lauantai 13. huhtikuuta 2013

Lapset ja auto.Jussin lapsellinen autokuva-albumi.

1953 Kirkkoherra Savolaisen kansurin pesu
Juhart 2004


Lapsia ollaan pidetty autoilevissa perheissä 1950-luvulla pakollisina aksessoreina,joiden piti istua tuppisuina kyydissä isän ajoa häiritsemästä.
Lapsia kyllä tarvittiin apuna isän auton pesussa ilmaisena orjatyövoimana.
Meillä pastorilassa ei ollut 50-luvulla autoa,mutta sain avistaa kappalainen Savolaisen rinkeli-ikkunaisen merimiesvolkkarin pesussa Savolaisten poikien kanssa ja palkaksi istua takapenkin ja moottoritilan välisessä tavaratilassa kuin Amerikan linjan "ruumaluokan" siirtolaismatkustajana New Yorkiin.
Pikkukirkko
Kappalaisella oli oma autotalli pappilan naapurikorttelin pikkukirkon kyljessä.
Autonpesun ja säämiskäkuivauksen jälkeen kellään ei ollut asiaa koskea rasvaisilla sormilla kansuria,muuten kappalainen läpsi säämiskällä sormille tai sai luunapin ostsaansa.
Siitä kai minulle oli iskenyt omituinen elinikäinen vimma pestä omaa autoani pienestäkin pölyttymisestä omassa siivouksen pakkovimmassani,mikä saa jopa rouvani verenpaineen nousemaan.
Meidän huushollissa rouva nostelee jalkojaan,kun minä imuroin.

Lollipop and Wunderbaums
Juhart 2012
                                               
Isäapastorin kaksi sielunvihollista,Aldell ja Miele
Juhart 2010.
Olen aina pitänyt kuvissani lapsi-autoasetelmista,vaikken itse ole kasvanut autossa enkä aiheuttanut ykäämisiä enkä kuplaamisia isän niskaan matkapahoinvoinnista. Isäpastori ei edes kertaakaan ottanut minua kyytiin uuden Miele-moponsakaan takatarakalle,koskei osannut muutenkaan uutena ajajana pitää kevytmoottoripyöräänsä tasapainossa raskaiden satulareppujen painosta.
Autonajokortin hän hankki 65-vuotiaana eli samanikäisenä kuin minä nyt.
Ajoin kortin v.1966 19-vuotiaana.
Säästyin ainakin fyysisiltä vammoilta siitä,etten päässyt isän kyytiin,joka kyllä oli kerran saanut kokea kiepauksen ojan kautta kirkkoherra Zidbäckin pojan Aslakin Lambretta-skootterin takasatulassa.Aslak-pastori ja silloin tuleva Formosan lähetyssaarnaaja oli myynyt isälle sen Mielen ja ostanut sen kaksisatulaisen Lambrettan.
Minäkin satuin ostamaan halikkolaisesta romiksesta 1956-mallisen kaksisatulaisen Lambrettan v.1976 snellmannilla.Fiksasin se kaverini tallissa kuntoon ja Taunuksen metallihopealla värjättynä sain sen jopa rekisteriinkin.Silloin kukaan ei katsastanut moottoripyöriä saatika AB-korttista kuljettajaa sen satulassa. Ainoa moottoripyöräajoni oli tapahtunut 60-luvun puolivälissä santatiellä Kiskossa satapiikkisen MZ:n puikoissa.

Kolme sukupolvea
Juhart 2003
Ensimmäisen kuvitteellisen laamapaitaisen  nelivuotiaan omakuvani maalasin kuvitteellisesta kesämökistä,Ford-kuormurista,itsestäni 16-vuotiaana ja kuvitteellisen timpuri-isäni maatuneen vanhan Hudsonin eteen.Kuvan nimeksi olin pannut "3 sukupolvea" eli vertailuksi omasta mutaatiostani laamapaidasta teini-ikäisen kautta ukoksi.
Isäkappalainen oli maailman huonoin vasaramies,kun taas äitikappalaiska oli kauppalan paras puunainen.

Lapsista olen aina pitänyt ikuisesti lapsenmielisenä ja seitsemän lapsenlapsen ukkina.
Alle olen koonnut lapsiaiheisia kuviani,joista osa ei liity millään tavalla autoihin,
Kuvat kertokoon paremmin kuin tekstit.

Sivuvaunuharrikka,lapset ja posetiivari.
Taustalla Salon ns. Kärjen talo

Arlinin kirjakauppiaspariskunnan Terraplane

West or Bust

HOPin kulma

Tee-accident

Fill her up!

Hellatehtaan portilla klo 16.00

Ketunnenä-Skoda kipsalla

Roope-sedän talli

Pieni heinämies ja Checker A2-pickup

American wings

Okie family

Toystory x

Used Cars

Barbies by Biscayne

Foursome on Vespa

Young Smokers


Tire Boy

Jeepney wash

My Poncho with kids

Woody Wash

Horror Couch

Tulipalo pappilassa

Russian triangle drama

At Chech motorbike exhibit

Coke are Us

Farewell to your arms

Tea for two

Mirror,mirror on the wall...

Soap-box derby

Young rodeo star

Nellie

My Little Red Roadster

Popeye the Sailorman

Sister Act

Marski ja sotilaspoika

On the Road Again

Play it again..Sam!

Young rider

Evangelista tenement house Manila

St. Basil's in Moscow

torstai 11. huhtikuuta 2013

Automerkkibongailua Stokkan kulmalla ja automaalarin esikuvia.

Mummo Ankka Keskuskadulla Baker Electricillä 1937
Juhart 2012


                                           
Minä molskihousuisena kolkkapoikana
Juhart 2009
Molskihousuisena pikkukundina tunsin kotikauppalan kaikkien autojen merkit ja melkein kaikki rekisterinumerotkin.
Molskihousun takataskussa pienessä muistilehtiössä ei ollut kuin muutama kymmen rekisterinumerovientiä kosmoskynällä ja joista osa oli suttaantunut laamapaidan alla perähiestä.
Eihän niitä autoja silloin kulkenut edes sataa kappaletta päivässä pääkaduilla,saatika pappilan ohi Torikadun ja Rummunlyöjänkadun kulmassa.
                                           
1953 Peugeot 203 Coupe
Päästessäni Turkuun pappilan lapsettoman tuttavaperheen Iisakkiloiden lellittäväksi tuliterällä Peugeot 203:lla, päätäni huimasi jo Tuomiokirkkosillalla kova liikennevilinä.Ei siinä vilskeessä kerinnyt rekkareita kirjoittelemaan toisteltuani Iisakkilan sedälle jokaisen ohimenevän auton merkin ja vuosimallin.
Helsinki taas oli niin iso kylä,jonne pääsin käymään vain silloin,kun isän taikka Aune-tädin kanssa vaihdettiin Kuopion junaan rautatieasemalla. Suurin elämys minulle oli silloin,kun pääsin ensimmäisen DM-moottorijunan kyytiin.

1960 DM-moottorijuna Helsingin
asemalla
50-luvun puolivälin jälkeen muistan,joskin harmaana kuvana käyntini isän kanssa talvisessa ja harmaassa Helsingissä,jolloin pääni pyöri Stockmanin kulmalla autoliikenteestä,että nuppia taas huippasi.
Ensimmäisen kuvan Helsingin liikenteestä olin saanut v.1955 Harjavallan kansakoulun 2:lla luokalla tavatessani Valistuksen Dagmar Kemilän tekemästä ja v.1950 painetusta Luen ja kerron-aapisesta S-kirjaimen kohdalta "On syk-sy...sa-taa..."



Kirjan sivulla oli tismalleen piirretty värikuva myöhemmin näkemästäni Stokkan kulmasta,missä ihmiset kulkivat etukenossa sontikoiden suojassa Mannerheimintien yli.
Risteyksessä kolisi vihreä Hesan ratikka ja linja-autoasemalle päin oli tulossa mukulakivillä syyslehtien lennellessä sateessa musta 1951-mallinen Ford Prefect tai Pilot.Kummassakin mallissa oli samanlainen maski,vaikka Pilot oli iso sivuventtiili-V8-moottorinen malli. Samanlainen,vaikkakin vaaleanvihreä Prefect oli Palmun sedällä,Salon Seudun Osuuskaupan johtajalla.
Ilman tavaamista osasin lausua suoraan "Fooord Prefect".
Luen ja kerron-aapisen kuvittajasta en olisi uskonut silloin,että tämä oli naistaiteilija Helga Sjöstedt..
Niin komeita autonkuvia ei kukaan nainen osaa maalata!
Helga Sjöstedtiä voidaan verrata Martta Wendeliniin ja Rudolf Koivuun monitaitoisena kuvittajana ja hän oli myös saanut kolmasti Rudolf Koivu-palkinnon töistään.
1951 Ford Prefect

1950 Ford Pilot


                                           
1939 Opel Kapitän
Juhart 1985
Autokuvataiteiluni uinaili vielä 50-luvun puolivälissä latenttina jossain cortexin alla. Inspiksiä autokuvien piirtämiseen etsin postiluukusta tippuvien sanomalehtien mustavalkoisista automainoksista, Olin saanut joululahjaksi Olli Ojan piirustuskoulukirjan,josta etsin tyylejä ja tekniikkaa vasemman käteni kynäsormille,vaikka opettajat olivat viivottimella ojentaneet minua vaihtamaan oikeaan.Lopulta minusta tuli molempikätinen.Uudempi ponkaisu autokuvien väsäämiseen heräsi silloin,kun kävin kerjäämässä autoliikkeistä myyntibrosyyrejä ,jotka monivärisinä ja glosseina,jopa hopean- ja kullanvärisinä houkuttelivat autonostajia valitsemaan juuri sen merkin.Komein oli GM:n liikkeen v.1957 Opel Kapitän L:n monisivuinen ja hopeakantinen katalogi.
Hammaslääkärin vääräpurentainen Opel Olympia Rekord
Juhart thumbnail 2009
1957 Opel Kapitän L

Iso Opel oli minulle saksalainen pikkujenkki,
Halusin tulla mainospiirtäjäksi,mutta käydessäni kirjastosta etsimässä "reklaamitaideopaskirjoja",hyllyiltä löytyi vain 1930-luvun lopulla painettu kovakantinen kirjanen mainosalalta,missä sen aikaisilla kliseeravilla sloganeilla opastettiin reklamoimista.
Opelista tulikin Fordin ohella lempiautoja kuvituksiini.

 Helsinkiä 1952
---------------------
Luen ja kerron-aapiskirjan kuvaaman Stockmanin kulmalta olen napsinut digitaalikamerallani kuvia..eli suoraan monitoriruudusta Olympiavuoden esittelyfilmistä (1952). Silloinen autokanta oli valtaosaltaan sotaaedeltävää ja sodan käynyttä kalustoa. Taksinkuljettajat olivat kalustopulaansa saaneet n.500 1947-1948-mallista ja pitkään kulutettua Chicagon Checker A2 Cabiä,joko riemukseen tai riesakseen. 
1947 Checker A2 Hotelli Helsingin edessä
1947 Checker A2 vastaanottajan tarkastettavana

                               
1952 Helsingin olympialaisten Coca-Cola-rintanappi
ja White-jakeluauto
1952 White COE delivery trucks
1952 Bedford Olympialais-Cokisjakeluauto


1952 Olympialaiscokista
Olympialaisten kunniaksi oltiin esitelty amerikkalainen ihmevirvoitusjuoma Coca-Cola,jota kuljetettiin värikkäissä puukoreissa ja värikkäillä jakelukuorma-autoilla janoisille katsojille nautittavaksi. Coca-Colaa oli jo Stockman tuonut maahan 30-luvulla.Yli 30.000 laatikkoa Coca-Colaa tuotiin maahan Alankomaista,koskei Suomessa ollut pullottajaa. MS Mavic,uudelleen rakennettu II maailmansodan aikainen maihinnousualus toi cokikset,coolerit ja pohjoismaista kootut jakeluautot Suomeen.
Sitä toimenpidettä kutsuttiin nimellä "Operation Muscle".Coca-Cola tarjosi virvokkeiden myynnin ja tuoton Sotainvaliidiliitolle. 

Stokkan kulmalta 1952
1936 Buick?,1951 Moskvitsh ja 1938 Studebaker Commander
                                                                    Mannerheimintieltä
1947-48 Ford Fordor Deluxe ja takana 1936 Chevrolet Master
Olin piirtänyt pöytälaatikkooni mustavalkoisen kuvan v.1947-mallisesta Mercurystä,jonka kromi-irvistys oli paljon komeampi kuin yläkuvan Ford Fordorista.Uusi 1947-Mercury oli parannelma v.1942 viimeisestä sotaa edeltävästä mallista
1947 oli myös syntymävuoteni ja toivoin itsekin olevani paranneltu malli sotaa edeltävästä Jussista,joka omissa dejavu-fantasioissani oli kuollut v,1939 joulukuussa venäläisestä  palopommista,yhteiskoulun vinttikerroksen pudottua luokan niskaan.
Fammun Mjölbackan mökillä käydessäni ihailin v.1952 korituolikaluston lasipöydällä värimainoskuvia autoista v,1939 Saturday Evening Postista.
                           
1957 July 6 Saturday
Evening Post
Vasta v.1957 Enäjärven Katavasaaren kesämökkimme vastarannalla asuvan hesalaisen mökkinaapuriperheen kahvipöydän lehtihyllyltä löysin saman vuoden Saturday Evening Post-numeroita,joidenka uudet 1957 Chevrolet-mainokset tainnuttivat minut hurmioon.Sain lainata lehtiä viikoksi enkä pidettäväksi. Postin värimainoksia ei voinut verrata samana päivänä Suomen kuvalehden kahvinruskeisiin fotoihin,ikään kuin Suomessa elettiin jotain väripula-aikaa.Silloin kyllä Seura-lehdessä oli värikansia,mutta Apu-lehti tuli haaleansinisissä kansissa ja sisäsivut painettuna jollekin makulatuurille.
1959 Armi Kuusela 1953 Miss Universum
Seurassa 


1957 Chevrolet Bel Air ja modaristit
Juhart 2010.
Silloin en vielä tiennyt mitään amerikkalaisesta kuvataiteilijasta Norman Rockwellistä,joka oli kuvittanut Postin kansia jo v.1918 asti. Rockwelliä pidetään aidon amerikkalaisuuden ja partioaatteen tulkitsijana.
Rockwell oli myös tehnyt useita auto- ja huoltamoalan mainoksia.Ensimmäinen hänen automainoksistaan oli Ford T.
V 1953 Fordin 50-vuotisjuhliksi Rockwell maalasi kuvan aidosta Ford Model T-stä sekä Henryn nuoruuden kiinnostuksesta kelloihin. 
Muistan hyvin,kun yhteiskoulun voimistelusalissa esiteltiin 1960-luvun alussa elokuva Fordin Dearbornin tehtailta vuodelta 1950.
Minulle se oli ilmainen haavevisiitti Amerikan Detroitiin.

1942 Mercury Town Sedan

Oma normanrockwelliläinen toteutus.
1957 Inttiin lähtö
Juhart 2005

1953 Ford 50th Anniversary.Norman Rockwell:The farmer takes a ride



1950-luvun Plymouth-mainos.Norman Rockwell


Henry Ford,The Genuine Farm Boy
Juhart 2004

Helsinki 1962
-------------------

Kymmenen vuotta olympialaisten jälkeen liikenne Helsingissä oli päässyt jopa ruuhkautumaan, 
Olen tallentanut kuvia kamerallani vuosilta 1959-62,kuten "Kahden kaupungin kasvot"-lyhytfilmistä, "Stadin ruoka-mitä Helsinki syö"-pätkästä ja muutamista muista klipseistä. Autokanta on radikaalisesti muuttunut 60-lukuiseksi,vaikkakin mukana liikkuu vielä 50-luvun "reliikkejä".
Liikeeneruuhkista huolimatta liikennepoliisit uskalsivat ohjata liikennettä valkoisissa hanskoissa aivan risteyksen keskellä täysin alttiina liikenteelle tai putkihäkissä betonikorokkeella Keltaisista heijastinliiveistä silloin ei tiedetty eikä koululapsille alettu tarjoamaan ilmaisia Talmun hihaheijastimia ,kun  vasta vuosikymmenen lopussa.


Poliisihäkki

Suojaton liikennepoliisi Stokkan kulmalla.
Vasemmalla 1960 Bedford CA-liukuovipaku,keskellä 1955 Pobeda ja oikealla
1961 Austin kulmaovikuormuri (Threepence cab) 

Liikennepoliisi liikenteen välissä

1960-lukuisten autojen lisäksikuvassa on useita Ford FK1000-pakettivaunua.
Vasemmassa jonossa 1955 Wolseley

Messuhallin kulmalta.
Oikealla 1957 Skoda 440,perässä 1956 Pobeda,1952 Aero Willys ja 1957 reppuselkä-Moskvitsh 407

1953 Rover 75 kääntymässä.Oikealla ilmeisesti tasavallan presidentin 1961
Cadillac Fleetwood vaakunakilvin ja perässä 1958 Skoda 440.

Vasemmalla 1957 Simca Aronde Grande Luce ja takana 1961 Bedford J-kuorma-auto.
Ratikan edessä 1960 Studebaker Lark

1952 Aero Willys-taksi ,1958 Austin-pakettiauto ja 1957 reppuselkä-Moskvitsh 407

Stockmannin kulmaa. Kaksi 1961 Opel Caravania,1960 Skoda Octavia,1961 Dodge
Lancer STW ja vasemmalla 1960 HOK:n Ford FK1000.

1961 Elannon Tempo Rapid-leipäautot

Kuppi Paulaa ja Pikku-Boston

Boston palaa...

1962 Autokatsastusjono.Vanhat 50-lukuiset merkit valtaosana.
VW:den lisäksi 1955 Renault 4CV,1952 Ford Customline,1932 Volvo PV444
ja oikealla 1951 Austin Devon-ikkunapaketti.

Alakuvassa
1961 Ford Taunus 17M ja 1961 Fiat 1800-2100

Kuka muistaa Sinebrykoffin Siffin ja Apsin?


Apsi-vankkuri ja 1963 Ford Cortina,
Every Day is (an) Apsi Day

Sama Apsi-hevosvankkuri ja 1958 Ford Trader
V.1962 tulin uusherännäiseksi automainosmaailmaan saatuani Toini-tädiltä suoraan Detroitin  ja Amerikan reissulta komean v.1962 Mercury-katalogin.
Äitini oli kysynyt "Toinarilta" miltä Amerikka näytti.
Toini vastasi;
--Ruoka ainakin oli hyvää..
Äiti:
--Vie sika Saksaan,tuo sika Saksasta..
--Sika sen on vielä tullessaan!
En viitsinyt lähteä utelemaan Toinilta sen enempää Dearbornin Fordin tehtaista.
Olisi kertonut ilmaisista ruoista Fordin ruokalasta.
Mutta Mercury-katalogia ihailin ja sen kuvittajan taitoja,missä valo peilasi korin pokkauksissa,kaarissa ja kromeissa .Samanlainen uusi  ja pelkistetty kuvaustyyli oli tullut autokuvastoihin 1960-luvun vaihteessa.


1962 Mercury Monterey 4-door hardtop
Katalogin kansikuva
1950-luvun loppupuolen ylisuurennettu kuvaustyyli automainoksissa oli kadonnut.Autot silti olivat suuria.
Kuvat olivat vielä käsinmaalattuja,vaikka valokuvamainokset olivat tulollaan.Siitä huolimatta maalatut automainokset säilyivät vuosikymmenen loppuun saakka.
Itsenäiset kuvittajat olivat autotehtaiden suunnittelustudioiden asiakkaina,monasti jopa pareittain,kuten Pontiacilla,missä yksi kuvittaja Art Fitzpatrick maalasi auton ja toinen Van Kaufman taustan.
Art Fitzpatrick tahallisesti maalasi 1959-60-Pontiacit matalammiksi,leveämmiksi ja pidemmiksi kuin luonnossa silloisena myyntikikkana.
Art Fitzpatrick oli aloittanut uransa v.1940 auttaessaan Packardin neliovisen mallin suunnittelussa.

1959 Pontiac Bonneville by Art Fitzpatrick
Samanlainen ylitaiteiltu kuvaustyyli oli iskenyt jopa Fordin Dagenhamin suunnittelukonttoriin,minkä mainoksissa isonnetuissa pikkuluokan autoissa istui kutistettuja ihmisiä.

1960 Isot täysin uudet Ford Angliat,maailman jännittävimmät kevyet autot