sunnuntai 28. elokuuta 2011

Ikkuna eläintorille .Papinpojan I elämä.Jatkoa viimeiseen kesään.

Lakkiaiset 1929 yhteiskoulun edessä


Fiktio
---------
Vuoden 1939 syksy oli edennyt lokakuulle.
Jussi oli aloittanut opintonsa yhteiskoulussa,jonne oli kotiportailta matkaa vain muutama harppaus Torikadun yli.
Yhteiskoulun melkein korttelin kokoisella tontilla seisoi kaksi puista koulurakennusta: yksi pitkä ja kaksiporstuainen v.1903 valmistunut nikkarityylinen puutalo uuden Kirkkokadun (entisen Lasareetinkadun) varrella  sekä aivan melkein kiinni siihen v. 1920 rakennettu  mansardikattoinen uudisrakennus.
Vanhempi koulutalo oli jos suunnitteluvaiheessa piirretty liian pieneksi ja vain viisiluokkaiseksi.
Uudisrakennuksessa oli neljä luokkaa per kerros.
Kummatkin rakennukset oltiin liitetty toisiinsa välikäytävällä ja koulun vahtimestarille oltiin rakennettu tontille oma asuinrakennus ja "vaksi " sai muuttaa päärakennuksesta pois ,jolloin rakennuksessa vapautui tilaa yhden lisäluokan  perustamiselle.
Jussin luokka ei päässyt uuteen mansardikattoisen kouluun,mistä avautui otollinen laajakulmanäkymä Eläintorille,vaan vanhan puukoulun  IB-luokkahuoneeseen,mistä näki kylläkin osan toria Hotelliravintola Rauhalan ja Suojeluskunnan talon välissä.
Syyslokakuun vaihteessa pidetyt markkinat koulutuntien aikana haittasivat opetusta oppilaiden kihnatessa pulpeteissa ja vilkuillessa torilla karusellin pyörimistä ja ihmistumgosta ja kuunnellessa kaikenlaisten sirkusesitysten sekä helppoheikkien kuulutuksia.
Vielä alakoulussa ollessaan Tehdaskadun "Tappiskoulussa" vuonna 1937 luokanopettaja oli antanut ihan koko päivän markkinalomaa.
Jussi muisti hyvin sen sateisen ja märän markkinapäivän silloin lokakuun 1. päivänä.kaksi vuotta sitten:

"Torialue kihisi ja kuhisi markkinavieraista.
Markkinatorin suojeluskuntatalon ja hotelliravintola Rauhalan puoleinen kadunpätkä Vähäjoen sillalle asti oli täynnä parkkeerattuja autoja ja hevosajoneuvoja. 
Puomiin sidotut hevoset autojen välissä kaurapussit turpiensa alla heiluttivat häntiään perät karttalounaaseen päin.
Ravintola Rauhalan tontin isot riippakoivut olivat kellastuneet ja tiputtaneet osan lehdistään Raatihuoneenkadulle,jossa myös oli vilskettä poliisikonttorin ovella,minne passipoliisit kantoivat humaltuneita ja markkinarauhaa häiritseviä "asiakkaita". 
Poliisithan aina kutsuivat näitä markkinavierasjuovikkaita asiakkaikseen.


Markkinahumua Eläintorin
kulmalla 50-luvulla
Juhart 2010
Jussi oli päättänyt mennä uusissa patenttinahkaisissa solkikengissään naapurinpojan Pelkosen Iivarin kanssa tutkimaan markkina-aluetta,jonne yhteen Vähäjoen puoleiseen kulmaan oli pystytetty  pieni maatalousnäyttelyn tapainen maatyökone-esittely . Suurin osa markkinoille tulijoista oli maalaisia kauppalaa ympäröivältä laajalta talousalueelta.
Maalaiset olivat valmistautuneet sateen piiskaamaan ja kuravelliseen markkinakenttään paremmin kumiteräsaappaillaan kuin kaupungin neppikenkäiset mamsellit ja korkokenkäiset fröökynät,joidenka  kengänsuista kuravellivesi hörppäsi sisään erikoisen mutakenttäsaariston poikki hypellessään.
Myyntikojujen ja kahvitelttojen tienoilla oli tungosta, isäntien hörppiessä rinkelikahveja pienissä porukoissa ja katsellessa kauppalalaisneitojen hameennostoja kuralätäköiden yli hyppimisessä,jolloin säärtäkin vilautettiin luvallisesti enemmän kuin maalla oltiin totuttu näkemään.
Jussi ja Iivari samoin hyppelivät kuin rantasipit kiveltä toiselle lähemmäs maatalouskone-esittelyaluetta. Kumpaakin kiinnostivat uudet traktorit,viskurit, puimakoneet ja paikallismoottorit.
Jussia ne ainakin kiinnosti autohulluna,jolle kaikki ottomoottorilla paukuttelevat koneet saivat pojan bensalla jatketun veren kuohumaan . 
Iivari taas oli kiinnostunut kaikista sirkusalueella seisovista teltoista,missä taikurit,silmänkääntäjät,akrobaatit,partaiset naiset ja kääpiöt ja muut Luojan tekemät ihmiserikoisuudet kuten kääpiöt ja partaiset naiset saivat ihmetystä aikaan taidoillaan ja poikkeavuuksillaan.
Pojat suuntasivat lätäköitä luovimalla kohti  harmaasarkaista miesjoukkoa,jonka huopahattujen ja lippalakkien takaa kiilui tipunkeltaiseksi maalattu kone,jota peltiseen puhetötteröön kehuva käheä-ääninen kuuluttaja kehui rannikon pätkäkielellä " rattorill verettäväks Wiurila-ryskmasiinaks".
Ryskmasiinan eli puimakoneen lisäksi esittelyalueen laidalla seisoi toinen harmaasarkainen ja pussihousuinen isäntäjoukko sinisen ja oranssipyöräisen Fordson-traktorin  ympärillä,joka oli uponnut savivelliin  taka-akseliinsa asti. Kauppalan kuuluisa lietekaivojen ja paskamakkien tyhjentäjä "Paska-Paavo" kuului mainostavaan omaa Polleaan viinan karhaisemalla äänellään paremmaksi veturiksi,joka ei kuulema koskaan ole paskaan hukkunut ja aina omilla voimillaan on vetänyt itsensä kaikista lietemontuista ja ulkohuussien ruumantakaisista lietevelleistä  ylös. Paavo oli lisäksi tarjonnut omaa Polleaan maksua vastaan vetämään "petroolivoortsonnin" pois häpeämästä kuopastaan.




Paikalle oltiin kuitenkin kutsuttu hevosparivaljakko vetämään ylös yönsininen Fordson-traktori oranssinpunaisin kolmisiipisin äeksin,joidenka siivet piirsivät kuravelliin vanoja kuin särkiparven selkäevät.
Jussin naapurin liesitehdaskin oli esittelemässä kauppalalaisille ja maalaisille uutta puuhellavalikoimaansa,minkä vakiomallina tarjottiin Horna-kiuasmaalilla hopeaksi maalattuja kolmilevyisiä liesiä,minkä uuniluukkujen kahvat olivat jousimaisiksi kierrettyjä nuppeja.
Hellavalikoiman luksusmallina tarjottiin valkoemaloitua mallia,jonka luukun kahvat olivat norsunluun värisiä bakeliittinuppeja ja kuumavesisäiliö kiilsi kyljessä kuparinruskeana.


1937 Fordson N-traktori


Aivan sirkusteltta-alueen takana Vähäjoen rantapenkereellä puksutteli iso vihreäksi maalattu Ruston-merkkinen itsekulkeva lokomobiili eli höyrytraktori,joka päästeli alhaalla roikkuvalle sadepilvitaivaalle parimetrisestä korsteenistaan savurenkaita.
Sitä käytettiin sirkuksen voimageneraattorina.
Höyrylokon sadelippa oli koristettu monivärisillä hehkulampuilla,jotka kirkastuivat ja himmenivät sitä mukaa,miten höyrytraktorin lämmittäjä muisti heittää koksia pesään.Rasvahaalarisen lämmittäjän takataskusta kiilteli jaloviinapullon alumiinikorkki ja Jussi näki miten tämä oli kovassa sanasodassa karusellin hoitajan kanssa,koska puuhevosten päälle vanhempien asettamat lapset vollottivat siitä,ettei hevot enää laukkaa..
Erään puksuttavan maamoottorin ääreen oli kerääntynyt joukko isäntiä ihmettelemään,miten vehkeen läpättävän remmihihnan pyörittämä pärekone sylki suustaan tuoreita kattopäreitä.
Sitä esittelevä lippalakkinen ja tuulipuseroinen myyntimies kehui ihmettä suurimmaksi teknilliseksi läpimurroksi sitten piilukirveen..
Jussi ja Iivari siirtyivät näyttelyalueelta myyntitelttoja kohti,mistä kuului harmaan sarkahousuvallin takaa omituista läiskettä,perkeleitä ja ähkymistä sekä katsojien kannustushuutoja.
Pojat pääsivät kurkkimaan haitarijatsareiden välistä,miten kauppalan jalkapalloseuran laitahyökkääjä Kivimäen Toivo ja työväen jalkapalloseuran maalivahti Falkin Yrjö kierivät painiottelussa savisina torin kuraprunnissa.
Kummatkin olivat ilmeisesti tyhjentäneet urheilukentän pukukopissa jälkipelin startiksi vaakunapullon.
Pelin aikana erotuomari Lintulan Masa oli viheltänyt Toivon maalipotkun paitsioksi.
Raatihuoneenkadun poliisikonttorilta paikalle astellut ylikonstaaplei Kaljunen avasi sarkahousumuurin karjaisullaan:
--Toppar ja Valkki!
--Eiks teill riitä potkupallokentä rajapyykit pelin lopettamiseen?
--Mikä pirkala saa teirä tänn markkinatorin kurakentäl painiskelemaa?
--Alkkakas vilkkast pann nappulakenkijäs toise ette kottijapäite tai muute mää pirätän teirät torirauhan rikkomisest!
--Teirän painimatsi päättys nyte tasapeliin kihlakunna erotuamarin vihellykseen!
Toivo ja Falk lopettivat paikalla painimisen ja lähtivät umpikuraisina ja jalkapallokengät vettä lotkuen astelemaan Kirkkokadun suuntaan taakseensa katsomatta.
Ylikonstaapeli Kaljunen huusi vielä mutapainijoiden perään :
--Ja älkkäkäs site ehtommal jatkako sitä jälkipelii siäl Tähkän alakerran kaljatuvan karvalakkipualel !
--Siäl ovel seisso sellane tampuurimajur tuamarin,joka on olnu läänin mestari reikkalaisroomalaises painis !


Lokakuun lopulla 1939 Eläintorilla ei enää nähty tori-eikä markkinatelttoja.
Normaalia torikauppaa pidettiin kauppatorilla.
Eläintorille oltiin pystytetty toisenlaisia telttoja...sotilastelttoja,joissa jo aikaisempina vuosina oltiin pidetty suojeluskunnan sotilaspoikien koulutusta.
Koko torialue oli samalla muuttunut sulkeis- ja koulutuskentäksi.
Lumi oli laskeutunut kauppalaan aikaisin jo lokakuun puolessa välissä ja pakkanen oli kiristynyt viidentoista asteen nurkille.
Jussi näki luokan ikkunasta kauppalan kuorma-autoilijoiden ohjaamien vihreiden ja tummansinisten amerikanfordien ja -chevroletien nousevan kolonnassa Perniönmäkeä ylös.
Lavoilla värjötteli harmaamanttelisia sotilaita,joista moni sisimmissään arvuutteli oltiinko lähdössä kohti jotain tuntematonta.
Ensitietoina sotilaat olivat kuulleet menevänsä Perniön Kankkonummelle TsT- eli taisteluharjoituksiin.
Eläintorilla lastattavien kuorma-autojen viereltä kuului pakkien kolinaa,kiväärinperien kolketta ja alikersanttien komennushuutoja.
Kuorma-autoilijat,joista useimmat olivat keski-ikäisiä pussihousuja,polttelivat holkkitupakkaa kuormureiden etulokasuojiin nojaten suut jonkinlaisessa pienessä ivanvirneessä uskossaan,etteivät enää joutuisi moiseen nuorien alikersanttikloppien äkseeraukseen...
Vähän he vielä tiesivät,mitä jatkossa tulisi tapahtumaan....


1936.Suojeluskuntapoikia
harjoituksissa Eläintorilla.
Takana oikealla
Hotelliravintola
 Rauhala.
Vasemmalla Suojeluskuntatalon
piippuhormi ja kulma.
Lähempänä Suojeluskuntatalon edessä Jussi havaitsi isoäitinsä lottavääpelinä komentamassa harmaakolttuisia ja svastikabrossisia lotta-alokkaita muotoon.
Fammun kädessä heilui mustakahvainen ja kultanuppinen "upseeribatonki" kuin ratsumestarin ratsupiiskana maneesiharjoituksissa,missä suomalaisia jenkkaan tottuneita työhevosia yritettiin kouluttaa  arabialaisiksi paraatihevosiksi wienervalssin tahtiin..
Lotta-alokkaat kopsauttelivat sunnuntaipatinoidensa kantoja yhteen asentokomennuksissa kullanväristen hiussuortuvien valahdellessa kenttälakkien alta pakkasen rusottamille poskille.
Viimeisen kuorma-auton kaasutellessa ylös Perniönmäkeen Fammu komensi lotat marssimaan parijonossa sulkeiskentältä Suojeluskuntatalon pääovesta sisään omiin tehtäviinsä, useimmat keittiöön ja muut toimistoon dokumentoimaan kirjoituskoneiden ääreen pian alkavaa paperisotaa kolmin kalkkerikoipioin .


Marraskuun 3. päivänä 1939 Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotov lausui jyrkät sanansa uppiniskaiselle Suomen kansalle,että nyt oli sotilaiden vuoro puhua.
Uppiniskaisen Suomen kansa piti kestää seuraukset.
Marraskuun 26. päivänä Molotov ilmoitti , että suomalaiset olivat avanneet tykkitulen Suomen puolelta Mainilan rajakylästä.
Neuvostoliitto oli provosoinnillaan haastanut Suomen Talvisotaan.


 Suomalainen konekiväärimies
 ja venäläinen hiihtopartio
Juhart 2010
Jussi ,kuunnellessaan kotonaan Torikatu kuuden olohuoneessa Yleisradion kuuluttajan kreivi Creutzin  sanomaa Neuvostoliiton ulkoasiankomissaari Molotovin sodanjulistuksesta, muisti mitä New Yorkin Queensissä Babs-tädin ja Issy-sedän musta puutarhuri ja autonkuljettaja Scott Stewart oli sanonut hänelle Gunard White Star-laivayhtiön laivalaiturilla jäähyväisiksi:
"--Fight them Ruskies...!
--Ah've read Herr Hitler and Comrade Stalin have made a deal on your country..
--Last week a certain Mr. Brown had visited White House..
--Ah've heard thru grapevine Mr. Brown had a Nagan handgun and Russian a loaf of black bread and bottle of vodka in his briefcase...nuthin' else..
Mr. Brown alias Comrade Molotov had told FDR that Finland is their business..stay away.




 Mr. Brown alias Vyacheslav Molotov

Jatkuu.."Isä ja Poika ja..."



Ei kommentteja: