 |
| Salora 212-matkaradio 1956 |
Viljon radiokamarissa yhtenä sunnuntaina maaliskuussa 1969
------------------------------------------------------------------------------------------------
--Tuuppas Viljo jo syömään sielt kammaristas niire rariovehkeittes äärest!
--Sää ole olnu korvak kiine nois luureissas koko aamun...kalasoppas jäähtyy..vai annaks mää sen meirän kollill!?
Rouva Kovalainen huusi keittiöstä pojalleen pannessaan esiliinansa roikkumaan ovenviereiseen koukkuun mustuneiden patalappujen viereen.
--Mää lähren täst kaupunkil haukkamaan raitist ilmaa kunnon niin fiini kevätilma ulkkon...
--Sun soppas on sähköliärel kattilas!.
Viljo kuuli ulko-oven sulkeutuvan ovipumpun vetämällä napsauksella kalibroidessaan radioamatöörin lyhytaaltovahvistimestaan paraikaa Radio Luxemburgia kuulokkeet korvillaan.
Hän tiesi,ettei Radio Luxemburg lähettänyt musiikkia sieltä minimaasta,vaan keskeltä Lontoota.
Hän oli jo kerinnyt aamuneljästä ottamaan yhteyttä moneen amatööriin 50 megahertsin frekvenssillä maapallon toiselta puolelta,kuten yhteen brisbanelaiseen Rodneyhyn New South Walesissa Australiassa ja toiseen Chrisiin Manilan Paterosin kaupunginosassa Filippiineillä.
Hänen työpöytänsä takainen seinätapetti oli täynnä nastoilla kiinnitettyjä radioamatöörien asemakortteja maailmalta.
1964 Bob Dylan.Times are Achanging
Viljo halusi rentoutua hiukan musiikin kuuntelulla aluksi Voice of American asemalta Frankfurt am Mainista,missä Bob Dylan santapaperisella äänellä lauloi "Times are a-changing"-kappaletta.
Hän väänsi kanavanvalitsinta oikealle amerikkalaisen protestilaulajan hävittyä eetteriin,kun aalloilta alkoi kuulua Luxemburgista Johnny Cashin Holsom Prisonista saaneella viiinabaritonillaan melkein puolilausuttuna amerikkalaisten rahtareiden mielibiisi "Walk the Line".
--Tää se on mun mielimusaa,kun Johnny tulkkaa melkken syrämes juurest rekkakuskie raskaast tosielämäst,kuten Kaisan baarin pitkänlinjan kuski päivänpannu nokkas all vihriän nortin karventama äänell kerran lausus...
--Kerran mää istusin Kaisass aamukaffell,kun yks rahtari ol nukahtanu yöajost väsähtäneen pöyrän ääreen,kun tarjoilija ol tulnu kysymään tämän joka-aamust tilaust,ett...Päivänpannu?
--Rahtar ol heränny säpsähtäen ja vastannu:
--Ei...kun koko yän ajanu!
Viljo oli 36-vuotias ja vaalealaineinen ja jerryleelewisotsakiharainen poikamies,joka asui äitinsä Saaran,parturikampaamon omistajan kanssa omakotitalossa lounaissuomalaisen rantakaupungin Sepänkadulla "toispualjokke" lähellä ammattikoulua.
Oikeastaan,jos häntä tutkisi lähemmin,voisi havaita tämän olemuksesta hivenen piirteitä amerikkalaisesta saarnamiehestä Billy Grahamistäkin.
Näin oli hänen äitinsä sanonut,käytyään kerran Helsingissä kuuntelemassa paikallisen kähertäjäliiton osaston kanssa saarnamiehen julistusta Messuhallissa.
Parturinaiset olivat paluumatkalla bussissa keskustelleet saarnamiehen julistuksesta ja sitä oliko Billyllä aidot vaaleat laineet päässään vaiko permanentti,mikä oli silloin suurta huutoa minivoguena miesasiakkaiden keskuudessa.
Viljollakin oli tapanaan ryhtyä julistamaan saarnamiehen lailla aina juurta jaksaen kaikista asioista ja asian vierestä,vaikkei ollut hajullakaan koko jutuista.
Se oli kai kiinni geeneissä.
Viljon jo kauan sitten kuollut isä oli ollut pastorina adventtikirkossa.
 |
| Billy Graham |
Yhtäkkiä hänen kuulokkeistaan häipyi Cashin kähinä johonkin eetteriin ja tilalle alkoi rätisemään suomenkielistä keskustelua.
--Mitäs saakurin polemiikkii tää on?
Viljo päästi suustaan kuin kirouksena.
--Onks mun taajuuret menne täysin sekasin jonkun eruskunnan valtiovarain valijokunnan butjettineuvottelujen saunaillan kanss?
Aalloilta yksi miesääni rätisi:
Kuules Riio..tää paikka on ihan täynnäs savuu ja jos joku naapureist hälyttää palokunnan tai poliisin,niin meirän on parast pakata kamppeet ja lähtte livohkaan..!
Toinen miesääni vastasi säristen:
--Kuules Sorbus...essää kyl liikahra siält piipunjuurest mihkäs..me ollaan melkken jo kaapin sisäss..!
Viljo katsahti samalla rippilahja-Leijona-rannekelloaan,mikä näytti kello 9.10 aamulla,pikkukirkon kellojen alettua soittamaan pyhää.
Lähettimestä kuului taas Riion vastaus:
--Rahna kais on sun pääjumalas,muttei meikämannen...ja mää en kauaa orota,kummää kiippeen alas tikatrappui ja painun mutkast tiät näkymättömiin!
Viljo säpsähti pahemman kerran tajutessaan,että kuulokkeissa oli menossa jonkinlainen ryöstö..ehkä jopa oikea pankkiryöstö.
Hän heitti kuulokkeet pöydälle ryntäämällä keittiön seinäpuhelimelle vääntämään poliisin hätänumeroa.
Päivystyksestä vastasi nuoremman konstaapeli Lundelinin haukotteleva ääni,joka Viljon hätäisestä kertomuksesta vastasi vitsaillen:
--Onkssul muute rarioamatöörilupa..ja ett tiäräksää,ett Rario-Luksemburkin kuuntelu vois olla yht rankastava teko kute merirosvorario-Noortinkin...?
Lundelin oli tottunut moniin kylähullujen soittoihin lupaamalla kuitenkin,että lähettäisi yhden passipoliisin paikalle Viljon selitettyä,että radiosignaali oli niin selvä,että rosvokopla voisi puuhata lähellä jossain parin kilometrin säteellä..
Odotettuaan puolisen tuntia konstaapeli Lundelin soitti ja kysyi oliko Viljolla magnetofonia.
Viljo kertoi omistavansa Tandbergin edellisvuonna ostamansa pystykelamankkarin,jolloin Lundelin vastasi,että nimismies oli käskenyt nauhoittamaan lähetystä varmuudeksi,ettei kyseessä ollut Harry Lime ja se kolmas mies...
 |
| Tandbergin stereopysty- kelamagnetofoni |
Puolen tunnin päästä ovikello soi ja sisään astui virnuileva nuorempi konstaapeli Jalava.
Viljo ohjasi poliisin lähetinpöydän ääreen antamalla kuulokkeet tämän korville.
Jalava kaivoi sivutaskustaan lehtiön ja kuulakynän muistiinpanoja varten alkamalla räppäilemään Elviksen "biibappalula--shiis-mai-beibi"-biisiä,mikä soi Luxemburgista väliin.
Sitten konstaapeli havahtui kysäisten Viljolta:
--Kuunteleks sää poliisirariota?
--Sellane on rankastava teko!
--Mää ihan selväst kuulin jonkun Riion kysyvän Sorbust!..ett ne ajaa suoraan Ruissalon kentäl!
--Kuules Viljo..ne vois olla Turun poliisei jollan partiokeikal..
--Suuremmis kaupunkeis poliisit käyttävä tollassii koodinimii poliisirarioss!
--Olekssää kuulnu aikkonas televisost,kun Roterik Kroovoorti (Broderick Crawford) Haivei Patroliss (Highway Patrol) puhus amerikaks,ett..."Hiör Donalt..iis theör Dack..risiiving..tseising van car-näbber..Routser..ouver änd aut!?(Here Donald..is there Duck..receiving..chasing one car-nabber...Roger..Over and Out?).
 |
| Broderick Crawford |
Konstaapeli poistui talosta hyräilemällä Elviksen Jailhouse Rockia.
Viljo palasi radiolaitteensa ääreen myrtyneenä .
Ovikello soi.
Ovella seisoi kuuluisa poliisikamarin rikosetsivä Arska,kaljulakinen ja pyylevä nuuskija,joka lyllersi Viljon ohi sisään kysymällä:
--Missun rariovehkkees ovat?
--Mull ilmotettiin,etsää kuunteles luvatta poliisirariota...ja mää kuulin josttan rarioaaltomurrostakin...
--Ekkai sää oles vaan lukenu liikkaa Jerry Kottoneit ja muit dekkareit?
--Joskus vilkas mielikuvitus..mää meinaan sun vanttasiaas enkä sitä "mieli-kun-vitus"-asjaa,mitä poikmieähill on ain miälesäss...hehheehh...voisis saara koko etelä-Suamen poliisivoimat varppailles ja tutkittaess se toristettais vaan paskaseks pilaks..
--Sull voisis käyrä kuten siin yhress sarus sill pojal,joka huus susihukkaa,vaikk maisemas ei olnu näkyny sutta maal eikä halmeill..
--Vääräst ilmotuksest vois saara sälehoitoo Kakolas ja lusimises jälkkeen kukkaan ei enää uskois sun puheitas...
--Mut mää tällasen ikusest eppäilevän Tuamaana annan sulle mahrollisuure toristaa mun väitteen vääräks,jossää antaisisis mun kuunnella niit sun kelamagnetofoonil äänitetyi rosvokoplan keskusteluit.
Etsivä Aska istui pyhäiltapäivän neljään asti kelanauhurin ääressä Koffin alumiinituhkakupin täytyttyä kukkuralleen pikkupartnerin ruskeafiltterisistä tumpeista.
Radiolähetinkin oli vaiennut Luxemburgin kohdalla,antamalla vain kummallista staattista sähkötystä.minkä päälle jokin neuvostoliittolainen vahva radioasema lähetti propagandamolotustaan.
Arskan mielestä koko ryöstöjuttu voisi olla jonkun porukan suuri huuli,mutta silti hän halusi pitää hoksottimensa avoinna,jos jotain uutta tietoa pulpahtaisi pinnalle.
Etsivä oli hyvästelemässä Viljoa,joka oli jo nukahtanut laverisängyn päiväpeitolle sikiöasentoon maiskutellen suutaan kuin tuttinsa tiputtanut kehtolapsi.
Arska hiipi varovaisesti talon pääovesta ulos.
Maanantaiaamuna Viljon äiti oli tullut kotiin kuuden kieppeillä haiskahtaen vanhalta viinalta, korvan taakse pikaisesti ruiskutellulta kolinalta sekä tunkkaiselta tupakalta.
Saara oli tapansa mukaan päätynyt pelaamaan pokeria yhden naisparturikolleegansa kanssa ja yhdessä menneet istumaan iltaa valomerkkiin saakka Kaupunginhotelliin.
63-vuotias Saara näytti blondatussa May West-peruukissaan 50-vuotiaalta iloiselta leskeltä.
Viljo oli herännyt aamuviideltä käymällä viruttamassa kasvojaan vessan lavuaarissa kylmällä vedellä ja vetäissyt ulko-oven postiluukusta maanantaiaamun paikallislehden.
Veijo hätkähti vilkaistuaan maanantain lehden etusivun otsikkoa,että sillankulman HOP:n (Helsingin Osakepankki) oltiin ryöstetty keskellä kirkasta pyhäpäivää 500.000 markkaa kassaholvista ja tyhjennetty kaikki talletuslokerot,joiden arvoa ei voida julkaista pankkisalaisuuden takia.
Pankinjohtaja Kallio oli ilmoittanut ryöstöstä poliisille sunnuntai-iltana,käytyään hakemassa konttorista tärkeitä asiapapereita.
 |
| HOP:in kulma v.1957. Risteys häytti aivan samalta v 1969, vaikka autot olivat muuttuneet. Juhart 2010 |
-----------------------------------------
Sen maanantaipäivän aamun Veijo tuli muistamaan pitkään ehkä ristiriitaisenakin.
Hänestä oli tullut yhtäkkiä pikkukaupungin kuuluisuus,vaikka poliisikamarilta ei annettu mitään kehuja hänen radionkuuntelustaan.
Poliisilaitoksella peiteltiin julkisuudesta tietoja poliisien vastahakoisista ja "vain niinkuin pilan vuoksi"- tarkastuskäynneistä Kovalaisten huushollissa yhden radiohullun luona.
Sepänkadun omakotitalon pihaan oli ajanut ensiksi haalistuneen harmaa 49-mallinen Mercury,josta oli astunut ulos popliinitakkinen ja borsapäinen paikallissanomalehden toimittaja Tähtinen.
Tähtinen yleensä kävi aamuisin nuuskimassa poliisiaseman päivystyksestä tietoja rikoksista tai pidätyksistä.
Päivystävän vanhemman konstaapeli Kaljusen poistuttua kahvihuoneesen täyttämään kahvista piintyneen likaista mukiaan,Tähtinen oli kääntänyt tiskiltä päiväkirjaa ja hoksannut viennin sunnuntai-illalle klo 9.47,missä johtaja Kallio oli ilmoittanut pankkiryöstöstä.
Siirrettyään etusormeaan sivulta ylemmäs hän havaitsi konstaapeli Lundelinin viennin sunnuntaiaamupäivälle Sepänkadulla asuvan Veijo Kovalaisen soitosta klo 9.17 radioaalloilta.kuullusta pankkimurrosta.
--Bingo!
Tähtinen oli huudahtanut,konstaapeli Kaljusen tullessa tulikuuma kahvimuki kädessä ja sormiinsa puhallellen takaisin tiskille.
--Mikä perkalan bingo?
Kaljunen kysäisi Tähtiseltä.
--Ei sun fikkarahoillas pal bingoo pelata,kus kaikil sunkaltasil rentuil toimittajil menee liksat kurkust ales Rikalan vintis!
--Ajoiksää kammaril omal autollas..vai seisook se viäl hotellin eres parkis Asemakarull?
--Henkes haissee raikkaalt koskenkorvalt ja tervaleijonalt!
--Painus siit urkkimast tai mää pistän sunt päiväselliin huilaamaan!
--Sun henkest kuplii romillei kun meikäläisen vichypullost poreet aamujanos!
Tähtinen oli ollut menevinään poliisilaitoksen rappuun,mutta nähtyään Kaljusen keskustelevan parin nuoremman konstaapelin kanssa,hän livahti tiskin ohi koputtamaan etsivä-Arskan ovelle.
Arska oli puoliväkisin kertonut kassakaappimurrosta,mutta sanonut olevansa jäävi kertomaam muuta,koska tutkimukset olivat vielä kesken.
Sepänkadun pihalla oli tungosta.
Turun Sanomien harmaansininen Opel Rekord-pakettiauto seisoi Tähtisen Mercuryn vieressä ja portista tunki Helsingin Sanomien musta Volvo Amazon sisään.
Kadunvieressä seisoi tipunkeltainen Plymouth Valiant,minkä etuoveen oli teipattu punapohjainen Iltasanomien tarra.
Leutona maaliskuisena aamuna Saara oli kattanut puutarhan pöydälle kahvit ja Lydmanin konditoriasta ostamansa leivokset.
Salamavalot räpsivät sokeuttavasti,että sankarin silmäkalvoilla vilisteli vaakasuorassa kymmeniä punaisia pilkkuja toimittajien Sony-kasettinauhurien valkoisella pöytäliinalla nauhoittaessa Viljon jo käheä-äänistä selostusta sunnuntain tapahtumista..
Toimittajien halvat Sony-kasetinauhurit kattoivat melkein puolet katetun pöydän serviisistä.
Tiistaiaamuna Viljo luki lehdestä aamulehden otsikon:
"HOP:IN PANKKIMURTO.
RADIOAMATÖÖRI PALJASTI MURRON...
Poliisi piti rikosilmoitusta ennenaikaisena aprillipilana..."
Kaupungissa toimivan radioamatöörikerhon puheenjohtaja Kaarlo Huotarikin oli käynyt maanantai-iltapäivällä antamassa sankarille epävirallisen kultaisen amatöörikerhon kaulusnapin,minkä keskeltä vinosti alapäin iski punainen salama.
Salamakuva oli kopio saksalaisten sota-aikaisten radiomiesten eli Funk'ien (Kipinöiden) hihamerkistä .
Napin Huotari oli itse suunnitellut sen palveltuaan Ukrainan aroilla 1942-43 Ukrainan aroilla Viking-pataljoonassa sähköttäjänä.
Huotari vieraillessaan Viljon luona oli pukeutunut poksattuihin ratsastussaappaisiin ja prässättyihin pussihousuihin.
Kaarlo oli ylistyspuheessaan kutsunut Viljoa Meisterfunk'iksi.
 |
| UKK Juhart 2009 |
Etsivä ojensi rapuilla Viljolle virallisen kirjeen presidentin kansliasta.
Kirjeessä määrättiin herra Viljo Kovalaista täydelliseen vaitioloon pankkiryöstöstä valtiosalaisuuksien paljastumisten uhalla.Lisäksi hänet määrättiin luovuttamaan nauhoitetut magnetofoninauhat presidentin kanslialle.
