 |
1956 Helsinkiläinen Pobeda-pirssijono.
Helsingin taksihistoria. |
Itäautot tulivat vahvasti kauppalan katukuvaan 50-luvun alkupuolella.
Suomen itänaapurin valmistamia "aftomobilejä" Moskvitsheä,Pobedoita ja jopa Zimejä kauppalan liikenteessä vilahti melko viuhaan.Piikki-nokka-Moskvitshin pikkupojat eroittivat oikeasta sotaaedeltävästä Opel Kadettista vain konepeiton kyyrillisistä MOCKbA-kromikirjaimista.Pobedat ja Perkins-dieselöidyt ZIM:it, kauppalassa vierailevat itäpirssit olivat ympäristön pitäjien maalaistakseja. Kauppalan taksiin kukaan pirssimies ei uskaltanut ottaa Pobedaa Ford Customlinejen ja Chevrolet Stylelinejen jonoon.Sellainen "Ruplahymy" oltaisiin pakon edestä pantu häpeämään kulman taakse Inkerinkadulle.Pobeda ei ollut huono auto ja monet pirssimiehet kehuivat sen hyvää lämmityslaitetta,joka oltiin vartavasten suunniteltu Siperian oloihin. Pääkaupungissa Helsingissä olisi voinut tavata pirssitolpalla vain pelkän Pobeda-jonon.
 |
| 1954 IFA F9-mainos |
 |
| 1952 IFA F8 |
Samoihin aikoihin kauppalassa Onni Hakala ryhtyi edustamaan itäsaksalaista IFA-merkkiä,jonka F8-malli oli suora kopio sotaaedeltävästä DKW F8:sta puukorein,pegamoidipinnoin ja jäähdyttäjämaskein.
Vielä 60-luvulla eräs salolainen verhoilija ajeli mustalla F8:lla,jonka katto oli verhoiltu valkoisella vinyylillä.Auto näytti upouudelta ja hyvin hoidetulta.Silti moni paikallinen pällistelijä Horninkadun katukäytvällä ihmetteli,miksi joku hullu oli entisöinyt savuttavan ja kaksitahtisen IFA:n,joka oli saanut huonon maineensa petollisesta laadustaan. Suurin syy IFA:n huonoon maineeseen oli omistajien oma auton huollon laiminlyöminen sekä 50-luvun alun huonot öljyt. IFA oli kova etuvetoinen menijä,etenkin sitä seuraava F9-malli.Samaa sotaa edeltävää DKW:tä kehuttiin Saksassa nimellä Ein Kleines Wunder eli Pikkuihmeeksi.
 |
| 1959 DKW Auto Union 1000 |
Kauppalassa näin monasti myös torinvarren parkissa Horninkadulla F8-mallin pakettiautoversion,jonka takakyljet oltiin paneloitu ponttilaudoilla ja vernissattu kiiltäväksi kuin Salonjoen mahonkiset kajuuttasisälaitaveneet. IFA F9 oli muodoiltaan nätti auto,jonka länsisaksalainen sisar DKW 3=6 näytti sulavalinjaiselta,etenkin Coupe-mallina.Myös IFA F8-pohjalle oltiin valmistettu kauniita avomalleja.Isä-Stalinin painostuksesta Suomeen tuotavien länsi-DKW-mallien merkiksi ruuvattiin tehtaalla Donau-logot,etteivät muistuttaisi hiukkaakaan suomalaisten entisten Waffenbrüdereiden fasistimerkistä.50-luvun puolivälin jälkeen Suomeen tuodut Donaut muuttuivat Auto Unioneiksi.
Naapurimme Axelssonin talouskaupalla oli sellainen DKW Auto Union Universal-farmariauto,jonka kyydissä isäni kanssa pääsin Helsinkiin messuille v.1961.
 |
| 1960 Auto Union Universal |
 |
| 1956 IFA Granit |
Kauppalan yhtenä tavara-autona Granitin kivenveistämö käytti IFA Granit kuorma-autoa kuljetuksissaan.
En tiedä oliko Hangosta Talvisodan jälkeen kauppalaan muuttaneella kivenveistämöllä kuorma-auton hankinnassa Granit-nimellä jotain yhteyksiä vaiko länsimaisten kuorma-autojen saanti oli ollut valuuttasäännöstelyn takia todella kuvainnollisesti kiven alla,jolloin päädyttiin suoraan varastosta saatuun itäautoon.Minusta IFA Granit oli näkemäni kaikista rumin kuormuri,joka säkätti sinisavuisena omituisen äänekkäästi. Erikoisena piirteenä hankolainen Granit Oy poistuttuaan itäystävien pakkovuokraamalta Hankoniemeltä päätyi sodan jälkeen autovalinnassaan itäkuorma-autoon.Myöhemmin kauppalan kaduille saatiin sauhuttamaan lisää IFA:n pakettiautoversioita eli Barkaseja,jotka kulkivat entisessä Saksassa sotaa ennen Framo-merkkisinä. Granitin esimerkki ei ollut täysin ainitlaatuinen,koska isosiskoni miehen viipurilaissyntyinen agronomi-isä ja reservin kapteeni,jonka suvun maatila meni itäystäville,osti ensimmäiseksi autokseen itäsaksalaisen Wartburgin. Warren jälkeen agronomi siirtyi Ford Cortina-malleihin.
 |
1950 Framo Barkas-lava-auto
|
 |
Zwickau huollossa
Karjalankadulla.
Juhart 2010 |
IFA F9-mallin seuraajaksi kauppalaan saatiin 50-luvun puolivälin jälkeen P70 Zwickau-malleja,joidenka korit oltiin muovailtu erikoisesta lumppuplastosta.Yhdessä pressikuvassa olen nähnyt mallista tehdyn nätin kupeemallinkin,jonka muodot muistuttivat länsisaksalaisen Karmann-Ghian räätälöinneiltä. Haka-Auto Oy toi maahan P70 Zwickauta,jollaisen yhden kauppalassa omisti pappilaa vastapäätä sijainneen Yhteislyseon veistonopettaja,jota kutsuttiin Klenkaksi proteesijalastaan. Koulupojat kerran olivat kimpassa nostaneet harmaan Zwickaun kolmisen porrasta ylös lyseon Torikadun puoleiselle sisäänkäyntitasanteelle ja panneet heinätukon auton etupuskurin alle.Nykyään moisesta tempusta päätyisi raastupaan,poikien silloin selvittyä pelkällä rehtori Törmän puhuttelulla ja jälki-istunnolla.Tietenkin pojat joutuivat kantamaan plastomuoviauton kaduvarteen takaisin.
P70 Zwickau muutaman vuoden perästä muuttui Trabantiksi,josta puolisen vuosisataa myöhemmin tuli oikea kulttiauto länsieurooppalaisille "Trabi-harrastajille"
 |
| 1951 EMW 327-2 |
 |
| 1952 EMW 340 |
Eisenacher Motoren Werke eli EMW sodan jälkeen aloitti Itä-Saksan puolella valmistamaan sotaaedeltävää BMW 326-mallille pohjautuvaa BMW 340-mallia,jota Suomeenkin tuotiin aluksi BMW-merkkisenä.Länsi-BMW-tehtaan painostuksesta itäveljet joutuivat vaihtamaan sinisiipipropellisen merkin punasiipiseksi ja nimeämään merkin EMW:ksi.EMW 340 sai keulalleen munuaismallisen maskin tilalle erikoisen Kölnin Ford-kuorma-auton mallisen leveän kromihymyn. EMW 340-mallia näin jopa maalaispirsseinä ja muutamia farmari-sekä pakettimallejakin liikkui kauppalan liikenteessä. Pakettiversioiden erikoisuutena oli puoliksi pegamoidilla katettu katto,koska tehtaalla ei ollut varaa stanssikoneisiin,jotka vasaroisivat yhtenäisen teräskaton. EMW:tä kaihdettiin itä-BMW:nä huonolaatuisena,vaikka tekniikaltaan se oli täysin "länsibemari". Viimeisen EMW 340-mallin näin 1966 tehdyssä brittiagenttifilmissä Funeral in Berlin,jonka pääosaa näytteli nuori Michael Caine.
