 |
| Nuori kyytiläinen Juhart 2012 |
EVAKKOMATKA HARJAVALLAN RIKKIKYLÄÄN
Lemmen liekki kans' usjast sammuu,
rakkaus kauniski katoo pois,
Syömme sisuspuol' sillo sammuu,
ai ken ei rintansa riemuks' jois?
Liukas on maailman tie!
(Vallikorvan laulu)
Salon Seudun Osuuskaupan vaaleanvihreä Austin Loadstar-kuormuri jarrutti bussipysäkkilevennykselle harvan kuusimetsän reunaan,Jussin rakon melkein lauetessa paineesta.
Isä oli seuraillut pojan saksausta ja hermostunutta kannikoiden vaihtelua kuorma-auton etupenkillä.
Jussi oli näytellyt kuitenkin kovaa juotuaan kaksi pulloa sitruunasoodaa eräällä raumalaisella kioskilla.
Kuormurikuskikin oli kesähelteessä nauttinut kipsan tiskillä janoonsa leveäharteisen Lahden Mallasjuomatehtaan yhden tolpan pilsneripullon mainitsemalla pastorille jotain,että tälläkin oli kupla otsassa.
Savolaissyntyinen pastori ei joko tuntenut savilaaksokauppalaista käsitettä kusihädästä taikka ihan tahallaan kiusasi "kuplivaa" ajuria.
Isä oli käskenyt kuskia vain ajamaan eteenpäin samaa vauhtia ristijalkaisen poikansa sekä pilseniröyhtäyksiä tuulilasille päästävän kaljamiehen pieneksi rangaistukseksi..
Kuormurikuskikin oli kesähelteessä nauttinut kipsan tiskillä janoonsa leveäharteisen Lahden Mallasjuomatehtaan yhden tolpan pilsneripullon mainitsemalla pastorille jotain,että tälläkin oli kupla otsassa.
Savolaissyntyinen pastori ei joko tuntenut savilaaksokauppalaista käsitettä kusihädästä taikka ihan tahallaan kiusasi "kuplivaa" ajuria.
Isä oli käskenyt kuskia vain ajamaan eteenpäin samaa vauhtia ristijalkaisen poikansa sekä pilseniröyhtäyksiä tuulilasille päästävän kaljamiehen pieneksi rangaistukseksi..
Lopulta isä pyysi kuljettajaa pysähtymään soratulle levennykselle ehdottaessaan lyhyttä tupakanmittaista taukoa omassa tupakannälässään..
Isä oli tarjonnut kuskille edvinlainemaisen khakipaitansa rintataskun läpän alta filtteritöntä pikku- Bostonia,mutta kuski kieltäytyi kunniasta,vetäisemällä kovan Fennialaatikon sarkapusakkansa rintataskusta esille.
Jussi oli Austinin jarrujen kiljahdettua seisomassa jo tien pientareella kastelemassa pölyistä ojakasvillisuutta,painamalla kiiltävää molskihousujen peräänsä Austinin kuumaa eturengasta vasten,kun isä löi häntä autonovella poskelle laskeutuessaan palava boston pajuholkissa törrössä suun keskellä ojanreunalle.
--Ju----nalautoja saa...tavana.....Perk...järven asemalla!
Jussi oli kironnut Jumalaudan ja Perkeleen sijasta oven läimäyksestä,kusikaaren suihkiessa solkikengille pojan lopulta kaaduttua kuin lavalta pudotettu heinäseiväs rähmälleen penkereelle.
Tien vastapuolella osuuskaupan kuljettaja lorotteli pilsnerilastiaan mädän maitolavan puujaloille kuin puutarhaletkulla kukkia kastellen sivuun vasemmalle ja oikealle ,päästämällä sepaluksen napituksessa vielä kuraisen pierun ravistellessaan kannikoitaan työkansalle tutulla tavalla.
Isäpastori oli huutanut perään,että nyt oli tainnut valua kuskille ruokalusikallisen verran pierun mukana näytettä flanellihousun peräkiilalle.
Kuski oli huutanut peränytkäyksin takaisin,ettei siinä niin vähällä päästy,vaan vähintään parilla isolla tuopilla..
Tien vastapuolella osuuskaupan kuljettaja lorotteli pilsnerilastiaan mädän maitolavan puujaloille kuin puutarhaletkulla kukkia kastellen sivuun vasemmalle ja oikealle ,päästämällä sepaluksen napituksessa vielä kuraisen pierun ravistellessaan kannikoitaan työkansalle tutulla tavalla.
Isäpastori oli huutanut perään,että nyt oli tainnut valua kuskille ruokalusikallisen verran pierun mukana näytettä flanellihousun peräkiilalle.
Kuski oli huutanut peränytkäyksin takaisin,ettei siinä niin vähällä päästy,vaan vähintään parilla isolla tuopilla..
--Mittee sin siinä kuhunit polovillas kun mehemettiläänen rukkooksessa?
Isä kysäisi pojaltaan huvittuneena.
--Emmää mitään kuhni....vaan yritin kusta,ku sää törkkäsit mua ovell poskeen!
Jussi vihoitteli.
Isä oli ikuisena kielipoliisina mennyt korjaamaan,ettei herrasmiehet yleensä kuse vaan virtsaavat,jolloin Jussi oli kysäissyt näsäviisaana,voisiko herrasmiehet virtsata virstan päähän..
Isä oli käskenyt armeijan malliin poikaa pitämään murinat mahassaan..
Isä oli ikuisena kielipoliisina mennyt korjaamaan,ettei herrasmiehet yleensä kuse vaan virtsaavat,jolloin Jussi oli kysäissyt näsäviisaana,voisiko herrasmiehet virtsata virstan päähän..
Isä oli käskenyt armeijan malliin poikaa pitämään murinat mahassaan..
--Katoppahan poeka!
Isä huudahti bostonsavun keskeltä,osoittaessaan eternakellokädellään mustaa tienviittaa.
--Tuolla männikön keskella seesoo Cedercreutzin museo!
--Ee uo ennee pitkä reissu sinne Harjavallan kirikolle.
--Ja sitten asetuttaan aloillemme pariksi vuojeksi.
--Toevottavasti se äeteesj ja siskosj ovat jo asettunna meijän uuteen kottiin,lähettyään meitä aekaesammin junalla muuttomatkalle ensin Porriin ja sieltä Satakunnan linijan onnikalla kirkonkyllään.
Jussia oli alkanut jo väsyttämään koko muuttomatka kohti tuntemattomaan.
Papinperhe oli nyt muuttamassa huushollia toista kertaa. Sodan päätyttyä isä oli palvellut Iisalmessa,Lapinlahdella ja muutamassa muussa ympäristöseurakunnassa vt-kappalaisena ja muuttanut äidin ja Iisalmessa syntyneen Riitan kanssa Viitasaarelle.
Siellä Anna-sisko ja Jussi olivat syntyneet parin luppovuoden välein pastorilan kirjahyllyn Avioliiton onni-kirjan rytmisysteemin mukaan.
Isä oli lukenut yhdyntäopasta yhtä sananmukaisesti kuin katkismusta alleviivaamalla monia kohtia opaksen sivuilta mustekynällä kysymyksillä Mitä se on?
Jussi oli löytänyt pehmeäkantisen opaskirjan kerran isän työhuoneen kirjahyllystä hebrealaisen tooralaatikon takaa ja ihmetellyt koko kirjasen omituisia räjähdyskuvia joistain elimistä,joita kuvattiin siittimeksi sekä emättimeksi..joilla oli jotain yhteyttä lastentekoon..
Hän kuitenkin täysin tietämättönä kaikenlaisista "ihmistöistä" ihmetteli alakoulukaveriensa ilkkumisia pelkän Jussi-etunimensäkin puolesta,että " Jussi Pussi puita nussi..pisti pilis lauran rakoon..ja sitten juoksi pili kipeenä pakoon.."...miksi jonkun Jussi-nimisen piti pissata johonkin lautatapuliin..
Kirja pani ällöttämään häntä enemmän kuin Kallion lihakaupan tiskin lasivitriinissä voipaperin päällä makaava kasa sian keuhkoja,jota suavepäinen Kurtti verisessä valkotakissaan kehuskeli hyväksi koiranruoaksi...
Jussi oli löytänyt pehmeäkantisen opaskirjan kerran isän työhuoneen kirjahyllystä hebrealaisen tooralaatikon takaa ja ihmetellyt koko kirjasen omituisia räjähdyskuvia joistain elimistä,joita kuvattiin siittimeksi sekä emättimeksi..joilla oli jotain yhteyttä lastentekoon..
Hän kuitenkin täysin tietämättönä kaikenlaisista "ihmistöistä" ihmetteli alakoulukaveriensa ilkkumisia pelkän Jussi-etunimensäkin puolesta,että " Jussi Pussi puita nussi..pisti pilis lauran rakoon..ja sitten juoksi pili kipeenä pakoon.."...miksi jonkun Jussi-nimisen piti pissata johonkin lautatapuliin..
Kirja pani ällöttämään häntä enemmän kuin Kallion lihakaupan tiskin lasivitriinissä voipaperin päällä makaava kasa sian keuhkoja,jota suavepäinen Kurtti verisessä valkotakissaan kehuskeli hyväksi koiranruoaksi...
Yhtä vähän Jussi tiesi sodasta,jonka päättymisestä Harjavaltaan muuttovuotena 1954 oli kulunut 10 vuotta.
Vuonna 1943 syntynyt isosisko Riitta oli nähnyt sotaa Iisalmessa pienen kilinjalkanahkaturkkinsa ja lastenvaunujen guttaperkkatuulilasin sisältä.
Anna ja Jussi eivät olleet nähneet sotaa...mitä nyt joku iivanan entinen pommikone jyrisi Keiteleen yllä etsimässä aseiden kätkijöitä luupeillaan ja Zenith-kameroillaan. Isällä kyllä oli oikea saksalainen Rolleiflex-peiliheijastuskamera,mitä se aina roikotti kaulassaan ruskeassa nahkalaatikossa,mutta sillä hän kertomuksensa mukaan ei koskaan olla otettu kuvan kuvaakaan iivanoista sota-aikana.Kenttäpappien kuoroharjoituksista rintamalta isällä oli kylläkin albumillinen kuvia.
Ei edes niiden rysvenäläisten vainajista,joita hän sotilaspastorina joutui sanitäärien kanssa keräämään JsP:lle ei-kenenkään-maalta.
Ei edes niiden rysvenäläisten vainajista,joita hän sotilaspastorina joutui sanitäärien kanssa keräämään JsP:lle ei-kenenkään-maalta.
Kaikki kolme sisarusta olivat kylla nähneet vaate- seka elintarvikepulaa sinisillä silmillään ja myös kulkutauteja,jokaisen saatua riisitaudin aliravitsemudesta sekä kurkkumädän jostain lentävästä basillista lounaisessa savikauppalassa..
Kauppalan kunnansairaalan kulkutautiosastolla Jussi oli juossut siskojensa kanssa potta päässä käytäviä pitkin,yhdenkään hoitajattaren saamatta vilkkaita papinkakaroita kiinni.
Se oli Jussin omaa kulkutautia levottomilla lapsenjaloillaan.
Joistain Helsingin Eläintarhanajoista hän oli kuullut ja nähnyt kuviakin ruskeaprinttisestä Suomenlehdestä.
Silloin Eltsussa oli nousemassa kuuluisa suomalainen kilpa-ajaja Curt Lincoln.joskin vielä ruotsinkielisellä salanimellä. Jussin punaisessa Maserati-kilpurissa oli harmaat hakkapeliitat allaan ja ne ne kuivuivat santalaatikon kilparadalla pienen peltisen Juan Manuel Fangion ohjaamana korpuiksi pula-aikaisina voikukkakumeina .
Syntymäpaikkanaan Jussi on koko elämänsä kirjoittanut kaikenlaisiin papereihin Viitasaaren,vaikka olisi mieluummin halunut syntyä naapurikauppalassa Konginkankaalla,mikä väärinpäin luettuna kuulosti aasialaiselta palmukylältä jossain Kiinan meren rannalla....SAGNAKNIGNOK.
Siamin ja nykyisen Taimaan pääkaupunkina oli kuuluisa BANGKOK,jonne hänen kaukokaipuun näivertämä mielensä usein halajoi.
Hän halusi olla Kuningas ja Minä-filmin ja vinosilmäiseksi kunkuksi meikattu Yul Brynner ja lätkääntyä punapäiseen brittiläisopettajattareen Deborah Kerriin.
Hänhän oli ollut lätkässä omaan alakouluopettajaansa vaaleakutriseen Simolan Seijaan,jota johtajaopettaja Tamminen aina opettajahuoneessa kuulema tutki lähempää savuttavan biaripiipunvarren etäisyydeltä..
Hänhän oli ollut lätkässä omaan alakouluopettajaansa vaaleakutriseen Simolan Seijaan,jota johtajaopettaja Tamminen aina opettajahuoneessa kuulema tutki lähempää savuttavan biaripiipunvarren etäisyydeltä..
 |
| Enkelikiiltokuva-arkki |
Enkelit pojalle olivat satuolentoja,joidenka hartioista oli kasvaneet ulos siivet ja joidenka päistä roikkuivat pitkät piippausraudoilla kärvennety tkikkarakultakutrit kuin Shirley Templellä.Lintuolioina niiden valkoisista mekonperistä ei silti pilkottanut edes pyrstönpätkääkään...ei sitten sulkaakaan.
Ihmislintujen sukupuolista ei voinut lähteä arvailemaan....mutta niiden leuoissa ei kasvanut partakarvan karvaakaan kuin muiden biblian apostolien ja profeettojen kasvoilla.
Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli kuvannut kerran yhden maalaisseurakunnan enkelialttaritaulua katsovaa pikkupoikaa,joka isälleen oli lausunut näkemästään:
--Kato isä,miten peekeleen iso mehto!
Ihmislintujen sukupuolista ei voinut lähteä arvailemaan....mutta niiden leuoissa ei kasvanut partakarvan karvaakaan kuin muiden biblian apostolien ja profeettojen kasvoilla.
Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli kuvannut kerran yhden maalaisseurakunnan enkelialttaritaulua katsovaa pikkupoikaa,joka isälleen oli lausunut näkemästään:
--Kato isä,miten peekeleen iso mehto!
Jussia oltiin peloiteltu kaikilla muunlaisillakin valkopartaisen Raamutunkuvilla,kuten Mooseksen risuparralla sekä Ukko-Jumalan nyrkillä,joka oli pistänyt kaikkien aikojen alussa pilvenlohkosta heristimisensä ulos lakanakankaisesta hihansuusta ulos ja uhkaillut rankaista kaikkia luomiaan syntisiä ihmisiä tulikivillä.salamoilla sekä ukkosilla..
Kesämökillä aina ukkosen jyrähdellessä ja pojan laskiessa verannan pöydän alla piilossa kuinka monen kilometrin päässä ukkonen vielä on..yksi..kaksi..kollme..neljä..--viiden kilsan päässä seuraavan salaman räsäyksestä Jussin äiti levollisena kiikkustuolista Kotiliesi-lehden luvusta oli lausunut:
--Noh..se taevaan isäesj se rankasoo sinua tuolla jyrinälläenj tuoreen syntisj piälle!
Satujen ja Raamatun kirjoitukset menivät Jussilta satuina.
Kaloista Raamattu puhui useasti pappien suilla saarnapöntöistä ja niin myös kaikki satusedät ja -tädit kirjoissaan.
Parilla kalalla ja limpulla Jeesuskin ravitsi koko Juudean nälkää näkevän kansankin..
Pietarin Genesaretin järven kalansaaliissa verkoista ei koskaan loytynyt valasta,vaikka muissa taruissa mm. Joonaksen soi valas sekä Pinocchion puuseppäisän Giuseppenkin.
Eräässä stoorissa kuvattiin myös isoa valasta...Moby Dick'ia,joka särki voimillaan isoja purjelaivojakin.
Grimmin veljesten makaabereja satuolentoja Jussi pelkäsi samoin kuin Suomen satusedän Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten noitahahmoa Mustaa Jaanaa..
Kauppalan laihaa ja lihavaa passipoliisikonstaapeliparia hän pelkäsi Grimmin veljeksinä.
Turuntien Fribergin Esso taasen mainosti lentävällä,punaisella Pegasus-hevosella Mobiloil-tuotteita.
Söiväkövät ne kentaurit heinää ja kauraa...vai possunkylkeä hevosihmisinä?
Tai miten ne tekivät tarpeensa ravintolan pissakourulla...vai annettinko poliisilaitokselta niille lupa kusta ja paskantaa kadulle kuin kauppalan ruumantyhjentäjän Paska-Paavon Ponu?
Kentaureilla kai kehitettiin lapsen mielikuvitusta.
Pegasuksesta kyllä löytyi Pauligin Huomio-kahvipöönäpaketista espanjalainen kilpa-autoversio Pegaso,minkä Jussi liimasi keräilyalbumiinsa.Silläkin oli perässään pienet siiventyngät.
Pegasuksesta kyllä löytyi Pauligin Huomio-kahvipöönäpaketista espanjalainen kilpa-autoversio Pegaso,minkä Jussi liimasi keräilyalbumiinsa.Silläkin oli perässään pienet siiventyngät.
Jussin mielikuvituksen sekaan ei mahtunut lisäksi ,että eräs Ikarus lensi aurinkoon vahasiivillä ja niiden sulaessa putosi jonnekin tyhjiöön..
Eivät ne ilmavoimien Wihuri-koneetkaan pysyneet ilmassa edes talvipakkasissakaan,vaikka niissä oli alumiinipeltiset siivet.
Yhden Unkarissa tehdyn Ikarus-bussin Jussi oli nähnyt Helsingissä vuoden 1952 olympialaiskesänä...ja niissä taisi olla ihan takamoottori kuin Volkswagenissa....
Yhden Unkarissa tehdyn Ikarus-bussin Jussi oli nähnyt Helsingissä vuoden 1952 olympialaiskesänä...ja niissä taisi olla ihan takamoottori kuin Volkswagenissa....
Harjavaltaan menevän tien varressa Jussi näki harakoiden lentävän kuivuneiden mäntyjen oksilta kuin kaasutinvikaiset Wihurit..sellaisissa pyräyksissä ylös ja alas ,miten kaikki pyryharakat aina lentävät.
Äitipastorskakin äkeissään aina kutsui pappilan kakaroita pyryharakoiksi,kun yksikään ei osannut pysyä paikallaan edes pientä silmänräpäystä..
Toisena terminään äiti haukkui lapsiaan seinästä repäistyinä..
Seinästä repäistyt pyryharakat...!
Oltiin saapumassa isän uuteen komentopaikkaan,kun tuomiokapitulilta oli tullut käsky papinperheelle muuttaa uusille koetuksille Egyptinkorpeen.
 |
| Haavioiden kirkkoherrapariskunta |
Edessä oli toinen luokka alakoulussa ja kuulema koulumatkakin tulisi pitenemään viidellä kilsalla.
Cedercreutzin museon tienhaarasta länteenpäin parin kilometrin päässä isä viittoili innoissaan tien kummallekin puolelle.
--Tuossa oekeella on kirkkoherra Huavijon pappila ja tuossa vasemmalla vastapiätä sinnuenj uusi opinahjosj..,,ja tuolla kaaempana seisoo piirisaeraala ja sen takana harjun kylyjessä hyppyrmäkij..
Piirisairaalan Jussi muisti olevan kotikauppalan lähelläkin Ylhäisten näkkileipätehtaan kyljessä ja jossain vaskiontien varressa. Linja-autoasemalla hän aina bongasi piirisairaalan punaruskean Bedford-onnikan,jota ajoi laihanlainen kuski,jonka puheet ja teot lähentelivät mielisairaalan potilaiden käyttäytymistä. Sanotaan,että seura tekee kaltaisekseen..
Kerran Jussi oli äitinsä kanssa mennyt sairaalan bussilla tapaamaan tämän iisalmelaista nuoruudentuttuaan ja Halikon kirkkoherran rouvaa kirkonkylän pappilaan. Elettiin keskitalvea ja kovassa lumimyräkässä Toijalanmäen alla kuljettaja oli pysähtynyt ottamaan pysäkiltä viittoilevaa matkustajaa..
Kuljettaja kampesi kahvasta oven auki..odotteli ja odotteli viitisen minuuttia..kunnes viimassa lumi alkoi täyttämään portaatkin,matkustajien hytistellessä pakkasviimasta sisällä..
Lopulta kuljettaja sulki oven ,kun kukaan ei astunut sisään tokaisemalla:
--No voi perkalan perkala,se oliskin perkala havuinen aurausmerkki,joka viittos..perkala!
Cedercreutzin museon tienhaarasta länteenpäin parin kilometrin päässä isä viittoili innoissaan tien kummallekin puolelle.
--Tuossa oekeella on kirkkoherra Huavijon pappila ja tuossa vasemmalla vastapiätä sinnuenj uusi opinahjosj..,,ja tuolla kaaempana seisoo piirisaeraala ja sen takana harjun kylyjessä hyppyrmäkij..
Piirisairaalan Jussi muisti olevan kotikauppalan lähelläkin Ylhäisten näkkileipätehtaan kyljessä ja jossain vaskiontien varressa. Linja-autoasemalla hän aina bongasi piirisairaalan punaruskean Bedford-onnikan,jota ajoi laihanlainen kuski,jonka puheet ja teot lähentelivät mielisairaalan potilaiden käyttäytymistä. Sanotaan,että seura tekee kaltaisekseen..
 |
| 1948 Bedford-onnikka |
Kuljettaja kampesi kahvasta oven auki..odotteli ja odotteli viitisen minuuttia..kunnes viimassa lumi alkoi täyttämään portaatkin,matkustajien hytistellessä pakkasviimasta sisällä..
Lopulta kuljettaja sulki oven ,kun kukaan ei astunut sisään tokaisemalla:
--No voi perkalan perkala,se oliskin perkala havuinen aurausmerkki,joka viittos..perkala!
 |
| Amal Gabdel Nasser |
Maasta Jussi tiesi uskonnontunneilta sen verran,että Mooses oli paennut sieltä valitun kansansa kanssa ja päätynyt harhailemaan erämaahan 40 vuodeksi.
Siita ei olisi tullut partiolaista huonona suunnistajana!
Sitten se Nasser uhosi sitä Mooseksen valittua kansaa vastaan venäläisin panssarein ja Mig-hävittäjin,lupaamalla ottaa niiltä takaisin valtaamansa erämaan.
Kuka tervejärkinen sellaista valtavaa santamäärää haluaisi takaisin?
Sitten se Nasser uhosi sitä Mooseksen valittua kansaa vastaan venäläisin panssarein ja Mig-hävittäjin,lupaamalla ottaa niiltä takaisin valtaamansa erämaan.
Kuka tervejärkinen sellaista valtavaa santamäärää haluaisi takaisin?
Nyt oli elokuun loppuviikkoa ja Jussi oli nähnyt James Stewartin ja Grace Kellyn Hitchcock-filmin Takaikkunan Bio-Salossa heinäkuulla.Hän oli luullut filmin kuvaavan jonkin amerikkalaisen auton takaikkunaa,pettymällä paremman kerran sen olleenkin yhden pienen newyorkilaisen kaksion pihanpuolisen ikkunan.
Austin-kuorkin takaikkunasta Jussi näki muuttokuorman perässä pappilan peikonlehden vihreiden ja vahamaisten lehtisormien vinkkaavan jotain..
Isä neuvoi kuljettajaa ajamaan kirkonkylän keskustaan,missä ohitettiin keskustan tienhaara ,missä mainostettiin Harjavalta kk:ta soikeassa valkomaalatussa plakaatissa tolpan päässä. Oikealle risteyksen tienhaaraviitat osoittivat Kokemäelle sekä Nakkilaan.
Nakkila-nimi pani Jussia hirnumaan ja mielessään hän uskoi mokoman paikan olleen aidatun nakkimakkaroilla.
Makkaran hän tiesi isän kertoman mukaan olleen Korv ja kylän By..jolloin hän laukaisi innoissaan suustaan.."Korvby!"..
Isä naurahti pojan ikiomalle käännökselle vastaamalla,että kai sitten Karkkilakin olisi ruotsiksi Namböle...
Nakkila-nimi pani Jussia hirnumaan ja mielessään hän uskoi mokoman paikan olleen aidatun nakkimakkaroilla.
Makkaran hän tiesi isän kertoman mukaan olleen Korv ja kylän By..jolloin hän laukaisi innoissaan suustaan.."Korvby!"..
Isä naurahti pojan ikiomalle käännökselle vastaamalla,että kai sitten Karkkilakin olisi ruotsiksi Namböle...
Parin minuutin ajon jalkeen isä käski kuskia kääntymään oikealle koivukujalle,mikä johti Kokemäenjoen rantaan.
Kujan oksat raapivat kuorma-auton peltikattoa,parin peikonlehden sormen jäädessä kiinni riippakoivun tuulenpesiin kuin kärpäset hämähäkin seittiin.
Eivät ne peikonlehdetkään osaa pitää näppejään kurissa!
Jussilla oli ollut samanlaista peikonlehden uhmaa eikä kerran uskonut pakkastalvella,että yllytyshulluna kieli jäisi takorautaporttiin kiinni.
Äiti oli alumiinivesikattilasta kaatanut kuumaa vettä kielelle,joka irtosi raudasta,jättämällä kielenahan palan muistoksi takorautakierteeseen.Viikon ajan kielenpäätä kirvisteli palo-seka paleltumisvammoista...mitkä viisaampien mukaan ovat ihan sama asia.
Kuormuri keikkui matalien punamultämökkien ohi peltoaukealle,jonka oikealla puolella yksitapulisen kirkon kivimuurin suojassa seisoi se pikkupappila.
Pappila oli valkoiseksi maalattu omakotitalo,jonka kyljessä könötti pariovinen autotalli.
Jussi luuli papille kuuluvan virka-autonkin,mutta isällä ei ollut minkäänlaista ajokorttia.
Viinakortti isällä oli,joskin vain kirkkoviinipullon ostamiseen. Siitä viinipullosta isä täytti nahkaisen pienen ehtoollissalkkunsa kalkkiin kuuluvan hopeiseen taskumatin. Äidillekin isä kävi ostamassa Vilhonkadun ALKO:sta Monopoli-konjakkipuulon lääkkeeksi sydämentykytyksiin. Tohtori Kärki Vilhonkadtu 2:hden vastaanotolla oli kirjoittanut äidille sellaisen reseptin,että iltaisin pastorska oli melko hyvällä juttutuulella ennen lasten nukkumaanmenoa..
Äidillä oli monopolioikeus pieniin konjakkisnapseihin,joita tarvittiin hilpeyden ylläpitämiseksi useita fingerporilaista satakiloisessa savolaisessa maatiaisvartalossa.
Viinakortti isällä oli,joskin vain kirkkoviinipullon ostamiseen. Siitä viinipullosta isä täytti nahkaisen pienen ehtoollissalkkunsa kalkkiin kuuluvan hopeiseen taskumatin. Äidillekin isä kävi ostamassa Vilhonkadun ALKO:sta Monopoli-konjakkipuulon lääkkeeksi sydämentykytyksiin. Tohtori Kärki Vilhonkadtu 2:hden vastaanotolla oli kirjoittanut äidille sellaisen reseptin,että iltaisin pastorska oli melko hyvällä juttutuulella ennen lasten nukkumaanmenoa..
Äidillä oli monopolioikeus pieniin konjakkisnapseihin,joita tarvittiin hilpeyden ylläpitämiseksi useita fingerporilaista satakiloisessa savolaisessa maatiaisvartalossa.
 |
| 1952 Austin Loadstar-kuormuri |
 |
| 1955 Austin A30 Puukenkä |
Kaukana peltoaukean takana savusivat kuparitehtaan piiput,ilman haistessa mädälta kananmunalta,johon sekoittui pappilan takana sijaitsevan teurastamon raadonhaju.
Kuorma-auton pysähtyessä pastorilan pihalle,Jussi hyppäsi kopista alas ja juoksi tutkimaan nurkkia..
Talon takana oli valkoinen puulauta-aita,jonka yli kurkittuaan Jussi näki kuivassa neulastantereisessa männikössä haaskalintujen kaluamia lehmänraatoja sekä fosforinvärisiä lehmänkalloja,joidenka ammottavat tyhjät silmäkuopat katselivat poikaan päin.
Oikealla kirkon kiviaidalle haudankaivaja oli pistänyt yhden ihmiskallon Airam-termospullon ja jallumaitopullon viereen.
Onpa aikamoinen tappotanner!
Jussin suusta pääsi.
Mahtaa tulla uni simmuun joka ehtoo?!
Äiti oli jo huutamassa portailta muuttoporukkaa syömään siskonmakkarasoppaa.
Jussi kysäisi äidiltä olivatko siskot kotona vaiko...sopassa.
Jussin pelokkaissa silmissä äiti oli muuttunut Mustaksi Jaanaksi.
Illalla Jussi istui yläkerran makuuhuoneen puisen kerrossängyn päiväpeitteen päällä lukemassa pyjamassaan uutta Aku Ankka-lehtea...Aku ja metsäpalo.
Uni alkoi painamaan silmiä pojan pistäessä makuulle...ja sarjakuvalehden tippuessa sormista Kemiön Kiilan Ornäsin kesämökillä rannassa Mäntyvuovalla pestylle räsymatolle.
Valveillaan hän oli katsellut yläkerran ikkunasta fosforinvihreitä lehmänkalloja kuusikossa.
Kauempana kirkon kiviaidalla ihmispääkallopari oli keskustelemassa nokitusten Tuonelan uutisista.
Äiti oli tullut kamariin,silittämällä pojan kuumeista otsaa.
Taitaapi olla matkakuumetta ja flunssanpoikasta pojalla?!
Äiti huokaisi
Jussi puoliunissaan mutisi:
--Kahren kalmiston granni...emmää sua Musta-Jaana pelkää...mun lihas on arsenikkii....
Äiti sulki hiljaa makuuhuoneen oven kuiskaamalla:
--Kom bort--sano kuolema ruohtalaiselle...
--En minä pillaantunutta lapsenlihhoo pistä poskiini..
 |
| 1939 New York World Fair-monumentti |
Hän oli unessaan palannut taasen toistamiseen ensimmäiseen elämäänsä Amerikan mantereella.
Chryslerin kromipantaisen autoradion ämyristä kuului Ella Fitzgeraldin "Let's Build the Stairway to the Stars"...
Alhaalta pastorilan keittiössä äiti oli myös pannut radion päälle iltahartauden kuunteluun..iltavirren rätistessä vanhan Philips-radion etukaiuttimeista:
--"Mä oon vain mato matkamies maan".
Stairway to the Stars.Ella Fitzgerald
--"Mä oon vain mato matkamies maan".
 |
| 1937 Chrysler Royal sisältä |
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti