keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Marskin hopeisesta kummituksesta hongkongilaiseen aavetaksiin.Rolls-Royce-stoori.

Marskin 1915 RR Silver Ghost 1918-1919

Marskin RR Silver Ghost Mobiliassa
Mannerheimin RR-kummajainen ja kaksi muuta suomalaista
 hopeista aavetta

Suomessa Rolls-Roycea ollaan aina pidetty kalliina ja harvinaisena ja vain rikkaiden omistamana loistoautona.
Kenraali, paroni Mannerheimin vuosina 1918-1919 käyttämä 1915 Rolls-Royce Silver Ghost 40/50 hp Alpine Eagle-avovaunu ei tullut olemaan ainoa Suomeen tuotu Rolls.
Jos hiukan tarkastellaan sitä Rolls-Roycen tuotantotietojen pohjalla Sotamuseossa seisovaa ja koskaan enää starttauskuntoon pantavaa Mannerheimin Rollsia,niin mallivuosi 1915 ehkei ole oikea,koska I maailmansodan aikana 1914-1918 ei valmistettu yhtään siviili-Rollsia,kylläkin runkoja panssaroituihin sotamalleihin.
Silver Ghost-malli oltiin esitelty neljälle eri rungolle koritettuna variaationa jo v.1906 Lontoon Olympiassa pidetyssä Motor Showssa.Sarjan 10. alumiinivärillä maalattu ja hopeoiduin koristeosin varustettu AX 201-malli oltiin ristitty Silver Ghostiksi aavemaisen ulkonäkönsä sekä hiljaisen käyntinsä pohjalta.
Alpine Eagle-lisänimen Mannerheiminkin käytössä ollut Silver Ghost oli saanut jo v.1912,jolloin samanlaisen Rollsin ensimmäinen omistaja James Radley osallistui Itävallan Trial-ajoihin.V.1913 neljä yksityistä Silver Ghostia osallistui tehtaan tiiminä samoihin kisoihin voittamalla kuusi palkintoa,yhden oltua arkkiherttuas Leopoldin palkintomalja.
Voittoautoista valmistettiin useita replicamalleja,joita myytiin virallisesti Continental-nimikkeillä,mutta koska tallin pääkoeajaja Ernest Hives oli kutsunut niitä Alpine Eagles'eiksi,mallisarja jäi historiaan sen nimisenä.Hives oli oikeastaan herrojen Rollsin ja Roycen pääsuunnitteluinsinööri,joka perustajien kuoltua tuli konsernin toimitusjohtajaksi.

1924 Nikolajeffin autovalikoimaa
liikkeen edustalla

Helsingissä Sergei Nikolajeff edusti monien muiden merkkien ohella Rolls-Royceä ja uskotaan jonkun käytetynkin Rollsin tulleen Suomen suurruhtinaskuntaan Venäjältä.II maailmansodan kynnyksellä Nikolejeff yritti myydä Venäjältä ostamiaan autojaan takaisin sinne.Sota-aikana Nikolajeff valmisti ammuksia.

Kamariherra Hjalmar Linder samoin omisti yhden 1910-mallisen Rolls-Royce Silver Ghostin.
Linder tunnettiin v.1906 Lohjan Selluloosatehtaan perustajana.Linderin Rollsin rekisterinumero oli No.361 H-fors.Sinä vuonna Helsingissä oli 716 henkilöautoa

1924 RR Springfield Silver Ghost Pall
Mall Phaeton
Kolmannen ja tunnettun 1921 Rolls-Royce Silver Ghostin omisti eversti ja Uleå Oy:n omistaja Reinhold Weckman Oulussa.
Rollsin tehdasnumero eli ilmeisesti runkonumero oli 183.
Rolls-Royce käytti runkonumeroa 183 erilaisin kirjainlisukkein monissa v.1921-1926 Silver Ghosteissa,joita oltiin valmistettu vain Rollsin tehtailla Springfieldissä,Massachusetessa,Yhdysvalloissa.
Nikolajeff oli ilmeisesti myös tuonut maahan eri lähteistä amerikkalaisvalmisteisia Rollseja..?


1937 RR 25/30 ruumisauto
Yksi suomalainen Rolls-Royce-pakettiauto

1960-luvulla kotikaupungissa alkoi liikkua 30-lukuinen ja punainen Rolls-Royce-pakettiauto.Sen oli kunnostanut ja entisöinyt Virtasen Moottorin omistajajohtaja ja maalannut jopa sen sivupaneeleihin brittiläisen autosähköfirma Lucasin logot reklaameiksi.Isolyhtyinen ja urkupillimaskinen Rolls pakettiautoversiona ihmetytti minua ja aluksi uskoin sen olleen muunneltu Suomessa 1935-38 valmistetusta kuusisylinteisestä Rolls-Royce 25/30-henkilöautomallista.
II Maailmansodan aikana Rollsit palvelivat Britanniassa mm. konversoituina mainospakettivaunuina,ruumisautoina,avolavaversioina ja osa myös armeijan käytössä esimerkiksi amireliteetin upseeriautoina.
Olisikohan yksi tällainen pakettiversio uinut Britanniasta Suomeen?
Rollseja monet erikoiskoritehtaat ovat jo v.1906 Manchesterin Cooke Streetin tehtaan perustamisesta asti valmistaneet mitä erikoisimpina versioina.Niitä on ajan saatossa tehty Phantomeina,Wraitheinä,Cloudeina,Shadoweina ,sekä Spureina Silver-etulisäkkeen kera että ilman.

2013 Virtasen Moottorin
RR 25/30 Delivery Van
Suomessa ollaan jopa kirveellä konversoitu vanhoista loistoautoista pula-ajan avolava-autoja.V.1939 Viipurin läänin autorekisteritilastoista löytyy mm. 30-lukuinen Cadillac-kuorma-auto eli henkilömallista muunneltu lava-auto..

RR Silver Shadow 1965-82

1979 RR Silver Shadow II Delivery Van.
Krug
Varjoon jätetty RR Silver Shadow

2000-luvulla monen itälontoolaisen viktoriaanisen terrace-talon pihalta olen nähnyt omin silmin vuosikausia pressun alta tai täysin säiden armoilla 1965-86 valmistettuja Rolls Royce Silver Shadoweja.
Auto Trader-lehdessä niitä kaupataan muutamalla tuhannella punnalla pois ruostumasta autodiilerien takapihoilta.Niistä löytyy ensisöintikelpoisia aihioita sekä myös ruosteensyömiä yksilöitä,joidenka helmapellit ja A-tolpat vain pakkelin avulla pitävät koria pystyssä.
Autojen tuhoamisesta kuuluisa Top Gearin toimittaja Jeremy Clarkson Intian poikki-enduroajossa rääkkäsi ajamansa RR Silver Shadowin tahallaan ihan rapakuntoon.
Wheeler-Dealerin Mike Brewer etsi ohjelmaansa oikeata halpaa Silver Shadowta Edd Chinan kunnostettavaksi,mutta valitettavasti tarjotut ja tosiaan halvat aihiot olivat pakkeliklommoisia ja ruostevaurioisia sekä oviaan roikottavia entisiä Silver Shadow-varjoja.
1980 RR Silver Shadow II
Estate
Mike päätyi saman RR-jobbarin korjaamossa varaosiksi säilytetyn Silver Shadown rinnakkaismallin , 80-lukuisen ja maalivikaisen Bentley Turbon kunnostamiseen...
"For a couple of thousand Quid,Edd!"..kiljahti Mike..
Silver Shadowia pidettiin ensimmäisenä itsekantavakorisena Rollsina,jota kuitenkaan koskaan ei pidetty minään kovana menijänä. Auton nahkaistuimisen ja jalopuisen sisustusksen loistokkuus ja V8-moottorin hiljainen käyntiääni teki siitä englantilaisen herrasmiesklubin mobiilisalongin.
Kuten aiemmissa RR-malleissa Silver Shadowin teknisissä tiedoissa hevosvoimamäärästä annettiin vain lausunto: riittävästi..(oletettavasti n.220hp)
Silver Shadowista tuli myös suosittu erikoiskoriräätälien valmistamina hautausautomalleina.Sitä myös ollaan muunneltu farmariksi sekä pakettiautoksi muutama kappale tilauksesta.Nykyisin vain muutamat hautaustoimistot Lontoossa vielä ajavat Silver Shadow-hautureilla.

2013 George Scott and Family Willcox
 Jaguar XJ-
saattoväkilimousine ja hauturi
 Eilen käydessäni Canning Townin torilla ja katsoessani Barking Roadin vastapuolella hautajaissaattoautoja St. Margarethin katolisen kirkon edessä,niin hautausautot sekä saattoväen autot olivat vaihtuneet uusiksi, pidennetyiksi ja mustiksi Willcox-koritehtaan valmistamiksi Jaguar XJ-malleiksi.Samoin Barking Roadilla ja Abbey Pubin vieressä toimiva Churchill Funeral Directors-hautaustoimisto omistaa yhden uuden Willcox Jaguar XJ-hauturin ja 3 pidennettyä uutta Jaguar XJ-saattoväen autoa.Willcox kehuu mainoksessaan,että koritehtaan Jaguareilla ollaan viety hautaan kuningataräiti Elizabeth,prinsessa Margareth sekä paeonitar Thatcher.
Jaguar oli v.1960 ostanut Daimlerin.
Kuningataräidin Daimler DS420
Silver Shadow tuli saamaan samanlaisen ikävän kohtalon kuin Vanden Plas-tehtaalla koritettu ja Jaguar 420G:n tekniikalla kulkeva Daimler DS420 (1969-1992),jollaisia kuningataräiti Elizabethillä oli aikoinaan neljä kappaletta peräkkäin.Kaksi niistä siirtyi kuningatar Elizabeth II:lle,joita tämä harvoin käytti.DS420:sta tunnetuimmat ja yleisimmät mallit olivat hautureita sekä saattoautoja,jonkun päädyttyä jopa ambulanssiksi.
Muutama vuosi sitten entisen kotikatuni Easthamin Shrewsbury Roadin varressa taloani vastapäätä seisoi pitkään valkoinen DS420,jonka bengaliomistaja kertoi entisöivänsä. Kyseinen Daimler minusta oltiin koottu pakkelista kylkilinjaa tiiratessani ja auto hävisi kadunvarresta lopulta ikuisesti ..ehkä romuttamoon.
DS420:n kerrottiin olevan sika ajettavaksi...

1929 RR Phantom I

1956 Mustanaamio
Mustanaamio baijerilaisin naamioin  

Ensimmäistä Rolls-Royce Phantom-sarjaa valmistettiin v.1929-35 ja viimeistä oikeaa brittiläistä Phantom VI-mallia v.1968-91.
V.2003 Rolls-Roycen jo ollessa baijerilaisen BMW:n omistuksessa ja Bentleynkin käytyä vierailemassa muutaman vuoden Volkswagenin ruokakunnassa,RR-perheeseen syntyi oudon näköinen pulska ja pienisilmäinen poikalapsi,joka ristittiin pelkäksi Phantomiksi..ilman järjetysnumeroa.
Minulle  oikea Rolls-Royce on aina ollut 50-luvun puolivälin Silver Cloud I eikä Phantom. 50-lukuisissa Hollywood-filmeissä ja 60-lukuisissa amerikkalaisissa televisiosarjoissa yleensä bongasin ainakin yhden Silver Cloudin jonkun pylväkköedustaisen kartanon päärakennuksen pääoven  taikka New Yorkin 5th Avenuen hotellin edessä päästämässä frakkipukuisia herroja ja juhlapukuisia leidejä ulos valkonhanskaisten hovimestarien ja livreepukuisten ovimikkojen ovenavauksin.

Brittil'isen filmitähden
Dick Bogardin RR
Silver Cloud II
60-luvulla olin jopa koonnut Revellin 1:24 skaalan Silver Cloud I ja maalannut sen Humbrolin hopealla alaosastaan ja mustalla yläosastaan.
1957-65 Phantomia valmistettiin jo VI:ssa polvessa.Mallistoon oltiin otettu v.1953 Silver Dawn,mitä valmistettiin vain vientimallina.Silver Dawn oli myös ensimmäinen kokopeltinen Rolls,toisin kuin eri koritehtaiden valmistamat puuvahvisteiset erikoismallit.
Viimeisin RR Phantom esiteltiin v.2003.
Jeremy Clarkson kirjassaan "I know You Got Soul" oli saanut koeajettavaakseen uuden 2003 RR Phantomin.Sitä häntä ei sallittu ajaa kylläkään romutuskuntoon,kuten hän oli tehnyt Top Gearin ohjelmassa RR Silver Shadowille jossain Nepalin Himalaja-vuoristotiellä..

2003 RR Phantom
Clarkson kehuu Phantomia maasta taivaaseen nahkasisustan ja pähkinäpuukoristeiden loisteliaisuudesta,ajomukavuudesta sekä Rollsin kromimaskista,joka kooltaan on suurempi kuin hänen opiskeluaikainen poikamiesboksinsa ja sen konepeitto kelpaisi vaikka krikettikentäksi.
Korealaisella KIA:lla,Hyundailla eikä Daewoolla taikka malesialaisella Protonilla ei koskaan kypsytelty unelmaa tehdä autoistaan mitään poikkeuksellisia tai erikoisia.Kyseiset firmat ovat valtavia teollisuusfuusioita,joita kyseiset valtiot käskevät valmistamaan kansoilleen autoja ja siirtymään härkävankkureista kumipyörille.Itsekin ennen kuin Hyundai esitteli 80-luvulla ensimmäisen Ponynsa ja Stellarinsa tutustuin Hyundai-nimeen Saudi Arabiassa valtavana korealaisena rakennusyhtiönä,joka kilpaili meidän suomalaisarabialaisen yhtiön kanssa tarjouksista.....pohjahinnoin ja myös ala-arvoisin työlaatutuloksin.
Japanissa ei myöskään ollur herra Toyota-sania eikä Datsun-sania,jotka pikkupoikina uneksivat siitä,että tulevaisuudessa jonain päivänä valmistaisivat pienen kolmiovisen "Hatchback"-perheauton,mikä koskaan ei menisi rikki.
Eräs japanilaisherra Honda-san päätyi laatuauton valmistajaksi sen perästä,kun oli kehitellyt moottoripyöriään koko maailmalle myytäväksi.
Euroopassa ja koko maailmassa ei koskaan oltaisi myyty miljoonittain KdF-Wagenin kansanautoideaa,jos automerkkinä olisi ollut Hitler-Wagen. Auton keksijänä tunnettu tohtori Ferdinand Porsche kylläkin tunnetaan laadukkaiden urheiluautojen isänä.
Englannin kanaalin vastapuolelta kyllä löytyi omia visionäärejä:
Lotus sai jalkastartin Colin Chapmaniltä ja Jaguar syntyi Sir William Lyonsin "aivolapsena".
Sir William Lyons piti mukavuudesta ja vauhdista,mutta halvalla hinnalla.
Italiassa Enzo Ferrari taasen halusi valmistaa autoja pelkästään rakastamansa kilpailutiiminsä rahoittamiseksi.
Monet näistä visionääreistä muistetaan lausahduksistaan,kuten esimerkiksi Ettore Bugatti,joka oli lausunut,"ettei mikään ole liian kaunista eikä liian kallista".
Enzo Ferrarinkin kerrotaan sanoneen yhdelle asiakkaalle,että "asiakas ei ole aina oikeassa".
Colin Chapmankin oli kiinteyttänyt filosofiaansa lauseella : "Yksinkertaisuus lisää keveyttä!"
Lisäksi Chapman oli sanonut,ettei häntä saada koskaan kiinni ajamasta muuta kuin itse tekemäänsä autoa,mikä oletettavasti selittää,että Lotus-merkki tultiin tuntemaan toisesta akronyymistä:
 "Lots Of Trouble,Usually Serious".
Nämä miehet ovat jo olleet kauan haudassa tai sitten Etelä-Amerikassa,mutta heidän DNA:nsa pysyy kiinni nimiensä alla valmistetuissa autoissa.
Lotus Elise on kevyt ja rikkoontuu tämän tästä.
Bugatti Veyron voi tulla ostohintansa päälle käytössä hämmästyttävän kalliiksi ajettavaksi.
Ja Ferrari 575:n melamainen lattiakeppivaihteisto tuntuu typerältä..
Tai mitä minä tiedän niistä..!?
Tohtori Porshcekin kääntyisi haudassaan,jos näkisi oman nimensä Cayenne metropolimaasturissa.
Sir Williams Lyons samoin samoin saisi lisäjäykistyksiä arkussaan,jos tietäisi nykyisen Jaguarin johtokunnan juoksevan eurojen perässä etuvetoisilla ja dieselmoottorisilla farmariautoilla.
Keksintö kyllä auttoi Jaguaria ylös konkurssikuopasta,mutta pitkällä tähtäimellä ja kanan sivusilmällä kaurapeltoa katsellessa Jaguar ajaa syvemmälle monttuun.
Kukahan meidän pojistamme joskus kaukana tulevaisuudessa olisi kiimassa vanhan Jaguar X Type dieselfamarin entisöimisestä?
X Type Jaguar-malli oltiin rakennettu jopa Ford Mondeon pohjapannulle.

2003 jaguar X Type
STW 3.0.US model
Kuuluisan uuden saksalaisen Maybach-loistoauton luomisessa Mercedesillä ei menty BMW:n baijerilaisille varastohyllyille valitsemaan osia ostoskärryihin.
Näin ei myöskään tehty Rollsilla.
100 vuotta aiemmin Henry Royce oli lausunut,että "Tähtää täydellisyyteen kaikessa,mitä teet hyväksymättä mitään,mikä on melkein oikein tai tarpeeksi hyvää,niin laatu säilyy senkin jälkeen,kun hinta ollaan jo unohdettu"(eli auton arvo on laskenut).
Tuloksena oli yksinkertaisesti se,että Phantomista tuli maailman paras auto.
Huippulaadusta huolimatta Clarksonin koeajamassa yksilössä Rolls-Roycen kuuluisa Spirit of Ecstasy-keulakoristeneitonen ei noussut talviuniltaan piilostaan edes rakkaudesta taikka rahasta.
Clarksonin soittaessa viasta,Rollsin huoltoinsinööri oli puhelimessa ällistynyt sanomalla,ettei sellaista ole koskaan ennen tapahtunut.

1974 RR Silver Shadow.
Spirit of Ecstasy


2014 Macaolainen RR Phantom
hotellitaksi
Macaolainen aavetaksifliiti

Rolls-Royce ei koskaan ole alentunut myymään autoja taksifliiteiksi.
Lincoln Continentalin jatkettuja malleja ollaan kylläkin nähty vuokra-ajossa täällä Lontoossakin valkoisin helmiäismaalein ja sisältä baarikaapein ja diskovaloin.
Lincoln-huumakin ollaan jo ohitettu,vanhempien Continentalien ollessa Auto Traderissä ja American Car Magazinessa myynnissä karvan päälle 1000 punnan hinnalla.
Vanhan ruostuneen RR Silver Shadowin saisi parilla tuhannella punnalla.
Eräs hongkongilainen hotellin omistaja Steven Hung teki Rolls-Roycen kanssa 20 miljoonan punnan kaupat kolmestakymmenestä RR Phantom-taksista hotelliinsa Macaossa.
Kirkkaanpunaisten Rolls-taksien mustavalkoruudulliset nahkasisustukset samoin ovat erikoistyötä...
Muistan kyllä hyvin vanhat Helsingin 1952 olympialaisiin tuodut vanhat ja käytetyt Checker Cab A2-taksit,joiden haalistuneen vihreistä kyljistä erotti vielä taksimallin mustavalkoiset ruutunauhat.
Mitenkä Charles Royce ja Henry Rolls haudoissaan nyt kääntyisivät Rolls Cab-ideasta?

-------------------------------

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti