 |
| Iltalypsy siideritalossa Juhart 2004 |
PIRUNTEKOJA EEDENIN OMENATARHASSA
Olli Orava oli saanut uuden huostakodin Mannerheimin lastensuojeluliiton rouvalta Fru Eskolinilta
omenatalo Eedenistä...
--Hei poika...kappaas se matka-askis kailoos ja alas laputtaa tonne pirttiin päite!
--Ei meittil ole aikkaa kupata tääl pakal kum meitti taksvärkki venttaa omenarässis!
Siiri Pirkitta Kotilainen huusi klubinkäheänä Ollille,joka seisoi pihan keskellä seuraamassa suojeluskunnan häkäpönttö- Fordin häviämistä koivukujalle.
Olli nosti polkupyöränsä pystyyn jalustan varaan alkamalla pyyhkimään siitä nenäliinallaan maantienpölyjä. Suojeluskunnan kuski Wiren oli laskenut sen auton kattotelineeltä pilkepussien välistä pihanurmikolle.
Olli tarkasti myös rengaspaineet suoristamalla etupyörää haarojensa välissä panttaamalla ohjaustangon suoraksi,jolloin talon poika,jota Siiri Pirkitta-niminen naisenkuva kutsui Allaniksi huusi hänelle ovelta:
--Ton villaris sää saas pan nojaamaa tonne veranna taakse...ei meillo aikka tääll villaroira kun tiänestit venttaa tual vajas!
Samalla Allan harppoi pyörän luokse tarttumalla hanakkaasti ohjaustankoon,jolloin pyörä irtosi Ollin käsistä.
Samalla Allan oli jo pyörän satulassa polkemassa sillä pihan ympäri vimmatusti kuin speedwayajaja .
Näytösajon lopuksi hän karautti Ollin pyörän verannan kulmalla seisovan peltitynnyrin kylkeen. Allan viskasi pyörän maahan potkaisemalla vielä Ollin uuden dynamolampun kromikuupan saappaankärjellä klummulle ja kirosi:
--On tää yks paska pyärä kun perkala jarrutkaan ei pelaa!
Samassa Siiri Pirkitta töni Ollia niskasta lahoja rappusia ylös pälpättämällä siiderinhajuisessa henkäyksessä:
--Mää näytäs sull kortteeris ja petis tual peräkammaris,minkä sää saas jakaa Allani kans...ja sää voisi samal vaihtaa kuteitas kum meirän souvi tual vajas on pahast kesken.
Olli tuupattiin sisään melkein itku kurkussa pyöränsä kohtalosta ja oli kompastua kynnykseen nähtyään aaltomaisen keittiönlattian edessään.
Routa oli puskenut permannon omituisille kuhmuille,mitä pitkin peräkamariin noustiin kuin loivaan ylämäkeen.
Allan seisoi kuuppahellan kulmalla irvistelemässä Ollille risaisilla etuhampaillaan kauhoessaan vettä läkkisangosta suuhunsa.
Allan uhosi Ollille heittäessään kauhan kolinalla sankoon:
--Mää myyn sun jalkarautas Eekluntin romikseen!
--Ei meitil kapitalistijen villareit kauvan nurkis piretä!!
 |
| Balluunikumiset maitokärryt |
Olli jäi hetkeksi kamarin ovelle miettimään,oliko hän lopullisesti joutunut Paajaskan orjuudesta Kovalaiskan kurjuuteen.
Vuoden 1943 lokakuun lopulla syysmarkkinoiden alkaessa Kotilaisen tarhan omenaprässissä puristeltiin mehua oikein urakalla kaikista sekalaisista omenalajeista.
Olli ja Allan keräsivät aluksi sankoihin tarhan maasta pudonneita ja alaoksilta kurottamia omenoita valikoimatta matoisia madottomista syyskaneleista,punakaneleista,valkeista kuulaista,antonovkista,åkeröistä ja talvikaneleista.
Kaikki kelpasivat puristamoon Kotilaiskan komennosta.
Sadat kottaraisten nokkimat omenatkin päätyivät mehuprässiin..
Koko mehutuotanto säilöttiin vanhoihin maitotonkkiin ja AIV-pulloihin lopullista panemista silmällä pitämällä.
Vaja,missä panimo kävi kuukauden pituisella pulputuksella oli palvellut Kotilaiskan miesvainajan Kone ja pelti-nimisenä autokorjaamona,minkä päässä aitauksen sisällä märehti kaksi laihaa nutipäätä apila-apettaan.
Vanha korjaamotila palveli varastona puolellekymmenelle raakasokerisäkille ja taloushiivalaatikolle.
Puristettu omenarankki luotiin ja kärrättiin korjaamon taakse,missä se kyti ja haisi eteläahteessa kuin sokeritehtaan leikeauma.
Isot kollinkokoiset rotat herkuttelivat fermentoituneilla omenanperskoilla nokkospensaissa ,poikien kivitellessä niitä pihalta poisajamiseksi.
Rotat eivät kivityksestä välittäneet vähääkään ja humalasta rohkaistuneina yrittivät hyökätä päälle oranssiset raatohampaat irvessä..
Valkeista kuulaista ja antonovkista Siiri Pirkitta teki myös omenasosetta,mitä Olli ja Allan pantiin kauppaamaan.Osat tilauksista olivat niinsanottuja pysyviä vuositilauksia,joita kauppalan herrasrouvat vahvistivat puhelimitse Kotilaiskan istuessa tuvan seinäpuhelimen alla tuntitolkulla klubisavussa kuin sentraali-Santra.Tilaukset osoitteineen Siiri Pirkitta pännäsi klubiaskien kansiin kosmoskynällä
Sosepurkkien lisäksi lisäksi siideripulloja lastattiin kahteen balluunikumiseen maitokärryyn,joilla pojat jakelivat tilauksiaan savikauppalaan.
Lokakuun loppu oli rankkaa savottaa kummallekin pojalle silakkamarkkinoiden takia,vaikka suurin osa tilauksien jakelusta päätyi Ollin hartioille,Allanin hävitessä kärryjensä aisoista markkinariehoihin , päätymällä nyrkkitappeluihin keskuskortteleiden herraspoikajengien kanssa..
 |
| 1937 Chevrolet |
Olli pystyi krominenäisen letukkakuorma-auton pakokaasusta haistamaan,että kuormuri kävi bensalla. Bensiinisäännöstelyn aikana muut ammattiautoilijat ajelivat häkäpöntöillä,mutta yhteiskunnan tärkeissä tuotantolaitoksissa autot saivat säännöstelybensiiniä ajoihinsa.
Kuljettaja kopin ikkunasta kysäisi pojalta mihin oli matka, Ollin vastatessa menevänsä Kotilaisen tarhaan.
Kuljettaja sanoi olevansa menossa samaan osoitteeseen viemään paria pussia sokerijauhoa sokeritehtaan johtajan käskystä Eedenin omenatarhaan.
Olli oli kysäissyt mikä sellainen eedeni on,koska oli joskus kuullut eedenhatuista sekä Ison Britannian entisestä pääministeristä Anthony Edenistä,joka vuonna 1938 oli palannut Saksasta Hitlerin allekirjoittama paperi kädessä,jossa luki,ettei Saksa hyökkää koskaan naapurimaihinsa.
Ja sitten Saksa hyökkäsi Puolaan ja Tsekkoslovakiaan!
Edenissä ja Ollissa oli samanlaista hyvänuskoisuutta uskoessaan muitten lupauksiin liikaa.
Kuljettaja,joka oli auton ovikirjoituksen mukaan Y.Kanko puh.214 lupasi antaa kyydin sinne eedeniin laskeutumalla kopista maantielle avaamaan lavan takalaudan,johon yhteisvoimin tyhjä maitokärry nousi kevyesti.
Kopissa kuljettaja esitteli itsensä Yrjöksi..Yrjö Kankoksi,mitä oppineemmat väärin lausuivat Kangoksi.
 |
| Y.Kanko ja letukka |
Miehestä juttujen pohjalta poika sai käsityksen vilurista,joita useimmat ammattikuskit olivat ja jotka tapojensa mukaan aina puhuivat soramonttujen pohjilla ja kauppalan Keskuksen talon Stella-kahvilassa kuppien kilinässä pelkkää palturia. Stellaa suosi myös kauppalan pirssimiehet,joidenka taksikoppi seisoi ihan kahvilaa vastapäätä Länsirannassa ennen sotaa. Talvisodan aikana pirssikoppi siirtyi sillan itäpuoliseen kulmaan.
Kanko olikin myöntänyt Ollille,että ammattiautoilijan ikuisessa ajonuljutuksessa ajatukset yleensä kippaavat sinne vastakkaiseen sukupuoleen.
Siiri Pirkitasta Kankolla oli ihan oma käsityksensä ja rouvan puristamista omenista tehty siideri hänestä maistui kielletyn hedelmän nektarilta.,mikä saa raavaan miehen alanivuksista kangistumaan.
Kanko selvitti asiasta ohjaillessaan letukkaa yhdellä kädellä ja piirtelemällä toisella ilmaan sanojensa kuvitukseksi:
--Mää uskon.että se ihkaoikea Eeva siällä Eetenis taisi tarjota Aatamill oikke talviantonovka ja kurveillas ja keimailuillas sai miähe pehmiäks ....paitsi siällä viikunalehren alla.
--Se antonovka oli jo hiukkase ylikypsä ja varmaan käyny pitempään muutaman alkoholirosentin verran oksass roikkuessas .
--Siit tapauksest alkaen ihmiset alkoivat täyttää maan.
--Olekssää kuulnu,et koko luamakunnas me äijät ollaan erinomassemppi otuksii,kum meirä vehkeetkin käyvät hytraulisest verellä?
--Mun letukan kippi nousee ja laskee myäs hytraulisest, hytrauliikkaöljyl.
--Mutta eläinkunnas on muunlaissii uroksiiki,kuten siankarju,jolla on mahanaluksessa sellanen korkruuvin tapainen vehje ja koiratkin jäävät ourontavall alvariins karul nalkkiin vehkeistäs kiima-aikana.
--Yks eläinkunna kunkku on ukkokontijo,jollon hytraulipumpun sijast sellane luu saranas kiine,etkus se näkkee mammakarhu etäisyyren päässä ,niis se ottaa pirunoisen spurtin ja iskee kiines mammakargun perään...ja vain yhren kerran vuares.
--Josse ei osu ekakerral läppeen ,niisse tekkee uuren reijän viäreen..
--Sen takia monen pirtin seinäl roikkuu mammakarhuntalja,mikä on parsittu karhulankall useast kohtaa...
Olli kuunteli kuskin sukupuolivalistusta poskia kuumottaen eikä hiiskahtanut sanaakaan.
Kanko jatkoi:
--Se Siiri Pirkitta on yks pirkala,joka siiterilläs saa joka jupin päähän kuumii ajatuksii ja sen takii sen rekolii kutsutaankin Eeteniks.
Niin ne muhametiuskosetki haluavat kualla martyyrein,että pääsisivät sinne paratiisias,missä viini virtaa katuojis ja jokasel "Allanii" uskoval on ainaski seitkytyhreksä neitsyt ketoon kammettavanas.
--Siiri Pirkita piräs panna oikken kunnon etiketit siiteripullojes kylkke..." SOKEA-- Siirin Oikken Kryytitönt ja Ehttaa Amoorisiiterii"..
--Monet sen miesasiakkaatki ovat väittäneet olleen melkkeen kyvyttömii petipuolell,mutta se Siirin siiteri oli saanu ne syömää sanasas täyrellises kankeures.
--Mää taas ole syntymäst ast ollut kastetoristukses.. Kanko,Yrjö!
Kuljettaja pistäessään kaksoispoljennalla pienempää vaihdetta synkronoimattomasta laatikosta päälle uteli Ollilta:
--Sää tairas olla se Siiri Pirkitan uusi kasvattipoika siält Kannakselt..eiks vaan?
--Mulla on sellane tunto,että siäl Kannaksel pian tämmösen pitkän hiljasuuren ja asemasoran jälkeen se isä Jooseppi Aurinkoinen on präkäämäs isompaa ohvensiivii..sanom mää!
--Siitä taitaa mullekin yli nelikymppisel tulla lähtö rintamal laakista,eikä mulla ole ketään jatkamas eres makjapruukitehttan ajoi.
--Mult menee pian sotimisten takii hyvät kontrahtit sivu suun juurikkairen ja viherleikkeen ajoissa.
Letukan kaartaessa lopulta koivukujalta kuusiaidan lävestä Eedenin tarhan pihalle,omenaprässivajan ovesta kurkkasi kaksi päätä.
Rouva Kotilainen tapansa mukaan sytytteli sammunutta holkkiklubiaan pihalle astellessaan,Allanin jäädessä norkoilemaan ovelle etusormi viimeistä niveltä myöten nenäontelossa.
Kanko hyppäsi alas kopista avaamaan lavan takalaudan käskemällä Ollia apuriksi:
--Tules sää evakkopoik pikkasen jeesamaa,että saaraan tää panimokärri pakal ja sitten sää saat avistaa noiren jauhosokursäkkie kans,että Siiri Pirkitta pääsee panemaan uutta metelii pulloihinsas.
Olli kiipesi ketterästi lavalle ja ryhtyi siirtelemään säkkejä peltipohjaa pitkin takareunalle.
Pienessä hiessä pussit yksi kerrallaan päätyivät Kankon olkapäälle,jolloin kuljettaja kehaisi,että pojalla näytti olevan pavunjuurta hauiksessa.
Yhtä helposti maitokärrykin laskeutui Ollin vain työntäessä jaloillaan jarrutellen ja hivutellen sen takalautaa vasten sen lavanreunalta alas,jolloin Kanko kehaisi lisäksi pojalla olevan nupissaan lastausmiehen taitoja,millä voiman sijasta pelataan.
--Moni jätkä on niksauttanut selkäruotons pelkäll raa'all voimall tyhmyyressään..
Ollin hypättyä lavalta pihalle Kanko säkki olallaan jäi tuijottamaan päivänvalossa pojan laikullisia ja punaisia kasvoja sekä paljaita käsivarsia,mitkä olivat täynnä tummia täinpuremia.
Olli hikoillessaan raapi niitä kynsillään suolaisen hien imeytyessä ihohuokoisiin.
--Onkos sulla joku ihorutto vai rokko.kun sää noi punotta pilkullisen ku kärpässiänen lakki?
Kanko kysäisi ihmetellen.
Olli katsahti rouva Kotilaiseen päin pelokkaana ja vastasi_
--Emmie tiijä...öisin miuu raavituttaa kun ihoo kutituttaa pirkuleest...
--Nää on jo vanhoi läikkii....
Rouva astui pojan eteen kädet puuskassa puhaltelemaan klubisavuja kasvoille ja tutki likinäköisenä punareunaisilla tihrusilmillään läikkiä Ollin kasvoissa sekä verinaarmuja käsivarsissa lausumalla oman diagnoosinsa:
--Ei tää mittään rokkoo ole!
--Poik taittaa olla allerkine uusil patjaoljil enkä mää kylläkään voi kiälttää,ett muutama kuivunu nokkose lehtikin olis päässy olkien sekkan kum mää viikatoi ne erellisvuaren suvel suulin takasen ahtteen heinist.
--Siitä se on kait saanut syyhyn.
Kanko vastasi Siirille raapiessaan keskisormellaan lippalakin alta syväjuovaista otsaansa:
--Mää olen kyllä sitä miältä,etttä pojal on täinpuremist tulehrus ja allerkiareaktijo.
--Mää pikkukakarana sain kotona samanlaissi paukamii ja äiti pisti meitin koko ruakakunnan täisaunaan..se on vissi se!
--Meillä kotona koko huusholli kuurattiiin lippijäl permannost kattooon ja me jouruttiin nukkumaan saunas kun talo pulveroitti reereereteen myrkyll.
--Kun se myrkky alkos puremaan ja täit potkimaa tyhjää niin kärpäset ja muut itikatkin pääsi kinttuväkke ihan laakista.
Kotilaiska kinasi vastaan aivan Kankon kasvojen edessä:
--Äläs sää Kankon Ykä puhu paskaa.....meittin huusholli on puhras kun pulmunen eikä meirän nurkis ole näkyny täit eikä russakoit ikuna kuuna päivänä!
--Eik paskakaan tartu nahkaan,kun mää kuuraan permannonki jokikisen lankun juuriharjal ja mäntysuoval...ettäs tiärät!
--Eikös olis parempi Ykä,että sää kiipeäisis ton letukan hyttiin arvostelemast mun huushollipirost ja Allani panee laval vaivanpalkaks viis looraa siiterii ja muijalles pari purkkii omenasoset...et kiitti vaan vitust!
--Sillä kait me ollaan sujut ilman mittään paskanpuhumist..
Kanko lausui sanakahakalle loppusanat auton kopin ikkunasta turvalliselta etäisyydeltä,ettei saisi Siiri Pirkitan sylkipisaroita naamalleen:
--Ei sulla Siiri Pirkitta ole paljookaan keittiön permannon lankuis kuuramist ,kun ne ovat yhtä harvass kun hampaaskin... ja sun permantos pesuvesi taitaa karota lankkujen välist ales Eetenin pakal kun sarevesi katuviämärii.
Kuski katsoi Siiriä pilkallisesti silmiin ja sitten Olliin iskemällä tälle silmää ...ja starttasi kuorma-auton käyntiin,Allanin kannellessa siiderisuulista lavalle Eedenin siiderit ja soseet.
Olli jäi raapimaan käsivarsiaan pihalle vihreän letukan hävitessä kuusiaidan reiästä koivukujalle Siirin lotkutellessa kumijatsareissaan kiukunpuuskassa vajan ovesta sisään.
Allan jäi seisomaan ovenpieleen etusormi puoliniveltä sieraimessaan ja huutamaan Ollille:
--Hei sää evakko-Ola...alappas sääkin liikutella syyhyvää kroppatas tyämaallle päiten,että päästään pullottamaan huamispäivän lastii!
seuravassa kevätnumerossa...Syyhylässä..
 |
| Kankon Letukka santa-ajossa |
 |
| Lätkäpeli urheilukentän kaukalossa Juhart 2005 |
SYYHYLÄSSÄ
1960
Olli ajoi ylös vanhaa Eläintoria sivuten mäkeen ohittamalla urheilukentän puolikaarikattoisen katsomon,jonka hilseilevät seinälaudat olivat skrapauksen ja uuden maalikerroksen tarpeessa.Kentän tiilimurskalla sekä keskiviheriköllä treenasi paikallisen työväen urheiluseuran poikia sadan metrin pikajuoksussa.
Talvisin sama kenttä jäädytettiin,jolloin kauppalan nuoriso kerääntyi rusettiluisteluun jäälle,monen pikaluistelija-alun näyttäessä sisäkaarteissa kallistuksiaan oikea käsi koukussa selkäpiissä.
Kentän laidan jääkiekkokaukalosta kuului talvipäivisin lätkäpelin taklauskolinaa sekä kiekon lämäri-iskuja kaukalon laudoituksesta.
Kenttämiesten kamiinakopin katolle asennetusta peltiämyristä rahisi grammarilevyltä Paul Ankan Delilaa ja Elviksen Love Me Tenderiä luistelijoiden hokkarien ja kaunoluistinten terien kirskahtaessa jäätä veistellessään.
Nyt kesäiltapäivänä tiilimurskalla tehtiin lähtökuopista sprinttilähtöjä piikkareiden rei'ittäessä lanattua punamurskaa kuopille.
Kuulantyöntäjä kierteli hyrränä betoniringissä kuula poskeen hitsattuna ja kovalla ähkäisyllä rautapallo upposi kaaressa sektorin ulkopuolelle pehmeään nurmeen,mihin suojakaareen kompastunut keihäänheittäjä oli juuri viskannut puikkonsa tärräämään.
Olli muisti monet jalkapallo-ottelut samalla kentällä,missä katsomossa huudeltiin ja buuaattiin vikapotkuista ja paitsioista.
Ajettuaan parisen sataa metriä eteenpäin Olli käänsi oikealle mäkeen Tatraplanin semafoorivilkun tönöttäessä oranssisena oikean lokasuojan poskesta. Katu johti kaupungin omakotialueelle,jonka vartijana seisoi jylhänä mäellä kivikirkko tummassa hahmossaan.
Omakotialueen talot ruotsalaiset hyväntekijät oli vat lahjoittaneet sekä pystyttäneet v.1942 jatkosodan alussa.
Saavuttuaan osuusliikkeen sivumyymälän kulmalle hän ylitti risteyksen laskeutumalla loivaa mäkeä alas kotikadulleen.Oikealla lehmusten katveessa mäenharjalta pilkotti vanhan kulkutautisairaalan puurakennuksen päätyä,joka automaattisesti sai Ollin raapimaan käsivarsiaan.
Siihen rakennukseen Olli vietiin vuoden 1943 marraskuussa.
1943
Sinä syksynä Olli vaihtoi koulua itäkauppalan Moisioon vuonna 1938 valmistuneeseen funkismalliseen keskuskansakouluun,missä pidettiin myös jatkokoulua.
Bruukinkadun tappiskoulussa oli ainoastaan alaluokkia.
Olli oli kunnostanut Allanin rikkoman pyöränsä, ostamalla uuden etuvanteen sekä lyhdyn pullonkeruusäästöillään ja tipseillään,joita monet sose- ja siideriostajat olivat säälistä ja ihmisrakkaudesta antaneet punaläikkäiselle evakkopojalle.
Muuten kadulla häntä kartettiin kuin syyhytautista ja kapista kettua risaisten vaatteidensa ja pilkkuihonsa takia.
Pyöräänsä Olli oli ostanut kunnon rautalenkkiketjun ja munalukon ,joilla hän kiinnitti ajokalunsa siiderisuulin peräseinällä roikkuvaan hevosen turparenkaaseen.
Jakelumatkoilla Allan tapansa mukaan livahti kärryjensä kanssa itäkauppalan tullissa Salmisen poikien luokse, häviämällä poikaporukan kanssa kauppalan keskustaan erilaisiin vilpin- ja pahantekoihin.
Ollin ulkoasu oli muuttunut poikkeavasti siististä koulupojasta nukkavieruiseksi huutolaispojaksi,koska Siiri Pirkitta ei koskaan huolinut hänen likaisia vaatteita pesuun.
Olli yritti itse kuurata vaatteitaan juuriharjalla talon räystäsrännin alla seisovan peltitynnörin viherniljaisessa ruostevedessä pienellä mäntysuopapalalla.
Tällöin vaatteet alkoivat nirhautua ja nuhjautua sekä rispaantua saumoista.
Jokaöinen täiden purenta ja univelka sai pojan näyttämään kasvoista juuri haudasta nousseelta lapsivainajalta,jonka mustat silmänympärystät läpikuulaalla iholla pelottelivat kauppalalaisia pysymään porttikongeissaan ja ovireikelien takana, Ollin käydessä myymässä Siiri Pirkitan omenatuotteita.
Useasti yöllä häntä janotti ja käveli puoliunessa keittiön vesisangolle paljain jaloin kaarevalla puupermannolla,jossa joka askeleella paljaan kantapään alla rusahti,koska lattia vilisi ruskeista russakoista.
Makuukamaria,minkä hän jakoi Allanin kanssa,hallitsi kaksi maalista lohjennutta hetekaa sekä kolmilaatikkoinen piironki,josta yksi vetolaatikko oli kateissa.
Taloon tullessaan Allanin päässä kasvoi likainen olkitukka,jonka Siiri Pirkitta oli lammaskeritsimillä klaninut epätasaiseksi peltosängeksi ja siivonnut päänahan partaveitsellä kaljuksi täitten tehtyä hölkkäpolkuja siihen.Allanin ihoon täit ja russakat eivät koskaan iskeneet leukojansa,koska Siiri Pirkitta voiteli pojan kropan saunomisen jälkeen jollain haisevalla mikstuurarasvalla.
Ollin ruskehtaviin kiharoihin rouva ei puuttunut käskemällä poikaa kauppalareissullaan käymässä parturissa omin neuvoin ja varoin.
Rumpalinkadun Heiskasen tädin parturiin hän pääsi pelkästä säälistä tukanleikkuuseen,koska täti oli hänen vakioasiakkaansa. Ollin pää tuli kerityksi paljaaksi,tädin talkittua vielä kuhmuisen ja punaläikkäisen kallon jollain täipulverilla. Parturin peilistä Olli ei tunnistanut enää itseään,vaan jonkun vapaussodan aikaisen keskitysleirivankipojan punaisten leiriltä.
Allan katsoi Ollin taloon saapumista esikoispojan asemansa loukkaukseksi,huutolaispojan jaettua makuukamarin.
Hetekka,mihin hänet osoitettiin,oli raahattu likainen olkipatja siiderisuulin peräkamarista ja aluslakanaankin oli painunut likainen ihmishahmon kuva.
Kamarissa oli omenaprässin takana oli maannut tubisena kymmenisen vuotta Siiri Pirkitan äiti,Mari-Muori.
Olli oli auttanut Allania ja Siiri Pirkittaa vuodevaatteiden kannossa kamarista ja kysynyt kuka oli piirtänyt aluslakanaan pakanamaan kartan ,koska siihen oli jäänyt pesusta huolimatta selvä kuva Välimeren rannikosta,aavikosta, joista sekä vuorista.
Allan oli loukkaantunut lisää kritiikistä ja juossut äidilleen kantelemaan,että Karjalan Kurre tekee pilkkaa talon petivaatteista.
Heti ensimmäisenä päivänä Olli pantiin rangaistukseksi säilöön omenasosepurkkien sekaan talon kellarikomeroon reikelin taakse...aivan kuin rouva Salli Paajasen hoidossa.
Lisäkostoksi Allan kävi kuulapäävasarallä särkemässä Ollin pyörästä lasisen kissansilmän.
Koulun alettua Olli pyöräili koulun vapaalla alamäkeä eikä hänen tarvinnut muuta kuin jarrutella koulun portilla.Kotiin polkeminen oli raskampaa ylämäessä,mutta seisaaltaan polkimien päällä matka taittui melko nopsasti.
Harvalla oppilaalla oli silloin polkupyörää ja kateuden pirussa moni kolli haukkuikin Ollia nuhrautuneesta ulkonäöstä resuryssäksi ja Kannaksen lannaksi.
Kauppalan lapset nimittivät jokaista maalta muuttanutta lannaksi ja Ollikin muisti äitinsä kerran lausahtaneen,että lannanhajussa kasvaa,jos vain oltua saa.
Neuvosta poika oli yrittänyt seista navetantakaisella lantapatterilla,että kasvaisi isoksi ja pitkäkoipiseksi karjalaismieheksi.
Siitä huolimatta pojan pituuta ei ollut lisääntynyt kuin pari senttiä ja näytti ikäistensä varsinaissuomalaisten poikien rinnalla alimittaiselta.
Ollin luokanopettajaksi tuli pyylevä struumakaulainen ja pullosilmäinen rouva Pussila,joka heti ensimmäisenä koulupäivänä otti pojan siipiensä suojaan.
Poikien kiusatessa Ollia opettajan vain tarvitsi naulita vihaiset ja pullistuneet struumasilmänsä pilkkaajiin kuin kanaemo pää kallellaan kaurapeltoon katsellessa.
Opettajan viileä katse sai kiusaajien selkäpiin karvat pystyyn ilman lausuttua sanaa.
Bruukinkadun koulusta lähdettyään Olli joutui toistaiseksi sanomaan hyvästit Tenkasen Penalle,puolustajalleen,joka jatkoi koulunkäyntiä lähempänä kotimökkiään joentörmällä Meritalon koulussa.
Ollin vaaleanruskea tukkakin oli alkanut tumma ja kymmenvuotiaan hiukset näyttivät auringossa kastanjanruskeilta matalina aaltoina.
Hänen pilkkaajansa välitunneilla kävivät tönimässä ja kiusaamassa oliko Olli kyntänyt merta lainepäisenä kuten isänsä sukellusveneen kansimiehenä Suomenlahden mutapohjaa:
--Sää ole ku oikja merimiäs...Kivennava Ola...kussul o vet polves ja laineet päässäs!
--Olikos se sun pappas,joka merimiähen oli seilannu Sveitsin rannikol?
 |
| Pirkko ja Sunny Days Juhart 2004 |
Kaikesta pilkasta Olli alkoi vetääntyä muista luokkatovereista eikä häntä enää huolittu muutenkaan poikien peleihin.
Eräs punaruskeatukkainen lettipää Pohterin Pirkko kerran välitunnilla tuli tyttöporukasta istumaan Ollin viereen koulun aidan vierelle,pojan ollessa syvissä mietteissä tutkimassa kauppalan kirjastosta lainaamaansa Tekniikan ihmeitä-kirjaa.
Tytön kainalossa oli englanninkielinen kuvakirja Sunny Days,minkä hän oli saanut Amerikan tädiltään Michiganin Ypsilannista.
Pirkko uteliaana oli kysynyt Ollilta miksi tämä oli kiinnostunut koneista ja Olli oli vastannut ujona ja änkyttämällä:
--Mie---mie--mie...oon aina o-ollut ko-konneitte pe-perrään.
--Miun pa-pa-pa-pappankin sano,että ko-kone se po-potkukelkkakin on.
Pirkko kikatteli kommentille ja vastasi:
--Sää oles sit oikke vitsinikkar!
--Musta sää olet ihan kivannäkönen poika ja mää olen aina kaukaa ihaillu sun komijoit kiharii ja ruskijoi silmijäs!
--Määkin tykkään lukemisest ja kuvakirjoist.
--Mun täti Amerikast...sen nimi on Salme Pocter...lähetti mulle tän kirjan,mutta mää en kylläskään osaa sanaakaa enklanttii.
--Olsis kiva oppii jottai viarait kiälii..eiks vaan,Olli!?
Olli innostuessaan vastasi:
--Jees...poks..holidei...hills bros..maksvell haus...foord telukse...shevrolet mastertelukse ja beibi ruut...vell...vell vits kantri aar vii nau...!
Pirkko ihastuksissaan tokaisi:
--Aiai...mistäs sää oles enklanttii oppinu...kun kuulostaa niin hianolt!?
--Voisikkos sää kuule tulla jonain ehton opettamaa mulle enklannin alkeita ja lukemaa ja kääntämää mulle tämän kirjan...Sunni täis!?
Olli säikähti sisällään kerskamokauksestaan ja pikaisesti mietti,että pitäisi hankkia tähän hätään oikein englanninkielen oppikirja lainastosta.
Poika vastasi:
--Kyllähän mie mielistä...ehkä ensviikolla,kun saan Eedenin mehut jaettuu kauppalaan.
Pirkko lisäsi:
--No meitin osoite on Länsiranta neltoist ja pääovi on pihan puolella toisessa rapussa...sopiskos maanantai-iltan kello kuus?
Pirkko poistui aidalta vekkihamettaan suoristellen ja liittyi takaisin tyttöporukkaan,mistä kuului kovaa kikatusta ja naurunhelinää.
Tästä kohtaamisesta alkoi hiljalleen kypsymään Ollin ja Pirkon suhde,mitä kauppalassa aluksi siunailtiin sekä huokailtiin.
Ollin täinpuremat alkoivat vähitellen pahentua ja tulehtua,jolloin opettaja Pussila vei pojan henkilökohtaisesti tohtori Branderin vastaanotolle Torikadulla.
Nähtyään pojan riisuessa nuhruiset päällys- ja alusvaatteet aliravitun vartalon,joka oli päästä jalkoihin pienillä paukamilla,tohtori päätteli,että hiustäiden lisäksi pojan keholla oli ruokailleet luteet,vaatetäit ja vuodepunkit.
Tohtori Brander selvitti okulaarista diagnoosiaan:
--Hiustäit,vaatetäit ja lutikat voidaan hoitaa pois helpommin saunalla ja vaatteiden polttamisella sekä hoitoaineilla,mutta vuodepunkit ovat vihuliaisimpia olioita,koskeivät pesiydy ihmiskehoon,vaan asuvat vuoteiden puuosissa,peti-ja liinavaatteissa,verhoissa ja huonekaluissa.Niitä kutsutaan nokturnaalisiksi yövieraiksi,jotka käyvät aterioimassa ihmisissä vain öisin ja viettävät ruokasiestaa auringon noususta auringon laskuun.
--Niiden puremat voivat päätyä ihoallergisiin infektioihin.
--Asunto,missä petipunkkeja on,pitää myrkyttää ja pahimmin munien ja jätösten pilaamat huonekalut polttaa liinavaatteiden kera.
--Yleensä vaatteet voidaan pestä 60-asteisessa vedessä,mutta Ollin tapauksessa kaikki vaatteet pitäisi polttaa.
Tohtori Brander ei ollut tavannut pitkään aikaan näin pahaa tapausta sitten pulavuosista,vaikka muutama rintamalomalla kotikauppalassa käynyt etulinjamies oli valittanut syyhyävistä lutikan puremista.
Tohtori kirjoitti välittömästi Ollille lähetteen kauppalan sairaalaan kulkutautiosastolle.
Olli ei aluksi tajunnut mitä kulkutaudilla tarkoitetaan,luullen sen iskevän vain kotoaan karkoitetuille evakoille. Tohtori oli selvittänyt,että hänet eristetään kulkutautiosaston yhteen yksityishuoneeseen hoidon ja tutkimusten ajaksi syöpäläisten lisääntymisen estämiseksi.
Rouva Kotilaisen talous tulisi myös kohtaamaan täydellisen terveysviranomaisten tarkastuksen.
Eräänä marraskuisena päivänä Eedenin tarhan pihalle ajoi kauppalan terveystarkastaja Rune Kjällström mustalla Brough Superior-moottoripyörällä lammasnahkavuorisissa ajohaalareissa..
Sivuvaunussa istui talvimanttelinen ja karvalakkipäinen vanhempi konstaapeli Kontkanen esivaltatukena.
Rouva Kotilainen joutui tilapäiseen mielenhäiriötilaan nähtyään kaksi poliisia pihalla...kauppalan vanhemman konstaapelin sekä paskapoliisin samaan aikaan.Allan oli piiloutunut siiderisuulin peräkamariin Mari-muorin klaffisängyn alle,suljettuaan äitinsä käskystä siiderinvalmistushuoneen munalukolla.Muorin sängyn alle poika oli piilottanut kolme pahvilaatikollista kauppalan siirtomaatavaraliikkeistä varastettuja tupakoita.
Kauppojen murrot oltiin kirjattu poliisikamarin päiväkirjaan selvittämättömänä rikoksena,vaikka nuorempi rikosetsivä Arska Laaksonen epäili vahvasti itäkauppalan tullissa asuvia Salmisen veljeksiä Veikkoa,Viljoa ja Valtteria sekä erästä Allan Kotilaista..
Murtopäivänä sunnuntaina hellatehtaan toimitalon talonmies oli nähnyt yleiseen saunaan Esteriin mennessään Allanin norkoilleen kaupan nurkilla.
Siiri Pirkitan talotarkastus oli ollut lähes läpikohtainen terveystarkastajan puhuteltua rouvaa erittäin vakavasti:
--Mää en oo eläissän nähny näin paskast huushollii!
--Mist pirkalast te oles päästäneet talon näi rappiol ja paskaseks?
--En eres Viana Karjalas mää olnu nähny näin paskassi pytinkei,vaikka niissä paskannetti tuvan permannon nurkas olevast reiäst ales!
--Vaikka itä-Karjalas pirettiin karjaelukoit talvisin sisällä,ei siellä näkyny samanlaist pikkueliöiren vilsket permannoil ja seinil kuten teirän tuvas.
--Teirän tapaust voisis verrata raamatulliseen Epyktin tuhoon,missä taivaan korkia tuamari oli pakanoil ja jumalankiältäjil kostoks lähettänyt heinäsirkoi ihan mustin pilvin syämään elon pelloilt.
Siiri Pirkitta murtui lopulta virkavallan edessä esittelemällä näyttelijäntaitojaan maassa polvillaan kuin Kullervon äiti Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa:
--Anttakaa herra terveellisyysinspektööri ja poliisimestar armoo meitil vähäosasil,kun meitil ei ole eres varaa ostaa kallit reereeteit ja muit hyänteismyrkyi!
--Mää ole parhaan tehnyt talon kuuraukses,mutta kun omenasaron aikan mää olen joutunut painamaan överii mehunpuristukses ja sosen teos..niin hykeena on voinus hiukkavähän lipsuu kärest.
--Voiks siitä rankast,että joku puurtaa niska limas perhees erest!?
Konstaapeli Kontkanen veti näyttelijättären maasta seisomaan ja puhutteli omalla vuorollaan Siiri Pirkittaa:
--Kuulessää Siiri Pirkitta...lopetas nyten täss paikal filmaaminen!
--Et sää ole nyte missään prankkarin harrastajateatterin harjotuksis!
--Jos mulla olis valtaa jakaa tämän vuaren Jussit parhaast draamafilmin pääosast,niin sää olsis ehrol ensmäsenä!
--Mää tiärä prikulles,että sulla on pullottavan essuntaskun näppikukkarossas tuhannen markan setelei tarpeeks pirtin siivoomisee.
--Jos mää haluisisi olla hiukanki vittimäine,niin käyrään kollaamas sun siiteriliiterissäs ja sää joutuisisi selvittämää käräjil pimeist pullokaupoist valtijon monopolin Alkon kilpailijan ilman lisenssii!
--Vallesmanni on pitkään kattonu sun touhujas niinkus läpi sormien,mutta siit pimeestä pottukaupasta saisit istuu pari vuatta Hämeenlinnan naisvankilan kuritushuanees...
--Sitten se sun kultapojus ja kelvoton Allani menisi suaraan kasvatuslaitokseen,kun se ei ole oppivelvollisuuspakon määrämänä näyttany finnistä nokkaasa eres koulun lähimaastossa...mitä nyt sitä epäilläään vahvasti muunmuas koulu läheisen kioskin murrost!
--Ja mitä oikeen tähän pääasiaan tulee,miksi me täällä ollaan visiteramas...se sun holhokkipoikas,joka makkaa sairaalas kroppa sireharsopaketis sun oman pihiytyes taiki,niin lastesuajeluvirasto on tällä päivämääräl katkaissu sun korvaukset ja kruksannu sut listoilt poijes kasvatusvanhempana eli-iäkses...
--Tänäpänä mää päästän sut vapaaks pelkäl varotuksel,mutta mitä toi terveysministeri sanoi,että viikon päästä,kun me tullaan uurelles kollaamaan täll pakal,niin tämä putkinotko pitäis olla siistitty ja myrkytetty kahrest piänest paikast...sisältä ja ulkoo!
--Muuten me komennetaan kauppalan vapaaprankkarin sytytysosasto hoitamana koko silmämalka tasaseks yhrell sampotikulla.
--Ei tämä plaani tarttis enempää sytykkeittä,kun viinarankki haisee ilmassa kaasuntuneena kuin rantapyssyn alokastupa iltaloman jälkeen!
Moottoripyörän hävitessä kuusiaidan reiästä Siiri Pirkitta heristi nyrkkiään poliisien perään,näyttämällä paljaan peränsäkin likaisen kolttunsa alta häväistykseksi virkavallalle..ja suunnisti kumijatsareissaan suulin ovelle.
Tämä repäisi sisällä peräkamarin ovenkahvasta ja huusi vuoteen alla piileskelevälle Allanille:
--Tules sää saatanan Allani heti paikal näyttämään klyyvarias ulos pakal!
--Meill alkaa oikke tuperapinat täss paikas ja heti!
--Sää saas lähtte viemään yhre paffiloorallisen klupitupakoit Salmisil myytäväks,että saaraan ostettuu hyäntesmyrkyi ja reereerteet.!
--Ehttoommal sää saas viärä yhre siiterilooran vallesmanni talolle Mökösten mäkkeen ja toisen konstaapel Kontkasen keittiönrapuil Sepänkarul.!
--Kyl mää tiärän miten virkavallan rattait rasvataan!
--Huamen alkaa suursiivous,muuten menee koko vapriiki huutokauppaan ja nuijan alle!
--Ja...ensviikon alus sää alas suariutuu koulul päiten...muuten sua venttaa kasvatuslaitos...ja mua linna!.
 |
| Putkinotko Juhart 2014 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti