tiistai 12. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.JEEPNEY.. QUO VADIS?. Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

JEEPNEY QUO VADIS?
---------------------------------
Jeepney R.I.P. Juhart 2005

Rambler Jeepney.Juhart 2003
 Tailgater.Juhart 2004.
Jeepneylle on tehty monta muistokirjoitusta pitkän uransa aikana jo ennen kuolemaansa ja kulkee sitkeästi savuttaen Isuzu-dieselillään päristämällä eteenpäin yhä tänä päivänä..
Jeepneyn perusidea-ja muoto ei ole muuttunut paljoakaan 60 vuoden aikana.
Se on vain pidentynyt "töpöhäntäjeepneystä" flashgordonimaiseksi avaruussukkulaksi ja kaupunkien itsepäiseksi sukkulabussiksi,joka ei välitä muista tiellä liikkujista,vaan ajaa sivuilleen katsomatta  mm. reittiä Paco-Taft-Pier tai Pasay Rotonda-Sucat-Alabang (Kanaan).
Kanaan merkitsee oikeanpuolista huoltotietä South Luzon Expresswaylla ja Kaliwa taas  vasenta.

The Philippine Star-päivälehden  viime vuonna edesmennyt päätoimittaja Max Soliven oli kirjoittanut enteilevän muistokirjoituksen jeepneylle vuonna 1997 (Max poistui jeepneyden tieltä ennen aikojaan):

"Nykypäivän ongelmana ei ole turvavöiden pakollistaminen,vaan parempien bussien ja muiden joukkoliikennevälineiden saaminen.
Otetaan esimerkiksi pöydälle se jeepney!
Miksi liikenne-eksperttien pitää hypätä pystyyn joistain turvavyöpakosta,liikkuvien romutarhanäytteiden vaatiessa modernisointia!?
Tämä epätaloudellinen ja saastuttava dieselhirviö sekä mitä vanhanaikaisin kuljetusmuoto keksittiin vuonna 1945 armeijan ylijäämävarastojeepeistä,joista pikkuverstaat valmistivat jitneytä.
Sitä ei ola paranneltu viiteenkymmeneen vuoteen,pikemminkin modifioitu pitemmäksi ja virtaviivaisemmaksi lisätyllä kromipaljoudella.


Pohjaltaan se silti on se vanha McArthur-jeeppi..se loppuunkulunut hirviö,joka tukkii kadut ja muut liikenneväylät.
Jotenkin omituisella tavalla hallitukset toisensa jälkeen ovat puolustaneet jeepneytä ja sen machokuljettajaa,joka luulee itse olevansa tieliikennelaki---King of the Road.
Kun kävin koulua pikkupoikana kuljin jeepneyllä.
Nyt senioorikansalaisena näen niiden rullaavan tai paremminkin köhivän eteenpäin.
Emmekö koskaan osaisi antaa tietä kehitykselle?
Sitten ne 10-15-vuotta vanhat korealaiset sekä japanilaiset uitetut romubussit,monen vielä pitäessä kyljissään alkuperäisiä japanilaisia ja korealaisia kenjimainoksia sekä reittinumeroita!
Nämä maahan uitettut romispakolaiset natisten,köhisten ja piereskellen dieselsavupilviä ilmaan rynnivät lemansimaisesti kilpaa pysäkeille tähtäimenään kuka ensiksi saisi plokattua matkustajat pysäkiltä.
Ja meillä ajetaan turvavyöpakkoa jopa busseihin!
Ehkä minun kellastuneet sekä aina epäilevät aivoni vielä kommentoisivat,että jollain poliitikolla on käsi turvavyövalmistajan taskussa.
Piru vieköön---nyt olisi aika kasvaa ulos polvihousuista ja tulla järkiinsä!
Turvavyöt----tikulla silmään... ja eiköhän olisi parasta saada uusia busseja ja kuopata ikuisesti jeepneyt!


Manila jeepney
Sotajeeppi näytti julman kylmältä ja kulmikkaalta työkoneelta.
Se oli käytännöllinen,mutta siitä ei hehkunut mitään tunnetta.
Filippiinonurkka-artistien kädet alkoivat vapista päästääkseen pensselöimään sen kylkiä ja kulmia.
Filippinotaiteilijahan pelkää tyhjiä tiloja yhtä paljon kuin korttelinsa syntyvyydensäännöstelyklinikkaa.
Tilanpuutteen takia hän on oppinut kotonaankin käyttämään hyödyksi kaiken tyhjän tilan.
Jeepin takalokasuojat hän muotoili pitkiksi ja munanmuotoisiksi.
Muna on filippiinoille jo pakana-ajoista merkinnyt elämän jatkuvuutta ja uudistumista
Kaikki disainimateriaali jeeppiin saatiin kaduilta sekä autovertaiden takapihoillta 
Vanhoista sotaromuista vietiin puskurit ja kromiset kylkikeihäät sekä ne kymmenet peilit konepellin päälle.
Jos tarvittiin maahantuotua tavaraa,tehtiin vaihtokauppaa jenkkisotilaiden kanssa.


Sarao jeepney
Jeepneyn suunnittelijoilla ei ollut mitään piirustuksia eikä sepiakopioita luomuksistaan..
Tyylit ja koristelut tulivat hihasta.
Jeepneyn avoimesta takasisäänkäynnistä heitettiin pari penkkiä sisään matkustajamukavuudeksi,katon tullessa sotakuormurin lavapressukatteesta,koska pelti oli vielä kortilla..
Aluksi aristellen pinoymaalari alkoi sutia emalimaalia auton kylkeen ja lopulta rohkaistuna  teki lopputuloksen,jonka jokainen tyhjä paikka taikka kulma oli maalattu täyteen animistisia koristeita ja kuvioita.
Nykyajan jeepney eroaa alkusarjan töpöhäntäjeepeistä paljon,ei pelkästään kooltaan ja taidemateriaaleiltaan.
Nykyjeepneytaide on tietokoneohjattua digitaalista tarrataidetta ja ajoneuvot muistuttavat mobiilimainostauluilta,joissa reklamoidaan kaikkea amerikkalaisten Jockey-alushousujen ja Coca-Colan välillä.


At the Carwash
Juhart 2005

Alkujeepneyssä yhdistyivät monet taidemuodot,kuten rokokoo,barokki,pop,dadaismi,kubismi,rakennustaide,mobiilikollaasi,graffitti,folktaide,pinoytaide,kansan-taide,proletariaatin realismitaide ja filippiinojen "masataide"(masa-kansa,väenpaljous)
Kaikki koristeet eli tagaloksi borloloyt lisäsivät mobiilitaidekollaashia kromisin hevosin konepeiton päällä,tappelivin kromisin kukoin etupuskurin päällä ja monin metrin pituisin vappuhuiskuantennein.
Yleensä kotieläinaiheet kromituotteissa olivat valta-aiheina,mutta calesahevonen oli suosituin.
Niitä varallisuuden mukaan ruuvailtiin konepeiton kromiputkisen aitauksen sisään laitumelle voiman ja nopeuden symbooleina.


 Nykyjeepney




Alkujeepneyn konepeitto derby-ratsastajin
 ja peilein.Juhart 2003.




 Jusin koirat Cheapy ja Rambo juoksussa.
Juhart 2004.
Jeepneyn sisäkattoon ruuvattiin kaksi pitkää kromiputkea kauhukahvoiksi ohjaamaan matkustajia sekä sisään että ulos plus kauhukauhukajvoiksi.
Näitä putkia käytettiin ja vieläkin käytetään ahkerasti,koska jokainen tietää machokuljettajan tekevän vauhdikkaalla ajollaan paremman palveluksen Herraansa pelkääville pinoymatkustajille kuin korttelikirkon padre saamalla kaikki rukoilemaan..padre taasen saa seurakunnan nukahtamaan.
Jeepneyn sisällä tuulilasin yläpuolella on pieni alttari Mama Marylle ja Jeesulapsi El Ninjolle,jotka kuljettaja kukittaa  joka päivä tuoreilla ja hyvän tuoksuislla  katumyyjältä ostamilla sampaguitakukka-leillä.(Lei--seppele)
Jeepneykuski on myös kirkolleen kuuliainen tehdessään aina ristinmerkin ohittaessaan jokaisen kortteli- kirkon.
Hän on maalauttanut pinoyartistilla jeepneyn peräosan katonkulmiin varoitukset varomattomille matkustajille kadun ylityksestä. 
Oikeassa takanurkassa lukee Safe Side ja vasemmassa nurkassa Suicide.
Jeepneyn peräosaa maata viistäen roikkuu auton leveydellä kuminen ja koristeltu roiskeläppä,missä anellaan...God Save Our Trip.
Jeepneyn kojelaudan päällä voi seistä Filippiinien poliisivoimien suojeluspyhimyksen minipatsas,joka voisi auttaa kuljettajaa liikenteessä ja suojella muilta tiellä ajavilta piruilta..kuten poliiseilta.
Poliisia jeepneykuski kutsuu nimellä Asim eli suola sen johdosta,että poliisin kohdatessaan hän tuntee itsensä janoiseksi maksettuaan oletetusta liikennerikkomuksesta 200 pesoa lainvartijan rintataskuun.


Jeepneykutsero.Juhart 2005.

Ei kommentteja: