sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Veneilymobilismia.Vanhan roddarin muistelmat.3.Loppuosa.

1923 Evinrude-tyttö
Milwaukeesta



Pappilan Alli-sisälaitamoottorivene
näytti samanlaiselta kuin kuvan vene
1967 pappilan väki muutti uudelle kesäasunnolle Kemiönsaaren Kiilankylän Mäntyrinteeseen.
Kesämökki oli papinpesueen ensimmäinen oma kesäasunto,joka muistutti paljon pikkukaupungin puolitoistakerroksisia rintamiestaloja.
Edelliset kesämökit olivat olleet vuokra-asuntoja.Muistaakseni uuden kesämökin ostohinta v.1967 oli 37.000 silloista Suomen markkaa.
Kauppaan kuului lisäksi iso omenapuutarha,työkaluvaja, rantasauna sekä venevaja.
Talon entinen omistaja Mickelsson oli entinen Mathildedalin telakan asentaja,jonka käsiin oli tarttunut paljon alumiinipeltiä telakalta ja joista työkalu- sekä venevaja oltiin pellitetty.
Venevajan kanssa kauppaan kuului avokajuuttainen Alli-niminen puuvene,ehkä särkisalolaisvalmisteinen sisälaitamoottorivene,jonka voimanlähteenä oli suomalaisvalmisteinen Wire.
1963 Evinrude Fisherman 5.5.HP
Isäkappalainen lisäksi oli hankkinut laskuituveneen,jonka voimanlähteeksi hän oli saanut pappilan hovihammaslääkäriltä Inkeri Linnalta 5.5-hevosisen Evinrude Fisherman-perämoottorin.
Evinrude oli 1963-vuosikertaa virtaviivaisin lasikuitukopin ja ihan itsestään kelaavin käynnistysnaruin...mikä pelasti pappilan lasten peräpuolet sekä selät aiheettomilta hengenmiehen piiskaamiselta ...kuten aina kävi Aldellissa.
Inkeri Linna ei enää tarvinnut perämoottoria,myytyään oman kesäpaikkansa ja lahjansa korvikkeeksi isäkappalainen ja äitikappalaiska tarjosivat hänelle ikuisen lomanviettovierailupaikan Mäntyrinteestä.
1968 Inkku,Annukka ja Alli.
Vasemmalla venevaja
Muistaakseni "Inkulta" saimme lahjakaupassa mahonkisen ulkolaitaveneekin,jonka joka keväinen skrapaus sekä lakkaaminen kuului papinpesueen tehtäväksi
Alli-sisälaitamoottorivene näytti isäkappalaiselta korjauskelpaamattomalta ja laholta,jolloin se päätyi hiljalleen rantasaunan polttopuiksi.Wire-moottorin hän lahjoitti mökkinaapurilleen Wilenin Aarrelle,joka aikoinaan 50-60-luvuilla ajeli ammatikseen Maija- ja Eeva-veneillään matkustajia Salon sillankulmasta Vuohensaaren uimalaan.
Eeva seisoi hänen mökkirannassaan muutettuna rantasaunaksi.
Itselläni oli isäkappalaisen kanssa joitakin kokemuksia oikeasta sisälaitamoottoriveneajeluista ennen kuin hänen v.1949 perustamansa partiolippukunta Salon Leiriveikot perusti meripartiolaiskillan 60-luvun alussa.
Olin hänen kanssaan v.1959 kesällä  Sulkavan partio-opistolla,jossa tuli pidettäväksi sinä vuonna kansainväliset partiolaisjamboreet.
Hänen vanha ikipartiolaiskaverinsa,vaasalainen Pappa Ollila perheineen asusti silloin partio-opistolla ja hänen kanssaan pääsimme yhden kerran katsomaan Linnavuorta oikealla sisälaitamoottoriveneellä,joka kulki vaasalaisvalmisteisella petrooli-Wikströmillä,joka aina startattiin bensalla,jota ruikittiin sylinterien ryyppykuppeihin..
Partio-opiston ikipartiolaiset-stoorini Linnavuoren valtaajat olen kuvaillut silloista ikimuistosta veneretkeämme:
LINNAVUOREN VALTAAJAT
------------------------------------------
Näkymä Sulkavan Linnavuoren päältä



Eräänä kuulaana kesäkuun lopun aamupäivänä Ollilat sekä isä että poika pakkautuivat partio-opiston mädältä laiturilta sisälaitamoottoriveneeseen,jonka mahonkiset kajuutan ikkunat peilailivat auringonpilkkuja tyyneen rantaveteen..

Pappa oli päättänyt näyttää Lounais-Suomesta saapuneille vieraille Sulkavan Linnavuorta.
Venereissu oli kuumahkona kesäpäivänä myös huvireissu,missä suomalaiseen tapaan otetaan mukaan aikuisten kahvitarpeet sekä lasten virvokkeet..Heinäpelloilta opetun tradition mukaan termospulloihin kaadetun kahviin sekaan oli Ollilan rouva pannut hyppysellisen suolaa.
Näin vältyttäisiin dehydraatiolta kuumassa veneen istumalaatikossa.
Tuulta ei ollut nimeksikään ja Heinävesi oli seisahtanut rasvatyyneksi peiliksi.
Venereissulle oltiin hyväksytty vain miesväki,koska naisten mukaan kutsuminen tietäisi monta kurssista poikkeamista erinäisten maiseman ihastelujen vaatimien kurssin muutosten takia .
Miehethän aina seilaavat suorassa kurssissa merikortin tai tässä tapauksessa järvikortin mukaisesti..

Kajuuttavene 20-luvulta.Tyypillinen
 pirtumoottorivene
Pappa ensimmäisenä astui laholta johnwaynemäisen balettitanssijan kevyin askelin laiturilta kajuuttaveneen istumalaatikkoon. Paati näytti 20-luvulla tehdyltä tasaperäiseltä pirtuveneeltä,minkälaisia Jussin kotikauppalan jokivarressa oli kesäisin useita.
Pappilan silloisella hovihammaslääkärillä Edvin Eklund-Äyhölläkin oli samanlainen mahonkipaatti ,joka oli kastettu Moto II:ksi.
Jussi oli kuullut,että kauppalassa oli ollut 20-luvulla jopa Moto I-pirtukabiinikruiseri,sisarvene Moto II:lle,joka oli uponnut saaristossa pirtutorpeedoineen poliisiveneen takaa-ajossa.
Kauppalan moni silloinen yksityisyrittäjä oli saanut 20-luvulla hyvän pesämunan pirtun salakuljetyksesta firmansa laajentamiseen,mihin nimismies katsoi vain puolella silmällä koiruuksia saadessaan Viron pirtu- ja Varsovan laulu-lasteista kanistereja lahjaksi.
Suomessahan koettiin hirveä amerikkalaisilta opittu kieltolaki,mikä elvytti suuren salakuljetusliikenteen Suomenlahdelle ja sen saaristoon.Salakuljettajia siksi pidettiin arvoasteikoissa melkein yhtä suurina sankareina kuin vapaussodan jääkäreitä.Silloisten pirtuveneiden moottoreina oli jopa Fordin sivuventtiili -V-kahdeksikkoja eli lättäpäitä,joilla pääsi helpolla poliisiveneitä pakoon.Fordin V-8-moottori tuli kyllä käyttöön vasta v.1932,jolloin kieltolaki oltiin jo kumottu,muttei lopettanut salakuljetusta viinan kalleuden takia.

Pappa nosti istumalaatikosta moottorin päältä vanerikopan,jonka alta paljastui kaksisylinterinen vaasalainen Wikström-sisälaitamoottori..
Pappa näytti vaasalaisena suosivan kotikaupunkinsa tuotteita.
Isäpastori kahvikasseineen laiturilla seisten seurasi Papan käynnistystouhuja,jolloin kippari kehotti häntäkin oppimaan hienoja sisälaitamoottorin saloja..
Antti penäsi vastaan sanomalla:
--Minneen uo mikkään tekniikan tohtorj...on niin palajon kuppeja ja kampija mokomassa pelissä..
--Minulle riittöö,että suan oman vuasalaesen perämoottorinj ..sen Aldellin ies kääntiin mökkirannasaenj..

--Noh..tämäkin on vaasalaista tekkoo,mutta varmana jämäkämpää ja luotettavampaa mallia!
Pappa kehaisi veneen puutrallin päältä.
 Pastori veneen tervauksessa 50-luvun alussa

 Kappalaisen Clinton-syöksymoottori

 Kappalaisen Aldell ja Miele-virkamopedi,
Papin tekniikan viholliset
 Pappilan Jussi tiesi isänsä teknilliset taidot ja temperamentin,mikä oli lyhyempi kuin oman perämoottorinsa Lodge-sytytystulppa..
Isähän piinasi aina veneajelulle lähdössä keskituhdolla istuvaa pappilan pesuetta Aldellin vetonuoran solmulla aiheettomalla selkäsaunalla,lasten selkien punertuessa kuin orjakaleerin tribuunin ruoskaniskuista.Silti kaikista käynnistysyrityksistä huolimatta papin henki taikoi moottorin sytytystulpan märäksi, saamalla lisäksi kaasuttimen pissaamaan järviveteen sateenkaaren värisiä kaksitahtibensiiniläikkiä.
Silloin ponttoonilaiturin päässä seisova kappalaiska kehotti  monilla sielunvihollisen kutsumanimillä manailevaa perämiestä siirtymään rannalle polttamaan pari Boston-tupakka hermosavuiksi.
Kaisa tällöin astui tanakoilla jaloillaan veneen perään,kokan noustessa suuresta elopainosta pystyyn ja lasten kieriskellessä pohjatralleilla.
Iisalmen huoltoasemien rasvamontuista autoasentajilta opittujen niksien avulla Kaisa-kappalaiska kuivasi sytytystulpan essunhelmaansa , tyhjensi ylivuotavan kaasuttimen  sekä sääti uimurin kymmenessä minuutissa.
Kaisa kyllä manaili itsekseen pappismiehensä jakoavaimella raa'alla voimalla pyöristämiä messinkivaluisia muttereita.

Isäpastorin kieltäydyttyä kunniasta moottorin starttaamisesta Pappa kutsui moottorioppilaaksi papinpojan:
--Tuossa Jussi Castol-purkissa on bensiiniä ,jota lorautat tratin läpi noihin ryyppykyppeihin starttaukseksi ja avvaat hanat,kun käännät tuosta huimapyörän kammesta moottorin käyntiin.Sitten konneen putkuttaessa paat ryyppykuppien hanat kiinni ja avvaat toisesta hanasta petroolin kulkemmaan sissään...

Jussi teki Papan ohjeiden mukaan ja kone alkoi puksuttamaan yhdestä kampeamisesta.
Pappa hurrasi innoissaan vieressä ja potkaisi vahingossa lattialta tököttävän vaihdekammen päälle sandaalinkärjellään.
Isäpastori samanaikaisesti oli astumassa veneeseen pollariköysi kädessään, jäämällä balettitanssijan spagaatissa harallaan roikkumaan laiturin ja veneen laidan väliin, tirolilaisten lahjanahkahousujen kiristyessä haaroissa.
Pappa Ollila pikaisesti potkaisi jalallaan vaihdekepin vapaalle ja huusi Anttipastorille:
--Meinaatkos sinä jäähä ilmaan roikkumaan ja tehä Kiesuksen ihmetekoja veden päällä kävelyssä?
--Hyppää nyt ihmisten aikana sissään kun tällä puoshaalla vedän venettä lähemmäs?

Isäpastori lopulta sai hypättyä istumalaatikkoon Papan irroitellessa puoshaan koukkua nahkahousujen tirolitähtisestä henkselistä.Pastori oli hypyssä lyönyt otsakulmansa kajuutan kulmaan,johon Pappa veneen ensiapulaatikon Salve-Kwik-laastarilla liimasi vinon Kainin merkin papin otsaan.
Vihdoin lähtömanöövereistä moottoriveneen kokka pääsi suuntaamaan kiiltävää Pihlajavaden selkää kohden.

 Wikströmin sisälaitamoottori.
Kuvassa kyllä yksisylinterinen










Järvenselkä oli rasvatyyni.
Veneen liike antoi pientä tuulenvirettä jo punottaville partiolaisnahoille.
Eräässä salmessa moottoria vastaan puksutti sisävesilaiva Savonlinna,jonka peräkannen korituoleissa ryystettiin vanhoista valkoisista Lotta-Svärd-posliinikupeista kahvia ja pikarikantalaseista vahvempia virvokkeita.
Laivasta heiluteltiin käsitervehdyksiä,kiikarien linssien välkkyessä auringon kilossa.
Anttipastori istui veneen laitatuhdolla päässään neljään kolkkaan lainepäähän solmittu nenäliina ja laastari otsassa heiluttamassa Eterna-kättään vastaukseksi tervehdyksiin,samalla kun Pappa veneen sivulaitaruorissa sinisristipipo kaljunsa päällä tyhjensi isosta leveäharteisesta pullosta suuhunsa vaarinkaljaa..Molemmissa sisävesiveneissä nautittiin Suomen suvesta täysin palkein.

Lähestyvää kivistä äkkijyrkkää seinää kutsuttiin Linnavuoreksi.
Isäpastori tapansa mukaan ryhtyi historian eksperttinä selostamaan "linnan" syntymäajoista,jolloin kivistä mäkeä  puolustettiin vihollisilta,jotka olivat joko venäläisiä tai ruotsalaisia vuoron perään.."Vihulaisen" yrittäessä kiivetä kalliolle,puolustajat kaatoivat kuumaa tervaa ja kivenlohkareita niskaan.
Linnavuoren mantereen puolisesta soisesta maastosta ja järvenpuolisesta rinteestä oli mahdotonta lähestyä puolustajia minkäänlaisessa hyökkäyksessä.
--Katoppas noita palajon uuvempija linnoja vuosjtuhannan alusta..
Isäpastori luennoi.
--Kajjaanin linnastakin on jälellä vaen kivikasa ja pala seinää...ja miten sille lounaissuomalaiselle Raaseporin linnalle kävi?!
--On vuan kiviset kuoret jälellä!
--Ja Olavinlinnastakin,vaikka on pystyssä..niin yksi torneista on hävyksissä.
--Kun asetekniikka kehittyi,niin mörssärit ampuivat isoja reikiä linnojen linnavalleihin ja seiniin.
--Ee sellaset ammukset kyllä olisj suanunna Linnavuoren saan metrin paksueseen kallioon ies reiköö..vuan pompahtelisivat järveen umpisukkeloon..
--Sammoen viime jatkosovassa iivanat luulivat,ettei suomalaeset pärjäesj uusia Klim Voroshilov-tankkeja vastaan pelekillä Molotovin coctaeleilla,mitä viskottiin jo niijen telaketjujen alle Talavisoassa..
--Mutta myö suatiin silloen saksalaesija Panzerfausteja elj panssarjnyrkkejä,jotka kyllä mänj seihtemänkymmenen millisen panssarijseinän läpi kuen kuuma naskalj meijervoehin.
--Kyllä se Rokka siinä Tuntemattomassa oekeen laasuij,että "Taes siinä ukkoloije perskarvat palloo!"

Jussilla meni isänsä Rokan kaneetista pulla väärään kurkkuun,jolloin Pappa taputteli poikaa selkään papallisesti tarjoamalla vaarinkaljapullosta huikat.
Jussi hihitteli vielä kuin Tuntemattoman Vanhanen vedet silmissä:
--Ukkoloije perskarvat,ukkoloije perskarvat...sotilaspastori poltti silloin karvaperseist Chesterfieldii...

--Kyllä ne meijän Molotovin coctaelit tekivät häjyä tuhoa iivanoijen panssareille..
Isä  innostui sotamuisteluihinsa,mistä hän ei yleensäkään sanallakaan ollut ennen maininnut kuin muut niinsanotut veteraanit,jotka kaljakuppiloissa parkuivat kaljatuppeihinsa  kovista rintamakokemuksistaan,vaikkeivat olleet koskaan nähneet edes etulinjaa Töpinän muonittajina selustassa tai kuljetuspataljoonan varikoiden rasvamontuissa hävittäjä-Fordien alla.
Anttipastori olikin kerran eräälle Kansa Taisteli ja miehet kertoivat-lehden tilausmyyjälle pappilan ovella sanonut,että julkaisun nimeksi pitäisi ristitä "Miehet taistelivat ja kansa kertoi"-nimiseksi.
Tosimiehet ovat taistelijoista hiljaisimpia,joko kaatuneita ja kuopattuja tai muuten eloon jääneitä psyykkisesti sotapiruista kärsiviä ihmisraunioita..
--Suomalaesen taistelijan kotitekkoeset polottopullot ja muut niksit tekivät kyllä yhtä paljon pahhaa kuin panssarjnyrkittii,vaekka panssarnyrkeillä naapurijen eteneminenj stoppasj siihen alakuunsa..
--Kekselijäesyysj se materiaalipulassa kehitty mehtäsovankäännissä...
--Myöhän ollaan mehtäkansoo ja vaekka kaapunneissa ja kaappaloessa asutaanniin,niin mehtään ja mualle myö suvena männään ähkimään tervaskannon kuatamisessa kesämökkipalastan raevuussa eekä meistä kukkaan uo mehtään männynnä tyhyjin käsinj..suatika sieltä palatessaan...
--Niinne Juhat ja Ilikat aekojen alussakin tekj...Juha kaskenpolotossa kuokki juuren- ja kivenperkeleitään ja se Ilikka kirveellä nitisti järven jiällä sen Henrik-piispannii,että suatesj se Lutterin oppi muahan leviämmään  uppiniskasen kansan nöyristämiseksi oekeeksi Herran palavelijoeksi,mihin ee kuulu suitsukkeet,pappijen kulutahiipat eekä Vatikaanin kalleuvet.......
--Siihen se partijoliikekkiin perustuu---mehtässä selevitymiseen ja lujjaan uskoon..
--Ee sillon talavisovassa ryssä pärjännä ies lumessa,vuaan aakella hyökkäsivät vodkahumalassa laajoessa rivistöessä urraata huuvellen ja meijän pojat mehtänreunasta konekivvääreillä napsivat niitä hankeen.että huopatossujen kuluku loppu siihen.
--Miten niijen Georkijan ja Mustan meren vanjat olisj suksilla pysynykkään,kun vasta Karjalassa ensimmäestä kertoo näkivät lunta?

Suomalainen konekiväärimies ja venäläinen suksipartio.Juhart 2011

Isäpastori piti paussin puheessaan ,mutta lausui järvisaarnaansa loppuvirkkeen:
--Työ kakarat ilikutta minua,että äedin kanssa kesämökillä minnuen kömpelyyvestä moottorj-ja koneasioessa.
--Minä kyllä ossoon suaha perämoottorinj kuusjkulumaesit mutterit pyöreeksi vaekka vängällä,mutta metässä minulla on enemmän kuin pärekopallinen käsjkookussa avviiseja seleviytymiseksj.

Noh...Jussi..aletaampas kiipeämmään vennestä rantaan ja lähetään kahtomaan noeta Linnavuoren piiloluolija...vae pelekäätkös sitä Kyöpelinvuorta,kunnin siellä Kemijön suaren Ornääsin lahessa Mustan Jaanan suaressa..Meijän oma satusetämme Topeliushan siitä niin on kertonna Välskärin kertomuksissaan,että se Jaana söej näläkäänsä suulaita ja ilikkuvia pikkulapsija ..

Partiojohtaja ja pastori yksissä tirolilaisissa nahkahousuissa lähti ainoan poikansa ja Olliloiden edellä kiipeämään kivilohkareiden välistä vuorta ylös. Jussille teki mieli kajauttaa tirolilainen jodlaus isänsä kiipeilystä,mutta malttoi mielensä.
Yhden kiven kyljessä kasvavan pihlajan oksa tarrautui kiinni isäpastorin lederhosejen henkseleihin selästä kiinni ja pastori löi aamulla ajetun leukansa oksasta irtautuakseen vuorenseinästä.
Verta alkoi valumaan noroina papin kuparinruskealle rinnustalle.
Pappa Ollila pidätteli takanaan naurunpurkautustaan ja laukaisi:
--Punertaa leuka pastorin..kuin verta niillä ois.!!
Jussi kihitti Papan kaneetista uskaliaana perään:
--Tais olla oikke Linnavuoren haltian kosto papin vuorisaarnall'..!!

Pihlajaveden rasvatyyntä pintaa pitkin kantautui erikoisten sielunvihollisten nimien potpurri aina Savonlinnan kauppatorille asti kuopiolaisen Hanna Partasen kalakukkomyyjämummon korviin.
Mummo uskoi ukkosen lähestyvän järven selältä ,alkamalla pinoamaan kalakukkoja pärevasuihinsa kiireellä.
--Ukkoselta tuntuu tännäänj olevan ihan suarnamiehen ääni kellossa!
Mummo päästi suustaan.
--Ja savolaesen vielä!
--Olisikohan se Kuopijon rovasti Pruuveltti käämässä kaapunnissa?

 Hanna Partasen muikkukukko





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti