lauantai 4. helmikuuta 2017

Veneilymobilismia.Vanhan roddarin muistelmat.2.

1958 VR:n mökki,Aldell,Arvi,minä ja
Annukka


Ilmeisesti isäpastorin aloitteesta tai ehkä hyvinkin toisinpäinkin hänen nuorempi veljensä,Iisalmen rautatieasemapäällikkö Arvi-setä oli ostanut itselleen lomaperäprutkukseen 2.5-hevosisen ja vihreän Aldellin.
Isäpastori ei ollut mikään tekninen ihmemies käsistään ja lasten silmissä ja korvissa hänen suurimmat tekniset sielunvihollisensa olivat hänen Miele-moponsa ja Aldell-peräprutkunsa... havaintoina kiintovaimien sinkoamisista käsistä ja sielunvihollisten nimien voimakkaista toistoista..
Pappilassa äitipastorska oli koko huushollin mekaanikko sekä timpuri.
Isälle jäivät talon pienimmät korjaustoimenpiteet,kuten ovensaranoiden voitelu Singer-ompelukoneöljytippakannulla sekä sähköpropun vaihto sulaketaulusta..nekin suuren ähkimisen ja manailun jälkeen.
Juhannustanssit II-osan Pyhä pyromaani-stoorissa kuvailin isän teknisiä taitoja näin:
Pastori veneentervaajana
Isä nostettuaan satulalaukkunsa ponttonilaiturilta rantaan jäi katselemaan parrun päässä nököttävää perämoottoriaan ja kysäisi äidiltä:
--Onkos se sokkanaala tuas männynnä poekki?
--Piäsenkös minä verkoelle ja katiskoelle..ja onkos tankissa benssiiniä?
Äiti vastasi pannessaan lehtinipun rullalle kainaloonsa:
--Uus naala siinä propellissa on ja uon uatellu,että laevurinj venelakkisj sijasta voesit panna piähäs myös Pelle Pelottoman propellilakin suaren tekniikan tohtorina.
--Ja kuasuttimen uimurin siätelin ettee tuluvi yli..
--Kyllä sillä kelepoo männä järvelle kunnet vuan aja niihin ahvenruohoehin,että koko Varisten ranta kaikaa helevettejä!

Pertiolaisena hänellä oli vastapainoksi erittäin hyvät erämaassa selviytymistaidot solmujen ja puukon käytöstä laavun ja rakovalkean tekoon. 
Kotona sisäoloissa hänellä oli peukalo keskellä kämmentä.
Arvi-sedän Aldellissa en tavannut samanlaisia teknisiä vikoja kuin meidän omassa ulkolaitamoottorissamme.1958 kesän viikon vierailullani hänen luonaan Iisalmessa ja veneretkellä VR:n mökille ja Koljonvirralle Aldell toimi moitteettomasti  hinaamalla myös toista venettä täyteen lastattuina pulskilla savolaisnaisilla.
Koljonvirralla VR:n mökin laiturissa hänellä oli toinenkin vene,jonka perään oli ruuvattuna vanha 30-lukuinen Archimedes tai Penta.
Sudeettisalolaisen Iisalmen matka--kirjoituksessani olen kuvaillut venereissua näin:


Jussi,Arvi,Archimedes ja Aldell
Koljonvirralla
Lauantaina tuli eteen se veneretki Koljonvirralle ja Arvi-sedän VR:n mökille.Koko porukka ahtautui puuveneeseen,jonka perässä prätkytti 2.5-hevosvoimainen metallinvihreä Aldell-perämoottori,joka oli ihkasamanlainen kuin heillä oman lounaissuomalaien kesämökin ponttonilaituriin kytketyn meriveneen perälaudassa kiinni. Arvin Aldell kylläkin lähti käyntiin ensivedolla,kun taas pappilan Aldell alinomaan seisoi kakkosnelosparrun nokassa rannassa jos jonkinmoisen korjauksen alla.Konetta vaivasi yleensä pissaava kaasutin,uppotukkiin ajetun potkurin poikkinainen sokkanaula,kastuvat tulpat ja pehmeät messinkivalumutterit,minkä pastori sai jakoavaimella pyöreiksi.Monet kerrat pappilaivuri oli uhannut upottaa koko helvetinvehkeen keskelle Enäjärven ulappaa,miten hän oli tehnyt talon poikakissan kohdalla,joka synnytti viisi katinpoikaa yhdellä pierauksella.Isäpastori siveysopin opettajana oli antanut suullisen todistuksen taloon otetulle kissalle,että se oli koiras.Hän kiivastuksissaan oli pistänyt katinpojat juuttisäkkiin parin kookkaan rantakiven kanssa ja soutanut järvenselälle upottamaan maukuvat ja sähisevät elukat,
Soutaessaan ponttoonirantaan katiskojen ja verkkojen kokemisen jälkeen, märät kissanpojat tervehtivät upottajaa naukuntakuorossa rantalepikossa.
Upotettu Aldell kyllä olisi painunut ikuisesti järvenpohjaan ja nostettu mahdollisesti myöhemmin jonkun järveen hukkuneen ruumiin etsijöiden naaraan.
Arvin Aldell vetämässä
venettä,missä Maila
 ja Aune
pitivät perää
Arvi-sedän Aldell purlautteli perässä aivan moitteettomasti Koljonvirran mökille asti.

Äitipastorilla oli aina sana hallinnassaan.Savolaisesta purlaus-sanasta hän meille muksuille aina kertoi,miten sisävesilaivan kapteeni huusi komentosillan telegraafitorvesta konemestarille.aluksen sumussa melkein törmätessä toiseen laivaan:
--Purlautappas parlaakia pakkia siellä alailimoissa,kun tiällä yläilimoissa ajetaan yhteen!

Naisväki oltiin pistetty köyden päässä seuraavaan savolaisveneeseen.
Seurue kävi vielä moottoriajelulla sinne Koljonvirran taistelun graniittiselle muistomerkille.Jussi oli jopa kuulevinaan sisäkorvassaan taistelumetakan kapealla sillalla ja veteen pudonneiden sotilaiden molskahdukset. Historian hän aina koki aitona paikan päällä,muttei yhteiskoulun historian opettajan Hissukan kuivilla tunneilla,mitkä pistivät nukuttamaan vuosilukulitanioiden päähän pinttaamisilla.
1958.Koljonvirran taistelun
muistomerkillä
Arvi-sedän kesämökki olisi lattiapinta-alaltaan mahtunut pappilan kesämökin verannalle,sopimalla juuri pieneen viikonloppuvierailuun.Kesämökkietu VR:läisille oli suuri,joskin mökki ei ollut paljoa suurempi kuin kotikauppalan naapurin pöksytehtaan lasten leikkimökki. Jussi ja Arvi enimmän ajasta vietti kalassa rantalaiturin kaislikon kupeessa.Naisväki otti aurinkoa lepotuoleissa aurinkohatut ja kilolasit silmillään mökin edustalla.
Kahvinjuonti tietysti kuului mökkiläisten menuun . Jussille tuli mieleen Maila-tädin pärekorista tarjotutuista tuoreista korvapuusteista ja kuparipannuun kahviin ripotellusta suolasta kesäiset heinätalkoot kesämökin vastarannan pellolla.
Maila-täti tarjosi myös kylmää vaarinkaljaa patenttikorkkisesta suuresta pullosta,Arvi-sedän aukaistessa poksahduksella iisalmelaisen Olvi-pilsenipullon tinakorkin toisensa jälkeen...
Pappilassa ei koskaan juotu vaarinkaljasta (ruotsiksi svagdricka) väkevämpää ja vasta muutaman vuoden perästä Jussi näki isänkin maistavan kunnon olutta.
1962 Leiriveikkojen Panu-sisälaitamoottorivene
Silloin v.1962 kesällä Jussi isänsä kanssa oli seilannut partiolippukunnan Panu-sisälaitaveneellä meripartiolaismiehistöineen Ahvenamaalle ja myrskyisen Ahvenanmeren yli Norrtäljeen. Panun kippari ja partiojohtaja Toivosen Jorkku oli ehdottanut porukkaa menemään yhdessä kaupungille virkistymään yhteen katuravintolaan.Isä ruotsinkielen tuntiopettajana pistettiin tilaamaan aikuisikäisille olutta,jolloin pastori tilasi mieskyypparilta ruotsiksi svagdrickaa:
--Va är det för nånting? (Mitä sellainen on?)
Kyyppari kysäisi hämmästyneenä.
Hetken funderattuaan kyyppari kysäisi:
--Ni menar ÖL?! (Tarkoitatte OLUTTA?!

Kappalaisen Clinton
By Juhart
Aldell yhtenä kesänä hävisi Katavasaaren mökiltämme ja tilalle isä leveässä hymyssä toi sinisen Clinton-peräprutkun,joka muistutti pitkällä propelliakselillaan armeijan syöksyveneen moottorilta.
Clinton oli nelitahtinen,jolloin isäpastori sai tratilla kaataa sen tankkiin ilman mitään öljynsekoituksia puhdasta nelitahtibensaa. Kyllä se nelitahtibensakin joskus loppui kesken ajoja ja me vanhemmat pappilan lapset jouduimme soutamaan Enäjärven ratsupoliisien lahteen ja kävelemään pari kilsaa vihreät Castrol-kanisterit käsissä Nummijärven Tukkisen kaupalle lisätankkaukseen graviteettipumpusta,mikä seisoi uljaan ja korkeana kaupan edustalla betonikorokkeella. Minua aina olivat kiehtoneet bensamittarit,etenkin ne vanhat,minkä yläpäästä näki vaaleanpunaisen bensiinin laskevan lasilieriössä alakäsin..
Clinton taisi olla viimeinen peräprutkumme v.1966 kesään asti Enäjärven Katavasaaressa.
Yhdeltä Tukkisen kaupan reissulta olen kirjoittanut katkelman Juhannustanssit II-osan Landella-stoorissa helsinkiläisten ratsupoliisien mökkilahdesta..ja naisten suuresta idolista..Tauno Palosta:
Koff ja
Tauno Palo
Enäjärven monen huvilan pihalta näkyi jenkkiauton siivet,amerikkalaisuuden istuessa vahvana maalla kuin järvellä.Isot Mercury-,Johnson- ja Evinrude- perämoottorit tuuppasivat järvenselällä toistaan komeampia tuulilasipaatteja.Pappilan Katavasaaren mökiltä yhtenä juhannuksena katseltiin kun, Helsingin poliisien lahden puolelta humalaiset ratsupoliisit yrittivät ajaa pikasliipparilla kapeasta salmesta järvenselälle.

Eivät kännissä osuneet salmeen.
Nämä äkkäsivät vetää porukassa paatiin kapean kannaksen yli tuomari Julinin pottumaan läpi,saamalla tuomarin hätistämään juovikkaat ratsupoliisit kaksipiippuisella haulikolla pois tontilla.
Tauno Palokin ajoi joskus Nummijärven Tukkisen kauppareissulla pikasliipparilla poliisien lahteen ison lahden puolelta.
Kerran Jussi ja kummatkin isosiskot olivat jauhauttamassa Paula-kahvia nollalla Tukkisen kaupassa,kun Tauno tuli ostamaan korillista Koffin pilsneriä.
Isosiskot olivat Taunosta ihan pöljinä ja pyysivät niiaten nimikirjoitusta.
Taukka kirjoitti nimmarit kauppiaan timpurinkynällä puotipaperiin, repäisemällä kulman arkista tyttärille muistoksi.
Siskot olivat ihan onnesta jäykkinä ja uskoivat ihan varmana,miltä Ansa Ikosesta tuntui Taunon pussatessa poskille.


jatkuu..Clintonista Evinrudeen..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti