Kulttuurivallankumous.Kadonnut sukupolvi.2.painos

 

1950-luvun miesten hattu
Stetson

Figuraa ja Räminä Rockia
1961

KULTTUURIVALLANKUMOUS

1950-luvulla  oli vaikeata välttää  ytimiin juurtunutta säädyllisyyden ja alamaisuuden kulttuuria.

Kirjoissakin yritettiin vältellä viittaamista sukupuoliasioihin ja siihen liittyviin kysymyksiin pelossa,etteivät lainastot hyväksyisi kirjoja hyllyillensä.
Pappilan Jussi oli kyllä vahingossa löytänyt isäpastorin uskonnollisesta kirjahyllystä pehmeäkantisen "Avioliiton onni"-kirjan,minkä piirretyt kuvat halkaistuista peniksistä ja vaginoista panivat ihmetyttämään käyttivätkö vanhemmat opusta jonain manuaalina makuuhuoneasioissa.
Kirjassa myös varoiteltiin jostain itsesaatuttamisesta,joka toisi pitempiaikaisen harrastajan nuppiin vaikka mielenvikaisuutta,jolloin Jussi päätti lopulta istua pappilan vesiklosetissa tarpeillaan ja olla katselematta enään Kotilieden Triumph-rintaliivimainoksia.

Balzac:Isä Goriot

Salassa silti luettiin Punaista rubiinia sekä Honore dr Balzacin puoli-irstaita novelleja nunnien ja munkkien seksielämästä. Jussin lyseota käyvät isosiskot kylläkin hihittelivät jonkun tyttökaverin kouluun tuomasta Punaisesta Rubiinista eikä Jussi uksonut sellaista löytyvän ainakaan Afrikan tähti-lautapelin Kapkaupungista.
Honore de Balzacin kirjan hän oli saanut jostain käsiinsä ja katsellut sen piirrettyjä kuvia pulskista munkeista ja nunnista lähetyssaarnaaja-asennoissa,mitkä suuresti huvittivat kertomuksineen. 

Erään kirjailijan kaneetti ’nopeasti sisään ja ulos’ sai  Punainen rubiini-kirjan pannaan,mutta Balzacin kirja näytti olevan vapaasti saatavana suomalaisista kirjakaupoista.

Tutuissa lääkärisarjoissa,jotka käsittivat tohtori/sairaanhoitajaromansseja kielen käyttö eikä juomat saaneet olla vahvoja.

Eikä sankarittaret päätyneet treffeille ravintolaan ,vaan pantiin kirjoissa turvallisempaan paikkaa,kuten kahvibaariin.

Yleisradio,joka oli hitaasti liikkuva ja byrokraattinen laitos,joka ei halunnut ottaa liikariskejä eikä antaa syytä kuuntelijoiden valitteluille,oli säädyllisyyden ruumiillistuma.

Kreivi Creutzia voitaisiin yhtä hyvin katsoa kantaupseerina jossain rykmentissä säädyllisyyden,disipliinin ja kohteliaisuuden mallikuvana.

Tärkeintä oli elämassä samaistua yhteiskuntaan ja tulla toimeen kaikkien kanssa sopeutuvasti.

Miehen sateenvarjon käyttö kadulla tai viinilasin pyytäminen ravintolassa,osoitti jo seksuaalista poikkeavuutta .

Edward,Windsorin
herttua silinteri-
hatussaan

Mokkakengät kuuluivat parkettien partaveitsille ja parrat Pariisin beatnikeille.

Britit ovat olleet kuuluisia knalli- ja silinterihatuistaan aekä kovista kauluksistaan ja miljonääriraitahousuistaan.

Jos Lontoon Wall Streetilla työskentelevä pankkivirkamies sattui panemaan kaulaansa raitakauluksisen paidan,häneltä kysyttiin oliko tältä jäänyt pyjama alle.

Pankissa työskentelevälle miehelle,joka kerran pani niskaansa pehmeäkauluksisen paidan kovien kauluksien sijasta,sai konttorin esimiehen muistikirjaan merkinnän,etta alaiselta puuttuu kunnianhimoa ja siten laskettiin sopimattomaksi ylennykseen.

Muotina oli  suomalaisessa miesmaailmassakin tietynlainen konttorityöunivormu,joka käsitti yksirivisen irtotakin sekä suorat flanellihousut.Tämä oli paljon ennen teryleenejä.

Pojat samoin kuin tytötkin puettiin vanhempien mallikaavoista otettuihin pienempiin ‘aikuiskandidaattivaatteisiin’.

Jussi kinuessaan vuonna 1958 äidiltä muodissa olevia nahkasandaaleja,jotka olivat edestä ja takaa auki,sai tyytyä  beessisiin, halvempiin ja kärjistä sekä kantapäistä umpinaisiin vanhapoikasandaaleihin.Jussi kävellessään kavereittensa kanssa kartsalla sandaaleissaan vähän jalkaterät sisäänpäin kääntyneinä,sai niskaansa ikäviä huomautuksia ,oliko papinpoika käynyt vessassa liian usein puuttumassa itseensä.

Se kun oli sisäänastujan merkki.

1953 Jussi Ukin hautajaisissa ulsterissa ja baskerissa,
ajan pikkumiesasussa

1958 Jussi "pikkuaikuispuvussa"
ja umpikärkisissä sandaaleissa
Iisalmessa

Kaverit lisäksi irvailijat häntä sandaaleistaan landeksi,joutumalla kävelemään kouluun sivukatuja pitkin ja juoksemaan koulun ovesta sisään jonon viimeisenä suuressa häpeässä..

Hän myöhemmin viskasi sandaalinsa vaatekomeron nurkkaan,alkamalla käydä koulussa kuluneissa nahkasolkikengissa ilkkumisen lopettamiseksi.

Äiti ei ollut muodin orja,vaan käytännöllinen lasten vaatetuksessa.Hän teetti pappilan karjalaisella ’hoviräätälillä’ ja pilliklubia pöydän päällä risti-istunnassa polttelevalla Uuno Närhellä Jussille vuonna 1953 ukin hautajaisiin isän armeijan manttelista pomppaulsterin.

Jussi pompassaan ja korville vedetyssä baskerissaan näytti Ukin haudan reunalla Iisalmen maalaisseurakunnan hautausmaalla otetussa pienessä rosoreunaisessa mustavalkovalokuvassa Lumikin  ja seitseman kääpiön Unelias-aikuiskääpiöltä 

Sota-aikana pääkaupunki näytti kulkevan puhumattomana katukäytävillä suorissa jonoissa kuin kasarmin paraatikatselmuksessa .

Hiljaisuus,pidättyväisyys ja vakavuus vallitsi kaikkialla.Vasta juttuun päästyään suomalaiset päästivät kielenkantansa irti alkutervehdysten ja kuulumisten perästä.

50-lukuisesta katukuvasta puuttui paraatikentan katselmuksen tapainen marssijärjestys.Sota-ajan vaiteliaasta ystävällisyydestä ei ollut jälkeäkään.Ihmisillä oli alituinen kiire töihin ja pois töistä.

Julkisia paikkoja vartioitiin ja partioitiin.

Ei ollut kulunut kuin vajaa kymmenen vuotta autoritäärisestä kansalaisten kontrollisoimisesta ja vakoilusta…Suopon ja Valpon ajoista.

Porkkala oli vielä vuoteen 1955 venäläisten miehittämänä.

Karjaan aseman höyryveturit

Helsingin junaan Karjaalla astui venäläisiä sotilaita venäläisen veturin vaihdon aikana,sotilaiden pannessa luukkuja junanvaunujen ikkunoihin.

Jussi muistaa Karjaan aseman hyvin matkalla isänsä kanssa Helsinkiin.

Vihreämanttelisen ja vintoskakivääriä kantavan sotilaan astuessa vaunuosastoon,isän silmät jäätyivät vaunun lasisen kattovalokuupan koviksi opaaleiksi,katsellessaan oven karmin yläpuolista hätätilakaluvitriiniä,jonka lasin takana oli kiinnitettynä halkaisukirves ja Sampotikkuaski.

Jussi mielessään uskoi isän miettineen,mita töitä kirveellä olisi voinut tehä.,

Isä ei varmaankaan ajatellut vaunun pystykaminan klapien halkaisua.

1959
Helsinkiläinen poliisi

Nyt rahastajat ja kuljettajat busseissa,konduktöörit junissa,puistovahdit ja yleisten vessojen kassat sekä nykyään näkymättömät passipoliisit pitivät kansalaisia uudessa kontrollissa.

Poliiseja pelättiin ja  niihin luotettiin eikä ollut yhtään erikoista,että koululapset kävelivät yksinään pitkiäkin koulumatkoja.

Poliisit kävelivät viela passissa,kunnes 60-luvulla läskistyivät maijassa istumisesta puliukkojen ja humalaisten kärräämisessä asemalle.

Koulutiet olivat hiljaisia eikä kukaan pelännyt kidnappaajia eikä raiskaajia.Kidnappauksista luettiin vain amerikkalaisista sarjakuvista.

Kidnappausta kutsuttiin silloin shanghaijaukseksi.

Nykypäivän vanhemmat joutuvat pakon edessä ja syytteiden uhalla viemään lapsensa kouluun ja hakemaan koulusta.

Julkisilla leikkikentillä vanhemmat joutuvat valvomaan lastensa leikkejä kanaverkkoaidan takana pedofiilisyytteiden uhassa.

Poliisilaitokselta pitää lapsen vanhemman saada ensiksi selvitys rikkeettömästä poliisirekisteristä,ennen kuin saa luvan astua leikkikentälle.

Triumph ja Ville

Monissa omakotitaloissa ja etenkin maalla pidettiin talon pääovea lukitsemattomana.

Kaupungeissa polkupyöriä ja moottoripyöriä pidettiin samoin lukitsemattomina ilman ketjuja ja munalukkoja.

Vasta v. 1957 brittimoottoripyoriin asennettiin tehtaalla ohjauslukko.Pyöräilijä voi parkkeerata 500-kuutioisen Triumph Tridentinsa kadulle talonsa eteen yöksi,kenekään siihen kajoamatta.

Moottoripyörävarkaudet olivat harvinaisia.

Lainkuuliaiset ajat ovat nykypäivän nostalgista fantasiaa.

Sotaa seuraavien vuosien rikosaalto laski huomattavasti 50-luvun puoliväliin mennessä,nousemalla hitaasti vuosikymmenen loppua kohden.

Jussin kotikauppalassa oli muutama katujengi.

Itäkauppalan tullin muutama sosiaalihuoltoperheen perillinen revanssiksi läpsi Jussinkin korville katukastatuksessampapinpojan astuessa väärään kortteliin.

Itäkauppalaan poika ei uskaltanut menna tätinsä luo ilman tukijoukkoja.Kauppalassa oli muutama poliiseille tuttu pikkurikollinen,kuten Voiton Raimo,joka aina jäi kiinni Osuuskaupan murroista,jättäessään kömpelöna rosvona…ei hiilijalanjälkiä.vaan forenssisiä verijälkiä liikkeen lasioveen.

Poliisikamarin rikosetsivä Arski tunnisti aina verijäljistä Raimon käyneen asioilla ilman sormenjälkien, veriryhmän ja DNA:n analysointia.

Pikkukauppalassa pikkukonnatkin olivat poliisin tuttuja.

1945 Great Escape executions
Original WWII footage

Toinen,vaikkakan ei mikään rikollinen,ja helisnummelainen mielenvikainen Roine sai pikkupojista yleisön,rallatessaan ookapolkupyorällään torilla kuin motocrossajaja.Poliisen Ford-Maijakaan ei koskaan saanut kilpapolkijaa kiinni suuressa takaa-ajossa…Great Escapessa.Siihen aikaan ei oltu vielä filmattu edellämainittua filmiä,missä Steve McQueen ajoi natseja pakoon Sveitsin rajan vainioilla moottoripyörän selässä.

Roine ei koskaan saanut sakkoja ylinopeudesta,mutta Steve kuoli filmissä konepistoolisarjasta.

 

Heinämies
Juhart 2012

Vakuutustarkastaja maaseudulla voi ajaa puukenkä-Austinillaan maatalon pihaan ja astua tupaan,missä vakuutusmaksu oltiin pantu pöytäliinalle,talonväen ollessa heinäpellolla.

Emäntä oli voinut kirjoittaa muistilapun tarkastajalle ja kaksi sataa silloista markkaa kahden kirjeen postitukseen,kun tämä ilmeisesti ajaisi kirkonkylän postikonttorin ohi.Samalla hän voisi ajaa kunnanlääkärin talon kautta kertomassa,että isäntä voi hyvin umpisuolileikkauksen jälkeen

Pääoven avain löytyi yleensä rapulta nurinkäännetyn kukkaruukun alta tai puuvajan naulasta.

                                                                                                                                                                                                                                                       

1948 Salon Yhteislyseon
opettajat

Leppoisuudesta ja luottavaisuudesta huolimatta 50-luvun maailma oli myös autoritääristä,kahlittua ja puritaanista.

Kouluelamässä soi toisenlainen kello.

Oppilaat joutuivat kouluruokailussa nielemään hernerokasta opettajan tiukan katseen alla karvaiset possunläskipalat ja juoksemaan välitunnilla vessaan oksentamaan.

Opettajat käyttivät ruumillista kuritusta yleisenä rankaisumuotona.

Jussikin sai monasti näpeilleen karttakepista sekä puisesta viivoittimesta ainevihon tuhrimisesta Akvila-musteella.

Oppilaiten piti aina nousta pulpetista käytävälle opettajan astuessa luokanovesta sisään.Välitunneilla piti tervehtiä opettajia pihalla ,samoin kuin koulun avatessa ovensa.

Käsiä ei saanut pitaa housuntaskuissa ja purukumin jauhaminen oli kokonaan kiellettyä koulualueella.Sarjakuvalehtien ja tyttöjen romanssisarjojen luku koulussa oli täysin kiellettyä.

Kukaan ei valittanut ääneen kurinpidosta silloin tai ei uskaltanut… tarkoittamalla,ettei sitä vastustettu ääneen.

Eräs maantiedon lehtori hakkasi oppilaita rangaistukseksi tekemättömistä kotitehtävistä suurella maailmankartalla,minkä tämä oli ottanut karttatelineestä alas,kiertämällä sen rullalle pitkän tauluviivottimen ympärille.

Suurin osa opettajista seisoi ruumiillisen kurituksen puolustajina ja omituisella tavalla uhritkin alistuivat siihen.

Toimenpide oli yleensä lyhyt ,missä vastaehtoista etuisuuksien poisottamista vältettiin.

50-luvun loppuun mennessä ruumillinen kuritus alkoi vähentyö yhteiskunnan painostuksesta,saamalla monen opettajan ärtymään kurin löyhentymisestä.

--Jollei lapsia saanut kurittaa koulussa,niin vanhempien pitäisi tehdä homma kotona.

Eräs lehtori valitteli.

Nykypäivän opettajat tuskin uskaltavat kajota oppilaisiin ilman syyteuhkaa.

Kotona taas saatiin selkään luvattomista uloslivahtamisista ja myohään kotiin tuloista.

Yleensä perheen isä suoritti rangaistuksen solkivyöllä.

Pappilassa puolestaan äiti rankaisi uhrin pihakoivusta itse hakemalla vitsalla.

Vain kerran Jussi sai isän kädestä ja leijonasolkisesta vyöstä istuinosaansa kenraalimajurin kissan kuvan väärinpäin.

Limonaadilla
Juhart 2012

Tunteiden ja hellyyden osoittaminen oli vierasta.

Eräs 50-luvulla kasvanut tyttö kertoi isänsä irroittaneen kätensä hänen kädestään kävelyllä 8-vuotiaana.

Seuraavan ja viimeisen kerran hän piti isänsä kädestä tämän kuolinvuoteella 80-luvulla.

Kotona  iltaisin harva lapsi hyppäsi vanhempien peiton alle lellittäväksi tai nukahtamaan olohuoneen sohvalla syliin.

Aikuistumisen aikana poskelle pussaamiset ja hyvän yön suukot olivat pois kyseestä.

Etäisyyttä piti pitää.

Kokonaisuudessa 50-luvun vanhemmat olivat  huomattavasti vähemmän ‘vanhaa koulua’ verrattuna heidän vanhempiinsa,ja myös paljon suvaitsevampia.

Barbies by Biscayne
Juhart 2012

Sodanjälkeiset isät olivat halukkaimpia leikkimään lastensa kanssa ja ostamaan leluja .

Pappilan äiti ei pitänyt valmisleluista,yrittamällä kannustaa lapsia leikkimään männyn- ja kuusenkävyillä ,mitkä kasvattaisivat mielikuvitusta.

Jussikin koki vähäleluisen lapsuuden ja uuden leluauton saamiseksi piti itse säästää omista taskurahoista.

Äiti olikin paljon aikaansa edellä lapsipsykologina,näkemattä 2000-luvun elektroniikkaleluja- ja pelejä,joista lapset kippaavaat sisäänsä pelkkää mielikuvitusta ruokkivaa animaatioväkivaltaa.

Nykyajan lapsille kaikki huvit,lelut ja pelit on tehty valmiiksi,jättämättä lapsille mitään varaa mielikuvituksen luomiseen.Kaikki on kuin valmiiksi purtua.

Hyvän vanhemman ideana oli pistää lapsen tarpeet ensin ja halua ruumilliseen kuriin katsottiin mauttomana vaihtoehtoisena rankaisumuotona.

Rankaiseminen meni pieneksi läpäykseksi takapuolelle.

50-luvulla vanhempien roolit olivat muuttumassa.

Vallankumous vaati hintansa.

Kasvava paine lasten tarpeiden perään lisasi vanhempien ylityötunteja ja loppusaldona näille jäi yhä vähemmän aikaa lapsilleen.

Äideille se toi pelkoa,miten parhaimmalla tavalla kasvattaisi lapsiana.

Tilannetta painosti enemmän kuin helpotti kuuluisan tohtori Spockin, amerikkalaisen niinsanotun kasvatusekspertin ohjekirjan noudattaminen.

Pelkoa lisäsivät ‘aikuiskandien’ revanssiongelmat.

Nämä olivat muuttumassa nykyajan teineiksi.

Teini-ikäisten moraalisesta hyvinvoinnista tuli painava huoli kasvavien tilipussien mukana niille,jotka olivat lähteneet koulusta aikaisemmin suoraan töihin.

1848 Jawapari ampumateltan edessä
Juhart 2010

50-luvun lättähattujen antisosiaalinen köytos sai tiedotusvälineitten toimittajat  syyttämään vanhempien kontrollin puutetta,joka johtui väärin tulkatusta pehmeydestä sekä modernin psykiatrian ansoista,tekemällä nuorisosta kapinallisia.Hollywood lisäksi antoi potkua elokuvissa käyville nuorille virheelliseen käyttäytymiseen James Deanin Nuoressa kapinallisessa (Rebel without Cause) sekä Marlon Brandon Wild Onessa että Waterfrontissa.Prätkänuoret seurasivat filmi-idoliensa esimerkkiä tunnontarkasti..

Vaadittiin vahvempia toimia..koivuvitsan ollessa pienimpiä rankaisumuotoja….kun pillifarkut ja lättähatut tappelivat jengireviireistään kaupungeissa.

Korporaalista rankaisemista puolustavat kuifundamentalistit varoittivat yhteiskunnan pehmeästä asenteesta,joka johtui vanhempien leväperäisestä vastuuntunnosta nuorison vilpin -sekä pahanteossa.

1954 Marlon at Waterfront
Juhart 2004

Psykologit vaittivät,ettei lasta voi käsitellä syntisenä,vaan psykologisena tapauksena.

Bill Haleyn Rock around the Clock vuonna 1955 avasi patoportit vanhempien uudelle pelon aiheelle.Vuotta myöhemmin Elvis Presley v. 1956 nousi kymmenen kärkeen suosikkilistoilla Jailhouse rockilla.

Eräs sotaväestä lomilla käynyt kertoi kuluttaneensa  loppuun 78-kierroksisen Heatbreak Hotel-sinkun,pitäessään naapurien kiusaksi makuukamarinsa ikkunaa auki.

John Lennon Liverpoolissa oli varmaan tehnyt samoin.koska hänen Mimi-tätinsä oli sanonut Elviksen olleen OK,vaikkei sydämessään olisi halunnut istua moisen rokkijätkän kanssa nokitusten aamiaispoydässä,päivällisellä eikä kahvilla.

Rock n’ roll oli tullut jäädäkseen kovakauluksisen Yleisradion nyrpeästä asenteesta huolimatta ,saamalla nuorison kokoontumaan ja kuuntelemaan plattareita baarien levyautomaattien ääreen,

                                               1956.Elvis Presley.Heartbreak Hotel

Play It Again,
Sam!
Juhart 2012

Rokki vastasi nuorison asenteita paremmin kuin Mauno Kuusiston Novgorod ja Annikin Tähden Monrepos,mitkä kuuluivat vanhemman,sodan kokeneen ikäluokan bysanttisen haamurajan takaisiin nostalgiamaailmoihin.

Kolikkokäyttöiset levyautomaatit kahvibaareissa olivat uutta amerikkalaista muotia.

Cadillac-kromiset Wurlitzerit ja Rock-Olat korvasivat bakeliittisesta 30-lukuisesta Philips-radiosta soivat sunnuntain toivotut levyt.

Uudet aallot ja hullutukset antoivat lisäpaineita nuorison totuttuihin kerhotoimintoihin.

Partiojohtajat olivat huolissaan pojista,jotka jättivät rivit teini-iässä.Yleensä partiosta eronneet olivat  lähtoisin yhteiskunnan alemmista kerroksista .Loikkarit eivät pystyneet mukautumaan kuriin eikä hyväksymään itseensä kohdistuvia vaatimuksia.

Samanlainen eksodus kävi nuorisokerhoissa.

Eräs16-vuotias teinipoika kertoi:

--Lähdin veks himasta,kun aloin seurustelemaan yhden 15-vuotiaan likan kanssa.

Yhteisenä tekijänä oli kuitenkin kyllästyminen.

Pojat liittyivat moottoripyöräjengeihin kipsojen kulmille.

Niillä,joilla ei ollut varaa moottoripyöriin, liittyivät katujengeihin.

jatkuu..

Nuoret röökaajat
Juhart 2012