Marskin hopeisesta kummituksesta hongkongilaiseen aavetaksiin.Rolls-Royce-stoori.

Marskin 1915 RR Silver Ghost 1918-1919

Marskin RR Silver Ghost Mobiliassa

Mannerheimin RR-kummajainen ja kaksi muuta suomalaista
 hopeista aavetta

Suomessa Rolls-Roycea ollaan aina pidetty kalliina ja harvinaisena ja vain rikkaiden omistamana loistoautona.
Kenraali, paroni Mannerheimin vuosina 1918-1919 käyttämä 1915 Rolls-Royce Silver Ghost 40/50 hp Alpine Eagle-avovaunu ei tullut olemaan ainoa Suomeen tuotu Rolls.
Jos hiukan tarkastellaan sitä Rolls-Roycen tuotantotietojen pohjalla Sotamuseossa seisovaa ja koskaan enää starttauskuntoon pantavaa Mannerheimin Rollsia,niin mallivuosi 1915 ehkei ole oikea,koska I maailmansodan aikana 1914-1918 ei valmistettu yhtään siviili-Rollsia,kylläkin runkoja panssaroituihin sotamalleihin.
Silver Ghost-malli oltiin esitelty neljälle eri rungolle koritettuna variaationa jo v.1906 Lontoon Olympiassa pidetyssä Motor Showssa.Sarjan 10. alumiinivärillä maalattu ja hopeoiduin koristeosin varustettu AX 201-malli oltiin ristitty Silver Ghostiksi aavemaisen ulkonäkönsä sekä hiljaisen käyntinsä pohjalta.
Alpine Eagle-lisänimen Mannerheiminkin käytössä ollut Silver Ghost oli saanut jo v.1912,jolloin samanlaisen Rollsin ensimmäinen omistaja James Radley osallistui Itävallan Trial-ajoihin.V.1913 neljä yksityistä Silver Ghostia osallistui tehtaan tiiminä samoihin kisoihin voittamalla kuusi palkintoa,yhden oltua arkkiherttuas Leopoldin palkintomalja.
Voittoautoista valmistettiin useita replicamalleja,joita myytiin virallisesti Continental-nimikkeillä,mutta koska tallin pääkoeajaja Ernest Hives oli kutsunut niitä Alpine Eagles'eiksi,mallisarja jäi historiaan sen nimisenä.Hives oli oikeastaan herrojen Rollsin ja Roycen pääsuunnitteluinsinööri,joka perustajien kuoltua tuli konsernin toimitusjohtajaksi.

1924 Nikolajeffin autovalikoimaa
liikkeen edustalla

Helsingissä Sergei Nikolajeff edusti monien muiden merkkien ohella Rolls-Royceä ja uskotaan jonkun käytetynkin Rollsin tulleen Suomen suurruhtinaskuntaan Venäjältä.II maailmansodan kynnyksellä Nikolejeff yritti myydä Venäjältä ostamiaan autojaan takaisin sinne.Sota-aikana Nikolajeff valmisti ammuksia.

Kamariherra Hjalmar Linder samoin omisti yhden 1910-mallisen Rolls-Royce Silver Ghostin.
Linder tunnettiin v.1906 Lohjan Selluloosatehtaan perustajana.Linderin Rollsin rekisterinumero oli No.361 H-fors.Sinä vuonna Helsingissä oli 716 henkilöautoa

1924 RR Springfield Silver Ghost Pall
Mall Phaeton

Kolmannen ja tunnettun 1921 Rolls-Royce Silver Ghostin omisti eversti ja Uleå Oy:n omistaja Reinhold Weckman Oulussa.
Rollsin tehdasnumero eli ilmeisesti runkonumero oli 183.
Rolls-Royce käytti runkonumeroa 183 erilaisin kirjainlisukkein monissa v.1921-1926 Silver Ghosteissa,joita oltiin valmistettu vain Rollsin tehtailla Springfieldissä,Massachusetessa,Yhdysvalloissa.
Nikolajeff oli ilmeisesti myös tuonut maahan eri lähteistä amerikkalaisvalmisteisia Rollseja..?

1937 RR 25/30 ruumisauto

Yksi suomalainen Rolls-Royce-pakettiauto

1960-luvulla kotikaupungissa alkoi liikkua 30-lukuinen ja punainen Rolls-Royce-pakettiauto.Sen oli kunnostanut ja entisöinyt Virtasen Moottorin omistajajohtaja ja maalannut jopa sen sivupaneeleihin brittiläisen autosähköfirma Lucasin logot reklaameiksi.Isolyhtyinen ja urkupillimaskinen Rolls pakettiautoversiona ihmetytti minua ja aluksi uskoin sen olleen muunneltu Suomessa 1935-38 valmistetusta kuusisylinteisestä Rolls-Royce 25/30-henkilöautomallista.
II Maailmansodan aikana Rollsit palvelivat Britanniassa mm. konversoituina mainospakettivaunuina,ruumisautoina,avolavaversioina ja osa myös armeijan käytössä esimerkiksi amireliteetin upseeriautoina.
Olisikohan yksi tällainen pakettiversio uinut Britanniasta Suomeen?
Rollseja monet erikoiskoritehtaat ovat jo v.1906 Manchesterin Cooke Streetin tehtaan perustamisesta asti valmistaneet mitä erikoisimpina versioina.Niitä on ajan saatossa tehty Phantomeina,Wraitheinä,Cloudeina,Shadoweina ,sekä Spureina Silver-etulisäkkeen kera että ilman.

2013 Virtasen Moottorin
RR 25/30 Delivery Van

Suomessa ollaan jopa kirveellä konversoitu vanhoista loistoautoista pula-ajan avolava-autoja.V.1939 Viipurin läänin autorekisteritilastoista löytyy mm. 30-lukuinen Cadillac-kuorma-auto eli henkilömallista muunneltu lava-auto..

RR Silver Shadow 1965-82

1979 RR Silver Shadow II Delivery Van.
Krug

Varjoon jätetty RR Silver Shadow

2000-luvulla monen itälontoolaisen viktoriaanisen terrace-talon pihalta olen nähnyt omin silmin vuosikausia pressun alta tai täysin säiden armoilla 1965-86 valmistettuja Rolls Royce Silver Shadoweja.
Auto Trader-lehdessä niitä kaupataan muutamalla tuhannella punnalla pois ruostumasta autodiilerien takapihoilta.Niistä löytyy ensisöintikelpoisia aihioita sekä myös ruosteensyömiä yksilöitä,joidenka helmapellit ja A-tolpat vain pakkelin avulla pitävät koria pystyssä.
Autojen tuhoamisesta kuuluisa Top Gearin toimittaja Jeremy Clarkson Intian poikki-enduroajossa rääkkäsi ajamansa RR Silver Shadowin tahallaan ihan rapakuntoon.
Wheeler-Dealerin Mike Brewer etsi ohjelmaansa oikeata halpaa Silver Shadowta Edd Chinan kunnostettavaksi,mutta valitettavasti tarjotut ja tosiaan halvat aihiot olivat pakkeliklommoisia ja ruostevaurioisia sekä oviaan roikottavia entisiä Silver Shadow-varjoja.

1980 RR Silver Shadow II
Estate

Mike päätyi saman RR-jobbarin korjaamossa varaosiksi säilytetyn Silver Shadown rinnakkaismallin , 80-lukuisen ja maalivikaisen Bentley Turbon kunnostamiseen...
"For a couple of thousand Quid,Edd!"..kiljahti Mike..
Silver Shadowia pidettiin ensimmäisenä itsekantavakorisena Rollsina,jota kuitenkaan koskaan ei pidetty minään kovana menijänä. Auton nahkaistuimisen ja jalopuisen sisustusksen loistokkuus ja V8-moottorin hiljainen käyntiääni teki siitä englantilaisen herrasmiesklubin mobiilisalongin.
Kuten aiemmissa RR-malleissa Silver Shadowin teknisissä tiedoissa hevosvoimamäärästä annettiin vain lausunto: riittävästi..(oletettavasti n.220hp)
Silver Shadowista tuli myös suosittu erikoiskoriräätälien valmistamina hautausautomalleina.Sitä myös ollaan muunneltu farmariksi sekä pakettiautoksi muutama kappale tilauksesta.Nykyisin vain muutamat hautaustoimistot Lontoossa vielä ajavat Silver Shadow-hautureilla.

2013 George Scott and Family Willcox
 Jaguar XJ-
saattoväkilimousine ja hauturi

 Eilen käydessäni Canning Townin torilla ja katsoessani Barking Roadin vastapuolella hautajaissaattoautoja St. Margarethin katolisen kirkon edessä,niin hautausautot sekä saattoväen autot olivat vaihtuneet uusiksi, pidennetyiksi ja mustiksi Willcox-koritehtaan valmistamiksi Jaguar XJ-malleiksi.Samoin Barking Roadilla ja Abbey Pubin vieressä toimiva Churchill Funeral Directors-hautaustoimisto omistaa yhden uuden Willcox Jaguar XJ-hauturin ja 3 pidennettyä uutta Jaguar XJ-saattoväen autoa.Willcox kehuu mainoksessaan,että koritehtaan Jaguareilla ollaan viety hautaan kuningataräiti Elizabeth,prinsessa Margareth sekä paeonitar Thatcher.
Jaguar oli v.1960 ostanut Daimlerin.

Kuningataräidin Daimler DS420

Silver Shadow tuli saamaan samanlaisen ikävän kohtalon kuin Vanden Plas-tehtaalla koritettu ja Jaguar 420G:n tekniikalla kulkeva Daimler DS420 (1969-1992),jollaisia kuningataräiti Elizabethillä oli aikoinaan neljä kappaletta peräkkäin.Kaksi niistä siirtyi kuningatar Elizabeth II:lle,joita tämä harvoin käytti.DS420:sta tunnetuimmat ja yleisimmät mallit olivat hautureita sekä saattoautoja,jonkun päädyttyä jopa ambulanssiksi.
Muutama vuosi sitten entisen kotikatuni Easthamin Shrewsbury Roadin varressa taloani vastapäätä seisoi pitkään valkoinen DS420,jonka bengaliomistaja kertoi entisöivänsä. Kyseinen Daimler minusta oltiin koottu pakkelista kylkilinjaa tiiratessani ja auto hävisi kadunvarresta lopulta ikuisesti ..ehkä romuttamoon.
DS420:n kerrottiin olevan sika ajettavaksi...

1929 RR Phantom I

1956 Mustanaamio

Mustanaamio baijerilaisin naamioin  

Ensimmäistä Rolls-Royce Phantom-sarjaa valmistettiin v.1929-35 ja viimeistä oikeaa brittiläistä Phantom VI-mallia v.1968-91.
V.2003 Rolls-Roycen jo ollessa baijerilaisen BMW:n omistuksessa ja Bentleynkin käytyä vierailemassa muutaman vuoden Volkswagenin ruokakunnassa,RR-perheeseen syntyi oudon näköinen pulska ja pienisilmäinen poikalapsi,joka ristittiin pelkäksi Phantomiksi..ilman järjetysnumeroa.
Minulle  oikea Rolls-Royce on aina ollut 50-luvun puolivälin Silver Cloud I eikä Phantom. 50-lukuisissa Hollywood-filmeissä ja 60-lukuisissa amerikkalaisissa televisiosarjoissa yleensä bongasin ainakin yhden Silver Cloudin jonkun pylväkköedustaisen kartanon päärakennuksen pääoven  taikka New Yorkin 5th Avenuen hotellin edessä päästämässä frakkipukuisia herroja ja juhlapukuisia leidejä ulos valkonhanskaisten hovimestarien ja livreepukuisten ovimikkojen ovenavauksin.

Brittil'isen filmitähden
Dick Bogardin RR
Silver Cloud II

60-luvulla olin jopa koonnut Revellin 1:24 skaalan Silver Cloud I ja maalannut sen Humbrolin hopealla alaosastaan ja mustalla yläosastaan.
1957-65 Phantomia valmistettiin jo VI:ssa polvessa.Mallistoon oltiin otettu v.1953 Silver Dawn,mitä valmistettiin vain vientimallina.Silver Dawn oli myös ensimmäinen kokopeltinen Rolls,toisin kuin eri koritehtaiden valmistamat puuvahvisteiset erikoismallit.
Viimeisin RR Phantom esiteltiin v.2003.
Jeremy Clarkson kirjassaan "I know You Got Soul" oli saanut koeajettavaakseen uuden 2003 RR Phantomin.Sitä häntä ei sallittu ajaa kylläkään romutuskuntoon,kuten hän oli tehnyt Top Gearin ohjelmassa RR Silver Shadowille jossain Nepalin Himalaja-vuoristotiellä..

2003 RR Phantom

Clarkson kehuu Phantomia maasta taivaaseen nahkasisustan ja pähkinäpuukoristeiden loisteliaisuudesta,ajomukavuudesta sekä Rollsin kromimaskista,joka kooltaan on suurempi kuin hänen opiskeluaikainen poikamiesboksinsa ja sen konepeitto kelpaisi vaikka krikettikentäksi.
Korealaisella KIA:lla,Hyundailla eikä Daewoolla taikka malesialaisella Protonilla ei koskaan kypsytelty unelmaa tehdä autoistaan mitään poikkeuksellisia tai erikoisia.Kyseiset firmat ovat valtavia teollisuusfuusioita,joita kyseiset valtiot käskevät valmistamaan kansoilleen autoja ja siirtymään härkävankkureista kumipyörille.Itsekin ennen kuin Hyundai esitteli 80-luvulla ensimmäisen Ponynsa ja Stellarinsa tutustuin Hyundai-nimeen Saudi Arabiassa valtavana korealaisena rakennusyhtiönä,joka kilpaili meidän suomalaisarabialaisen yhtiön kanssa tarjouksista.....pohjahinnoin ja myös ala-arvoisin työlaatutuloksin.
Japanissa ei myöskään ollur herra Toyota-sania eikä Datsun-sania,jotka pikkupoikina uneksivat siitä,että tulevaisuudessa jonain päivänä valmistaisivat pienen kolmiovisen "Hatchback"-perheauton,mikä koskaan ei menisi rikki.
Eräs japanilaisherra Honda-san päätyi laatuauton valmistajaksi sen perästä,kun oli kehitellyt moottoripyöriään koko maailmalle myytäväksi.
Euroopassa ja koko maailmassa ei koskaan oltaisi myyty miljoonittain KdF-Wagenin kansanautoideaa,jos automerkkinä olisi ollut Hitler-Wagen. Auton keksijänä tunnettu tohtori Ferdinand Porsche kylläkin tunnetaan laadukkaiden urheiluautojen isänä.
Englannin kanaalin vastapuolelta kyllä löytyi omia visionäärejä:
Lotus sai jalkastartin Colin Chapmaniltä ja Jaguar syntyi Sir William Lyonsin "aivolapsena".
Sir William Lyons piti mukavuudesta ja vauhdista,mutta halvalla hinnalla.
Italiassa Enzo Ferrari taasen halusi valmistaa autoja pelkästään rakastamansa kilpailutiiminsä rahoittamiseksi.
Monet näistä visionääreistä muistetaan lausahduksistaan,kuten esimerkiksi Ettore Bugatti,joka oli lausunut,"ettei mikään ole liian kaunista eikä liian kallista".
Enzo Ferrarinkin kerrotaan sanoneen yhdelle asiakkaalle,että "asiakas ei ole aina oikeassa".
Colin Chapmankin oli kiinteyttänyt filosofiaansa lauseella : "Yksinkertaisuus lisää keveyttä!"
Lisäksi Chapman oli sanonut,ettei häntä saada koskaan kiinni ajamasta muuta kuin itse tekemäänsä autoa,mikä oletettavasti selittää,että Lotus-merkki tultiin tuntemaan toisesta akronyymistä:
 "Lots Of Trouble,Usually Serious".
Nämä miehet ovat jo olleet kauan haudassa tai sitten Etelä-Amerikassa,mutta heidän DNA:nsa pysyy kiinni nimiensä alla valmistetuissa autoissa.
Lotus Elise on kevyt ja rikkoontuu tämän tästä.
Bugatti Veyron voi tulla ostohintansa päälle käytössä hämmästyttävän kalliiksi ajettavaksi.
Ja Ferrari 575:n melamainen lattiakeppivaihteisto tuntuu typerältä..
Tai mitä minä tiedän niistä..!?
Tohtori Porshcekin kääntyisi haudassaan,jos näkisi oman nimensä Cayenne metropolimaasturissa.
Sir Williams Lyons samoin samoin saisi lisäjäykistyksiä arkussaan,jos tietäisi nykyisen Jaguarin johtokunnan juoksevan eurojen perässä etuvetoisilla ja dieselmoottorisilla farmariautoilla.
Keksintö kyllä auttoi Jaguaria ylös konkurssikuopasta,mutta pitkällä tähtäimellä ja kanan sivusilmällä kaurapeltoa katsellessa Jaguar ajaa syvemmälle monttuun.
Kukahan meidän pojistamme joskus kaukana tulevaisuudessa olisi kiimassa vanhan Jaguar X Type dieselfamarin entisöimisestä?
X Type Jaguar-malli oltiin rakennettu jopa Ford Mondeon pohjapannulle.

2003 jaguar X Type
STW 3.0.US model

Kuuluisan uuden saksalaisen Maybach-loistoauton luomisessa Mercedesillä ei menty BMW:n baijerilaisille varastohyllyille valitsemaan osia ostoskärryihin.
Näin ei myöskään tehty Rollsilla.
100 vuotta aiemmin Henry Royce oli lausunut,että "Tähtää täydellisyyteen kaikessa,mitä teet hyväksymättä mitään,mikä on melkein oikein tai tarpeeksi hyvää,niin laatu säilyy senkin jälkeen,kun hinta ollaan jo unohdettu"(eli auton arvo on laskenut).
Tuloksena oli yksinkertaisesti se,että Phantomista tuli maailman paras auto.
Huippulaadusta huolimatta Clarksonin koeajamassa yksilössä Rolls-Roycen kuuluisa Spirit of Ecstasy-keulakoristeneitonen ei noussut talviuniltaan piilostaan edes rakkaudesta taikka rahasta.
Clarksonin soittaessa viasta,Rollsin huoltoinsinööri oli puhelimessa ällistynyt sanomalla,ettei sellaista ole koskaan ennen tapahtunut.

1974 RR Silver Shadow.
Spirit of Ecstasy

2014 Macaolainen RR Phantom
hotellitaksi

Macaolainen aavetaksifliiti

Rolls-Royce ei koskaan ole alentunut myymään autoja taksifliiteiksi.
Lincoln Continentalin jatkettuja malleja ollaan kylläkin nähty vuokra-ajossa täällä Lontoossakin valkoisin helmiäismaalein ja sisältä baarikaapein ja diskovaloin.
Lincoln-huumakin ollaan jo ohitettu,vanhempien Continentalien ollessa Auto Traderissä ja American Car Magazinessa myynnissä karvan päälle 1000 punnan hinnalla.
Vanhan ruostuneen RR Silver Shadowin saisi parilla tuhannella punnalla.
Eräs hongkongilainen hotellin omistaja Steven Hung teki Rolls-Roycen kanssa 20 miljoonan punnan kaupat kolmestakymmenestä RR Phantom-taksista hotelliinsa Macaossa.
Kirkkaanpunaisten Rolls-taksien mustavalkoruudulliset nahkasisustukset samoin ovat erikoistyötä...
Muistan kyllä hyvin vanhat Helsingin 1952 olympialaisiin tuodut vanhat ja käytetyt Checker Cab A2-taksit,joiden haalistuneen vihreistä kyljistä erotti vielä taksimallin mustavalkoiset ruutunauhat.
Mitenkä Charles Royce ja Henry Rolls haudoissaan nyt kääntyisivät Rolls Cab-ideasta?

-------------------------------

1.Marcosit ja Philippines Inc.2.Suljetun paikan kammoa.Filippiiniläiskirjeet.

1965 Marcosin virkaanastujaispostimerkki,
julkaistu v.1966

1969 Marcosit korjaamassa
riisiä
kehitykseen.
V.1969
postimerkki

1970:RAUHANAJAN SOTATILAA SEKÄ MARCOSIEN PHILIPPINES INC.

V.1970 Marcos aloitteli toista presidenttikauttaan katsellessaan Malacananin presidenttin palatsin yläterassilta köyhyyttä silmiin kaukana Manilan slummeissa .

Samoin hän oli tehnyt v. 1965 astuttuaan presidentin linnaan ensimmäistä kertaa.
Mikään ei ollut muuttunut Manilan slummien ruosteisten aaltopeltikattojen alla,paitsi että ne olivat levinneet kuin kuppa Töölössä.

Korruptio pysyi vahvasti possunrasvana valtionkoneiston rattaissa,jota vielä v. 2005 ei olla saatu hävitettyä uuden presidentin virkaanastujaispuhelupauksista huolimatta. Vaalisysteeminkin pysyi manuaalisena,missä 50 peson setelillä ehdokkaat ostivat äänensä köyhältä hampaattomalta kansalta.Äänien lasku voi kestää viikkoja äänten laskijoiksi alipalkattujen opettajien ollessa ylityöllistettyjä.Satoja äänestyslippulaatikoita oli kadonnut salaperäisesti ja useasti balaklaavapäiset  ja automaattiaseilla varustetut palkkakonnat  olivat ryöstäneet niitä ääntenlaskupaikoilta .

Eräällä autiolla pikkusaarella oli kilpikonnatkin äänestäneet satakymmenenprosenttisesti.

Elektronisessa vaalisysteemissä selvä raha ei niin helposti livahtaisi taskuun,mutta filippiinot ovat mestareita jopa elektronisissa tietoliikennesiirroissa.

1972 Marcos julistaa
sotatilalain.
Sunday Express

V.1970 poliittisen sekä taloudellisen levottomuuden kulissina oli 80 poliittista 'sotaloordia' omilla yksityisarmeijoillaan eri puolilla saaritasavaltaa.

The Philippine Free Press-päivälehden julkilausumassa marraskuun 15. päivänä 1970 sotaloordeista oli 6 senaatin jäsentä,37 kongressin alahuoneen jäsentä ja loput maakuntakuvernoorejä,kaupunkien pormestareita sekä muita vaikutusvaltaisia henkilöitä,jotka sattuivat olemaan voimakkaitten poliitikkojen sukulaisia..

Pari kuukautta myöhemmin lehti raportoi yksityisarmeijoiden lukumäärän laskeneen jyrkästi,mutta luvallisten yksityisten turvamiesfirmojen määrä oli noussut hälyttävästi 192:sta 507:aan lyhyessä ajassa.

Yksikään politiikko ei halunnut luopua privaattiarmeijastaan.

Niitä tarvittiin eikä kukaan vallan kahvassa ja valtion pallilla istuva jättäisi vaalikampanjansa aikana käyttämättä
 armeijaansa hyväkseen ennen Marcosin julistamaa sotatilalakia.

Vaaliprosessi halventui sirkustaiteeksi,missa petoksen,murhan ja lahjonnan avulla kiivettiin valtaistuimille.

Aseet ja väkivalta olivat yhtä normaaleja käyttömuotoja vaaliprosessissa kuin täyteen ympätty vaaliuurna.

V.1970 presidentti Marcos alkoi perustuslakikomitean välityksellä kirjoittamaan lakia uudelleen itseään varten häpeämättömällä komitean jäsenten lahjonnalla..

Tapaus tuli julkisuuteen ns. Payola Exposena eli  lahjuspaljastuksena,kun rautaperhosrouva Imelda Marcos kärytettiin jakamasta rahakirjekuoria komitean jäsenille,jotka lahjuksien avulla vahvistaisivat presidentti Marcosin version julistamisen.

Näin kirjoitettiin Philippines Inc-in perustuskirja.

2010 Makati Skyline

V.2010 esiteltiin uusi elektroninen ääntenlaskentasysteemi  kevään presidenttivaaleihin.Joku valtion tietokone-ekspertti oli lausunut,ettei systeemi voisi toimia viallisena,kehoittamalla palaamaan takaisin manuaaliseen systeemiin.

Ekspertti ilmeisesti oltiin palkattu suoraan jonkun presidenttiehdokkaan kädestä,että lahjonta pysyisi vakiona kuten ennenkin kandidaatin itse painamilla tuhansilla äänestyslipuilla,joita salaa ääntenlaskentapaikalla sullottiin äänilippu-uurniin.

Uudet presidenttiehdokkaat,joita ei voisi sanoa uusiksi poliittisella areenalla ovat ns.Trapoja eli traditionaalisia poliitikkoja.

(Trapo tagalog= pesurätti)

Manny Villar

Joseph "Erap"
Estrada

1. Manuel "Manny" Villar..senaattori ja miljardööri seka Manilan joka kolkassa kasvavien Camella Homes-asuinalueiden omistaja.

2. Ex-presidentti Joseph Erap Estrada...häväisty ja korruptiosta vangittu entinen presidentti sekä suosittu entinen filmitähti,jonka pääroolina oli ollu Manilan filmitaivaalla nyrkeillä tappeleva kulmankundi Asiong Salonga,joka aina tuli puolustamaan slummikatujen hampaattomia vähäosaisia.

Slummikansa tulee äänestämään häntä uudelleen ns. landslidena eli maanvyörymänä..
Muita maanvyörymiä eikä maanmullistumia hän ei pystyisi estämään edes lahjonnalla.

Estrada-suku melkein omistaa koko Manilan San Juanin kaupungin ja hänen yksi poikansa istuu San Juanin pormestarina ja toinen senaattorina..

Estrada-suku on eräs maan kuuluisimpia poliittisia valtasukuja ,lisäksi myös mokauksistaan rahavallalla..

1972 Joseph Erap Estrada Asiong
Salonga-na

Richard Gordon

2010 presidentti Pnoy
Aquino

3. Benigno "Nonoy,Pnoy" Aquino...Marcosien tappaman entisen senaattorin Ninoy Aquinon sekä entisen muutamaa kuukautta aikaisemmin kuolleen presidentin (Cory Corazon) Aquinon poika.
Viimeaikoina Coryn entinen henkinen neuvonantaja oli ehdottanut,etta Cory julistettaisiin Saint Coryksi eli Pyhäksi Corazoniksi.

(Corazon esp.=sydän)

4.Richard Gordon...senaattori sekä entinen Subicin vapaasataman ja taloudellisen vapaakauppa-alueen komissaari.

Richard on suulas poliitikko sekä puolijenkki.

Nonoyta pidetään poliittisena kääpiönä,joka ratsastaa vanhalla oppositioratsulla.

Nykyinen presidentti Gloria Magapacal -Arroyon isä oli istunut myös presidenttinä 60-luvulla.
Gloria ei saa astua enään toisen presidenttikautensa jälkeen presidenttikilpaan.

Corazon Aquino

Gloria
Magapacal-Arroyo

Hänen poliittinen uransa talousuudistajana tahraantui lakimiesmiehensä korruptioskandaaleista ja Mickey Arroyo-poikansa ja entisen kongressimiehen puuhista laittomien numeroveikkausvoittojen pumppaamisesta lahjuksiin sekä vuoraamaan omia taskujaan..

Ate Glo eli Glo-sisko,joksi presidenttiä kansa kutsuu,sai kongressissa sekä senaatissa äskettain nuijittua läpi lain,että han saisi asettua ehdokkaaksi seuraavissa kongressivaaleissa..

Tämä diminutiivinen naispoliitikko luulee olevansa maan toinen rautaperhonen Imeldan dynastian jälkeen.

Hänen pahin kilpailijansa aikoinaan oli naissenaattori Miriam Defensor Santiago,lakinainen sekä nykyinen Korkeimman Oikeuden jäsen,joka söi depressiolääkkeitä skitsofreniaansa,julkaisemalla joskus älyttömiä ja oikeitakin totuuksia julki lausuvia kommentteja vallitsevasta korruptiosta.

Miriamia ei kukaan ota liian vakavasti.

Onko mitään muuta uutta tapahtunut Philippines Incissä sitten Marcosin ajasta?

Lisäys: v.2015 Pnoy on vielä presidenttinä,Joseph Estrada Manilan pormestarina ja mediassa oletetaan Miriam Defensor Santiagon ehkä osallistuvan v.2016 presidenttikilpaan. Marcoseista Imelda Marcos istuu kongressissa, poika Bongbong Marcos senaattorina ja vanhin tytär Imee Ilocos Norte-provinssin kuvernöörinä.Marcosien nuorin tytär Irene taas elää rikkaissa naimisissa Araneta-suvussa.
Onko mikään muuttunut?

Miriam Defensor Santiago

Vanha Medical City.
Nyt Fe del Mundo
Childdren's medical
Center

SULJETUN PAIKAN KAMMOA

1997
Jussin paineet olivat nousseet ylös nuppiin tyhjänpolkemisesta tahtomattaankin sekä vaimon Fhely-siskon ,sen residenttipaholaisen vihakampanjasta talon puti-isäntää kohtaan (puti=valkoihoinen).

Poika vapaalla nautti mikkeliläistä olutta (San Miguel) ja joskus viikonloppuisin hankki Tanduay-rommilatuskankin illanistujaisiin barkadansa kanssa kotiverannalle.(Barkada=kaveripiiri)

Fhelyn siivoton ruokakin pani vatsan murisemaan.

Kerran verannalla istuessaan pojan korvat alkoivat soida tinituksen päälle kuin Paranaquen kiinalaisen palokunnan hälytyksessä.

Yrittaessään nousta pystyyn päässä huippasi kuin King Faisalin sairaalan materiaalihallinnon varastossa aikoinaan korkeasta verenpaineesta.Oli viikonloppu ja Jussi oli kylla pohjustanut itseään pikkaisen mikkelilaisellä oluella.

Jussi kutsui vaimonsa pojan Dondin paikalle,pyytamällä tätä ajamaan hänet sairaalan polille tsekkaamaan verenpainetta..

Vaimon poika perheineen oli vaimon luvalla jääneet ilmaisiksi hyyrylaisiksi taloon samoin kuin Geraldinen vanhin sisko inssimiehineen,kun Lita-sisko oli toipumassa aivoleikkauksessa aivoveritulpan takia.Nyt kaksi hyyryläis-sukulaisperhettä oli vallannut talon,jossa Jussi tunsi olevan vain alivuokralaisena.

Luvatun puolen vuoden vuokra-aika sukulaisperheillä oli venynyt kahdeksi vuodeksi.

Vaimonsa inssipojan oman äitinsä silmitön hyväksikäyttö oli pannut lisäksi Jussin pään surraamaan.

Tämä putki-insinöörinalku omassa isättömyyskomplekissaan ei koskaan hyväksynyt Jussia...eikä Jussi pojattomuudessaan häntä.

Inssipoika Billy-pojan kanssa ja joka myos oli insinööri,veivät Jussin Dondin ruostuneella Nissan Sentralla Pasigin Medical Cityn sairaalan polille..

Jussin maattua polin käytävällä pyöräpaareilla puolikoomassa,hänet kuljetettiin salaperäisesti suljetulle osastolle muitten hullujen sekä narkkareitten petikaveriksi.

Näin ne inssipojat maksoivat kalavelkansa tälle vuokranmaksuna,joka koskaan ei rahana tullut käteen,vaan paistettuna suolatilapiakalana seka ilokaanolaisen Bagoong-anjovispastana riisissä..ilokaanojen perusdieetillä.

Ruokahalu livahti ovesta ulos pelkästä bagoongin hajusta,mikä voitti likaisen Fhelynkin formaldehyydimaisen nahan hajun.

Seuraavana aamuna sairaalan maalista lohkeavasta putkivuoteessa Jussi heräsi putkiloistevalaisimen häikäisyyn valkoisesta sisäkatossa.

Kädessään hänellä oli kiinni piikin päässä dekstroositippaletku,filippiinohoitajattaren pistämän uuden verenpainetabletin sulaessa kielen alla.

--Olenkos minä Suomnelinnan Tilkassa?

Jussi kysyi itseltään.

--Ja oliko se v.1968 helmikuun aasialainen flunssa näin kovaa,ettei pysty raajojaan pitämään paikalla alituisessa horkassa?

--Kauanko olen maannut Tilkassa?

Katsellessan ympärilleen potilashuonetta sekä vanhaa kolhiintunutta sivupöytää,hän näki vastaseinällä kalteroidun ikkunan,minkä takainen cityscapemaisema puuttui kokonaan harkkotiiliseinän takaa.

--Ei perkele...mina olen vankilan lasareetissa!

Suusta tuli ähkäys.

--Olenko tappanut sen vittumaisen Viirosen santsarikessun  Isosaaressa?

1972.Jussin vaimo
Geraldine
Medical Cityn hoiturina

Samalla sisään astui valkotakkinen lääkäri sekä sieäa filipinahoitajatar,joka kantoi lääketarjotinta kädessään.

Mustatukkaisen ja tummakasvoisen tohtorin rintataskun päällä keikkuvassa kultaisessa laatassa luki Dr.F.Ocampo.

--Ei saatana...olen jollain psykiatrisella osastolla Manilassa!?

Jussi pelästyneenä huudahti sisällään.

Hiljalleen hanen muistiinsa palautui edellisiltainen automatka inssipojan Nissan Sentran takapenkilla EDSAn valtakadun läpi Pasigin kaupunkiin ja Medical Cityyn,vaimonsa entiseen työpaikkasairaalaan.

--Miltäs se nyt olo tuntuu?

Tohtori kysäisi ironisena.

--Haluatkos paukun Tanduayta aamiaiseksi?

Laboratoriokokeet osoittivat lievää alkoholimyrkystystä sekä vakavaa hepatiittimyrkytystä,mika yleensä tulee Tanduay-rommista,missä sailöntäaineena käytetään formaliinia.
--Jos Tanduay-pullon kyljessä lukee "Aged 5 Years",se merkitsee,että formaliinillä sitä on säilötty ehkä vain pari viikkoa.
--Formaliini on hyvin tehokasta meidän ruumishuoneen asiakkaiden säilönnässä ilmastoinnin lisäksi..hehheh..

Jussi mietti oliko han nyt katkaisuhoidossa vai myrkytyslääkityksessä.

--Sama se,että minut ollaan hyvin säilötty ja säilytetty kiven sisään,kun vain pääsisi tästä horkasta pystyyn ja kotiin!

--Mutta psykiatrisella?

--Sen inssipojat saavat maksaa kalliisti!

--Se vaimon poika on kyllä oikea salakusija!

Tohtori Ocampo kyseli Jussilta seuraavalla kierroksella Jussin ryyppäämisen juuria,saamalla vastauksena lavean selityksen vittumaiseta ottopojasta,vittumaisesta lankopoikainssistä,vittumaisista kälyistä seka vittumaisesta vaimon suvusta ja kaikesta mikä vitutti.

Tohtori nauroi melkein itsensä linkkuun taputtamalla etusormellaan tippaletkun tippasäädintä ,sanomalla:

--Tervetuloa filippiinoperheeseen!

--Taidatte ottaa sisaäänlämpiävän filippiinoperheenne liian vakavasti!
--Kun nai filipinanaisen,niin samalla nai sen koko suvun kaukana maaseuduilla asuvine serkkuineen ja pikkuserkkuineen...
--Teidän rouvanne dela Cruz-suku on maan suurin..ainakin nimensä perusteella.
--Se vastaa amerikkalaista Smithiä tai Jonesia...ja perusfilippiinoakin kutsutaan Juan dela Cruziksi..
--Tervetuloa filippiinojen jatkettuun perheeseen..Mabuhay!

Parin päivän päästä yritäessään tremoloissaan päästä jalkeille,hän lähti heilumaan kainalosauvojen varassa osaston käytävälle kuin vastasyntynyt vasikka,tippatelineen seuratessa perässä kuin sanitääriambulanssin perävaunu kitisevin pyörin.Lopulta hän pääsi istuutumaan psykiatrisen osaston tupakkahuoneen yhdelle vapaalle muovituolille,missä hän avasi Marlboraskistaan viimeisen sätkän.

Tupakkahuoneen ambianssi oli virkistävää narkkareitten ja pitkäikaishullujen pussautellessa savuja lyhyistä tumpinpatkista kekäleet punaisina nikotiinin kellastamien sormien välissä. Jussi oli ympäristötekijöistä saamassa uutta virikettä keksimäänsä uuteen,ihanaan hulluuteensa.

Osastolla hän ei öisin saanut unta silmään bunkatessaan lähellä vessaa,janoisten detoksinarkkareiden juostessa edestakaisin käytävällä sinne ryypääamään kraanavettä kuivuneisiin kitalakeihinsa.

Viikon dieettiruokituksessa kalafileellä ja peruunamuusilla hän laihtui viisi kiloa.

Osaston korkeitten muurien ympäröimällä jaloitusalueella hän joutui pummaamaan henuja muitten potilaiden tupakanjämistä,muiden hullujen yrittäessä varastaa häneltä sitä näpeistä.

Koko tunnelma jaloitusalueella vastasi Märynummen pitkäikaispotilaiden suljetun osaston tupakkahuonetta,mistä aina kuului kovaa puheensorinaa savun seasta.

Oikeastaan kukaan ei puhunut toisilleen,vaan yksikseen omia monologejaan,jonkun pannessa loputtomasti kukkaruukkuja ikkunalaudalle uuteen järjestykseen,Helmannin papan polttaessa Kansan Uutisiin käärityllä porotupakkatupolla  valkoiset mursunviiksensä mustiksi ja jatkosodassa pudotetun sekä ohimoilta lobotoidun lentoluutnantti Väisäsen ohjatessa palavaa Brewsteriaan jossain Kannaksen yllä

Lappeenrannan lentoasemalle päin.

Jussin ottopoika,jota hän ei virallisesti papereissa koskaan ottanut pojakseen,kosti vielä tuomatta pyytämiään tupakoita,saadessaan vain pikkuisen käyttörahaa omalta tililtään plus puhtaat vaihtokalsarit,puhtaan teepaidan sekä farkkushortsit.

Inssipoika kun inhosi uudelleensyntyneenä kristittypastorina tupakan polttoa.

Partansa Jussi joutui ajamaan osaston kertakäyttögilletilla,haavoittaessaan pitkän sänkensä ajossa terävällä partahöylällä leukansa vessapaperitilkkutäkiksi.

Sairaalan kanttiinista liksoillaan hän sai erään mieshoitajan avustuksella malluja tupakannälkäänsä.
Sairaalan kanttiini vielä myi niitä Lucio Tanin Fortune Tobacco-tehtaan kiertämiä malluja tuplahintaan! 

Jussi oli ollut Märynummen suljetulla osastolla sijaishoitajana vuoden 1971 kesällä.

Mita eroa on potilaalla sekä hoitajalla?

Kysäisi eräs Märynummen vanhempi mieshoitaja.

Valkoinen takki!

Viikonloppuisin kaupungin juottopaikat olivat täynnä mielisairaanhoitajia..ja muitakin hoitureita..ryyppäämässä itseään kemialliseen uneen pois päivärealismista.

Alkoholismi oli mielitautihoitajien suurimpana ongelmana.

Manilalainen Rugby-poika
Juhart 2012

Jussin naapurina Molavessa asuu Estradan lääkäripariskunta,josta mies on psykiatri ja vaimo gynekologi. Rouvatohtori oli valmis mielitautipotilas alituisine huutoineen ja kirkumisineen iltaisin sekä viikonloppuisin.

Psykiatrimiestä ei voinut aamuisin töihin lähdössä katsoa suoraan silmiin saatika tervehtiä tämän luikahtaessa vanhan Mitsubishi Coltinsa ratin taakse.

Tohtoripariskunta asui villassaan korkeitten muurien takana kuin suljetulla osastolla kassakaapin oven paksuisen takorautaportin takana.

Näiden rautaporin eteen pistetty roskapytty oli täynnä vanhentuneita psyykelääkkeitä,joita Rugby-pojat,Rugby-kontaktiliimaa pullosta nuuskivat katukakarat  napsivat suihinsa uuteen turtaansa.

Kymmenen päivän päästä vapaudessa suljetulta,Juusi kantoi pitkään kaunaansa inssipojille.

Jussin mökistä nämä lopulta häipyivät omiin kortteereihinsa reidenssipaholaisen Fhelyn sytyttämien vanhojen perhekaunojen avistamina.

Tapausta voitaisiin verrata likaan,joka pesemättä ajan mittaan kuluu pois kankaasta.
Sitä ei enää näe,mutta se voi tuoksua sieraimissa pitän tovin..
------------------