Fordeja joka muodossa.Lyhyt oppimäärä 1.Vanhan roddarin muistelmat.

Henry Ford..the Genuine Farmboy
by Juhart

Henryn irlantilaiset juuret
-------------------------------------

Kuten olen kuuluttanut jo monennenko kerran olevani niinsanottu Ford-friikki automerkkinä,niin ihailuni kohteena henkilönä Henry Ford I jää listojen alahelmoille. Henry Ford oli diktatuurinen teollisuusjohtajana sekä sadistinen Edsel Fordin isänä. Teollisuusmagnaattina ja automaattisen kokoonpanolinjan keksijänä hänestä oli tullut maailmankuuluisa. Maalaispoikataustastaan hän oli keksinyt automaattisen liukuhihnasysteemin eräästä kehräämöstä,missä lampaanvillasta hihnalla tehtiin villalankoja..
Harva tietää Henry Fordin isoisän perheen lähteneen länsi-Corkin Ballinascarthyn kylästä  Amerikkaan köyhyyttä ja nälänhätää pakoon 1847 Irlannista,missä Corkissa myöhemmin avattiin v.1915 Fordin kokoonpanotehdas,joka valmisti Fordin T-malleja sekä Fordson-traktoreita. Autovalmistus siellä jatkui 1980-luvulle saakka,kun tuotanto muutettiin Englantiin..
1700-luvulla Thomas Ford veljineen oli muuttanut länsi-Corkiin Dorsetista,Englannista 44-eekkerin tilan vuokraviljelijäksi,tiluksen kasvaessa ajan mittaan 200-eekkeriseksi. Nykyään restauroitu Fordien kotitila kivisin päärakennuksin on avoinna yleisölle. Tilaa kutustaan Ford Farmiksi.
Henry Fordin isä ei ollut syntynyt Ballinascarthyssä,vaan läheisessä Madamen pikkukylässä.
1847 perunaruton aiheuttaman nälänhädän takia John Ford,Thomasine-vaimo ja William-poika (Henryn isä) muuttivat siirtolaisina Amerikkaan,mutta Thomasine valitettavasti menehtyi laivamatkalla.

Edsel ja Henry Ford
30-luvulla

Henry Ford itse oli käväissyt sukutilallaan Irlannissa v.1912 ja hänen pojanpoikansa Henry Ford II v.1982. Kymmenen vuotta myöhemmin Benson Ford Lynn Alandit-siskoineen olivat vierailleet sukutulalla.
V.1912 Henry Ford visiitillään poikansa Edselin kanssa oli yrittänyt ostaa sukutilaa kolmelta Fordin poikamiesveljeltä,jotka kieltäytyivät myymästä sitä,panemalla hinnan ylös tunnepohjalta,Henryn suostumatta maksamaan.
Henry kylläkin oli ottanut laukkuunsa yhden rakennuksen takkakiven muistoksi..eikä Henryä nähty maisemissa moneen vuoteen..

1958 Ford Fairlane ad..

Henry Fordin oma Michiganin Dearbornin Fairlanen kotitila vietti äskettäin 150 vuotta. Henry itse oli syntynyt Michiganissa 1863 maataloon ja häntä ollaankin siitä syystä kutsuttu alkuperäiseksi maalaispojaksi..Genuine Farmboy..
Ballinascarthyn sukutilalla vierailultaan 1912 tuoman takkakiven Henry asensi omaan Fairlanen  muistona Corkista,avaamalla 1917 toimiston Corkiin ennen varsinaisen tehtaan avaamista. Fordien Corkin tila samoin oli ollut nimetään Fair Lane,jonka mukaan ristittiin 50-luvulla Ford Custom-mallista kehitelty kalliimpi Ford Fairlane-mallisarja.
Henry oli valmistanut ensimmäisen Fordinsa v.1896. Ford Motor Company perustettiin v.1903 ja ensimmäinen Ford nähtiin v.1907 Irlannin Autonäyttelyssä.

Helsingin poliisin 1956 Ford Mainline

Ford-nimikkeitä:
------------------------
20-30-luvuilla Fordin mallit tunnisti oviluvuista Tudoreina ja Fordoreina.Korimalleja olivat myös urheilullisemmat Roadster-sekä Victoria-mallit.Sivuventtiilikahdeksikon mukaan tunnistettiin Fordeja 65- ja 85-malleina hevosvoimalukujen mukaan.
50-luvun alkupuoliskolla opin bongaamaan kotikauppalan kaikki Fordit. Jenkki-Fordeista pirssitolpilla tunnetuimmat olivat Ford Custom ja Ford Customline. 50-luvun puolivälissä tuli markkinoille se Henryn  kotitilan mukaan nimetty Fairlane. Kauppalan pääkatuja pitkin sattui suhauttamaan Helsingistä Turkuun tai päinvastoin kiitäviä leijonarekisterisiä ja yönmustia Ford Mainlineja.jotka kuuluivat valtiolle,poliisille,upseerikunnalla sekä maaherroille.
Mainlinet olivat Fordin ruokaketjussa pohjamalleja,Customit keskimalleja ja Fairlanet niitä kalliimpia ja paremmin varustettuja kromisin kylkikeihäin--.
50-luvun lopussa Fairlanen kalliimmaksi versioksi tuli Galaxie.

Leinon 1960 Ford Courier
By Juhart


Farmariautomaalleina tunnistin Country Sedanin,lankkukylkisen Country Squiren ja pari kotikauppalalaista farmariautokategorian pohjamallia 60- ja 61 mallista Courieria.

1960 Ford Falcon.
1959 Popular mekanik

1960 Fordin malliston pienimmäksi eli kompaktiautoksi saatiin Falcon,Fairlanen tullessa 1962 välikokomalliksi ja kaiken isoimmaksi malliksi sijoitettiin Galaxie. Sitten siinä 70-luvun kyljessä kaikein isoimmaksi Fordiksi tuli LTD eli Limited-malli..
70-luku toi 60-lukuisen Mustangin lisäksi piskuisen Pinton hevoskategoriassa..ja samalla minunkin Ford-bongaukseni loppuivat pliisuimpiin Fairmonteihin..

Britti-Fordit taas oltiin ristitty toisin kuin Jenkeissä. Verohevosvoimalaki sääteli samoin valmistusta pienempiin malleihin,joskin 20-30-luvun Fordit olivat kopioita amerikkalaisista T-,A- ja B-malleista,
1933 esitelty Y-malli taasen oli kutistettu jenkki-Ford,muuttuen C-malliksi.Fordin Kölnin tehtaalla Saksassa sama malli tunnettiin Ford Juniorina.
C-mallista 30-luvun lopulla syntyi Anglia,joka eli vielä 60-luvulla asti Brittein saarilla Popularina eli kansan suussa Popina. Anglia oli aina 2-ovinen ja sen neliovinen malli ristittiin Prefectiksi. Anglian ja Prefectin isoveli taas tunnettiin Pilotina sivuventtilikahdeksikoin.

1951 Ford Consul

50-luvun alussa Ford-mallisto muuttui jenkkitrendin mukaan 30-lukuisesta vanhasta erillislokasuojakuosista shoebox-desainiksi eli sileäkylkiseksi kenkälootamallistoksi uusin Consulein,Zephyrein ja Zodiacein.
60-luku toi vinotakalasisen Anglian ja isomman vinkkelitakaikkunaisen Consulin sekä sporttimaisen Consul Caprin.1963 lanseerattiin Cortina ja heti sen perään Consul Corsair,joka oltiin suunniteltu Dearbornissa 1960 eurooppalaisille markkinoille Cardinalina.
Ford ei malleissaan käyttänyt maakunnallisia nimikkeitä monessakaan mallissa,paitsi telivetoisessa Fordson Sussex-kuorma-autossa. Moottoreissa Ford kylläkin käytti Kent-nimikettä,etenkin Escort-malleissa.
Austin ja Morris BMC:ltä tunnettiin maakunnallisista malleistaan,kuten Austin Devon,Dorset,Somerset,Hampshire,Hereford sekä Morris Oxford.

1956 Taunus 12M

Saksan Ford tunnettiin maakunnallisesti mallistoiltaan Kölnistä ja Rheinistä. 39-mallissesta jenkki-Fordista kutistetusta pikkuautosta tuli Ford Taunus..Taunus-vuoriston mukaan. Mallia kutsuttiin myös Buckel Taunukseksi,kunnes 50-luvun alussa esiteltiin uusi silokylkinen Kugel Taunus-mallisto,kuuluisana konepeiton etuosan maapallologosta.

Ranskan Ford taas syntyi 30-lukuisesta Matfordista.40-luvun lopussa esiteltiin uusi Ford Vedette V8,joka alunperin oltiin suunniteltu Dearbornin Fordin pikkuautomalliksi. Yhtäläisyyksiä Vedettellä oli 49-mallisen Mercury 8:n kanssa maskiltaan sekä kylkipokkauksiltaan..
1953 Vedette (Tähti) sai Vendome-mallin erillisin takapaksein,mutta 1954 mallisto kaunistui silmissä oikeaksi ranskattareksi Versailles-sarjassa.

1956 Ford Vedette Versailles..

jatkuu...

Impala ja Caprice Classic,80-luvun Saudi Arabian Lada.Vanhan roddarin muistelmat.

GM Temple of Worship in Riyadh .KSA
By Juhart

Chevrolet Caprice Classiciin sekä Impalaan en ollut tutustunut ennen Saudiin menoa missään kuin kuvissa. v.1977 Chevroletin mallisto oli muuttunut kompaktimmaksi verrattuna suuriin 70-luvun lotjiin,joita löytyi myös Detrotin muilta valmistajilta,kuten Fordilta ja Chryslerilta.
Suomeenkin niitä uudempia kompakti-Chevyjä alkoi saapumaan 80-luvulla uustuontina pitkäkattoisina farmareina,jotka verokuristuksessa jouduttiin rekisteröimään piilofarmareiksi keltaiset 80-lätkät teipattuina takalistoon...mutta minä en ollut niitä näkemässä,koska olin muuttanut Saudiin 1980 lokakuussa...

Silloin 1980 lokakuussa saapuessani Dhahranin lentokentältä somalilaisen Abdon kyydittämämä Honda Accordilla Jubailin paskimoprojektin portakabiinipihalle minua tervehti parkissa Chevrolet Caprice Classic- ja Impalarivistö....keulilla projektipäällikön Pontiac Bonneville,joka samoin kuului samaan korimallistoon,joskin perästä ja naamavärkistä erilaisena..
Jo Dhahranista lähtien kollatessani Al Khobarin ja Dammamin kaupunkien ja Jubailiin johtavan pikitien liikennettä autokanta näytti olevan enemmistöltään GM:n ja Chrysler Corpin tuotteita..Chevyjä,Pontiaceja,Oldsmobilejä,Buickeja ja Cadillaceja.. sekä Chrysler New Yorkereita.
Fordeja ei sitten näkynyt missään,koska Ford oltiin pantu pannaan kuningas Faisalin aikana 70-luvulla Israelin kokoonpanotehtaan takia.
Israelkytköksistä johtuen Coca-Colakin oli myös pannassa,saudiherrojen imiessä Pepsiä.Mountain Dewta ja Mirindaa lammasriisin painikkeeksi...
Syystäkin Saudia Airlinesiakin vierastyöläiset kutsuivat Pepsi Airlinesiksi..

1979 Chevrolet Impala

Kirjoitukseeni sain herätyksen luettuani viikolla uudesta brittiläisestä Classic American-lehdestä artikkelin eräästä harrastajasta Paul Chamberlainista,joka monen jenkkiklassikon omistajana oli ostanut tulipunaisen 77-mallisen Caprice Classicin Amerikasta kaikin mahdollisin lisävarustein.
Otsikko kehui Capricea erittäin punaiseksi ja isoksi ja erittäin vähän ajetuksi..16.000 mailia.
Minulle 77-mallinen Caprice oli kompaktiauto,vaikkakin full-size-kategoriaan laskettuna verrattuna 76-malliseen ja muihin aiempiin 70-luvun Capriceihin sekä Impaloihin..
Kirjoituksessa mielestäni oli mielestäni pieni asiavirhe,missä mainittiin,että Impala olisi malliston kallein malli,mutta mitä itse olin Saudissa nähnyt kaikki Impalat olivat varusteiltaan köyhempiä  kuin Caprice--eli tipahtanut sen alapuolelle Chevroletin halpamalliksi. Impala olikin hinnaltaan halvempi kuin Caprice,jota myytiin enemmän..
Yleensä Saudin Capricet ja Impalat oltiin varustettu 305 cid-145hp-koneilla,joskin diileriltä sai 350 cid-170hp-variaatioita...jopa 250 cid L6-kuutosiakin oli ollut tarjolla Jenkeissä,mutta myyty heikonlaisesti..
Muistaakseni 80-luvulla Capriceja tarjottiin Saudissa V6-koneisinakin..

1975 Isokorinen avo-Caprice entisöitynä Jeddassa

1975 Isokorinen Caprice Sedam entisöitynä
Bureiydahssa

Capriceja ja Impaloita oli jokaisessa saudikaupungeissa niin paljon,ett vertasin niitä Saudi-Ladoiksi runsautensa ja tavanomaisuutensa takia. Mallina se ei herkistänyt minua ihailemaan sitä,koska se oli meille suomalaisille aroduunareille vain saittiauto eli työmaa-auto,valkoinen tai vaaleanharmaa punaisella veluurisisustalla ,joka oli likaantunut sementistä,konerasvasta sekä harmaantunut erämaapölystä. Plussapuolena oli,että meidän Machine Pool piti niistä niin hyvää huolta,että ne kulkivat loputtomiin kuin Duracellin jänikset arolla.
Impaloita ja Capriceja oli Saudissa takseina,privaattiautoina,firmojen autoina ja poliisiautoina. Yleisin ja halutuin väri niillä oli valkoinen,joka sopi hyvin yhteen saudiherrasmiesten valkoisiin thob-kaapuihin.
Olin kerran kylläkin tavannut yhden erämaapölyn peittämän valkoisen Capricen Al-Rajj-pankin edessä.Autosta nousi likaiseen thobkaapuun pukeutunut beduiinpappa,joka ryppyinen Safeway-muovikassi pullollaan rialeja oli menossa tallettamaan rahojaan pankkitililleen..

1980 Pontiac Bonneville

Kaikissa suomalaisarabilaisissa firmoissani,joissa olin töissä,managerifliittinä oli Caprice.
Joukossa oli muutama Pontiac Bonnevillekin ja Oldsmobile 98...ja joskus Buick Electra toimitusjohtajalla...
Ensimmäisen työpaikkani Jubailin paskimon Al Khobarissa istuva ostopäällikkö,joka persaukisena oli saapunut Saudeihin,kylläkin osti vuoden sisällä 1981 upouuden K-sarjan Chrysler New Yorkerin,poikkeamalla GM-trendistä..Minusta New Yorker näytti tosirumalta,kuin jostain K-sarjan Plymouth Ariesista muokatulta TownCarilta...
Ollessani suomalaisfimojen jälkeen töissä Riadin King Faisal-sairaalan materiaaliosastolla inventointitarkastajana,esimiehelläni saudisyntyisellä materaalipäälliköllä Abdul Al Shallomilla oli 87-mallinen tummansininen Caprice. Sen maski ja perävalot erottuivat aiemmista malleista,muuten koriltaan Caprice säilyi saman vuoteen 1990 saakka.
V.1982-84 ollessani ostajana Yanbussa Punaisen meren rannalla Yanbu Petrochemical Companyn suomalaisen alaurakoitsijan palveluksessa,pomollani ja projektipäällikkö Bengt Janssonilla oli firman autona valkoinen Caprice..Minä ajelin ostosmatkojani Toyota Cressida-farmarilla..
Riadissa 1985-87 plvellessani LWP:n elementtitehtaiden osto- ja talouspäällikkönä vanhan Betonbau et Kochin elementtitehtaan Machine Poolin katoksen takana oli iso kimppu firman vanhoja autoja varaosavaarastona.Suurin osa niistä oli 77-80-mallisia Capriceja,Impaloita ja Pontiac Bonnevilleja..

1978 Chevrolet Caprice Classic Coupe

1982 etsiessäni Dammamin autosukilta kolarissa vahingoittuneen 74-mallisen Cadillac Eldoradon tilalle toista Eldoa..olin melkein ostamassa 78-mallisen Chevrolet Caprice Classic Coupen.
Silti ostin 77-mallisen Cadillac Eldoradon jostain syystä..
Riadissa asuessani jo filipinavaimoni kanssa King Faisal-sairaalan MCV-perhecompoundilla Takhasussi Roadin vastapuolella sairaalaa,sain naapureiksini filippiinohoitajapariskunnan,
Hekin olivat ostaneet 1977-mallisen ja valkoisen Capricen,kun itse ajelin kanadalaisella ja valkoisella pappa-Volvo 240 DL:lä..

1982 heinäkuu.N.Y. Times Square.
Impala ja kaksi Checker-taksia

Capricejen ja Impaloiden suosio oli suurta 1980-luvulla muuallakin kuin Saudissa.
Melkein jokaisessa 80-luvulla New Yorkissa filmatussa elokuvassa Manhattanin liikenne oli pullollaan keltaisia Impaloita Checker Marathonien rinnalla..Capriceja ja Impaloita näkyi myös poliisiautoina..
Uuden limppumaisen Capricen tultua markkinoille 1991 Manhattan täyttyi näistä taksi- sekä poliisiversioina..

Jostain omituisesta syystä Capricejen ja Impaloiden oltua suosittuja Saudissa,jälkipolville ei ole jäänyt tallelle yhtäkään.Saudeille autot ovat kertakulutustavaroita,joita pienenkin vian sattuessa jätetään maantien varteen..ja mennään diilerille ostamaan uutta..
Riadin lähistöllä Al Kharjin tien varren suurromuttamosta niitä löytyy varmaankin tuhatlukuisina raatoina..
Vain kaksi Capricea olen nähnyt entisöitynä valokuvassa saudien klassikkoautokoontumisissa..ja nekin olivat 75-malleja..niitä isokorisia..Katso kuvat ylempänä kirjoituksessa..
1977-90 Caprice Classicia mielestäni voidaan hyvällä syyllä kutsua Saudia Arabian ensimmäiseksi kansanautoksi..

1990 Chevrolet Caprice Classic perästä

1991 Chevrolet Custom Caprice Classic-poliisiauto Ypsilannin
perinnemuseossa,Michiganissa