EMW oli filmissä joko poliisin taikka Stasin autona.
 |
| 1950 EMW Funeral in Berlin-filmissä |
 |
1959.EMW 327-2 Suurarpa-auto
Kuopion torilla
Juhart 1980 |
Salon syysmarkkinoiden eräänä keskeisenä huomionkohteena oli 50-luvun puolivälissä vaaleankeltamusta ja BMW-maskinen EMW 327-2 Coupe,joka mainosti sitä Suurarvan päävoittona.Numero 2:ta 327-mallinimen perässä en tiedä,merkitseekö luku 2-paikkaista vaiko toista versiota.Tapasin coupen vielä v.1959 Kuopion torilla ja mikä paljastisalaisuuden, ettei kukaan ollut voittanut sitä pääpalkintona. 60-luvulla eräs salolainen herrasmies oli entisöinyt samanlaisen punaisen ja mustakattoisen EMW:n kabrioletmallin,mutta jotenkin sekin katosi ajan mittaan liikenteestä.
Kauppalan syysmarkkinoilla myytiin muitakin arpoja itämaalaisten autojen ikkunasta.Toinen niistä markkinoita kiertelevistä arpa-autoista oli v.1952 Piikkinokka Moskvitshin lankkukylkinen farmari- tai oikeastaan kolhoosimalli,jonka pegamoidikatolla komeili arpajaisvoittoja herätyskelloista transistoriradioihin.
 |
1955.lankkukylkinen
Suurarpa-Mosse
markkinoilla.
Juhart 2005 |
EMW:n seuraajaksi kauppalan katukuvaan saatiin v.1957 Eisenacher Motoren Werken-logoinen kaksitahtinen Wartburg,jota Mäki-Auto Helsingintiellä ryhtyi edustamaan.Auton maahantuojana oli Oy Rego Ab. Wartburgin korimalli muistutti paljolti länsisaksalaista silloista muotoilutrendiä kolmin sivuikkunoin.Sisältä sen sivuikkunoiden alakarmitkin olivat oikeata puuta eikä sellaisia amerikkalaisista autoista tuttuja "ootrasupeltejä".Ootraus-sana tulee englanninkielisestä sanasta Wood-Graining,missä peltiin maalattiin pensselillä puunsyisiä kuvioita.
Wartburgin ensimmäisen sarjan maski oli erikoinen kromiväsäelmä,mikä omiin herkkiin taiteilijansilmiini pistivät epäesteettisinä.
60-luvun alussa se sai huulikseen kromisen ja kaksijakoisen ritilämaskin.
 |
| 1962 Wartburg 311 Deluxe |
 |
| 1985 Wartburg 312 Touring |
Wartburgia sai kalliimpana ja kaksivärisena Deluxena ja halvempana yksivärisenä Limousinena,farmarimallina ja erikoisena puolirättikattoisena Touring-farmarina,jonka takasivuikkunat kaartuivat katolle kuin Pohjolan Liikenteen pikavuorobussien kattoikkunat.Erikoisimpina malleina sitä tarjottiin sulavalinjaisina coupeina ja kabrioleteina.
Pappilan pihalla seurakunnan kanttori puunasi uutta "harmaavarpustaan" eli 1957 Wartburg Limousineaan,mikä myöhemmin vaihtui mustavalkoiseen 1963 Deluxeen. ja joka lopulta vaihtui 70-luvun vaihteessa Vauxhall Vivaan. Me kakaroina kutsuimme kanttorin "Warreja" Rin Tin Tin-autoiksi erikoisesta kaksitahtisirinästä.
 |
1956 Wartburg 311
|
jatkuu..pienet sekä kääpiöautot..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti