Manila 1980-luvulla.Filippiiniläiskirjeet.4.Manilan lahden rannalla..

1979 ca. Roxas- ex -Dewey Boulevard

Katusankareiden ja -presidenttien Manila
----------------------------------------------------------------
Quirino Avenue ei presidenttinimestään huolimatta ollut mikään loistelias ja superleveä "Avenida",Sen jakoi keskikoroke,jonka päällä paikalliset "hawkerit" eli katukauppiaat metsästivät liikennevaloissa uhrejaan autojen ikkunoihin koputtelemalla.Joku Gemini-taksikuski osti Roxas Boulevardin liikennevaloissa avonaisesta ikkunasta kolme Marlboro- savuketta,pistämällä yhden suuhun ja kaksi korvalehtiensä taakse,Geminin taksamittarin punapohjainen klaffi näytti japaniksi ja englanniksi Vapaata..Free,,
Elpidio Rivera Quirino istui maan presidenttinä 1948-53,eli hän astui virkaansa kahden vuoden päästä Filippiinien itsenäistymisestä ja kolmen vuoden päästä Manilan vapautumisesta keisarillisen Japanin samuraihallinnosta.
Filippiinot olivat vihdoinkin päättäneet itsenäistyä amerikkalaisten kolonialaistisesta herrasvallasta ja alistua omien herrojensa käskettäväksi.

FM

V.1981 lokakuussa saavuttuamme Manilaan  Filippiinien presidenttinä ja ns. diktaattorina oli ollut vuodesta 1965 Ferdinand Edralin Marcos,joka piti rautakourallaan kansalaisiaan kurissa,julistamalla v.1972 sotatilalain opposition ja kommunistiuhan kukistamiseksi.Vasta 1981 tammikuussa sotatilalaki oli päättynyt. Marcos oli silloin jo sairas mies kärsiessään lupuksesta,mikä sokeritaudissa iski sisäelimiin,etenkin munuaisiin.Hänellä kerrottiin olevan Malacananin presidentinlinnassa oma virallinen huone hemodialyysikoneineen sairaalaosastona, Virallisissa esiintymisissä Marcos esiintyi kasvoistaan turvonneelta,ilmeisesti kehon nesteiden lisääntymisestä.Sairautensa takia hän oli delegoinut omalle rautaperhosrouvalleen Imeldalle enemmän poliittista päätäntävaltaa..
Marcosin mukaan ei Manilassa oltu nimetty yhtään katua,mutta hänen omassa Ilocos Norte-provinssiinsa ja Benguetin vuoristoalueelle oltiin rakennettu hänelle nimetty Marcos Highway.

Elpidio R.Quirinon Chrysler

Risteyksen liikennevaloissa presidentti Quirino täten kätteli toista maan presidenttiä Manuel Acuna Roxasia,joka nimitettiin virkaansa v.1946 maan itsenäistyä.Hän valitettavasti kuoli virassaan v.1948.
Korttelia ennen Roxas Boulevardia haarautui useita katuja Malaten kaupunginosaan ja Pedro Gil Streetille,joka oli saanut nimensä kuuluisasta lääkäristä,sanomalehtimiehestä ja kongressimies Pedro Gilistä,joka v.1930 ns.Vapausmissiossa mm. senaattori Sergio Osmenan kanssa meni Washington D.C:hen keskustelemaan Yhdysvaltojen kongressin ja senaatin kanssa maansa itsenäistymisestä.
Yhdysvallat olivat silloin sidonnaisia Filippiinien siirtomaastaan tuodusta sokerista,jota amerikkalaisomistuksessa olevat sokeriplantaasit tuottivat ja haittasivat samalla amerikkalaisten omaa sokerituotantoa omassa maassaan.Yhdysvaltojen päättäjistä ja lainsäätäjistä monet olisivat mielellään boikotoineet kokonaan amerikkalais-filippiiniläisen sokerin maahantuonnin...
Keskutelut vapaudesta ja itsenäistymisestä lievä sokerin jälkimaku suussa eivät silloin tuoneet tulosta,mutta ajatus jäi kypsymään vasta japanilaisten poistuttua Filippiineiltä v.1945,

Guerrero Streetin LTO-katsatus-
konttori

Eräs Malaten kaupunginosassa Pedro Gil Streetille päin haarautuva poikkikatu Guerrero Street (Sotamiehenkatu) tuli minulle tutuksi 1990-luvun lopussa katsatettuani siellä uutta ja käytettyä Beirutin Mersuani eli MB 200-mallia LTO:n (Land Transportation Office) katsastuskonttorissa.Filippiinotavan mukaan katsastusmies kävi vain vertaamassa ja kopioimassa lyijykynällä paperiin raaputtamalla rungon ja moottorin stensaltut numerot,jotta ne vastasivat rekisteriotteen numeroita ja 200 peson maksusta sain leiman rekisteriotteeseen ja tarrat kilpiin viidessä minuutissa.
Auton kuntoa ja tiekelpoisuutta ei katsatusmies tarkastanut sen kummemmin kuin sivusilmällä...lausumalla,että Wow..Benz..Sir!..,mikä näytti olevan maan tapana. Saman konttorin kupeessa oli myös vakuutustoimisto,josta sai suhteilla halvan ns. 3rd Party Insurancen.

Quirino Avenuen vastapuolella tuuhean lehtimetsän katveessa piileksi Manilan eläin- ja kasviteteellinen museo eli Manilan eläintarha,jossa kävin kerran nuorimman tyttäreni kanssa.Ilmeisesti varojen puutteesta kaikki villielukat leijonista elefantteihin näyttivät yhtä nälkiintyneiltä kuin F.B.Harrison Streetin varren katulapset.Nälkiintyneinä katselemisesta ajoin tyttäreni kanssa Mersulla Harrison Plazan MacDonaldsille syömään Quarterpounderit ranskalaisilla.
Francis Burton Harrison sattumoisin oli Amerikan Filippiinien kenraalikuvernöörinä 1913-21 ja tunnettiin puoltajana Filippiinien itsenäisyysaatteessa.

1898 Battle of Manila

1899 Amiraali
George Dewey

Roxas Boulevard näytti runsaasta liikenteestä huolimatta kauniilta ja siistiltä sekä leveältä rantabulevardilta, Manilan lahti välkkyi aamuauringossa melko tyynenä,silhuetissa kauempana rahtialusten seistessä tummina redillä odottamassa purkaus- ja lastausvuorojaan.
Vasta 70-luvulla bulevardi oli saanut uuden filippiinonimensä,sen aiemmin oltua Dewey Boulevard amiraali George Deweyn mukaan,joka johti v.1898 Manilan taistelua espanjalaisia vastaan. Manilan taistelua kutsuttiin myös Manilan valetaisteluksi,missä kaatuneiksi kummallakin puolella päätyi vain kourallinen osapuolten politikoinnin takia.Suuri osa espanjalaisesta armaadasta oli lähtenyt Kuubaan,mihin Texas-ratsullaan ratsastava eversti Theodore Roosevelt oli rantautunut joukkoineen ja vallannut San Juanin mäet..
Theodorella oli ollut myös näppinsä Manilan valtaukseen omalla politikoinnillaan..

1966 ca.Taft Avenue ja Manilan pääpostikonttori

Taifuuni Manilan lahdella
Juhart

Vaikka Manilan lahti Roxas Boulevardilta näytti tyyneltä,niin marraskuun 24. päivänä Manilaan iski Irma-taifuuni eli filippiiniläisittäin nimetty Typhoon Anding,jonka kuolonuhreiksi joutui 70 manilalaista.Taifuuni oli saanut alkunsa Trukin atolleilta ja pyyhkäissyt yli Manilan koillisosan saavuttuaan maahan pohjois-Sorsogonissa Albayn provinssissa.Olimme Torkkelin kanssa menossa Albayn provinssin pääkaupunkiin Legaspi Cityyn helssaamaan uutta kirjeenvaihtokaveriani Nancyä Philippine Airlinesin Trident Tristarin ns. Bulilit-lennolla (pätkälento) marraskuun 22.  eli seuraavana päivänä Manilasta.Muistan hyvin laskeutumisen kovassa ja sateisessa sivutuulessa sekä turbulenssissa Legaspi Cityn pienelle lentokentälle Mayonin tulivuoren kyljessä,ihmetellen pilotin taitoja,ettemme päätyneet viereiselle riisipellolle. Palasin Nancyn kanssa Manilaan Pantrancon maaseutubussilla 23. päivä,Torkkelin ottaessa PAL:in viimeisen lennon hätäisenä miehenä.Jäimmekin Nancyn kanssa yhdeksi yöksi matkalla lähellä Nagan kaupunkia jumiin Manilaan johtavalla maantiellä,jonka suuri siirtolohkare oli tukkinut.
Maanvyörymät monsuunisadekauden aikana ovat yleisiä Filippiineillä.
Seuraavan taifuunin Manila sai niskoilleen joulukuun 26. päivänä.Taifuuni Lee oli silloin vuoden 23. sarjassaan,mutta minä Torkkelin kanssa olimme silloin palanneet takaisin Jubailin arolle Saudi Arabiaan kokemaan hiekkamyrskyjä.

Korttelin verran aiemmin Quirino Avenuen halkaisi Taft Avenue..tai silloin 1984 vielä Ermita-Pasay Boulevard,joka alkoi Pasay Rotondasta (Liikenneympyrä) EDSA:lta. V.1981 ei vielä oltu rakennettu Imelda Marcosin lempiprojektia LRT-rataa (Light Rail Train) kadun yläpuolelle. 1990-luvulta 2000-luvulle matkasin usein LRT:llä Pasay Rotondan asemalta Manilan kaupungintalon pysäkille,kävelemällä Lawton Plazan ja Intramurosin linnakkeen välistä BID:n rakennukseen (Bureau of Immigration and Deportation) uusimaan oleskeluviisumiani.
Taft Avenue päättyy Manilan pääpostikonttorille ja MacArthur-sillan päähän.V.1911 rakennettu katu alunperin oltiin ristitty Manila Roadiksi ja v.1915 se sai uuden Taft Avenue-tittelin silloisen kenraalikuveröörin William (Fat Bill) Taftin mukaan.V.1959 se ristittiin uudelleen Ermita-Pasay Boulevardiksi ja lopulta v.1984 katu jälleen nimettiin Taft Avenueksi.
Taft oli erittäin lihava mies ja kerrotaan hänen kenraalikuvernöörinä lähettäneen sähkeen Valkoiseen taloon presidentin sihteerin kautta.
Sähkessä luki:
I had a horse ride yesterday and feel fine.
Sihteeri lähetti viestin Taftille:
How about your horse?

1914 Taft carabao-vesipuhvelin selässä

1984 kesäkuu.LRT 1 rakenteilla United Nation Avenuen
asemalla Manilassa

jatkuu...