sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

PARTIO-OPISTON IKIPARTIOLAISET. Papinpoika ja pakana. Sulkavalle.



PARTIO-OPISTON IKIPARTIOLAISET
------------------------------------------------

50-luvun  Savonlinnaa.Vasemmalla
 samanlainen talo kuin matkustajakotimme

 Savonlinnan kauppatori 50-60-luvun vaihteessa

 Olavinkatu ja Pitkäsilta 50-luvulla






Anttipastori heräsi uudelleen kuudelta pesemään kasvonsa emalivadissa,mikä keikkui huoneen lavuaarin viereisellä rautajalustalla.Pesunurkan peili oli sumennut reunoiltaan,mutta Antti onnistui siitä huolimatta ajamaan vaahdotetun leukansa Gilletten perässävedettävällä partahöylällä suhteellisen siedettävään kuntoon hyräillessään Kesäyötä Kangasalla.Hänellä oli kyllä matkalaukussaan upouusi luunvalkoinen Philipsin Philishave, kaksikiekkoinen sähköparranajokonekin,muttei löytänyt töpselinreikää mistään.
 Philips-sähköparranajokone 50-luvun lopulta
Hän oli saanut sen Kaisalta joululahjaksi luvattuaan ostaa rouvalleen lahjaksi AEG:n sähkövatkaimen.
Senaikaisissa matkustajakodeissa ei tunnettu sellaisia hienouksia,että oltaisiin santsattu ylimääräisten pistorasiaoiden vetämiseen huoneisiin.
Amerikassa sai sähkön huonommissakin matkustajakodeissa kattolampun kantaan valmistetusta pistokkeesta.
Suomessa elettiin vielä vanhaa aikaa palveluissakin ja 50-luvun puolessa välissä palveluammateissa työskenteli vain alle 5 prosenttia työväestöstä...
Antti uskoi vanhan sodan kestäneen Gillette-parranajokoneensa palvelevan paremmin hieman harmaantuneessa ja itsepäisessä parransängessä..Sähkökone oli kylläkin helppokäyttöinen,muttei ajanut yhtä tasaisesti kuin perässä vedettävä, Sähkökone sai papinkaulan kutisemaan liperien päällä, Aqua Vera-partaveden lisäksi kihellettyä iholla kuin nokkosenpoltossa.
Pastorska oli irvaillut Antin partaveden lotrailusta,että "pappi haisoo kunniin Saaronin lilija" ja vasta 60-luvun alussa tuore kappalainen vaihtoi äkäisentuoksuisen Aqua Veransa Old Spiceen,mikä kutkutti naisten sieraimissa houkuttelevammalta kuin jokamiehen Mennen.
 Old Spice
(Samaa Old Spicea papinpoikakin ryhtyi sivelemään poskilleen 60-luvun puolessa välissä ensimmäisten parranajojensa kunniaksi ja valmiina teinitansseihin lukiolaistyttöjen viekottelemiseksi)
Partaa ajaessaan pastori toisella silmällä seurasi hinaajien vetämiä tukkilauttoja ikkunasta ja kurkkimalla uteliaana alas alakerran ikkunoihin ,mistä kuului äkäisiä ikkunoiden avaamisia ja sulkemisia.
Naapurin eukot tuntuivat kinastelevan pyykkitupavuoroista..

--Noh..voehen suatana..helevetinhelevetti sentään?
Pastori manasi viiltäessään terällä haavan leualla lepäävään etusormeensa.Tyrkättyään verta vuotavan etusormensa pesuvatiin äkäisesti kuin sepän juuri takoman saranan,vesi alkoi punertua kelluvien saippuavaahtopilvien seassa kuin iltaruskossa.
Jussipoika oli herännyt hetekaltaan ihmettelemään outoa manailua isänsä kierrellessä sormensa ympärille vessanpaperiarkista tuppoa.
--Kuka tääll kiroo nii jumalattomast?
Poika kysäisi lounaissuomalaisella murteella silmiään hieroen unenpöpperössä isältään, jäämällä tuijottamaan pystyssä sojottavaa verenpunertavaa  vessapaperituppoa.
--Noh..ne taeotoo nuo alakerran muijat taestella kun mehtot soitimella pyykkivuoroista.
Isäpastori vastasi vilkaistessaan samalla leukaansa sumeasta peilistä,missä näkyi leuan kirkdouglasmaisessa lovessa muutama punertava lisäviilto...
Gillette safety razor 1930s













 Kirk Douglas


--Noh..poeka..alappas tokkeentuva siitä uamutoimilles ja sitten matkaan!
--Aekoo on viisj minnuutija ja siitäkin on puolet jo kulunna!
Isäpastori komensi puolileikillisen sotilaalisesti.
--Eläkä pissoo pöntön lauteille,vaan sihtoot suoraan vesjlukkoon..
--Myö ee tehhä tarpeetamme missee ravintoloejen kusjkouruilla,missä sua sihata vappaasti isoreekäsellä puutarhaletkulla.
--Ja pijäppäs kiirettä...eilenilitana tilasin pirssin uluko-oven etteen,jotta piästään linjurjasemalle ajoessa ja sitten Sulukavalle..
Isäpastori kävi napsauttamassa seinältä ämyrilaatikon nappulasta auki  hyräilemällä aamuhartauden loppuvirttä solmiessaan kravattia puuvillapaidan valkoiset kaulukset pystyssä.
Alhaalta sorapihalta kuului autonrenkaiden kuminaa Jussin hyökätessä ikkunaan katsomaan millaisella pirssillä tänään ajettaisiin...autohullu kun oli.
Pihalla seisoi tyhjäkäynnillä musta Plymouth-taksi,jonka kromisen Mayflower-laivanokkakoristeen purjeet kiiltelivät aamuauringossa kuin 400 vuotta sitten ,saapuessaan uudelle mantereelle.
.--Se on oikke Plimari..iha samallaine kum meirä kauppalan sillakulman taksitolpal?
Jussi huudahti innoissaan isälleen,joka oli sulkemassa pahvimatkalaujun kantta lukkojen metallisilla näpsähdyksillä.
 1949 Plymouthin Mayflower-nokkakoriste
 Isä ja poika istuivat taksin harmaalla ja pehmeällä takapenkillä tukevan pirssimiehen näpläillessä kromiritiläisestä autoradiosta matkaviihdettä samalla kun pulleat kuskinsormet naputtelivat luunvärisellä ratinkehyksellä tahtia kaiuttimesta kuuluvan Vili Vesterisen Säkkijärven polkan mukaan.

--Katoppahan Jussi noeta kommeeta säynävijä!
Isäpastori komensi poikaansa pirssin ajaessa Pitkänsillan yli.
--Samanlaesija vonkaleita uij eelispäevänä siellä  salamessa.kun käätiin puatilla kahtelemassa Olavininnoo...
.--Eej siellä lounais-Suomessa ne pikkuset säret ja salakat,mitä katiskasta nousoo uo mittee verrattunna näehin Savonmuan säynäviin?
--Punkasalamella suatiin Puruveestä Hanneksen kanssa uistimella oekeen kolomen kilon haakikin..
--Kyllä se Savonmuan Ahti tarjoo parempoo kalloo kunniin etelän lahet..
--Kaappalassa sua vaen torilta lasjpurkeissa Ahti-sillijä ja siellä Harjavallassakin.missä oltiin Tuomijokapitulin miäräämässä evakossa parj vuotta, sae vuan Kokemäen joen nahkijaesija,mitkä ee uo ies kalan näkösijä,vuan ympyräsuesija ruadonsyöjiä sekä isonkokkoesija maonlonkeroeta......


Antti katseli ja ihaili onnikan ikkunasta ohivilahtaviakannaksia,Pihlajaveden  kilottavia järvenselkiä ja salmia,pappilan Jussin inventoidessa autohulluna kaikki kumipyörillä ja ottomoottoreilla kulkevat vempeleet linjurin peräpölyssä.
--Ei tääll Savoss ol eres kunnon piilei,vaikk Savonlinnas ol pari dollarihymyy.....
--Näis nurkis pillottaa vaa pihan perilt piikkinokkamossei ja pobedoire ruastuneit ruplahymyi....
Jussi totesi pettyneenä.



Venäläinen Pobeda-mainos
Pian maisema alkoi muuttua kuivaksi metsäkankaaksi Savonlinjan onnikan jättäessä peräänsä sankan pölypilven roikkumaan kannaksen ylle.
Isäpastori painoi bussin summeria nähtyään vasemmalla puolella Sulkavan Tapiola-partio-opiston mustapohjaisen tienviitan.
--Näättäpi maesemat tiällä kunniin meijän lippukunnan Riitusjärven partijoleirialuveella siellä Kiikalassa.
--Yhtä kuivoo on se kannas tiälläkin ..
Pastori totesi.

Isä ja poika  seisoivat tienposkessa seuraamassa bussin perän nostamaa pölypilveä.Isä kantoi köhien pahvilaukkuaan kädessä ,Jussin kiskoessa täyttä jenkkikassia perässään maantien yli partio-opiston tienviitalle.missä heitä oli vastassa isokokoinen ja isovatsainen mies sinivalkoinen partiokalotti kaljun peittonaan ja ilman paitaa puoli-ilkosillaan.
Miehen mahtava vatsa peitti haalistuneiden molskihousujen partiovyön soljenkin.
Jussin mieltä askarrutti,miten moisissa tamineissa voisi olla valmiina...tai Är Redo..toisella kotimaisella,mitä partiosolki mahapoimun piilossa mainosti.
Kookas ja paksu partioupseeri nojasi vaaleanvihreän Austin Somersetin yhtä pulleata lokasiipeä vasten tervehtimällä käsi ojossa, piilottamalla pastorin pienen virkakäden mahtavaan ruskettuneeseen kouraansa:

 Austin A40 Somerset
--No mittäes se Antti tietää:?!
--No mittees se Pappa..?
Isäpastori vastasi,hieroskellessaan sormiaan,missä hänen keskisormensa kultainen papin Pax tecum-sormus oli jättänyt kädenpuristuksesta punaisen renkaan pappislihaan.
.--Mahasj roekkuu kunniinn oekeella kinkerjlampaalla valamiina teerastukseen..Pappa!
--Koskas viimeksi tappaeltiin...on männä vuosija siitä.?
Antti vastasi kysymyksellä..

--Noh..tämä taitaa olla se sinun ainuu poikas.kuten se Raamattukin sannoo...ja nimi oli kai Jussi?
Pappa kysäisi Antilta katsellessaan alas papinpoikaan?!
--Ja minnoon Pappa Ollila..isäs partijokavereita Vaasasta jo ennen sotija..ja kutu minua vain Papaksi..

Matkalla Tapiola-nimiselle partio-opistolle kuivan mäntynummen läpi Jussi oli keskittynyt takapenkillä silittelemään auton kromisia ovikampia ja upottavaa punaista nahkaseslonkia..isäpastorin ja Papan keskustellessa tapaamisestaan loordi Baden-Powellin kanssa 20.8 1933 yksillä Suomessa pidetyillä jamboreilla .Kummatkin ikipartiolaiset olivat korkeita johtavia hahmoja Suomen partioliikkeessä osmankäämineen, sudenhampaineen,hopeasusineen ja tähtineen.Isäpastori tuskin kooltaan ulottui Papan hartioille,mutta aatteessahan ei koolla mitata arvoasteikossa.

Pappa Ollilan oikea nimi oli Bruno W. (Walfrid) Ollila (1898-1970) ,joka oli liittynyt partioliikkeeseen jo vuonna 1917.Hän oli lähtenyt evakkoon talvisodan puhjettua Käkisalmesta Vaasaan.
Vaasa-lehdessä hän vuosina 1934-35 julkaisi partioaiheista palstaa Hehkuva hiillos ja julkaisi jopa partioaiheisen kirjankin nimeltään Kiertävä kärppä.Pappa julkaisi myös omaa partiolehteä Papan kiljahdus.
Ilmeisesti osa Ollilan suvusta Käkisalmeta päätyi myös Satakuntaan.
Harjavallan Cedercreuz-museossa on Walfrid Ollila-Nordlingin suvun evakkoesineitä talletettuna..
Bruno W. Ollilan kaljupään päälle ollaan pantu lujasti kiinni partiolaisten siniristikalotti,mutta tämä isninööri ja 40-luvulla vaasalaisen koulun lupsakka rehtori on saanut jälkipolvet spekuloimaan hänen mainettaan myös naistenmiehenä .Salaiset lähteet ovat kuiskailleet hänellä olleen suhde Bertta Niskaseen,rovasti Leo.R.Böökin lesken kanssa.
Rovasti Böök oli samoin Suomen partioliikkeen perustajahahmoja vuodesta 1919.Hänen vaimonsa Bertta Böök os. Niskanen os. Ahrenberg sai vuonna 1951 partiotyttöjen Hopeajoutsenen vuonna 1951..
Lisäväriä seurapiirikolumnit ovat antaneet Brunon suhteesta entisen Akateemisen Kirjakaupan johtajattaren Doris Stockmannin kanssa.Tämä salainen suhde saa kyllä yllensä pientä kritiikkiä,koska Doris tuli ylioppilaaksi vuonna 1957,Papan jo ollessa silloin 59-vuotiias...
Kuka senkin tietäisi lupsakan ikipartiolaisen suosiosta naisseurassa?


 Ollila-Nordling-suvun 30-lukuisia evakkoesineitä Harjavallan Cedercreuz-museossa

 Suomalainen partiojohtaja brittiläisessä "aasinhatussa"
 Iisalmelaisia sinipaitoja leirillä 30-luvulla
 Iisalmelaisia sinipaitoja paraatissa 30-luvulla
Partilaosten itsenäisyyspäivätervehdys ilmeisesti Punkaharjulla 30-luvulla
 Vuoden 1933 jamboreen osanottajia
 Ensiaputaitojen oppimista 20-30-luvulla
 Partiolaisten telttasauna 20-30-luvulta
 Lipunnosto vuoden 1933 jamboreella
 Sääpartiolainen
 Partionjohtaja Eino Heino.Oliko sama henkilö kuin tunnettu elokuvaohjaaja Eino Heino?

 Loordi Robert Baden-Powell suomalaisella jamboreella 20.8.1933.
Mukanaan hänellä oli 600 brittiläistä partiojohtajaa.












jatkuu seuraavassa numerossa..."Novaja Zemlya ja Linnavuoren valtaus"









Ei kommentteja: