Tulipaloja ja vihan hedelmiä. Hudson Super Six-stoori.

1927 Hudson Super Six-paloauto
Salon torilla

1927 Hudson Super Six-paloauto

Oman kotikauppalani vapaapalokunnalla oli käytössä vielä 50-luvulla 1927-mallinen Hudson Super Six-paloauto.
Näin sen usein jo 50-luvulla puunattuna ja klanssattuna vapaapalokunnan marsseissa pääkaduilla Turun- ja Helsingintiellä ja kauppatorilla sammutusnäytöksissä. Kuvia siitä on tallessani jo mm. 30-luvun taitteesta,vuoden 1936 Teijon palokuntajuhlilta ja vuoden 1974 Salon Messuilta. Nykyään sitä pidetään entisöitynä kaupungin palolaitoksen maskottina ja jonkinlaisena muinaismuistona palokunnan satavuotisesta palobiilihistoriasta.

HUdson vasemmalla Teijon palokuntajuhlilla

Salon VPK teki oikein,että säilytti ja konservoi Hudsonin jopa ajokuntoiseksi,toisin kuin muut palokunnat 50-60-luvuilla,jolloin vanha "kanttipalobiili" lahjoitettiin kaupungille taikka kunnalle lastenpuistoon tulevaisuuden toivojen rikottavaksi.
Kieltolain aikana moni pirtutokareiden auto päätyi takaa-ajossa poliisien piikkimattoihin,koska poliisivoimien hitaat nelisylinteriset T Fordit eivät saaneet nopeita salakuljettajien kuusi-ja kahdeksansylintereisiä Buickeja,Packardeja ja Hudsoneja kiinni takaa-ajoissa.Useista pirtutrokareiden voimakkaista ja nopeista pakoautoista tehtiin poliisilaitosten omia takaa-ajoautoja.

1926 Hudson Super Six Sedan  Osakeyhtiö Novan
 brosyyristä.
1927 malli näytti melko samanlaiselta

Näin eräs 1927-mallinen Hudson Super Six-pirssiauto päätyi takavarikoitavaksi salakuljettajilta kotikauppalan poliisikonttorille Raatihuoneenkadulle.
Poliisihuutokaupassa se myytiin ilmeisesti sitten kauppalan vapaapalokunnalle.
Hudsonin kori katkaistiin ja rungon päälle valmistettiin avonainen paloautokori tikkaineen,pumppuineen,pruuttineen ja messinkisine kilikelloineen.Se valmistuneena näyttikin paljon komeammalta kuin "pranköörin" pari 20-lukuista puupuolapyöräistä TT-mallista Fordia sekä ainoa levypyöräinen Citroen B16 Citroen.

Salon VPK:n kalustoa 20-luvulta.
Edessä Citroen B16 ja takana
2 TT Fordia

20-luvun kauppalassa Fordia edusti E.& J.Leino Itäisen Siltakadun numero 7:n liikkeessä ja Citroenia Erik Nordlinin autokauppa Läntisen Siltakadun numero 1:dessä Keskuksen talossa.
Salossa ei silloin ollut kaikesta automerkkikirjosta huolimatta yhtään Hudson-Essex-merkin edustajaa,ja uskoisin että kyseinen pirtupirssi Hudson Super Six oltiin ostettu Turusta L.J. Fabritiuksen Asioimisliikkeestä,joka palveli silloin Hudson-Essex-mallien piirimyyjänä Turun- ja Porinläänissä.
Merkin virallisena maahantuojana esiintyi vielä v.1928 Osakeyhtiö Nova,joka piti liikehuoneistoa Eteläisellä Esplanaadikadulla numero 12 Helsingissä.
Osakeyhtö Nova mainosti komeasti v.1926 esitteessä:
"Koeajakaa Essex- tahi Hudsonvaunuja ennekuin päätätte auto-ostonne!
Käykää näyttelyssämme!
Pienenä erikoisuutena kuitenkin vielä v.1926 virallisessa Hudson-Essex-Euroopan maahantuojarekisterissä esiintyy Suomessa firma nimeltään Svend Örund,Alexandersgatan 13,Helsingfors.
Kyseinen firma tunnettiin myös varaosaliikkeenä General Motors-merkeille,Fordille,Clevelandille,Nashille,Essexille,Hudsonille ja Oaklandille (Oakland myöhemmin sulautui GM:n Pontiac-divisioonaan).
Oudolta tuntui myös,että Nikolajeff GM:n maahantuojana ei ollut silloin ainoana merkkiensä varaosamyyjänä.
Svend Örund tunnettiin myös polkupyöräliikkeenä.

Arlinien 1930 Hudson Terraplane
Warenin talon edessä
Asemakadulla
Juhart

Vielä erikoisemmalta tuntui,että pienessä Salon kauppalassa 1930-luvulla koottiin Essex- ja Hudson-autoja.
Salon autoteknikkojen historiajulkaisussa mainittiin,että Jaakko I. Lehtisen korjaamossa koottiin Essex- ja Hudson-autoja,joidenka osat tulivat puulaatikoissa ja autot kasattiin korjaamolla.
Kyseinen autokorjaamo myöhemmin edusti GM-autoja ja oletan kyseisen autokorjaamon olleen Erik Nordlinin Autohallin Vilhonkatu 10:ssä,joka edusti Chevroletiä v.1937.
Salolaisessa katukuvassa oltiin nähty mm.kirjakauppiaspariskunta Arlinien 1930-mallinen Hudson Terraplane,joka olisi hyvin voitu olla koottu Iltasen korjaamolla.

Paimiolainen hinausauto-paloauto

Moni muukin suomalainen pirtuauto päätyi vapaapalokuntien autokalustoon ja yhtenä esimerkkiinä minulla siitä on tallessa kuva mm. Paimion VPK:n komeasta hinausauto-paloautosta,jossa kuljettajan palokypärän suojaksi oltiin väsätty jopa lyhyt pegamoidikatto.
1930-luvulla hyvin monen 1910-20-luvun isokorisen ja monisylinterisen loistoauton kohtaloksi tulikin joutuminen isäntien toriautoiksi tai katkaistuksi rungosta peräkärryksi,moottorin jäätyä palvelemaan vaikka pärehöylän voimanlähteenä. Yhtenä syynä oli myös lava-auton verottomuus.Siinä menivät komeat Cadillacit ja LaSallet pilkottavaksi peruna-autoiksi-

Suomessa näitä muunneltuja lava-autoja 30-luvulla ei käytetty vielä "maalta länteen-pakoautoina" kuten Amerikassa,mutta Talvisodan alussa niitä näkyi palaamassa vanhaan Kanta-Suomeen täysin lastattuina evakkoautoina Karjalan kannakselta.

Lottien Töpinä-auto rintamalla.Ilmeisesti 1932 B Ford-Phaeton-avoauto katkaistuna lava-autoksi
SA-kuva

1926 Hudson Super Six
Vihan hedelmät-filmissä
1940

1926 Hudson Super Six "West or Bust"-lava-auto Vihan hedelmissä

Kuuluisa amerikkalainen  ja sukujuuriltaan saksalais-irlantilais-englantilainen fiktiokirjailija John Steinbeck,jonka lyhennetty sukunimi oli alunperin saksalainen Großsteinbeck,kuvaa Vihan hedelmät-kirjassaan tarkasti,miten Oklahoman Dust Bowlista länteen pyrkivä perhe teki itselleen kuivuuden tuhoamasta osavaltiosta "pakoautokseen" 1926-mallisesta Hudson Super Sixin,jonka kori katkaistiin kylmätaltalla raa'asti kahtia ja sen peräosaan kyhättiin raakalaudasta lava.
John Fordin saman kirjan pohjalle v.1940 valmistamassa filmissä studion mekaanikot olivat kuitenkin asentaneet Hudsonin "superkuutoskoneen" tilalle Fordin sivuventtiili-veekahdeksikon alkuperäisen Hudsonin rikkinäisen moottorin varaosapuutteesta. Steinbeckin kirja oli saanut jopa Pulitzer-palkinnon ja filmistäkin tuli hitti,mutta osa amerikkalaisia vihasi Vihan hedelmiä Steinbeckin rooseveltiläisestä New Deal-sosialismiaatteesta ja kritiikistä rahavaltaa ja pankkeja kohtaan.
Steinbeckin omassa Salinasin kotikaupungissa paikalliset maatalousyhtiöt olivat painostaneet jopa kirjakauppoja olla myymättä hänen Vihan hedelmät-kirjoja,saatika esittää sen pohjalta tehtyä v.1940 valmistunutta filmiä paikallisissa elokuvateattereissa.

Steinbeckin 1960 GMC Pickup

Muistan keskikoulusta 60-luvun alusta Suomen maikan pakolla luettavan John Steinbeckin yhden teoksen "Punaisen Ponin",mikä kuvasi samoin Steinbeckin kasvutienoita Montereyn laaksoa ja kannasta,mutta kirjassa ei kuvailtu paljoakaan autoja,vaan hevosia.Toinen Steinbeckin mielenkiintoisempi kirja oli "Matka Charleyn kanssa",minkä 58-vuotias kirjailija oli tehnyt jo sydänvikaisena v.1960.Siitä tulikin hänen viimeinen matkansa.
Teosta varten hän oli ostanut uuden 1960-mallisen kolmen varttitonnin GMC-pickupin,jonka lavalla oli asennettuna oikea tehdasvalmisteinen Wolverine-camperasunto.Automatkan hän teki Amerikan mantereen poikki Charley-villakoiransa kanssa,Elaine-vaimonsa lennettyä sovittuihin paikkoihin matkan varrella.
Matka oli kaiketikin Steinbeckille muistomatka Vihan hedelmät-kirjansa Joadin perheen Hudson Super Sixille.

Joadsien Hudson bensiiniasemalla

Joadien Hudson esitti omaa autopääosaansa John Fordin ohjaamassa ja Zanuckin tuottamassa Vihan hedelmät-filmissä. Steinbeck oli saanut ideansa juuri 30-luvulla Kaliforniaan muuttavista Okies-seistä eli oklahomalaisista maanviljelijäperheistä,jotka ajoivat Salinasin kautta etelään kotitekoisilla kuorma-autoillaan.Steinbeck olisi voinut käyttää kirjassaan Chevrolet-merkkiä,jollaista hän itsekin ajoi nuorempana köyhänä kirjailijanalkuna eli käytettyä 1922-mallista ja nelisylinteristä Touring-mallia.
Steinbeck kotimekaanikkona oli paikannut Letukan vuotavan jäähdyttäjän kaurapuurohiutalemössöllä,mikä sattumalta Los Angelesin Sunset Boulevardilla syöksyi keitettynä kaurapuurona jäähdyttimen korkista tuulilasille.
1930-luvulla monien amerikkalaisten valokuvaajien,kuten Dorothea Langen kuvaamana kaikki Okies-it ajoivat länteen jonkinlaisella 20-lukuisella ja kotikutoisella kuorma-autolla.Nämä vaunut olivat juuri niitä vanhoja rikkaiden loistoautoja,joita vuosikymmenen perästä sai ostaa polkuhintaan ja palvelemaan muuttoautoina.Useista Lincolneista,Packardeista ja Hupmobileista väsättiin hinausautoja sekä autoliikkeiden huoltoautoja.Tuhansista muokattiin korkealavareunaisia ersatz-kuorma-autoja evakkoautoiksi kultaiseen länteen.

Okies-perhe jossain Houstonin ja Los
Angelesin
 välillä
1936

Seuraavassa Steinbeckin kuvaus Joadien valmistautumista lähtöön:
-Korkealavareunainen kuorma-auto seisoi pihalla,omituinen kuorma-auto,koska sen etuosa oli henkilöautosta,jonka katto oltiin leikattu pois keskeltä ja sen paikalle asennettu lava. Ja miehet astuessaan lähemmäs kuulivat pihalta kovaa pauketta. Sokeuttavan auringon kehän tippuessa horisonttiin,se laski kuorma-auton päälle..ja he näkivät miehen sekä vilauksen vasarasta,mikä nousi ja laski..
Tom löntysteli eteenpäin hieman häveten ja kuorma-autoa kohti. Se oli Hudson Super Six Sedan,minkä katto oli revitty kahtia taltalla.
Vanha Tom seisoi lavalla naulaamassa lavanreunoja..

Ylilastattu ja ylilämpiävä Hudson tekee matkansa Kaliforniaan,missä heidän luvattu maansa vielä piiloittelee jossain.

John Steinbeck

Steinbeck piilomekaanikkona eli amatööriasentajana ansaitsi kirjastaan v.1939 Pulitzer-palkinnon ja kansallisen kirjapalkinnon sekä kuuluisuuden lisäksi sievoisen omaisuuden.
Ensimmäisenä vuotena kirjaa myytiin puoli miljoonaa kappaletta.
Nyt hänellä olisi ollut varaa ostaa jotain parmepaa kuin vanhoja Chevroleteja tai Dodgeja ja paljon paremman kuin hänen vanhan Marmoninsa,joka kuului 20-luvun loistoautoihin.Marmon merkkinä oli jo kuollut ennen 30-luvun puolivälissä pula-aikana,jolloin loistoautoja kukaan ei ostanut..ei rikkaat eikä köyhätkään..
Hän ostikin kertaheitolla kaksi Packardia.
Minulle tuli mieleen myös suomalainen kirjailijakuuluisuus Mika Waltari,joka Sinuhe-kirjansa sekä sen filmausoikeustuloista kävi ostamassa Helsingistä kaksi uutta Jaguaria...ja ryyppäsi vuoden sen päälle.
Steinbeckin kolmas ja vauras avioliitto toi taloon montakin uutta autoa ja jopa pikaveneen.
Steinbeck ei ollut minkäänlainen venemies.
V.1953 hän osti Euroopan matkallaan myös Jaguarin ja ajaessaan Napoliin ylinopeudella hän näki edessään aasin ylittävän tietä. Hän jarrutteli hiukan vauhtia päästääkseen aasin perän ohi havaitakseen sen olevan kiinni köydellä hevoseen,jonka perässä oli aisoissa vankkurit.
Polkiessaan jarruja pohjaan Steinbeckin Jaguar meni sivuluistoon,pyörähtämällä 180 astetta.
Auton pysähtyessä hevosmies ohjakset tiputtaessaan huusi taputtaen:"Magnifico,Magnifico!"

On the Road Again
Juhart 2012

--------------------
.

Filosofointia Ypäjän papin kanssa.Maukan tuurin jatkoa.

Ypäjän pappi ja Jawakuski
Juhart 1995

Filosofointia Maukan ja Ypäjän papin kanssa 

1968 syyskuu..

Pappilan Jussi oli mennyt työvoimatoimistoon katselemaan vapaita työpaikkoja rakennuksilta.
Hän oli kuukautta aiemmin päässyt armeijasta..tai oikeasti kuninkaallisesta rantapyssystä--alikessuna.
Jussi oli päättänyt pitää vuoden luppoloman Intin ja opiskelun välillä. Hänet oltiin kylläkin hyväksytty kolmeen opinahjoon..Turun Yliopiston humanistiseen tiedekuntaan,Turun Nummenpakan väliaikaiseen opettajakorkeakouluun ja kotikaupungin kauppaopiston yo-luokalle..
Luppoloman jälkeen hän oli päättänyt  kuitenkin mennä lukemaan kieliä sinne yliopistoon kielimiesisänsä ja rovastin kannustamana..
Työvoimatoimiston lasioven viereltä hän tapasi vanhan Örön linnakkeen inttikaverinsa ja patterin hevosmiehen Elosen Maukan linttaamassa spittarin korolla punaista norttia katulaatalle..
Maukka vielä räkäisi vihreän sylkiklimpin kivirappusten viereen tervehtimällä:
--Noo mitässe papinpoik ja reservin alikessu siin..töitäks oles hakemas?
--Niimmäkii!
Maukka oli ollut kahden vaiheilla työvoimatoimistoon menon kanssa kankkusen kaiverrellessa sisäkaluja edellisillasta junasillan alla,missä meriltä lomille tullut Koskisen Kallu ja Wallenius Linen Ro-Ro-aluksen kansipuosu oli tuonut muovikassilastin puolalaista kivihiilivodkaa tarjottavaksi vanhoille kamuilleen..rantojen miehille..
Ensimmäisenä Maukalla oli ollut mielessään piipahtaminen Sirkan baariin keppanalle kankkusen loiventamiseksi kello yhdeksältä,mutta samaan aikaan hänen piti myös ilmoittautua työkkärille työnhakijana,ettei menettäisi työttömyyskorvauksiaan..
Työnhaku hänellä oli viimeisellä sijalla listoissaan..
--Mää vihaan tätä paikkaa perkules..!
Maukka kirosi.
--Se iha haissee avoimilt tyäpaikoilt!
--Mun ihannetasavallasan kaikenlaine tyänvälitys oltais romutettu jo ikunakuunapäivänä..

Pappilan Jussi lisäsi väliin:
No..eikös sitä sentään ihan oikee ansiotyö toisi fysikkaakin ja fyrkkaa samaan aikaan?

Maukka:
--Fysiikkaa..mitä mää fysiikall..kummää  saan fyrkkaa suaraan sossust...
--Mää kuule käytän sykolokiaa tual sisäl..kun tiskil toi isotissine kanttura huutaa mun nummeroo ..ja seuraava sissän..olkkas hyvä..vai olikse ett astukaa sissä ja tehkää hyvin...tai sinne päites..
--Mun tekniikkan on kuules silmäkontaktis..tai oikkestas sen välttämises..ja kusse isotissine huutaa mun nummerotan ja seuraavaa olkkas hyvää..ja jos mää eres vahinkos täll toisel kiarol silmällän kattelen sitä linssien lävitte sen silmiin..niin enneskun mää hoksaanka niin mää olen kusenruskees tyätakis panemas paffilaatikoit hyllyl jossan Keskon varastos..
--Kuules alikessu ja papinpoik...mull kerran ol niskasan sellane kusenvärine jakku..ja mää tunsin itten paskakikkaraks kellumas keskel pissapottaa....
--Siel vaan kaikki huus,ett tee sitä..tee tätä..ja sitte kellokortil ne vahtasivas sunt kottiin lährös,ettes vain joku lakritsapatukka taikk suklaalevy olnu tipahtanu vahinkos hyllylt fikkasas..
--Jos sellast kutsutaan duuniks,nii saavas iskee sen persiisäs..tänk juu veri mats!!

Paikalle köpitteli kainalosauvoillaan Ypäjän Pappi,kaupungin rantojen kuuluisa "sotainvaliiti",joka oli menettänyt toisen koipensa Porin junasta hypättyään v.1939 kesäkuussa matkallaYH-harjoituksiin kannakselle.
Kerrotaan teon olleen tahallisen.
Pappi oli kuullut Maukan kommentin.
--Sää Maukka oles oikkees!
--Jollemmää olnu katkassu koipean,niin mää olisin ihkavarmast piilotellu Säkyläs mun kommaritärin vinttikammaris koko Talvisoran,Jatkosoran ja Lapinsorankin..ja säilyny kaikelt tollaselt temokratiapuhepaskalt..ett tullaan kollamaan mun taskui jonki varaston ovell..et mää olsi vöhniny yhren lasipotun Jalostajan ketsuppii..

Pappilan Jussi:
--No sää Pappi olet ollut oikein sellainen hiljainen sodanvastustaja!?
Pappi:
--Oikken ankeleekist sellane,jota voiras kutsuu klassiseks törmäykseks epäoikeurenmukasen auktoriteetin ja yksilön välill..
--Ne vaa kieltäytyivät ottamaan vakavast mun vastalausettan..
Pappilan Jussi:
Mitäs sää niinkuin sitten vastustit?
Pappi:
..No..tulla ammutuks..perkala!
--Emmää viittiny vehkailla,et mää olisis olnu joku Jehovan toristaja taik joku helluntaakilaine..se olsis ollu epäreiluu..ja sit ne olis tehny sust Intis jonkunlaisen töpinän perunankuarijan ja kaurapuuron sekottajan...
--Ja sitte mää oli ihkaoikkees,ett Suami hävis sen soran..
Pappilan Jussi:
--No se taisi kai olla jonkinlaine voitto sulle?
Pappi vilkaistessaan rannekelloaan.
--Ihan oikkeest arvattu!
--..ja Sirkan paari on just avattu!
Maukka:
--..ja  mun ihannetasvallassan  kaikki kapakat ja kaljapaarit oltais avattu just nyten..
--Eiks muute ole kummallist,ett jenkit pystyy lentää jollain raketil kuuhun yhres suhaukses,mutt mää jourusin eile aamul ajamaan fillaril varttitunni rauttiesillan kaut asemapuisto sirpalesuojan kulmal pyytämään sorpushuikka kovaan kankkuseen..
Pappi:
--Määki vihaa kaikkii aamui,kun toi katkinainen kontti kivistää varppaist ja nuppikin on kun viaraast pääst..

Kaikki kolme katsahtivat kadulle,mistä erikoisen keinuvalla tavalla saapui paikalle havaijipaitainen Sepalus,kaupungin yksi onnellinen tai onneton,joka selvinä päivinä myi torilla kukkasaiheisia öljymaalauksiaan..
Nimensä hän oli saanut aina avonaisesta litsinreiästään..
Sepaluksen työhistoria kuului kaukaiseen menneisyyteen ja hänet tunnettiin siitä,että hän yleensä poltti toisten norttiaskeista ja joi huulet törrössä toisten vinettopulloista.
Sepaluksen erikoisena piirteenä oli,että keppanabaarissakin hän jätti täyden pistetyn tuopin koskematta heti,kun joku mainitsi TYÖ-sanan..

Pappi:
--Astus Sepalus meirän sisäpiiriin...määkin täytin männäviikol 65,ettei tual oven takan kukkaan voi munt koskee näpeilläs.
--Määki aikonas sora jälkke kävin heittämäs Fennian natsoi Vaaran tyänvälitykse kivirappusten viäreen ja sisäl mää panin silmälumeeks vain kaikkii hakulomakkei telineissiin väärinpäiten .
Maukka:
--Mun ihannetasavallasan ei meikäläisii hypitettäs toll taval tyänvälitykses käymisill..
--Mut ihan piruuttan määki sinne mene,ett pääsisin kurkkaamaan kaula-aukost työkyvyttömyyspäivärahaluukult sen vaaleekutrisen Seija pisamaissii tissei..
Pappi:
--No kun sunkin pläsis on noit teerenpilkui täynäs,ett joskus on vaikket eres nährä sun punassii siansilmiis..

Pappilan Jussi oli jo eronnut joukosta,kolmikon kuunnellessa hänen perästään lasioven sulkijapumpun sihinää.
Pappi:
--Mull tulee miäleen tost sihinäst pilsneripotun ruunukorkin avaus..
Maukka:
Mulkin tulee..
--Ja mitä noihi tyäkyvyttömyyseläkepapruihi tulee,,nii miks niit ei saa suaraa lekurilt..?
Sepalus:
--Terve ruumis tervees ruumis..sanos ruattalanen..mut must ols pare olla nätti kun hyvä..
Maukka:
--Määkin arvosta kauneut ja hyvyyt,mut must olsis kuiteskin kliffaa,jos alla olsis oikken kommia auto.
Pappi:
--Mitässää autoll tekisis,kussul ei ol korttii..paitti viinakortti..ja viimesen auton sää lyttäsis Inkereen tiäl juavuksis puhelintolppaa kännipäisäs..
--Seki saattus olemaan Lintemanni Kreivi varastama Peukeot,kusse makas takapenkil taju pimeen vattallisest Leijonaviskii..
Maukka:
--Auto olsis mull pal terveellisemp kun toi mamman naistenfillari,mist löysäk kettinkit lipsuu rattailt joka toisel poljennall..
Pappi:
Sun tapaukses Kissalan poja tulisiva Maijal sireenit vinkuen kysymään heti,ett onks sun autos varastettu..
Maukka:
--Mun ihannetasavallas jokanen köyhä ja sairas kansalainen sais invaliitipyärän sijast valtiolt ilmatteks punasen Pikku Fiatin..
Pappi:
--Tuo sun filosofias haissee hiukkase märält..jos sää muistas,kun Sirkan paaris viimeks ennen valomerkkii kinattiin,miten vesi laskee alas paarin vessanpytyst päiväntasaajan eteläpualell asti..vaik juakseeks se ylöskäsin..
--Mun ihannevaltios taasen ei olis eres kiinalaissii,jotka dumppavat halppaa honkonkin roinaa tänne meirän kaupanhyllyil ja pistävät suuren osan meirän tyäkansaa kortistoon..
--Ennenpitkää meitil tulis olemaan miljoona amatöörityätönt luukul täyttämäs lomakkeit..
--Sitten me ei voitas enää tulla ulkkoo sateest sisään eres istumaan vapaal penkil ikkunapatterin viäreen lämmittelemää..jollei sit tual Vilhonkarun kirjaston lukusalis löytys vapaat tualii..ennenkun Alko aukee..

Kolme filosofian "opetuslasta" jäi harkitemaan asiaa toviksi:
--Mää kävin sunnuntaaki Bio-Jännäs kattomas piirretyi ja Plato-koiraa,joka liikkus yhren pöksyttömän ankan kanss...
--Mull oli fölis potun pohjal pikkasen kossuu..niinkus miälen virikkeeks..
Pappi:
--Eisse ol mikään Plato,vaan Pluto..jasse liikkuu yleens yhren hiiren kanssa..
--Sen verra määkin tierän Risneyn piirretyist..
Maukka:
--Mää kun yritin laussuu sen oikken enklanniks!
--Ja se ankkakin ajoi ihan omal autollas..ett ihan elukoirenkin ihannetasavallas kaikil on auto allans..
    Pappi:
--Sun ihannevaltiosas me päärytään lainaston lastenosaston hyllyill Laste Kultaste kirjoje kanssi..
--Mikäs se muuten sun miälestäs olsis sellane iteaalinen tuuni,jos me satuttais niinkus vahinkos kävelemään ton venttasalin läpi tiskill?
Maukka:
--Minkäslainenko?
--Jaa..mun ihanneduuni olsis sellanen,missä olsis lämmin ja mukava ympäristö..mää olen koko ikän asunu kylmäs puulämmiteises mökis ilman sisäveskii..
--Ja siin olsis kaikki vuakrat ,veret ja sähkökkii ennalt maksettu ja siäl tarjottais kuumii päivällisii kaks kerttaa päiväs plus lämmin aamiainen sekä kaffepausseill kolmioiks leikatui kerrosnisuleivän paloi,sualalihan ja tahkojuuston ja majoneesin kans välis..
--Sit meitil olsis vapaa pääsy virman viinakaapil neljä kertta päiväs ja meill olsis palvelijat juaksemas prikka käres peräs ja jotka petais sun vuatees ja keittäis kaffet ,kun haluu ja niin ereskäsin..
--Ja sitten sun ei tarttis lähtee duuniin,koska sää asut tyäpaikallas..ja sun tyänkuvaan kuuluis vain rupattelu sissä ja ulos kulkevien ihmisten kanss..ja kaikki ehtooll olsis umpikännis ilmasist monopolikonjakkipaukuist..
Pappi:
--Tai Leijonaviskist..
Pappi samalla käänsi kainalosauvoilla suuntansa ympäri kohti Vilhonkadun Alkoa:
--Tota määkin kutsun iteaalituuniksi,mutt nyt mun piräs ostaa puolikaspottu kossua honkkelin loivennukseen..että tere taas!

Maukka:
--Kuules Sepalus..ei täss nyt taira olla mittän hyätyy enää uneksii mahrottomii..
--Eteskin,kun Sirkan paari on auki..
Kaksikko avasi työnvälityksen lasioven,kun eräs virkailijatar vinkkasi heille tiskin takaa:
--Hei te kaksi toimetonta siellä ovella!
--Kiinnostaisikos ketään pikku luennon pitäminen klassisesta filosofiasta lyseon lukiossa?
Maukka:
--Me kuule lennetään heti sinne kaksistaan kun pyssyn suust!
--Saaks siäl kaffetunnil kaffen kans konjakkii?
--------------------------------------------