Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Papin arkea ja pyhää Viitasaarella.

PAPIN ARKEA JA PYHÄÄ VIITASAARELLA
---------------------------------------------------

                            Wiitasaaren kirkkoherran pappila

Elokuu 1945

-------------

Sunnuntai 5.8.

Vesannon retki.

Nuorten seurat kauppalan koululla klo 20.

Sunnuntai 12.8.

/\eitougveir.

Iltahartaus maal.kerholaisten leirillä klo 20.30

Maanantai 13.5.

Aamuharttaus klo 9.

Iltahart. klo 20.

Sunnuntai 19.8.

Herättäjäseurat Laukkalassa.

Päiväsaarna V-mäellä.(Vierumäki?)

Veisuuharj. ja hart.hetki Päivälässä Suovanlahdessa klo 19.

Sunnuntai 26.8.

Veisuuharj. ja hart.hetki Kempanmäen koululla klo 15..

Maanantai 27.8.

Käräjäsaarna.

(Käräjäsaarna pidettiin jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa tai käräjäpaikalla ennen käräjien alkamista v. 1734 lakisäädöksen mukaan,jolloin myös julistetaan käräjärauha.laki meni historiaan lailla 459/1970 ja astui voimaan v.1971 alussa.)

Tiistai 28.8.

Ajettava Hakalaan.

2 lasta kastettava Löytänällä.

Hartaushetki Löytänällä Lehtolassa klo 19.

Torstai 30.8.

Nuorten seurat pappilassa klo 19.

                               Nuorten "ompeluseurat" Viitasaarella 30-luvulla

Syyskuu 1945

---------------

Sunnuntai 2.9.

Herättäjän seurat Karttulassa.

Hartaushetki Mäntylän rautalassa klo 19.

Keskiviikko 5.9.

Nuorten seurat Eirolassa..

Torstai 6.9.

Synnytyslaitoksella.

(Kaisa oli ilmeisesti synnyttämässä toista tyttölastaan.

Antti ei kalenterissaan mainitse sanallakaan asiasta.Hänellähän oli ollut Laukkalan synnytyslaitoksella monia hätäkasteita ja käynnit sairaalassa olivat hänelle rutiinijuttuja.)

                                Viitasaaren synnytyslaitoksen synnytyshuone

Perjantai 7.9.

Iltakirkko klo 19.

Antin kalenteriviennit alkoivat vähentymään.

Ilmeisesti hänellä oli jo käytössä muunlainen päiväkirja ja pöytäkalenteri virantoimituksiinsa.Ristiäisistä hän piti omaa erillistä lokikirjaa.

40-50-60-luvuilla tämä kastekirja täyttyi ajan muotinimistä elokuva-ja viihdealoilta.Hän kastoi kymmeniä ehkä satojakin Katri-Helenoita,Einoja,Olaveja,Taunoja.Ansoja,Tainoja ja Pirkkoja.(Grön-Virta-Palo.Ikonen-Elg-Mannola jne.)

                                Kaste kanttorilassa 50-luvun vaihteessa

Sunnuntai 16.9.

Kunnalliskoti.

Sunnuntai 23.9.

Toulahdet.(?)

Lokakuu 1945

---------------

Perjantai 9.10.

Jalkapallo-ottelu 15.30.

(Antti pelasi jalkapalloakin,vaikka oli myöhemmin lentopallofäni.)

                                                  Pappilan tyttäret 1948

                                       Antti tennistähtenä 30-luvulla

                         Wiitasaaren pappilan  viljanpuintia 20-luvulla.Pappilan silloista ainoata urheilumuotoa

Sunnuntai 14.10.

Hartaushetki Huopanan koululla klo 19.

Marraskuu 1945

-----------------

Sunnuntai 11.11.

Nuorten juhla Huopanan koululla klo 19.

Torstai 15.11.

Hartaushetki Vuorilahden Kolarissa klo 19.

Joulukuu 1945

---------------

Torstai 6.12.

Puhe Keitelpohjan NS:ssa klo 19.

                                      Viitasaarelainen talo talvella 30-luvulla

                                   Viitasaarta talvella 20-luvulla

                               Viitasaaren kirkonkylä.Postikortti 20-luvulta.

Näin päättyivät joulukuun 6. päivään Anton kirjaukset Aseveljen kalenteriin.

Joulukuun muut sivut olivat jääneet tyhjiksi.

Almanakan viimeisillä muistiinpanosivuilla oli papille tärkeitä tietoja ja osoitteita:

K.Eckelundin käsinetehdas

Kolkontaipale

820:- 5 pist.

60628 Saipio Maneesink 4 a 27.

Kaisaniemenk 3A klo 8.

Lääket.tutkimuslaitos.

Tri Anni Seppänen klo 17.

Fredikink. 63.

Kurki-Suoniolla Aarnen terveiset Portaanpään opistolaisilta.(Portaanpään kritillinen opisto)

Uusi Hattu- ja lakkikauppa

H:ki.Aleksanterink.50.

(Papilla piti olla nahkakäsineet sekä virka-että siviiliborsalinot.Lippalakkia hän ei käyttänyt kun eläkkeellä.

Partioleireillä taas siniristipipon sijasta Antti sitoi kiharoidensa päälle neljällä kulmasolmulla nenäliinan.

                                  Tennistähdellä plastiikkinen visiiri otsalla

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Viitasaaren uusi virallinen apulainen.

VIITASAAREN SEURAKUNNAN UUSI VIRALLINEN APULAINEN
----------------------------------------------------------------------------

1945 pastorin toimipaikat

                                 

Maanantai 11.6.45
Kaste Keitelpohjassa Pietilässä ja Hakolassa.

Sunnuntai 17.6.
/\eitougveir (kreikk. liturgia)
NKY:n kokous pappilasa klo 18.(Nuortem Kristillinen Yhdistys)

Keskiviikko 20.6.
Hautaus Haapasaaressa klo 14.
Vihkimys pappilassa.

Torstai 21.6.
Läksin Iisalmeen perhettä hakemaan.

Perjantai 22.6.
Klo 8 saavuin Iisalmeen.

Lauani 23.6.
Muutto Viitasaarelle Salonpäähän.

Viitasaaren kirkko

                                                     

Sunnuntai 24.Joh.Kast. päivä.
Rippik. päästö Laukkalassa.
/\eitougveir.
Raamattupiiri pappilassa klo 18.

Maanantai 25.6.
NKY:n joht.koko. pappilassa klo 18

Heinäkuu 1945
----------------

Sinnuntai 1.7.
Laulujuhlat Äänekoskella.

Lauantai 7.7.
Hart.hetki tänään klo 19 Kemppäälän koululla.
Krist.Nuorisokokous tänään klo Huopanan koululla.

Sunnuntai 8.7.
Saarna Jlanpalveluksessa ,jossa nuoria mukana.
Huopanan koululla nuort.hart.hetki klo 19.

Maanantai 9.7.
Täydellinen auringosnpimennys Viitasaarella,jota sydänvarjossa Salonpään mäellä nokilasilla tirkisteltiin.
Harvinainen elämys.

                                        Täydellinen auringonpimennys

Lauantai 14.7.
Aattoseurat klo 18.30.

Sunnuntai 15.7.
SNKL:n edustaja past. Rihkanen.(Suomen Nuorten Nristillinen Liitto)
Päiväjuhla klo 14 ja iltajuhla klp 19.

Maanantai 16.7.
Nuorten seurat ja kirkon puhdistustalkoot klo 15.
(Pastori oli jo aloittanut talkooaatteen Laukkalassa hautausmaan siivouksella.)

Perjantai 20.7.
Heinätalkoot ja nuorten seurat Esalassa.

Sunnuntai 22.7.
Talkoonuorten juhlajumalanpalvelus Huopanan koululla klo 10.

Huopanan koulu valm,1986.Vanha koulu paloi 1985

Tiistai 24.7.
Pappeinkokous Vehmersalmella.
Laiva Kuopiosta klo 14.

Vehmersalmi.Kuopio

                                     

Keskiviikko 25.7.
Pappeinkokous jatkuu.
(..ja niin me papit naurettiin...!)

1902.Kuopion satama.Taustalla raninin mylly

20-luku. Sisävesilaiva Leppävirralla

             

Torstai 26.7.

Pappeinkokous jatkuu.

Lauantai 28.7.

Rauhanyhdistyksen seurat.

Sunnuntai 29.7.

3. Rukousp. rauhanyhdistys.

Herättäjäseurat P-putaalla.(Pihtipudas)

Hautausmaajuhla.

Maanantai 30.7.

Herättäjäseurat P-putaalla jatk.

          Herättäjäjuhlat 30-luvulla

                Herättäjäjuhlille menijöitä 50-luvulla

                                                          Aku Räty

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Papintoimia ja muutto Viitasaarelle.

PAPINTOIMIA JA MUUTTO VIITASAARELLE
-----------------------------------------------------

                                         Iisalmen uusi kirkko

                                    Iisalmen rautatieasema

Toukokuun alkupäivistä Antin Aseveljen kalenteri ei kerro mitään.Ilmeisesti hän oli ottanut käyttöönsä erilliset kaste-,vihkimis-, ja hautauspäiväkirjansa.Sviiliajan virantoimitusten paljoudesta johtuen hän ei ollut edes vanhana ilmanhaistajana kerinnyt kuvaamaan ilmoja eikä kelejä kuten sodassa.
Sota-ajan uhka ja kuolemanläheisyys olivat ehkä saaneet pastorin arvostamaan säiden kauneutta ja poutapäiviä enemmänkin,koska jokainen päivä saattoi olla se viimeinen päivä.Samoin hän ei siviilipastorina mainitse sanallakaan siviilisaunakylpyjen makeudesta.
Ehkä avioliitto oli alullaan urautumassa päivärutiineissa..ja Kaisakin oli raskaana.
Elettiin raamatullista etsikkoaikaa.

Toukokuu 1945
-----------------
Sunnuntai 6.5.
Jumalanpalvelus klo 10.
Hautaus Laukkalassa.
Jäät lähtivät Poroselästä.
(Pastorin ensimmäinen rauhanajan säähavainto sitten Lapinsodan)

Tiistai 8.5.
Railin hautaus Iisalmessa.
(Raili oli sukulaispikkutyttö Iisalmesta,joka kuoli tuberkuloosiin )

                                    Railin hautajaiset

                                                       Raili

Helatorstai 10.5.
Jumalanpalvelus kirkossa.
Äitienpäivä Niemijärven koululla.
Kaste klo 18 Make Penttisellä.
(Toivottavasti Kaisa sa Antilta Äitienpäiväbuketin,vaikka pastori oli koko päivän virantoimituksissa...)


Perjantai 11.5.
Rautat.kr.yhdistys klo 19 kulj. Niskasella.
(Näin usea rautatieläisten kristillisen yhdistyksen kokous edesauttaisi jo VR:n alennuslippuun)

Sunnuntai 13.5.
Puhe äitienpäiväjuhlissa kansakoululla.

Maanantai 14.5.
Hautajaiset Tömmänmäessä.

Tiistai 15.5.
Käynti kirkkokonttorissa.
Nostin palkkani.

Keskiviikko 16.5.
Kuulin ensimmäisen kerran käen kukkuvan.
(Tämä oli toinen vakavampi luonnonhavainto pastorin aisteissa,mikä viittaa verkkaiseen henkiseen palautumiseen sodasta siviiliin)

Sunnuntai 20.5.Helluntaipäivä.
Pyhäkouluopettajat jumalanpalveluksen jälkeen.
Klo 15 Äitienpäivät Tömmänmäen koululla.

Maanantai 21.5. 2. Helluntaipäivä.
Lähetysjuhlat.
Jlanpalv. klo 10.
Seurat: Sääskiniemen Kalle Rissasella klo 18.

Tiistai 22.5.
Rippikoulu alkaa klo 9.
Äitienpäivä Tömmänmäessä klo 18.
(Äitienpäiviä ilmeisesti vietettiin koko toukokuu)

Keskiviikko 23.5.
Hautaus klo 15 / Iida Sohvi Ruotsalainen.
Rippikoulu.

Torstai 24.5.
Rippikoulu.
Klo 10 hautausmaan puhdistustalkoot ja seurat.
Ensimmäiset pääskyset Laukkalassa.

Perjantai 25.5. ja lauantai 26.5.
Rippikoulua.

Sunnuntai 27.5.
Jlanpalvelus klo 10 kirkossa.
Setri Saastamoisen hautaus.
Vihkimys kirkossa.

Maanantai 28.5. ja tiistai 29.5.
Rippikoulua.

Keskiviikko 30.5.
Kotiin klo 6:n autolla.
Kotona klo 12.
Hopinskoilla.

               Savon linjan onnikka asemalla,Juhart 2011

Torstai 31.5.
Timo lähti Tuurniemelle.(Kaisan serkku Timo Laitinen)

                                               Timo Laitisen hääkuva

Kesäkuu 1945
---------------

Kesäkuun ensimmäiset päivät pastori vietti perjantain ja lauanta kotona sekä sukulaisiissa Hopinskoilla.Lauantaina hän palasi takaisin Laukkalaan.

Sunnuntai 3.6.
Rippisaarna.
Herättäjäseurat kirkossa klo 13.
Järvenpäässä klo 16.

Maanatai 4.6.
Lähtö Viitasaarelle.
Yö Kuopiossa.
Aamulla satoi.

Tiistai 5.6.
Lähtö Kuopiosta junalla Jyväskylään ja sieltä autolla Viitasaarelle.
Klo 18 Viitasaarella..

Torstai 7.6..
Ensivisiitillä Penttilän pappilassa.

Sunnuntai 0.6.
Saarna.
Raamattupiiri pappilassa klo 18.
(Antin perhe jäi vielä Iisalmeen myöhempää muuttoa odottelemaan)

                                   Viitasaarta

                                  Viitasaaren kirkko

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Aseveljen kalenteri 1945

ASEVELJEN KALENTERI 1945
-----------------------------------

Maanantai 11.uudenvuodenpäivä

Kaste klo 14 Kolmosessa Kivirannassa.

Liturgia jumalanpalveluksessa.

Kotilieden numero 12 1945 sivu.Muita tekstejä lehdessä oli mm. kastemekon valmistus.

Sunnuntai 7.1.

Vihkiäiset sakarstissa .

Seurat klo 18 Rykäsellä.

Maanatai 8.1.

Morsiuskurssin avajaiset.

Nuorten seurat.

Tiistai 9.1.

Rovasti Huttunen haudattiin.(Huttusten kantasuku Iisalmen seudulla oli Pielavedeltä)

Keskiviikko 12.1.

Rva Huttunen haudattiin.(Oliko kyseessä ruustinna Huttunen?)

Torstai 13.1.

Kontrahtikokous.

(Edellinen kokous pidettiin Kuopiossa ennen Antin harmaisiin uudelleen astumista.Kyseessä oli ilmeisesti pappien palkkaus- ja virantäyttöasiat)

Loput tammikuusta meni papilla kasteissa,lähetysompeluseuroissa,Pelastusarmeijassa sekä hautajaisissa.

Tiistai 30.1.

Rautaisten ompeluseura Houkolalla.

(Oliko juna- ja asemamiehillä virkkuukoukut mukana?)

Helmikuu oli täynnä virantoimituksia,diakoniompeluseuroja,sairaskäyntejä,vihkimisiä..jopa yksi mustalaisen lapsen kaste.

Lauantai 2.2.

Sairaskäynti palovartija Miettisellä.(Ehtoollislaukku mukana)

Maanantai 11.2.

Seurakuntapäivät.

Lapsenkaste. synnytyslaitoksella.(Hätäkaste)

Perjantai 16.2.

Palovartija Miettisen hautaus.

Illalla sauna

Sunnuntai 18.2.

Päivätyömies Petter Johannes Lappalaisen hautaus hautuumaalla klo 14.

Tiistai 27.2.

Muutto Satamakatu 1:een.(Papinperhe muutti pois Kauppilanmäestä)

                                       Iisalmi Satamakatu 1

Maaliskuun virantoimituksia Antille olivat kasteet,vihkimiset,saarnat,hautajaiset,opistolaispäivät 

sekä rautatieläisten kristillisen yhdistyksen opintopäivät.

Hätäkasteita oli muutamia,koska lapsi-ja äitikuolemat olivat tavallisia niinä aikoina.

Lauantai 3.3..

Hätäkaste synnytyslaitoksella.

Sairaskäynti illalla synnytyslaitoksella.

Lauantai 24.3.Marian ilm.päivä.

Kuopion nuorten vierailukäynti.

Suntio vei kirjat henkikirjoitukseen.(kaste-,vihkimis- ja kuolintodistuskirjaukset.

Maaliskuu oli henkikirjoituskuukausi,jolloin ruokakunnatkin joutuivat ilmoittamaan muutoksista talonkirjojen perusteella.Yleensä vuokratalojen isännät hoitivat vuokralaistensa kirjat ja muuttoilmoitukset)

Huhtikuu :

Sunnuntai 1.4. Pääsiäispäivä.

Vihkimys sakarstissa klo 11.30.

Klo 12 Vesterisen lapsen ristiäiset.

Rissasen lapsen hautaus kirkossa klo 14.(Ilmeisesti synnytyslaitoksella hätäkastettu lapsi)

Seurat Seurahuoneella klo 14.

Lundbergin lapsen ristiäiset klo 18 Ryhäsellä.

Huhtikuun muita virantoimituksia olivat mm. lapsenkaste synnytyslaitoksella ja kaksi muuta lapsensiunausta.

Perjantai 13.4.

Rautatieläisten kristillisen yhdistyksen kokous junamies Laitisella klo 18.

Tiistai 17.4. Vankeusyhdistyksen kokous.

Aaro Huttunen puhui .

(Aaro Johannes Huttunen voisi olla pielaveteläinen herännäissaarnaaja (1907-1972),vanhemmat kauppias Kalle Juhani Huttunen (1868-1928) ja Miina Tenhunen (1882-1954).Aaro pääsi ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta 1925.Aaro liittynee paljolti vankeusyhdistyksen ja herätysliikkeen toimintaan (kirj Virtanen Markku) ja Vankien uskonnolliseen kasvatukseen (kirj Koljonen Hellevi).

Huhtikuun virantoimitukset päättyivät kirkkokuoron korbikeiltaan ja läksiäisjuhlaan.

(Vasta seuraavana vuonna 1946 kuuluisa Herakles-kahvilaiva toi ensimmäisen kahvilähetyksen Kotkan satamaan..S/S Herakles lähti Santosista Rio de Janeirosta 14.1.1946  lastinaan 2500 tonnia Rio-6- ja Rio-7-luokkaa käsittävää raakakahvia Bahiaan,missä lastattiin lisää mm. 300 tonnia tupakkaa, 2000 tonnia rehukakkuja,puuvillaa Suomen uusien setelien valmistukseen, talkkia,suolattuja nahkoja ja lääkkeitä.

Bahiasta laivaan nousi salamatkustaja Antonio de Silva Liman,joka sai Pauligin paahtimosta töitä,kunnes palasi laivalla kotimaahansa.

Alus saapui Turun satamaan sunnuntai-iltana 24.1.1946 ja sitä avusti Jäänmurtaja Sisu.

Tapaus sai suurta huomiota mediassa ja poliisia tarvittiin yleisön hillitsemisessä lastin purkamisen aikana.Yleisön pettymykseksi kansanhuoltoministeriö määräsi kahvin kortille.Vasta kuukauden päästä kahvi saapui kauppoihin.)

                                            Valtion ostokortti 1949

                                       60-luvun Paula-tyttö

.

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Takaisin siviilipapiksi Lapista.

                                         Antti siviilipompassa ja golffareissa ennen sotaa

TAKAISIN SIVIILIIN JA SIVIILIPAPIKSI
-----------------------------------------------

Sunnuntai 12.11.
Herätys klo 6 ja marssi Möllerin Möljään,jossa moottorilla Per Braheen.
(Möllerin möljä oli Kemin ulkosatama.,joka on rakennettu Kumarruskarin itäpuolella meressä olleelle Pikkusaarelle,joka on yhdistetty leveällä valtatiellä Kirkkokadunpuiston eteläpäähän.Möllärin Möljälle laadittiin piirustukset sekä vallityöt,jotka aloitettiin 1913.Laiturin rakentaminen aloitettiin 1914 ja se oli tarkoitettu paikallisliikenteen tarpeisiin.kuten mm. säännölliseen laivaliikenteeseen Laitakarin saareen ja Veitsiluodon sahan tavarakuljetuksiin että yksityisliikenteeseen.Kun asutus vakiintui Veitsiluodossa, säännöllinen linjaliikenne avattiin möljästä..Myös lastausliikenne redeille hoidettiin möljän kautta,kuten sot.pastorin tapauksessa,jolloin  kotiutettavat ajettiin moottorilla redillä seisovaan Per Braheen.)

                                S/S Per Brahe.Valmistettu 1857 Motalassa

Ja niin alkoi matka kauniin sään vallitessa siviiliin.
Oulussa tavarat pakaasiin.(Ilmeisesti Matkahuollon tavarasäilöön)
Päivällinen Kelo-Korsussa ja yö Oulaksessa ja puh.soitto Kaisalta.(Oulas ilmeisesti oli matkustajakoti)

Maanantai 13.11.
Klo 6 alkoi junamatka Kontiomäen kautta kotiin.
Klo 15.00 Iisalmessa.
Kaisa ja Riitta vastassa.
Ville kävi tapaamassa.(Kaisan veli)

Tiistai 14.11.
Lopullisesti siviiliin ja passi käteen.
Muutin siviilit päälle.
Riitan kanssa kaupungilla pappilassa,kirjakaupassa ja apteekissa.
Koko joukko illalla Hopinskojen luona.

                                             Sotilaspastori sotavormussa

                                     Pastorin perhe Viitasaarella 1948

Näin alkoi sotilaspastorin siviilielämä.
Ajastaika 1944 unohtui melkein viikoksi sotilasrepun pohjalle.Antti käytti aikaansa parhaimmalla tavalla rauhanajana perhe-elämään totuuttelemisessa.Samoin tekivät tuhannet muutkin lomautetut.Moni siviiliin päässyt ja kenttäpusakan epoletittomasssa rintataskussa sotilaspassia pitänyt sodan arpeuttama ja karhaisema soturi odotteli pitkäripaisen avautumista.
Poltetun Rovaniemen ensimmäinen viinakauppa avattiin pikaisesti kyhätyssä lautaparakissa.
Perheelliset samoin pesiytyivät vaimojensa kanssa lukaaliensa peräkamareihin suunnittelemaan suuria ikäluokkia,mutta pakenevien saksalaisten suomalaiset tyttöystävät tiputettiin laivan reilingin yli Pohjanmereen..
Ikävä loppu seurustelulle.
Muissa Euroopan maissa saksalaisten ystävättäriltä ajettiin päät kaljuiksi ja syljettiin ivakujassa kasvoille.
Vasta sunnuntaina marraskuun 19. päivänä Antti aloitti kirjoittamaan uudesta siviilipapin virkaelämästä Laukkalan seurakunnan virallisena apulaisena,jolloin hän piti liturgian jumalanpalveluksessa ja kastoi lapsen Tikkaisilla.
Klo 6 seurat rukoushuoneella.

Laukkalan v.1940 valmistunut kirkko ja sankarihautausmaa.Laukkala kuuluu Pielaveden kuntaan ja sijaitsee 30 km  Pielaveden silloisesta kirkonkylästä pohjoiseen.

Pastorin  marraskuun loppu kului virantoimituksissa kuten Työläisnuorisoliiton rukoushuoneella,liturgina jumalanpalveluksissa,Hoosiannakuoron lauluharjoituksissa sekä seuroissa.

Antti piti myös rippikoulua Iisalmen Yhtelyseon pojille,neuvotteli pyhäkouluopettajien kanssa pappilassa ja piti useita seuroja.

Joulukuun 17 päivän sunnuntaina hän puhui Iisalmen omakotialueen kuusijuhlassa ja  maanantaina18. päivänä Yhteislyseon kuusijuhlassa

Ensimmäinen rauhan joulu oli lähestymässä.
Perjantaina 22.12 hän vihki parin kirkkoherran virastossa ja jouluaattona 24.12. klo saarnasi Iisalmen kaupunkiseurakunnan kirkossa,jonka jälkeen hän kiirehti pyhäkouluopettajien  kuusijuhlaan rukoushuoneelle klo 13. Klo 14 hänellä oli kaste Hyvärisillä hieroja Röykön talossa.
Klo 18 oli käynti sankarihaudoilla.
Joulupäivänä 25.12. Antti piti jumalanpalveluksen klo 7 aamulla.
Tapanina pastori vihkaisi parin kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen,jota seurasi vihkiminen Lempäälässä ja seurat rukoushuoneessa..
Tällä tavoin pyhät alkoivat muuttumaan papin arjeksi.

Viimeinen vienti 1944 Ajastaikaan kertoo seuraavaa:
Sunnuntai 31.12.
Heta Kasurisen hautaus klo 14.
Kaste Kolmosella Kivirannalla klo 14 Uudenvuodenpäivänä.

                                        Kaisa,Riitta ja Rukajärven Ärrä

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Rovaniemi-Sinettä-Tornio.

ROVANIEMI-SINETTÄ-TORNIO
--------------------------------------

                                        Palanutta Rovaniemeä

Sunnuntai 15.10.

Parin tunnin lepoa Hirvoksen metsäkoululla.

Yöllä marssi rantatietä Rovaniemelle,jossa saksalaiset viivyttivät.

Törmättiin viholliseen.

Vetäydyttiin suoja-asemiin nukkumaan.

Maanantai 16.10.

Aamulla lähdettiin raskaalle koukkausmatkalle vihollisen selustaan.

Iltapäivällä katkaistiin Kittilän tie n. 7 km:n päästä kauppalasta.(Rovaniemen kauppala)

2 kaatunutta ja 1 haav.

Kylmä ja nälkä.

Tiistai 17.10.

Saksalaiset jättivät Rovaniemen tuhottuaan sen perusteellisesti.

(Vain 14 taloa pystyssä)

Majoituttiin saksalaisten parakkikylään.

2 laiskanlinnaa ja paljon hyvää ruokaa nälkäisille.

(Saksalaisilla oli suuri parakkikylä Rovajärven rannalla.

Oulussa,Torniossa,Kemissä,Porissa ja Turussa saksalaiset rakensivat omat varuskuntansa kaupunkien liepeille,joita kutsuttiin Pikku-Berliineiksi.Paljon tarinoita on tullut julki suomineitojen halusta seurustella komeiden ja hyvinpukeutuneiden saksalaissotilaiden kanssa,mutta harva suhde päätyi avioliittoon,koska etenkin Lapin tyttöjä katsottiin alarotuisiksi saamelaisiksi eikä kansallissosialistien rotuoppi sallinut avioitumista.Turun Pikku-Berliiniä syystä kutsuttiinkin Kickelstadtiksi.

Sota-aikana saksalaisisäisiä lapsia syntyi 700 ja venäläissyntyisiä eli venäläisvankien perillisiä 200)

                          Suomalaisnainen saksalaisaliupseerin kanssa Pohjoisessa

                                       Lomaposeerausta

Keskiviikko 18.10.

Lepoa.

Kaat.ilmoitusten tekoa.

Torstai 19.10.

Lepoa.

Tervetullut sauna.

(Upseerit olivat nähtävästi erikoisasemassa saunomisen suhteen.Eräs silloin syksyllä 1944

19-vuotias kiskolainen korpraali kirjoitti Salonseudun Sotaveteraanien blogissa,että

haavoituttuaan Rovaniemen pohjoispuolella kranaatinsirpaleesta polveen,

että Oulun kenttäsairaalan sairaanhoitajalotat eivät olleet eläissään nähneet niin likaista ja suttuista soturia.Hän oli Röytästä lähtien n. 3 kk:tta ollut pesemättä  maantiellä ja metsissä.)

Perjantai 20.10.

Lepoa.

Kirje ja kortti Kaisalta.

Lauantai 21.10.

Aamulla 6.30 lähtö marssille Kittilää kohti.

28 km:n marssi.

Huollon kanssa yötä talossa.

Tiet puolisääreen liejussa.

Sunnuntai 22.10,

Pakkasyön jälkeen tiet kovettuneet.

N. 6 km:n marssi.

Telttamajoitus.

Porukat tietöissä.

Kirje Kaisalle.

(Kenttäposti toimii.) 

Maanantai 23.10.

Patl. edelleen tietöissä odottamassa ylipääsyä Korintin lossista.(Korintti on siis muutakin kuin keltainen rusina ja kanava Peloponneuksen niemellä)

Yö teltassa kului makeasti,vaikka nokea tunkeutuikin joka reikään.

Kylmän kosteata saunaa.

Räiskäleitä.

Tiistai 24.10.

Tietöitä edelleenkin.

Teltassa.

Lepäilyä.

Sauna.

Keskiviikko 25.10.

Liikkeelle lähtö.

marssi 15 km.

Majoittuminen telttoihin ja porukat tietöihin.

Torstai 26.10.

JR 11 kotiutetaan!

Valmistelut alkoivat kuumeisesti.

Ikäluokat 1925-24 jäävät edelleen palvelukseen.(Sot.pastori 1914)

Kansliatöitä.

Perjantai 27.10.

Kotiuttamisen valmisteluja.

Minun kohtaloni avoinna.

Laitoin kamppeeni lähtökuntoon.

Nuoret miehet (72) siirtyivät 1. patl:aan.

Lauantai 28.10.

Pataljoonamme kotiuttamiselimenä.

Rykmentin kotiutettavat kokoontuivat pataljoonaamme.

Sunnuntai 29.10.

Maanantai 30.10.

Tiistai 31.10.

(ei vientejä,vaan odotusta)

MARRASKUU 1944

----------------------.

Keskiviikko 1.11.

(Ei vientejä)

Torstai 2.11.

Lepäilyä ja lähtötarkastusta.

Perjantai 3.11.

Lähtö marssille Rovaniemeä kohti.

30 km.

Kenttäsairaalassa aamiaisella.

S-autolla (ambulanssilla) Tapion kylään.

Rämesaloa tapaamassa.

Ostin kengänpohjat ja kumikorot .

Majoittuminen taloon yhdessä kom.paikan kanssa.

Lauantai 4.11.

Lähtö Sinetästä ja 28 km:n marssi sateessa kuraisia teitä Rovaniemelle.

Sain omin silmin todeta saksalaisten hävitystöiden perusteellisuuden.(poltetun maan taktiikka)

JsP majoittui taloon.

Sauna ja makoisat unet.

Kirje Kaisalta.

(Kirjaamiset  paljastivat,että JR 11. oli päätynyt Sinetästä 30 km pohjoiseen Kittilän tiellä.Sinetän kylä on saanut harvinaisen nimensä kyläkunnan historian mukaan autereesta eli sineestä..."On sinettä".)

Sunnuntai 5.11.

Lähtötarkastusta koko päivän.

vastauksia tiedusteluihin.

Kurkelaa tapaamassa.

Kom.paikalla käymässä.

Maanantai 6.11.

Patl. lähti klo 8 aamulla marssille Kemiin.

Tri lähti mukaan, minä jäin R-niemelle odottamaan kohtaloani,uuden porukan muodostamista.

Asuin sotilasmajalassa.

Kylpy.

Pystytin radion.(kenttäradion)

Kirjallisia töitä.

ASA:n v.1944 valmistaman kenttäradio VRFKC,joka ei kunnolla nähnyt vielä sotaa.

Radioamatöörien suosima laite sodan jälkeen.

Tiistai 7.11.

Pataljoonan loput lähtivät Kemiin marssille salaa minulle mitään virkkaamatta.

Jäin Rovaniemelle lastausporukan mukaan ja muutin sen luokse huoltoon.

Radio pystyyn.

Tapasin A.Suvannon.

Keskiviikko 8.11.

Lähdön odottelua Rovaniemellä.

Kävin Vaat.I.P:llä vaihtamassa puhtaita.(Vaatteiden intendenssipaikka.INT..armeijan intendemssitoimisto)

Nautinto kerrassaan.

Ilta radion ääressä.

Torstai 9.11.

Lähtö rekkavaunulla Tornioon.

Tie kurjassa kunnossa.

Nälkä koveni.

Illalla Tornioon.

Yötä Strömmerillä.

Seitsemään kuukauteen kahden lakanan välissä ja pehmeällä vuoteella.

    Pohjolan Liikenteen 1940 Ford "Hävittäjä"- rekka Petsamo-Tornio

Perjantai 10.11.

Matka jatkui Kemiin.

Tavarat varastoitiin.

Sain tiedot kotiuttamisestani.

Yötä Karihaaran kansakoulun opettaja-asunnossa.

Siviilisaunassa.

Lauantai 11.11.

Kävin Herkko Kivekkään luona.

Huomenna lähdetään siviiliin laivalla Ouluun.

Kortti Kaisalta.

Herkko Kivekäs (s.23.10.1910 Maaninka) on suomalainen rovasti,virsirunoilija ja uskonnollinen kirjailija.

Kivekkään vanhemmat olivat rovasti Toivo Masse Kivekäs ja Alma Josefina Kaukovuori (ent. Nyberg). Hän pääsi ylioppilaaksi Lappeenrannan yhteislyseosta 1931 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistosta 1935.

Kivekäs toimi Lappeenrannassa ensin kappalaisena ja sitten kirkkoherrana 1946-76. Hän vastasi Siionin virsien uudistamisesta 1971 yhdessä Jaakko Haavion kanssa.

Kivekäs on kirjoittanut Siionin virsien lähetysvirteen 206 Pyhään nimeen Herran ja virsikirjan virteen 530 Herrani, minut loit.

                               Siionin virret,körttikansan virsikirja