressivaaleissa..

Tämä diminutiivinen naispoliitikko luulee olevansa maan toinen rautaperhonen Imeldan dynastian jälkeen.

Hänen pahin kilpailijansa aikoinaan oli naissenaattori Miriam Defensor Santiago,lakinainen sekä nykyinen Korkeimman Oikeuden jäsen,joka söi depressiolääkkeitä skitsofreniaansa,julkaisemalla joskus älyttömiä ja oikeitakin totuuksia julki lausuvia kommentteja vallitsevasta korruptiosta.

Miriamia ei kukaan ota liian vakavasti.

Onko mitään muuta uutta tapahtunut Philippines Incissä sitten Marcosin ajasta?

Lisäys: v.2015 Pnoy on vielä presidenttinä,Joseph Estrada Manilan pormestarina ja mediassa oletetaan Miriam Defensor Santiagon ehkä osallistuvan v.2016 presidenttikilpaan. Marcoseista Imelda Marcos istuu kongressissa, poika Bongbong Marcos senaattorina ja vanhin tytär Imee Ilocos Norte-provinssin kuvernöörinä.Marcosien nuorin tytär Irene taas elää rikkaissa naimisissa Araneta-suvussa.
Onko mikään muuttunut?

Miriam Defensor Santiago

Vanha Medical City.
Nyt Fe del Mundo
Childdren's medical
Center

SULJETUN PAIKAN KAMMOA

1997
Jussin paineet olivat nousseet ylös nuppiin tyhjänpolkemisesta tahtomattaankin sekä vaimon Fhely-siskon ,sen residenttipaholaisen vihakampanjasta talon puti-isäntää kohtaan (puti=valkoihoinen).

Poika vapaalla nautti mikkeliläistä olutta (San Miguel) ja joskus viikonloppuisin hankki Tanduay-rommilatuskankin illanistujaisiin barkadansa kanssa kotiverannalle.(Barkada=kaveripiiri)

Fhelyn siivoton ruokakin pani vatsan murisemaan.

Kerran verannalla istuessaan pojan korvat alkoivat soida tinituksen päälle kuin Paranaquen kiinalaisen palokunnan hälytyksessä.

Yrittaessään nousta pystyyn päässä huippasi kuin King Faisalin sairaalan materiaalihallinnon varastossa aikoinaan korkeasta verenpaineesta.Oli viikonloppu ja Jussi oli kylla pohjustanut itseään pikkaisen mikkelilaisellä oluella.

Jussi kutsui vaimonsa pojan Dondin paikalle,pyytamällä tätä ajamaan hänet sairaalan polille tsekkaamaan verenpainetta..

Vaimon poika perheineen oli vaimon luvalla jääneet ilmaisiksi hyyrylaisiksi taloon samoin kuin Geraldinen vanhin sisko inssimiehineen,kun Lita-sisko oli toipumassa aivoleikkauksessa aivoveritulpan takia.Nyt kaksi hyyryläis-sukulaisperhettä oli vallannut talon,jossa Jussi tunsi olevan vain alivuokralaisena.

Luvatun puolen vuoden vuokra-aika sukulaisperheillä oli venynyt kahdeksi vuodeksi.

Vaimonsa inssipojan oman äitinsä silmitön hyväksikäyttö oli pannut lisäksi Jussin pään surraamaan.

Tämä putki-insinöörinalku omassa isättömyyskomplekissaan ei koskaan hyväksynyt Jussia...eikä Jussi pojattomuudessaan häntä.

Inssipoika Billy-pojan kanssa ja joka myos oli insinööri,veivät Jussin Dondin ruostuneella Nissan Sentralla Pasigin Medical Cityn sairaalan polille..

Jussin maattua polin käytävällä pyöräpaareilla puolikoomassa,hänet kuljetettiin salaperäisesti suljetulle osastolle muitten hullujen sekä narkkareitten petikaveriksi.

Näin ne inssipojat maksoivat kalavelkansa tälle vuokranmaksuna,joka koskaan ei rahana tullut käteen,vaan paistettuna suolatilapiakalana seka ilokaanolaisen Bagoong-anjovispastana riisissä..ilokaanojen perusdieetillä.

Ruokahalu livahti ovesta ulos pelkästä bagoongin hajusta,mikä voitti likaisen Fhelynkin formaldehyydimaisen nahan hajun.

Seuraavana aamuna sairaalan maalista lohkeavasta putkivuoteessa Jussi heräsi putkiloistevalaisimen häikäisyyn valkoisesta sisäkatossa.

Kädessään hänellä oli kiinni piikin päässä dekstroositippaletku,filippiinohoitajattaren pistämän uuden verenpainetabletin sulaessa kielen alla.

--Olenkos minä Suomnelinnan Tilkassa?

Jussi kysyi itseltään.

--Ja oliko se v.1968 helmikuun aasialainen flunssa näin kovaa,ettei pysty raajojaan pitämään paikalla alituisessa horkassa?

--Kauanko olen maannut Tilkassa?

Katsellessan ympärilleen potilashuonetta sekä vanhaa kolhiintunutta sivupöytää,hän näki vastaseinällä kalteroidun ikkunan,minkä takainen cityscapemaisema puuttui kokonaan harkkotiiliseinän takaa.

--Ei perkele...mina olen vankilan lasareetissa!

Suusta tuli ähkäys.

--Olenko tappanut sen vittumaisen Viirosen santsarikessun  Isosaaressa?

1972.Jussin vaimo
Geraldine
Medical Cityn hoiturina

Samalla sisään astui valkotakkinen lääkäri sekä sieäa filipinahoitajatar,joka kantoi lääketarjotinta kädessään.

Mustatukkaisen ja tummakasvoisen tohtorin rintataskun päällä keikkuvassa kultaisessa laatassa luki Dr.F.Ocampo.

--Ei saatana...olen jollain psykiatrisella osastolla Manilassa!?

Jussi pelästyneenä huudahti sisällään.

Hiljalleen hanen muistiinsa palautui edellisiltainen automatka inssipojan Nissan Sentran takapenkilla EDSAn valtakadun läpi Pasigin kaupunkiin ja Medical Cityyn,vaimonsa entiseen työpaikkasairaalaan.

--Miltäs se nyt olo tuntuu?

Tohtori kysäisi ironisena.

--Haluatkos paukun Tanduayta aamiaiseksi?

Laboratoriokokeet osoittivat lievää alkoholimyrkystystä sekä vakavaa hepatiittimyrkytystä,mika yleensä tulee Tanduay-rommista,missä sailöntäaineena käytetään formaliinia.
--Jos Tanduay-pullon kyljessä lukee "Aged 5 Years",se merkitsee,että formaliinillä sitä on säilötty ehkä vain pari viikkoa.
--Formaliini on hyvin tehokasta meidän ruumishuoneen asiakkaiden säilönnässä ilmastoinnin lisäksi..hehheh..

Jussi mietti oliko han nyt katkaisuhoidossa vai myrkytyslääkityksessä.

--Sama se,että minut ollaan hyvin säilötty ja säilytetty kiven sisään,kun vain pääsisi tästä horkasta pystyyn ja kotiin!

--Mutta psykiatrisella?

--Sen inssipojat saavat maksaa kalliisti!

--Se vaimon poika on kyllä oikea salakusija!

Tohtori Ocampo kyseli Jussilta seuraavalla kierroksella Jussin ryyppäämisen juuria,saamalla vastauksena lavean selityksen vittumaiseta ottopojasta,vittumaisesta lankopoikainssistä,vittumaisista kälyistä seka vittumaisesta vaimon suvusta ja kaikesta mikä vitutti.

Tohtori nauroi melkein itsensä linkkuun taputtamalla etusormellaan tippaletkun tippasäädintä ,sanomalla:

--Tervetuloa filippiinoperheeseen!

--Taidatte ottaa sisaäänlämpiävän filippiinoperheenne liian vakavasti!
--Kun nai filipinanaisen,niin samalla nai sen koko suvun kaukana maaseuduilla asuvine serkkuineen ja pikkuserkkuineen...
--Teidän rouvanne dela Cruz-suku on maan suurin..ainakin nimensä perusteella.
--Se vastaa amerikkalaista Smithiä tai Jonesia...ja perusfilippiinoakin kutsutaan Juan dela Cruziksi..
--Tervetuloa filippiinojen jatkettuun perheeseen..Mabuhay!

Parin päivän päästä yritäessään tremoloissaan päästä jalkeille,hän lähti heilumaan kainalosauvojen varassa osaston käytävälle kuin vastasyntynyt vasikka,tippatelineen seuratessa perässä kuin sanitääriambulanssin perävaunu kitisevin pyörin.Lopulta hän pääsi istuutumaan psykiatrisen osaston tupakkahuoneen yhdelle vapaalle muovituolille,missä hän avasi Marlboraskistaan viimeisen sätkän.

Tupakkahuoneen ambianssi oli virkistävää narkkareitten ja pitkäikaishullujen pussautellessa savuja lyhyistä tumpinpatkista kekäleet punaisina nikotiinin kellastamien sormien välissä. Jussi oli ympäristötekijöistä saamassa uutta virikettä keksimäänsä uuteen,ihanaan hulluuteensa.

Osastolla hän ei öisin saanut unta silmään bunkatessaan lähellä vessaa,janoisten detoksinarkkareiden juostessa edestakaisin käytävällä sinne ryypääamään kraanavettä kuivuneisiin kitalakeihinsa.

Viikon dieettiruokituksessa kalafileellä ja peruunamuusilla hän laihtui viisi kiloa.

Osaston korkeitten muurien ympäröimällä jaloitusalueella hän joutui pummaamaan henuja muitten potilaiden tupakanjämistä,muiden hullujen yrittäessä varastaa häneltä sitä näpeistä.

Koko tunnelma jaloitusalueella vastasi Märynummen pitkäikaispotilaiden suljetun osaston tupakkahuonetta,mistä aina kuului kovaa puheensorinaa savun seasta.

Oikeastaan kukaan ei puhunut toisilleen,vaan yksikseen omia monologejaan,jonkun pannessa loputtomasti kukkaruukkuja ikkunalaudalle uuteen järjestykseen,Helmannin papan polttaessa Kansan Uutisiin käärityllä porotupakkatupolla  valkoiset mursunviiksensä mustiksi ja jatkosodassa pudotetun sekä ohimoilta lobotoidun lentoluutnantti Väisäsen ohjatessa palavaa Brewsteriaan jossain Kannaksen yllä

Lappeenrannan lentoasemalle päin.

Jussin ottopoika,jota hän ei virallisesti papereissa koskaan ottanut pojakseen,kosti vielä tuomatta pyytämiään tupakoita,saadessaan vain pikkuisen käyttörahaa omalta tililtään plus puhtaat vaihtokalsarit,puhtaan teepaidan sekä farkkushortsit.

Inssipoika kun inhosi uudelleensyntyneenä kristittypastorina tupakan polttoa.

Partansa Jussi joutui ajamaan osaston kertakäyttögilletilla,haavoittaessaan pitkän sänkensä ajossa terävällä partahöylällä leukansa vessapaperitilkkutäkiksi.

Sairaalan kanttiinista liksoillaan hän sai erään mieshoitajan avustuksella malluja tupakannälkäänsä.
Sairaalan kanttiini vielä myi niitä Lucio Tanin Fortune Tobacco-tehtaan kiertämiä malluja tuplahintaan! 

Jussi oli ollut Märynummen suljetulla osastolla sijaishoitajana vuoden 1971 kesällä.

Mita eroa on potilaalla sekä hoitajalla?

Kysäisi eräs Märynummen vanhempi mieshoitaja.

Valkoinen takki!

Viikonloppuisin kaupungin juottopaikat olivat täynnä mielisairaanhoitajia..ja muitakin hoitureita..ryyppäämässä itseään kemialliseen uneen pois päivärealismista.

Alkoholismi oli mielitautihoitajien suurimpana ongelmana.

Manilalainen Rugby-poika
Juhart 2012

Jussin naapurina Molavessa asuu Estradan lääkäripariskunta,josta mies on psykiatri ja vaimo gynekologi. Rouvatohtori oli valmis mielitautipotilas alituisine huutoineen ja kirkumisineen iltaisin sekä viikonloppuisin.

Psykiatrimiestä ei voinut aamuisin töihin lähdössä katsoa suoraan silmiin saatika tervehtiä tämän luikahtaessa vanhan Mitsubishi Coltinsa ratin taakse.

Tohtoripariskunta asui villassaan korkeitten muurien takana kuin suljetulla osastolla kassakaapin oven paksuisen takorautaportin takana.

Näiden rautaporin eteen pistetty roskapytty oli täynnä vanhentuneita psyykelääkkeitä,joita Rugby-pojat,Rugby-kontaktiliimaa pullosta nuuskivat katukakarat  napsivat suihinsa uuteen turtaansa.

Kymmenen päivän päästä vapaudessa suljetulta,Juusi kantoi pitkään kaunaansa inssipojille.

Jussin mökistä nämä lopulta häipyivät omiin kortteereihinsa reidenssipaholaisen Fhelyn sytyttämien vanhojen perhekaunojen avistamina.

Tapausta voitaisiin verrata likaan,joka pesemättä ajan mittaan kuluu pois kankaasta.
Sitä ei enää näe,mutta se voi tuoksua sieraimissa pitän tovin..
------------------