Viljo oli kysäissyt täysin ymmällä,mitä ne valtionsalaisuudet sitten mahtoivat olla.
Arska oli vastannut:
--Mullei ole valtuuksii mennä mihkäs detaljeihin,mutt ei ne ryästetyt rahat ainaskas ole valtiosalisuuksii.
--Jos mää niinkus niinkus markinaalikommenttin kerron vain meirän kahren kesken,niin yhress vöhnityss talletuslokeross oli julkisuurell herkkii valokuvii presidentist yhrest kainuulaisest kelokämpäst alastoman mimmin kanss karhuntaljall...
--Kuvat saattus kuulumaan sill meirän vasenkätisell toimittaja Tähtisell,joka Urkin vihamiähenä säilytti niit pankin talletuslokeross pahan päivän varall niinkus pikakontanttin ja vähän niinkus revanssiks..
--Ett piräs turpas rullal äläkä hiisku sanaakaan meirän keskustelust,muuten sun lyhkänen kuulusuutes muuttuu ikuseks kiroukseks.
--Niis nauhois oli pätkii rosmojen keskusteluist ja höröttelyist niist fotoist eik ne varmaankas jelppais Urkkii tulevis pressanvaaleis...
Arskan istuuduttua Miniinsä Viljo kulki etsivän perässä auton ovelle sanomaan:
--Ja mää kun pelästysin siit,et mää olin kertonu lehristöl,miten meirän paikallinen poliisikammari mokas koko pankkimurtojutun uskomat mun ilmotukseen ja siit,ett yks passipoliisi ja yks rikosettivä istusivas mun kämpäs tuntitolkul kuuntelemas rariot ja niit nauhoi ..
--Samaan aikkan kussää istusis persseelläs kuuntelemas niit nauhoi,niin rosvokopla lastas kasseihis kassakaapist rahoi ja kulttaa,timangei ja jalokivii talletuslokeroist...
--Nyssää kerros,ett residentinlinnas pelätään skantaalii.kun UKK halailee jossan mustavalkokuvas alastont Suamineitoo...
--Eisse ol mikkään valtijonsalaisuus,ett Urkki tykkää nuarist naisist!
--Sen Sylvikin on jo ennenaikkasest kutistunu ja vanhentunu miähes pitkäst juaksuajast samallaiseks kun kunnalliskorin mummot...
--Urkin miältymyksist naisten perään tiätävät yhthyvin Enontekijän lappalaiset kun Hankoniemen sillinkalastajakkin..eik Urkki ol ainoo pressa tääll maailmas,joll maisttuu viaras pissaliha...
--Amerikas Kennedykin juaks Marilynin peräss,vaikk sen oma muija ol yht nätti kun Ava Gardner,vaik sen oman muijan silmät harottivakki vähän kauemppan toisistas....
 |
| JFK ja Marilyn. Juhart 2005. |
--Nossää kyl niinkus kuvannollisest pillasit kaffes tyykil,kun paljastit meitin mokan..
--Poliisit ei ollu kovin hyvilläs sun jutuist lehriss ja rarioss..ja niillon kuules pitkä elefantin muisti...
--Mää niinkus rikosettivän en ota mittään kantaa koka asjaan,kosk poliisityäs ain tehrään virhearviointtei..
--Mää ole niinkus immuuni lehristön suurenteluist..
--Varotukseks sull mää voisin vihjata,ettes erehtyis viikonloppusin kaupunkinhotelliin tai muihin kaupungin juottopaikkoihi paukuil..
--Siell moni nuaremp konstaapeli irrottelee vappavuarollas..vois niinkus tulla jottan tönimist..munkin pualest..
--Ett...kuulemiin nyten Viljo ja tämä poik lähtee paskall..jos mää niinkus lainaisin kreivi Creutzin sanoja Yleisrarion iltauutisista..
Viikon päästä koko pankkiryöstö oli unohtunut sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilta.
Kaupungissa alettiin jopa ilkkua Viljoa "Maanantaipäivän radiojulkkikseksi".
Työpaikalla televisiotehtaan pakkaamossa hän sai kuulla ilkeitä kommentteja sekä kuiskailuja.
Poliisilaitoksen kahvihuoneesta oltiin alettu levittämään vastapropagandaa.
Moni poliisin vaimo työskenteli televisionauhatyöläisenä tehdassalin kokoonpanonauhalla.
 |
| Karhukoplan Marbella-villa |
 |
| Karhukopla |
----------------------------------------------------
Kolme punanahkaista miestä lepäili Marbellan yhden valkorapatun bungalowin uima-altaan äärellä lepotuoleissa.
Miehet nostelivat vodkaspraittilaseja toisilleen "på bottniska viken ja heikunkeikun"-skoolauksin ja katselivat mustien aurinkolasien takaa altaassa rypeviä senjoritakeijuja.
Kolmikko kutsui toisiaan nimillä Sorbus,Rio ja Tinto.
Sorbus oli oikealta nimeltään Rauno Asp,naimaton ja rautakaupan talonmies.Ei rikosrekisteriä.
Rio taas oli Reijo Oksanen,naimaton,KOP:in pankkityömaan raudoittaja,joka oli viettänyt kaksi vuotta Turun Kakolassa shekkiväärennöksistä.
Hän oli koulutukseltaan luokkahitsari.
Tinto tai myös Tiniksi haukuttu taas tunnettiin kotona Timo Nikkaseksi.
Hän oli saanut potkut Automyynnin asentajana ryyppäämisen takia.
Viimeinen työpaikka Tintolla alias Tinillä oli KOP:in pankkityömaalla sekatyömiehenä .
Hän asui asumuserossa vaimostaan,joka omisti liivikaupan aivan KOP:in työmaan vastapuolella Asemakadulla.
Sorbus oli yksinsoolaaja,mutta Rio ja Tinto erottamattomina kavereina kävivät yhdessä kaljalla,työnhaussa ja naisilla.
--No..otetas taas yhret,ettei pääs selkkimään!
Tinto huusi lepotuolista,miesten jälleen nostellessa paukkulaseja huulille.
--Seuraava paukku otetaan kotikaupunkin leveeperseisten poliisien kunniaks!
Tinto hihkaisi perään.
--Kyssä nys siin kehus,kussull ol melkke paskat housus siel Hopin pankin katol korsteeni juures kyttämäs!
Rio huomautti ilkeästi vierestä,kiepauttamalla kätensä muodokkaan espanjattaren vyötärön ympäri.
Tyttö suuteli Rion punaista otsaa ja juoksi altaalle kikattaen muchos garzioita pesetasetelitukku kädessään.
--Tuliks sul siäl katol Klupimiähen neonvalosavui silmiin,kussää viäläkin noin karsastat kun kiarosilmäne teurastaja?
Rio lisäsi.
--Olekssää kuulnu siit osuusteurastamon kiarosilmäsest possupatolokist,kussil ei ykskään apupoik pysyny päiväkään enemppä töiss pitämäss kattokoukust roikkuvast sianruhost kiine?
--Apupojak kun ain kysäsivät silt,ett lyöksse sill kirveell sian kahttii siit kohtta,mihin se kattoo.
--Yks silmä kattos nokanjuureen ja toine apupoikkaan päite..
--Teurastaja ols sanonu..ett JUU...!
 |
| Spanish bikini beauty |
Rio jatkoi.
--Eisse olnu mittään haperon autoplootun polttamist,mihi sää oles tottunu Automyynni korjjamoll!
--Sitkun me raijattiin ne asetyyli-happihitsausvehkkeet ja raskkaan rälläkän kans piuhoines tunnelist siit permannon reiäst holviin,niin sit vast alkos saatanan kova homma sen panssaroven polttamises,et saattiin syteemilukko irti..
--Siin meni parisen tunttii ja kahret kaasupulloparit..
--Jassää parkusis katol korsteenin savust,kun me olttiin tukehtumas asetyleenin savuun!
Rio lisäsi sytyttämällä kultaronsonilla John Player's-tupakan.
--Olsse muuten onni,ett meill oli ne Amerikan armeijan ylijäämävaraston rariopuhelimet käytöss..
--Eik poliiseilkka ol muit rariovehkkeit kun mustamaijoiss...
 |
| Hitsari Juhart 2009 |
--Kylmää arvostan teitin kahren ammattiataitto,kun te kummakkin ole seuranneet KOPin tyämaall vanhan pankkitalon purkaust,miss Åkermannin kaivinkoneen kauha ei tehnyt kun murui pohjalaattaan...
--Se tais näyttää sellaselt kun olsis kuanavasarall hakannu panssarilaiva Ilmarisen kylkkeen..
--Tynamiitill piti hoittaa loput,ett pääs kassaholvin rautlaatal,mikä ol pari tuumaa paksu ja polttopillil pir leikata panssarlevy palasiks..
--Kylssää Riio hitsarinammatiss ossaas hoittaa ja Tinto samall vartijomiähen siäll korsteeni juures,vaikk meirän vahrin pir pittää jallupulloo kaulas all melkke joka viires minuutti...
--Mut suakkaa poja mulkin jottan kunnijaa!!
--Eisse mun osa siin urakas niin helppoo olnu..
--Ensteks mää joutusin kopsaamaan meirän rautkaupan pihavaraston oven abloylukon liikkeen avainkoneell.
--Se tiilipytinki on olnu vuassaran aikkan muuten kauppalan juappoputkanakin markkinoiren aikkan ja siit ol vain viiren meetterin matka HOPin pankin sokkelikivel ja kassaholvill.
--Pankin hälytyssysteemin mää tiesin tarkalleen talon talkkarina,kummää usean kerran olin käyny korjaamas konttorin sähköjohtoi ja vaihtamaan propui taulus..
--Sillon lauantaakiehtton ennen meirän keikkaa mää kävin napsauttamas sivuleikkureill hälytysjohron irtipoikki.
--Ol muuten onni,ettei johtaja Kallio olnu jääny ylitöihi sen hemasevan sihteeris kanssa muhimaan toimistos nahkasoffall!
--Se ol muuten monen kuukauren homma mull kaivaa siit varastopytinkin lankkulattijan alt sitä tunnelii pankin sokkelin alle..
--Mää oppisin sen tunnelinkaivaustekniikan siit jenkkivilmist Suuri pako,miss Steve McQueen ajos viissataapiikkisel Trumpal sakui pakkoon...
--Ne pakoyrityst suunnittelevat vankit kantoiva housunpunteisas kaiken hiakan paraatikentän pihal ja sirottelivas sen tasasest päiväkävelyl ettei ykskään saku hiffannu...
--Mää käytin osan hiakast katukäytävän sannottamisse liukkail kevättalvi-ilmoil,ettei kaupunkin mummot valittais kaatumisist ja murtuneist nilkoist sekä ranneluist..
--Loput sannat ja mullat sekä plinisavenkappalat mää ajon säkeis rautkaupan Fordson-pakull Vuahensaarentiän päähä jättömaaplaanil,ett kaupunki sais enemmä neliömeeetterei kasvatekses merell päite..
--Emmää mikkä mainari olnu tairoiltan,mut hissust kaivellen mää sain tunnelin poratuks,vaikk mää rikkosin hakul yhren valurautasen viemärputken,ett paskvesi ol täyttää koko tunnelröörin.
--Mää haisin paskalt melkke viikon,vaikk olin kuurannu nahkan saunas joka ehttoo!!
 |
| Fordson-pakettiauto Juhart 2009 |
Rio huudahti loppukaneetiksi,kaataessaan Sorbukselle lisää vodkaa lasiin.
Sorbus jatkoi kertomustaan yläkroppaansa ravistellen, maisteltuaan kitkerää vodkaa,missä ei ollut enää tippaakaan spraittia jäljellä:
--Tää sun votkas maistuu kuules pussihousun lämpimält koskenkorvalt,Riio!
--Me kyl tairettiin pelätä hiukka vähän,kussää tyyräsis sitä rautkaupan pakettiautoo sin Ruissalon kentäl päite keskell Turkkuu sillon sunnuntaakiehttoopäiväll..
--Sää ajos Puutorilt ales kaupunkinteatterin viärest Aninkaisten kattuu linja-autoasemall päite melkken sivuliiraukses liukkaal mukulakivikarull,kun torin kyljes seisos poliisimaija parkis...
--Jossää muistas viiskytluvu loppupualel,ett samass mäjes mirän sillose kauppalan kuulusin konna Hultjo jäi verekseltäs kiine varastetull Austin-pakull...
--Se ol yäll murtautunu Wikluntin tavarataloon ja lastannu autos täytee kallei kankaspaalei..
--Sen paku ol pysähtynny ylämäkkee just siin kaupunkinteatterin eress josttan vijast.
--Poliisit olivat sattumalt tulnu paikal maijallas ja kysyny,jos herra tarttee appuu.
--Hultjo ol pask jäykkän vain nyäkänny ratiss.
--Kun poliisipartijo ol lykänny pakuu takkaakäsin ylös mäkken,nii sen takaove ol auennu ja kankaspaali pyärinee mukulakivill ales linja-autoasemall päite..
--Sillo taas uuremman kerran Hultjo ol päässy uuremman kerran Kakolaan sälehoittoon!
--Niisse Hultjo on maannu hauras jo kymmenen vuatt.
Sorbus lisäsi.
--Meirä kuulusa Ettivä-Arksa pan sill nippelin ottaan Kiikalas vuaren kyyskyt kesäll..ja mullon sellane aaninki,ett se Arska vois hyvinki ruvet selvittämmä HOPin ryästöäkin,vaikk se ol jääny eläkkeel viime vuan..
--Se pittää omaa yksityisettivätoimistoos kotonas ja käy nuuskimas ja kuvaamas teleskooppikamerallas maksust kaupunkin rikkaire syrjähypyi..
--Se löys sen pöksytehttaan housutukun kuskinkin Lonttoost,joka ol sen kanslisti Suamisen salane poikystävä siin kavallusjutus.
--Suamisen frouv löytys kualleen yhrest lontoolaisest asunnost ja sen kuskin pani Kotlantin Jaarti syytteesse tapost...
 |
| Suuri Pankkiryöstö 1963 ja tyhjä Royal Mailin postivaunu. |
Rio pani väliin.
--Luikssää siit suurest junaryästöst Enklanniss vuan 1963?
--Eisse Kotlanti Jaarti saanu yhtän jeppee siint ryästöst kiine eik liksojakaan käsisäs,kun koko porukka hajos kuin piaru Saharaan johkiin Espanjaan ja Etelä-Amerikkaan..
--Eikä me muuten kauan maata tääll Marpellaskaan,vaik kuink makais pääll niinkus rahallisest.
--Me häivytään johkiin kauko-Aasiaan,missei ol minkkälaist karkotussopimust mairen välil Suamen kanssa.--
--Mullon kiikaris Filippiinit ja eteläinen Mindanaon saari,miss mun yks tuttu britti Brian Todd alias Shanhgai, jonk mää olen tavannu kerran Turuus ostamass diiselikonet paattisas,on paraikka sukellusporukkas kans nostamas Kiinan merest enämp kulttaa,mitä te ole koskka kuvitellu nupissanne olevas Suamen Pankin holveis kultaharkkoin...
Iberian Sud Aviation Caravelle 1973.
--Pelkäl kontantill me saatiin vuakrattuu se kaksmoottorinen Paiper Atsteekkikin Ruissalon kentält.(Piper Aztec)...
Rio selosti
--Raha se kummast saa monen lärvinkin kiine,kuten sen Paiperin pilotinkin...
--Ei me oltas päästy Turun lentoaseman tullii piremmäl niire raskairen pakaasien kans,jos oltas yritetty Finnairil Arlandaan ja siält SAS:sil Madridiin.
--Me istuttas paraikka tutkintovankeures jossa Kakolan kopis...
--Jammää uskon,ett pian me lennetäänki kuninkaallisest Iberian puikon ykkösluakas kauas etelääm päite.
--Mää orotan puhelinsoittoo,onks meirän yhteysmiäs Enrico Rodriguez löytäny niill Suamen markoil hyvän pesupaikan.
--Pian meillon taaloi fikas tai... oikkestaan James Cookin dollarimatkashekkivihkoi..Banco Central de Espanjan Sevillan tililt vaihrettun ja loput liksoist menee meirän tilill Barbadossil toisel pankktilill...
--Enricon pyytämä viis rossaa välityspalkkion on napanöyhtää kunne kultakorut ja timankit ovas viäl tyrkyl myynttiin...
--Enricoll on yks marokkolaine ostaja kiikarisas jasse on ilmottannu,et suamalane kulta kyllon vain 14-karaattist,mutt romukultan ja sulatettun niist saa aikamoisen potin..
--Arapit kun myyvä kultasukeillas vain 18-21:n karaatin kulttaa eik alemppaa..
--Ja niist arvokivist kyll saa siavosen potin pääll..
--Ett pojat...otetaas taas paukku lyhkäsen murhheen pääll!!
--Joo pojat...mää nostan klasin Sevillan pankkiireill,vaik mää luulin,ett täällon niit enemmäskin "Sen Villan" partureit,,niit prostei!
Tinto laukoi kaataessaan kirkasta Smirnoffia lasiinsa.
--Meilt tais kyl unohtuu yks pikkane asja!
Rio lisäsi.
--Siält yhrest talletuslokerosta löytys Urkist otetui valokuvii yhren pualnakun mimmin kansa karhuntaljall..
..Me voiras myyrä ne kovast hinnast Hymyl,Jallul taik jollekki ruattalaisel sensaatiolehrell...
--Mää uskosin,ett hurrit miälelläs antas julki jottan revanssiks Suamel,kun hävisivät viimeks mairen välisiss yleisurheilukisois..
--Ja..mitäs me tehrään niill pallerinan kuvill,jokka näyttävän olevan sotattu jollan hiilell?
Degasin ballerinasketsi
hiilellä
Tinto uteli.
--Ai...ne pulpettitehttaan johtajan Monntaakin piirrokset?
Rio kysäisi kaataessaan lasinpohjat kurkkuunsa imiessään sitruunanpalaa silmät vesissä:
--Perkal kunnon hapant,et ihan veret tulee silmiin!
--Jaa ne Monntaakin hiilisketsit..?!
--Mää ole lukenu uteliaisuurest tairekirjoi Kakolas ja mää uskon,ett niire piirrosten alareunas on kirjotettu vähän suttasest Degasin nimi...
--Degas oli viimevuassaran lopull ja tämän vuassaran aluss kuulusa ranskalainen impressionisti,joka piirs eneimmäksen pastellifäreilll..ja joskus öljylläkin..
--Jos jonkun Pablo Picasson harosilmäsist kuvatuksist maksetaan miljoonii taaloi,nii ei ne Degasin sketsit jää pal jälkkeen hintas pualest..
--Jassää Tinto meinasis heittää ne kuvat roskikseen jonain kakaroire riipustuksin?!
Etivätoimisto A-1
-------------------------------------
Yksityisetsivä Arska Laaksonen oli lössähtänyt kesäkuun kuumuudesta ruuvituolilleen työpöytänsä ääreen.Omakotitalon työhuoneen ikkuna retkotti ammollaan,nikotiinin ja pölyn harmaanuttamien ikkunaverhojen roikkuessa alaskäsin kuin torikauppiaan säänhaalistamat telttamarkiisit.
Ei tuulenvirettäkään.
Arska tuuletteli kasvojaan vispatessaan kädessään suurennettua mustavalkokuvaa viuhkana.
Hän oli vuoden alussa päässyt eläkkeelle ja muistona siitä hänen viuhkakädessään kiilteli nimismiehen antama lahjakultaeterna.
Eläkkeelle menosta huolimatta nimismies Kallio oli pyytänyt häneltä apua HOP:in pankkiryöstön selvittämiseen,koska uusi ja Arskan tilalle nimitetty nuorempi rikosetsivä Lundelin ei ollut päässyt tutkimuksissa pidemmälle kuin sormenjälkipenslauksiin ja kuvien ottoon rikospaikalta sekä hajatietoihin mahdollisista ryöstäjistä.
Työpöydällä oli hajallaan erilaisia raportteja ja mustavalkokuvia pankkiryöstöpaikalta.
Tutkimuksissa Arska oli päätynyt yhteen epäiltyyn,rautakaupan ja pankkitalon talonmieheen Rauno Aspiin,joka ei ollut ilmoittautunut töihin ryöstön jälkeisellä viikolla.
Miehestä ei oltu kuultu mitään.
Rautakaupan Fordson-pakettiauto oli löytynyt Ruissalon lentokentältä erään hangarin takaa.
Löydöstä Turun rikospoliisi oli soittanut.
Arska oli päätynyt siihen,että ryöstäjiä oli mahdollisesti ollut kaksi henkilöä,koska kassaholvin eteen oltiin jätetty asetyleenipolttovehkeet ja kaksi kaksi paria asetyleeni-ja happipulloja,joiden kuljettaminen maanalaisesta tunnelista olisi ollut liian raskasta yhdelle miehelle.Rikospaikalle oli myös jätetty raskas AEG-kulmahiontakone,minkä kahvassa oli Perusyhtymän tarra.
Kaasuhitsausregulaattorissakin oli samanlainen liimatarra.
Pankkiholvin oven edessä ammotti 50 x 50-senttimetrin kokoinen aukko,mistä linoleumin ja lattialankkujen palasia oltiin pinottu sivuun kasaan nätisti,ikäänkuin merkkinä siististä rakennusalan ammattityöstä.
Holvin lattian tuuman paksuinen panssarilaatta oli leikattu asetyleenipillillä ammattimaisesti ja jopa siistitty terävistä piikeistä kulmahiomakoneella sileäksi.
Arska oli kutsunut rikospaikalle kaupungin eläkkeellä olevan rakennusmestari Rannikon,joka oli vuosisadan alkuvuosikymmeniltä itse suunnitellut ja rakentanut asuin- ja liiketaloja.
Polttoleikkausta
Nyt puretun ja v.1928 valmistuneen KOP:in pankkitalon vastaavana mestarina Rannikko myös tiesi,miten pankkiholvit oltiin valettu panssarilevylattioineen.
HOP:in pankkitalo taas oli rakennettu 1890-luvulla liike-ja asuintaloksi ja vasta 30-luvun vaihteessa pääkadun puoleinen siipi oltiin remontoitu pankkikäyttöön,jolloin holvin alle oltiin asennettu tuuman paksuinen teräslaatta.
Murtotyön jäljistä Rannikko oli sanonut:
--Mää olen satarosenttisest varma,ett asjall on olnu oikken ammattimiäs..niin nätist on toi reik permannol tehty polttopilleill,ett siin on tarvinnu olla oikke luokan suorittanu levyseppä taikk kaarihitsari..!
Rannikko tutkiessaan lähemmin asetyleenivehkeitä ja kulmahiontakonetta oli sanonut etsivälle:
--Jos te ettivä välittäis käyrä tos toispualjokke KOP:in työmaal,.nii siält sais varmuure onks joku pöhliny noi vehkke kaluvajast,kun niiss näkky ihan selväst Perusyhtymän nimilaput!
--Kaupunkis ei ol muuta Perusyhtymän pohjatyäurakkaa..
--Muill paikallisill työmaill on vaan piänemppii ämpäriurakoittijoit..
Rannikko oli mennyt Arskan kanssa pihalle ja punatiiliseen varastorakennukseen tutkimaan tunnelitöitä.
Varaston puoleisesta tunneliaukosta oli löytynyt autonasentajan pikkupyöräinen kelkka ja hitsarin pitkävartinen hanskapari.
Kelkalla konnat olivat ilmeisesti raijanneet polttovehkeet pankin puolelle.
Pihaa tutkiessaan Rannikko oli todennut,että pihaan oli tullut notkelma tunnelin päälle rautakaupan kuorma-auton reitille pankkisiiven ja varastopytinkin väliseen kujaan.
--Jos ne konnat olsis kaivanee tunnelin pualmeetterii ylemmäs,niin eress olsis olnu sekä hirsipeti ja kivisokkeli..
--Osasivat kaivaa niiren ali,muuten olsis tulnu seinä eteen!
Arska tiirasi taskulampulla mustaan tunneliaukkoon,jo sieltä löytyisi muita todistekappaleitta näkemättä muuta kuin kiiluvia rotansilmiä.
Arska oli hypännyt punaiseen, melkein 10 vuotta vanhaan Morris Miniinsä ja avannut kummatkin liukuikkunat saadakseen tuulenvirettä hikoilevaan nahkaansa..
1959 Morris Mini Minor
Manuntupien omakotialueelta oli runsaan kilometrin matka sillankulman pankkityömaalle.
Ajon aikana etsivän hionnut otsa ja märkä kaula olvat kuivuneet Arskan lukitessa auton ovea Asemakadun päässä,minkä kulmassa haisi Farmoksen saippuatehdas.
Kävellessään KOP:in pankkityömaan porttia kohti hän kuuli paalutuskoneen jyskytystä.
Katsahtaessaan alas työmaamonttuun timpurit olivat laudoittamassa vanhan merenpohjan plinisavessa anturakotteroita,Åkermanin paalukoneen jyskyttäessä betonipaaluja maan sisään kovalla paukkeella.
Työmaakopin ovesta astui avopäinen isokokoinen mestari paidanhihat käärittynä ylös karvaisille käsivarsille.
Kättään ojentamalla vastaava mestari asteli Arskaa kohti tervehtimään:
--No tervetulloo tänne meijän työmaalle..ehtivä!
--Minuva haakutaan Hakkaraesen Puavoksi!
--Uotte kat piässeet tutustummaan oikeen pankin pohojatöihin kunnolla niinkun okulaarisesti!?
Arska pyyhkäisi hikistä kättään terleenihousun pohkeeseen ennen kuin tarjosi sitä mestarin valtavaan kouraan,mihin hänen kämmenensä hävisi kuin työmaan penkkaa kaapivan laahakauhan hampaisiin.
Saatuaan kämmenensä irti mestarin kovasta puristusotteesta Arska havaitsi parinmetrisen miehen otsassa punertavan viisisenttisen arven,missä näkyi mustia tikinjälkiä.
Osa harmaata ohimotukkaa oli ajettu valkeaksi kentäksi punaisten kasvojen syrjässä.
Arskan tuijottaessa arpea,mestari lausahti:
--Ettekai vuan ehtivä uattele,että uon ollunna tappelussa?!
--Ee tokkiinsa...vuan laavantae-ehttoolla ilitavaluja valavoessaenj kahtelin töetä tualta penkalta parin paukun lämmittämänä,kun olj maesti iskennä piälleen..
--Luiskahin liukkaalta penkalta ja pyörähin alas tuonne kuopan pohojalle,mihin meijän timpurit oli pykänneet noeta valukottaraesija..
--Olj onni,etten mätkähtännä suoraan noijen kakskymmentäviismillisten pystytartuntakankijen piälle,mitkä olsj seivästänneet minut piikeillään sellaseksi varraslampaaksi..
--Jos olisin ollunna kissa,niin olisin tullunna alas nelinkontin..eikä meillä työmualla uo kunniin yks kissa,mikä juoksoo iestakesin tuolla Potain-kraanan puomissa...
--Se on se pyörillä liikkuva kelekka,minkä vaijerin piästä niätte tuolla montun pohojalla kuavettavan jassikasta betonija anturakotteroon..hehhehehh..
--Olj onni onnettomuuvessa taej sitä juopon tuuriva!
--Poljklinikalta tikkaaksen jäläkeen suunnistin nakupirssillä Kaapunninhotelliin jatkoelle...
KOP oikealla n.v.1965 ennen purkamista.
Samoin purettiin Kauppa OY:n kulmarakennus
--Josme siirryttäs noist juama-asjoist oikke niihin kaasuvehkeiren ja rälläkän katoamissiin,mistä me puhelimes jo keskustelttiin,niin kell teirän tyämaan ammattimiähist ol taitto käyttää niit?
KOP:in liike-ja ravintolarakennus nykyään.
Kättään hieroskellessaan Arska kysäisi mestarilta:
Mestari mietti hetken otsa-arven tikinjäljet rypyssä ja vastasi:
--Meillä suattaa olla ainakin yksi eholla,jota haakutaan Riioksi elj Oksasen Reijoksi.
--Riio ossoo kaasuvehlejien ja rälläkän käätön ja yks toinenniin,jota kututaan Tinoksi elj Nikkasen Timoksi.
--Ne ovat sellanen velejesparj,mitä ee ies raatakangella erota..hehheh..en tarkoeta tällä niitä hurreja...hehhehh..
--Ovat aena yhessä kunniin identtiset kaksoset..
--Riio on meijän yks raatamies elj kangenviäntäjä ja Tinto apurinnaan..
--Se Riio olj oekeen metsarj tuossa vanahan pankin pohojalaatan raatakannen palottelussa polttopilleillä ja eekä se Tintokaan mikkään huono ollunna polttopilleissä,kun vaen saej jaloviinoo pohojalle..
--Sillä ihan taeto ja näkö parantu silimissä napsujen mukkaan..
--En minnee jutuillan tarkota,että työmualla aena juopoteltesj,mutta kuka nyt pystyy kaekkien ruavaitten miesten perässä juoksemaan ja kollaamaan työmaakoppiin,että kellä sitä jallupullo olis piilossa salakun- taej repunläpän alla...
--Valitettavasti molemmat kaverukset ovat kaonneet johonkin mualiman taruille eikä niijen kaveritkaan tiijä niijen menemisistä ja tulemisista mittään.
--Viikon palakattiin niiltä olj jiänynnä hakematta tyämuakonttorista..
--Ette kaet työ ehtivä meinoo,että tämä velejesparj olisj ollunna osallisena siinä HOP:in pankin murrossa?
Arska vastasi takaisin :
--Emmää voi kerttoo paljookaan kun tutkimukset ovak kesken,mut tää lisätiato panee mun päävärkin panemaa nää herrat epäilyksen alasiks... ja jopa pankin alustas juoksevat rottakkin...
--Ett kiitos vaan mestar tiaroist ja näkemiin!
Avatessaan Mininsä ovea Arska pysähtyi tuumimaan jotain.
Hän katseli kadunviereen pysäköityä kahta uutta Fordin D-sarjan kuorma-autoa,jonka kummankin paljaan rungon päälle oli sidottu liinoilla isohko puulaatikko.Arska vanhana automiehenä ja autokomppaniassa sodassa palvelleena tiesi Englannin Ford Sussexien saapuneen pataljoonaan ilman lavoja ja pakkilaatikot selässä ,kunnes ne toimitettiin lavantekijälle.
Puulaatikoissa seisoi stenslattuna:
Ford Motor Company
Dagenham
Essex
Great Britain
--Ei perkala!
1970 Ford D-Series lorry (British)
Arska huudahti.
--Se Tinto ol Automyynnis töiss autopeltiseppän..jassen muijall on liiviliike ihan toss tyämaat vastapäät!
Arska lähti siltä paikalta harppomaan kadun yli liiviliikettä kohti.
Avattuaan liikkeen oven etsivä joutui häveliäästi katselemaan kattoon yhden maalaisemännän koetellessa isoja vaaleanpunaisia kureliivejä kukkamekkonsa rinnuksille.
Tiskin takaa kiersi ampiaisvyötäröinen ja mustapompaduurihiuksinen nainen,jonka kasvot vahvan meikkikerroksen alta kielivät kovasta elämästä.
Naisen räikeänpunaisita suupielistä meni syvät juonteet leualle kuin vatsastapuhujan marionetilla.
--Mitäs herrall olis miäless?
Nainen kysäisi Arskalta kokeneen asiakaspalvelijan maireudella.
Arska, katsellessaan hyllyille ja telineille näytteille pantuja liivejä ,joidenka kupit vaihtelivat isoista pyöreistä
muhveista teräväpäisiin suppiloihin, vastasi vainosti:
--Emmä vois sanoo,mitä mull olis miäles tällast muhvikokoelmaa kattelles,mut oikkestaan mää tulin kyselemään Timo Niskasest eli Tintost..rouva..?
--Niskanen..Soile!
Rouva napsautti
--Jaa..mää olen rikosettivä Arska evp,mutt palvelen epävirallisest viäl poliisilaitost yhress pankkiryästöasjass..
--Oliskos teitill sattumalt tiatoo miähenne olinpaikast?
Voitaskos me mennä ton takahuaneesse juttelemma!
Rouva Niskanen kuiskasi käheällä tupakanpolttajan äänellä,viittaamalla oviaukkoon takaseinällä.
Rouva pyysi Arskaa istumaan puiselle pinnatuolille istuuduttuaan lasisen työpöydän ääreen.
Pöydän lasikannen läpi Arska näki,miten rouva pisti muodokkaan säärensä toisen päälle,vilauttamalla härnäävästi mustia alushousujaan ja tarjosi tälle askista Menthol Meil-savuketta.
Arska veti nailonpaitansa rintataskusta tarjousta torjuen Life-askin.
Kummankin puhallellessa savuja toisistaan poispäin rouva aloitti:
--Mää ennoo nähny Timoo eli Tintoo sitkun viime maaliskuus..
--Se tul vippaamaan mult snelmannii rahapulasas ja mää sanosin sill,ettse miinustettaan pesänselvittämisess,kummeill on erojuttu päälläs..
--Se ain kulkke sellase Oksasen kans,jota kututaan Riioks.. kun siamilaisek kaksoset.
--Mää olen monenmonituisen kerran sanonu sill,ett onkse joku hintti,kunnei naine kelppaa.
--Mää jopa kehotin sitä menemää naimissiin sen Riios kans sillon,kun Suames nuijitaan sellane laki lävitte,jollon äijäs saa panna karvassii ja känsässii nimettömiis kultkihlat..
Meirän avioero tulee voimaan syyskuus.
--Sen ryyppämise takii ja moniin lupauksiin kyllästyneen mää panin eron vireill.
--Sillon viimeks se ol sanonu snellu kourasas,ett sill kuulema alkkaa uus elämä nollast ja sitä olttiin pyyretty johin kommandiittiyhtiöön kolmanneks partneriks..niinkus äänettömäks osakkaaks.
--Se sanos viäl,etsen ammattitaito olsis niinkus hänen paras investointi..
--Hitsarin se kehus kutovas kaasul taik sähköl kiine melkken minklaisen raurankappaleen mellarauran ja rosterin välilt melkken yhthyvin kun Riio.
--Niil kuulema olsis olnu tiaros keikkahommii Espanjas ja jossan Filippiineil ast jottain romulaivojen purkui.
--Emmää sitä sen enemppää tentannu,mut helkkarin hyvä hitsari se oli ,vaik aviomiähen se ol täysin eresvastuuton ja selkäruaroton..
--Kaik mikä fikkaan tul,niin meni kurkust ales,ikkänkus olsis laskenu ilmast pilsnerii kapakan kaljahanast...
Arska riipusteli kuunnellessaan muistilehtiöönsä sanat Ruissalo,Espanja ja Filippiinit,piirtämällä nuolia niiden väliin ja perään kysymysmerkin.
Filippiinien alle hän oli merkannut sanat Armi ja Gil,koskei tietänyt maasta muuta kuin Miss Universumin ja Gil Hilarion häät vuonna 1953..
--Oletteks te koskaan käyny niill Keihäsmatkoil Espanjas:
Arska kysäisi rouvalta.
Rouva Niskanen,joka hermostuneesti raapi etusormen kynnestä toisen etusormen terävällä lakkakynnellä punaista cutexia,vastasi:
--Erellistalven me Tinin kanss käyttiin Mallorcall,kusse oli pääsny Perniön alkoholiparantolast ja oli olnu neljä kuukaut vesiselvän.
--Mää pistin sill matkan sellaset ihmeparantumisest.
--Mut Mallorcal se viikon peräst ratkes ryyppämmä,kun viina siäl ol palhalvemppaa kun vesi.
--Mää yritin pistää sitä katkasuunki sen keikan peräst,mutse ei kestäny sellast tremoloo ja housuihin paskantamist vatta kural,ettse kävi Alkost hakemas loivennust..
Eli niisse meitin huushollis taas piiri piän pyäris..
--Te ettivä mainitsitte siit pankkiryästöst?
--Meinaatekkos,ett meirän Tini olis...?
--Emmää teirän eksmiästänne vois ihan poiskaa laskee..
Arska vastasi kiittäessään rouvaa selostuksesta.
Arskan poistuessa liiviliikkeestä rouva Nikkanen oli raapinut jokaisesta punakynnestä lakat lasipöydälle.
 |
| Autohitsari Juhart 2010 |
Kuva povitaskussaan etsivä ajoi sillankulman rautakauppaan puhuttelemaan johtaja Kalliota.
Johtaja oli kaivanut peltiarkistokaapista Rauno Aspin henkilökortin,minkä vasemmassa yläkulmassa hymyili pahviin niitattuna autosotamiehen rosoreunainen sotilaspassikuva.
Arska ynnäsi päässään,että Tini ja Sorbus olivat yhdessä palvelleet Turun autokomppanian Sirkkalan kasarmilla vuonna 1951.
Johtaja tarjotessaan henkilökorttia vapisevista käsistään kaivoi takintaskustaan nitropurkin,huutamalla viereisessä huoneessa vanhalla Adlerilla naputtavaa sihteerityttöä tuomaan vesilasin.
Johtaja huokaili otsa hikikarpaloilla:
--Emmää oli koskkan uskonu,et Rauno ols tehny tämmöst karhunpalvelust mull..
--Se ol mun miälest täysin luatettava ja reilu tyäntekijä!
--Mää olin uskonu sill talonmiähen hommakkin myyjähomman lisäks piänell palkankorotuksel..
--Se osas vaihttaa rautkaupan kaikk lukutki kun Voiton porukka ol murtaunutu likkeesseen sissään yhten yän.
--Voiton poja oliva heittänee kaikk rautpualen vetolaatikokkin ja irtohyllyt pitkin ja poikin myymälän permanttoo ja joku ol kaatanu viäl niinkus revanssiks Tikkurilan lyijymaalei ja Miranolin emalmaalei purkkitolkul ..ja ett kun poliisit tuliva maijal kaupan etteen,niin pääoven rappui pitkin valui karull vasttaan erivärissii maalirantui ikkänkuin miälsairaalan taireterapiatunnill.
Salokannel oli puhunut kokemuksesta mielisairaalavertauksellaan,koska melkein jokainen pikkukaupungin pääkadun yrittäjä ja tirehtööri kävi Märynymmen mielisairaalassa katkaisussa privaattipotilaana.
Perniön alkoholiparantola kuului vain alemmalle työntekijäporukalle ja rantojen miehille.
 |
| Mielisairaala Hurulan ylikäytävällä Juhart 2004 |
--Abloyn avainkonet ne eivä olle saanet irti tiskilt,kosk se ol pultatt kantten kiine..
--Rauno ol ruuvannu sen niin lujast ja jopa hitsannu viäl mutterikki pultteihin kiine yhdel räkäyksel...
Arska oli naurahtaen lisännyt:
--Mää kyl muistan sen murron kun eilispäivän!
--Sill keikal ol ihkaselvät Voiton poikijen tavaramerkit,et mää ajoin suaraan Muurlan tullin vuakrakasarmill ja pirätin pojat aamul aamiajaiselt.
--Voiton muari oli pyykkämäs saunan kulmal korvos poikijen maalissii pöksyi perkalanmoises tärpättipilvess.
--Mut asjast toisseen...niin tää HOP:in murtotriijo ol kyl suunnitellu keikkas varman pal etukätteen paperill ja viäl uurel teknologijan avull olivak käyttänee lyhytaaaltorarioit yhteyrenpiros...
--Teitin vohnatun Fordson-kaappiauton etupenkin alt löytys kolme vanhaa USA:n ylijäämävaraston rariopuhelint.
--Auto ol piilotettu Ruissalon kentän yhre vanhan hankaari taa...
--Mää voisi sisäsilmillän nähtyn kuvata teill,ett yks konnist ol olnu tähystyspaikal tuall HOP:in katol korsteenin ja Klupineonvalomainoksen kulmal,kun kaks muut poltti hitsaupilleill kassaholvin panssarovee auki...
--Niill meni melkken koko yä siin kaasunsavus polttamises,ett oli ihme.ettei mittän suuremppaa savuu olnu pääsny ulos karull..
--Ja nii..sielt pakuautost löytys kaks armeijan häkäpärstääkin!
Reijo Oksasen henkilötiedot ja rikoshistoria olivat tulleet postissa Arskalle Turun lääninvankilasta.
Vangin kolmekuvainen vankilapotrettisarja edestä ja sivuilta ei paljastanut mitään odotettua arpinaamaa ja vahvaa sänkistä leukaa.
Reijo oli keskikokoinen ja laihahko pisamanaama,joka käytti vahvoja silmälaseja.
Oikea silmä näytti linssin takaa hieman karsastavan nokan juurta päin.
Arskasta mies olisi sopinut paremmin jollekin osuuskassan tai tehtaan konttorin tuolille kuin rakennustyömaan raudoittajan vääntöpenkin ääreen
Jonkinlainen viekas virne tällä kyllä oli kasvoillaan.
Arska lähetti poliisilaitokselta etsintäkuulutusilmoitukset kolmikosta keskusrikospoliisiin,josta tiedot viestitettiin teleksillä sekä radiokuvin Interpolin kekukseen Pariisiin.
HOP:in pankinjohtaja oli ojentanut Arskalle kirjekuoressa ryöstettyjen talletuskokeroiden omistajien nimet ja kertonut samalla,ettei yleensä pankkisalaisuuksia olisi ollut lupa antaa edes poliisille.
Tämä oli vain poikkeustapaus pankinjohtajan mielestä,vaikka hän itse oli pari kertaa juovuksissa hotellin kabinetissa lipsauttanut suustaan kolleegoilleen niistä rotareiden vuosijuhlissa.
Etsivä oli Minissään avannut kuoresta listan,missä talletuslokeroiden omistajina löytyi muunmuassa pikkukaupungin varakkaita yrittäjiä kuten radio-ja televisiotehtaan johtaja,kuuluisan vaatetalon ja kinon omistaja sekä koulukalustetehtaan johtaja.
Pienenä yllätyksenä pankinjohtaja oli kertonut ,ettei yksikään näistä kaupungin nappimiestallettajista halunnut arvoesineitään takaisin.
Kukin oli puhelimessa vastannut melkein yksiäänisesti,ettei arvoesineillä ollut muuta kuin tunteellista arvoa.
 |
| 1930 Buick- mainos |
Murto oltiin tehty sellaisella ammattitaidolla.
Siististi lasileikkurilla etuoven lasi-kkunan oltiin tehty reikä lukon aukaisemiseksi,ettei kukaan muu kauppalassa olisi voinut tehdä sellaista taidolla kuin Tapetti-ja Väriliikkeen kehystäjä ja lasimestari Iivari Korento.
Murron kaksi muuta konnaa olivat turkulaisia salakuljettajia,joilla oli käytössään iso musta Buick Eight-feetoni.
Miehiä ja autoa ei koskaan löydetty,vaikka Haaparannan tullista oltiin ilmoitettu yhden mustan Buickin ajaneen Ruotsin puolelle.
Koruja ei myös koskaan löydetty ja Iivarin kotoa oltiin löydetty osuuskassan säästökirja,minkä saldo vastasi lasimestarin kymmenen vuoden tiliä.
Iivari oli kyllä kehaissut saaneen perinnön pohjanmaalaiselta sedältään.
 |
| Kauppalan kultaseppien kulma Juhart 1998 |
Kauppalan jokirannassa oli kolme samanlaista tasaperäistä mahonkista kabiinivenettä,jotka kuuluivat radiotehtaan omistajalle,vaateliikkeen ja kinon johtajalle sekä koulukalustotehtaan nykyisen johtajan isälle.
Niillä pirtutorpeedot vedettiin Hiittisten saaristosta kauppalan sokeritehtaan naattilaituriin,mistä nopeilla autoilla kanisterit kuljetettiin Forssaan sisämaahan.
Huhuina kerrottiin,että moni lasti oltiin maksettu kultakoruilla ja jalokivillä.
30-luvun alussa eräissä kaupungin herrojen kalaaseissa hotellin kabinetissa radiotehtaan johtajan rouvan ranteessa kiilsi kallis Faberge-ranneke,jonka oli tehnyt kauppalasta Pietarin Fabergelle töihin muuttanut hopeaseppä.
Samanlainen oli myös ollut Hidströmin ryöstettyjen arvoesineiden katalogissa.
Rouva oli kyllä kertonut rannekkeen samoin tulleen perintönä.
Koulukalustetehtaan johtaja samoin oli vähätellyt talletuslokeronsa sisällön rahallisesta arvosta sanomalla,että niiden tunnearvo oli paljon korkeampi..ei hänelle,vaan isoisälleen,joka oli kuollut ennen sotaa Königsbergissä.
Isosisä Friedrich Monntag oli 50 vuotta pitänyt kultasepänliikettä ja häntä kunnioitettiin Königsbergin kaupungissa menestyvänä liikemiehenä.
Mitä sen ajan hansakaupungin kauppakamarin yrittäjähistoriikissä ei mainittu oli,että Friedrich oli ollut myös kiero koronkiskuri..
Hän lainasi rahaa velkaan joutuneille juutalaisille, ottamalla pantiksi perhekalleuksia kuuluisien maalareiden tauluista koruihin.
Kuukausikorot olivat korkeita.
Monet kalleudet jäivät lunastamatta ja juutalaisvainojen aikana Monntagit joutuivat pakenemaan maasta isosisän kuoltua v 1934 sydänkohtaukseen sekä juutalaisia vastarintasoluja että uuden Reichskanzler Hitlerin sturmjoukkoja.
Muunmuassa natseihin liittynyt I maailmansodan lentäjä-ässä ja Saksan ilmavoimien komentaja ja itseoppinut taide-ekspertti Hermann Göring ollut tietoinen Monntagien taidekalleuksista.
Gestapo oli jo muutaman kerran käynyt kuulustelemassa Monntageja.
Monntagit pakenivat Liettuan,Latvian ja Viron kautta Suomeen kalleuksineen.
Kultaliike oli tuhoutunut Hitlerjugendin poikien käsissä Kristallnachtin paloissa.
HOP:in talletuslokerossa johtaja Monntag oli säilyttänyt kolmea pientä Degasin ballerinahiilisketsiä,jotka olivat sidottu rullalle silkkinauhalla,muistuttamalla ulkopuoliselle silmälle osakepaperirullalta.
Arskan ja Monntagin välisessä puhelinkeskustelussa johtaja oli sanonut,että varomattomien käsissä sketsit menisivät pilalle,koskei niitä oltu suojattu fiksatiivillä.
Hän katsoi jo ne tuhotuiksi tai roskiin heitetyiksi taidetta tuntemattomien murtomiesten käsissä.
Etsivä Arska oli kutsunut toimittaja Tähtistä haastateltavaksi.
Tähtisellä oli myös ollut talletuslokero pankissa.
Tähtinen oli kaupungin kuuluisa ja puolijuoppo sensaatiotoimittaja,jonka maine oli kasvanut pikkukaupungin skandaalipaljastusten lisäksi koväänisenä totuuden torvena ja rähjääjänä ravintoloiden kabineteissa.
Arska oli kysynyt suoraan tältä:
--Mist perkalast sää oles saanu käsiis sellasek kuvat?
--Meinaan Urkin ja nakumimmien...?
--Onksul Urkki jottan vastaan?
Piräksää kuvijen nekatiivei jossan jemmas?
 |
| UKK Juhart 2010 |
Arska tiesi,että toimittaja piti takin povitaskussa jemmassa jaloviinapulloa,toimittajien kovaäänistä..
Tähtinen raportoi :
--Ensimmäiseen kymykseesi vastaan,että viime syksynä napsin kuvat Kainuussa Urkin metsästysmajan ikkunasta.
--Onkos se rikos?
--Olin myöhästyneellä kesälomallani Kajaanissa,kun tuttu toimittaja ja entinen pikkukaupunkimme lehden päätoimittaja Ylänkö ja nykyinen Kainuun Sanomien päätoimitaja kapakassa vihjasi,että Urkki viettäisi majassa viikonlopun.
--Me Ylängön kanssa ollaan aina oltu sellaisia "Glassmeittejä" eli lasikavereita.
.--Pistin sille palkaksi Johnny Walker-potun,mikä ryypättiin pois yhdessä.
--Suhautin Mecurylläni sinne korpimökin tielle ja piilotin sen yhteen kuusikkoon.
--Maaherran ja presidentin adjutantin poistuttua tontilta virka-autoilla kaupunkiin muutaman kikattavan tyttären kanssa,hiivin yömyöhällä mökille.
--Kämpän edessä seisoi Urkin musta Chrysler Imperial sekä armeijan vihreä GAZ-maastoauto..eikä yhtään vartijaa nurkissa.
Kämpän viereisestä riihestä kuului linnan kaartilaisten ääniä,pullojen kilinää sekä kortin ltkimistä.
--Minä pokkana hiivin kämpän valaistun ikkunan alle ja tapasin Urkin makaamassa hirvitaljalla upea nakumimmi sylissään..
--Voihan Sylvi sentään..!
Olin huudahtanut...se oli minulle miljoonapotti lotossa..ei sellaista tsenssiä lehtimiehelle tule kuin kerran elämässä!
--Räpsin rullallisen kuvia ilman salamaa ja kävelin suoraan pihan poikki autolleni..ei sieluakaan stoppaamassa...
--Toiseksi..negat ovat minulla tallessa kotona.
--Säästin kuvat pankin tallelokerossa,jos joskus joutuisin todelliseen rahapulaan tai viinanpuutteeseen.
--Kummastakaan ei ole vielä ollut pulaa...
--Minulla olisi kyllä ollut poliittisia prinsiippejä vaikka roppakaupalla,jotta olisin voinut seuraavien presidentinvaalien aikana julkaissut kuvat..
--Urkkihan on puoliseniili naistennaurattaja ja meillä sosdemeillä ja muissa vasemmistopuolueissa olisi kyllä parempia ja nuorempia ehdokkaita tarjolla maan presidentin pallille...
--Ajattelin vain sopivan tilaisuuden tuloa..onkos siinä mitään laitonta?
--Politiikka on paskaista peliä,missä mitään likaisia konnankeinoja ei kaihdeta kuten lahjuksia ja rahalla ostamista .
--Muutama mimmikuva kyllä vaihtaisi jonopaikkoja linnaan!
--En aluksi ajatellutkaan myydä kuvia rahasta,vaan tuoda totuuden presidentin klaavapuolelta ..niinkuin sanamukaisesti..
--Niisä fotoissa Urkin kuivat klaavakannikat kyllä näyttivät kuivilta penninkorpuilta,mihin oltiin pantu petäjäistä pettua sekaan...hehhehheh!
--Jos kuvat julkaistaisiin ulkomailla,kuten vasemmistolaisessa Ruotsissa,niin siitä olisi kehittynyt todellinen poliittinen skandaali maiden välille.
--Ruotsissa ei olla koskaan tykätty Kekkosesta..eikä Venäjälläkään kuin jonain marionettina..
--Sota-aikana Paasikivi piti sitä noviisipoliitikkona ja kieltäytyi ottamasta sitä mukaan edes rauhanneuvotteludelegaatioon Moskovaan.
--Hallituksessa ennen sotaa ei kellään tullut mieleen lähettää Urkkia tapaamaan Neuvostoliiton Tukholman suurlähettilästä madame Kollontaita..
--Urkki olisi nuijinut toisella kuulapäällään madamen henkihieveriin,vaikka nymfomaanisen proletaarirakastajattaren käsittelystä toveri Stalinkin oli selviytynyt elossa.
--Siinä oltaisiin poliittisella taholla jälkipuitu nooteilla siitä,kuka oli vietellyt kenenkin lakanoiden väliin
--Urkilla löi oma ego kummastakin kuulapäästä läpi!
 |
| Bolshevikki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti