1958.Olavi Virta 1958-mallisessa 4-ovisessa Chevrolet Bel Airissa |
Ns.Koskisen kulma 1953.Automyynti jo muuttanut pois, Olavi Virran liike suojatiemerkin takana Perttelintien varrella. Juhart colored Kuva c. Mika Aarnio |
--------------------------------
Olavi Virralla oli kotikauppalassani Salossa musiikki- ja soitinliike Halikon tullin komeassa kivitalorakennuksessa,jossa hänen naapurinaan sijaitsi Koskenmäen omistama Salon Automyynti Oy:n Ford-edustus.T:mi (Toiminimi) Olavi Virran liike sijaitsi Perttelintien puolella,kun taas Automyynnin fasaadi katsoi risteyksestä ja osaksi Turuntien vastapuolella Chrysler-edustajan Veljekset Saarisen Auto-Osaan päin.
V.1945 Salon Kunnallislehdessä T:mi Olavi Virta mainosti: "Vanhat radioputket kuluttavat virtaa.."
Ola puolestaan kulutti virtaa uranousussaan laulajana,toisen Helsingin Mannerheimintien musiikkiliikkeen ja jopa painotalon omistajana...
1952 Ford Customline Overdrive.Pekka Puupää kesälomalla 1953 |
Oikeastaan hänen vaimonsa hoiti liikkeitä Olan keikkojen takia ja joihin hän tarvitsi menevää lauluautoa.
Historia ei kerro,mistä Ola osti Ford Customlinensa Overdrivella eli loikkarilla,mutta yksi mahdollisuus olisi voinut olla Koskenmäen Ford-edustus naapurissa.Hän olisi myös voinut ostaa sen v.1951 Euroopan kiertueellakin.Mielipidepalstoilla ollaan mainittu,että Customline olisi ollut 1953-mallinenkin,jolloin Customline eli viimeistä vuottaan sivuventtiili-V8:lla.Kotikauppalani v.1949 pirssimiesten ostamat uudet Ford Customit olivat uutta sodanjälkeistä ja amerikkalaista autokantaa ja sillankulman ulataksitolpalle saapui muutama upouusi 1952-mallinen Ford Customline-pirssi.Kahden niistä muistan olleen Lundenin ja Oksasen.
Oksanen oli vaihtanut 49 Custominsa uuteen 52 Customlineen.
Lundenin 1952 Customline |
1952 Customlinen Ford- keulamerkki |
Ensimmäisessä V8 Magazinen numerossa 70-luvun lopulla esiteltiin valkoinen ja miedosti kustomoitu ja puskuriton 1952 Crestline Sunliner-avomalli.Se Miss Universumia kuljettanutFord olisi voinut päätyä V8 Magazinen sivuille ensimmäisenä suomalaisena Kustomi-Fordina
1953-57 Fordeja ei kauppalassa ja muuallakaan Suomessa paljoakaan nähty tuontilisenssien rajoitusten takia,joten Olan 1953 Customline olisi ollut harvinaisuus.Suomen Oy Ford Ab oli kylläkin ovelana tuonut maahan v.1956 tullilta kysymättä isohkon määrän Ford Mainlineja,josta tullissa noustiin pystyyn.Fordilta oltiin pyydetty anteeksi mahdollista vikatoimitusta ja sanottu,että valtiolla oli kai kalustopuutetta.
1952 musta Mainline |
Oliko Olan 1952-53 Ford Customline Automyynnistä ostettu tai ulkomailta tuotu voi jäädä ikuisesti salaisuudeksi..?
Sieltä Olavi Virran liikkeestä Perttelintieltä muutaman korttelin päässä toimi ja yhä tänäänkin toimii Ahon Sementtituote.Ahot ovat jo toimintansa alusta 30-luvulta suosineet Ford-merkkiä kuorma-autoissaan.
Ahon poika ajeli vielä 60-luvun alkuun 1952-mallisella ja sementtirenkaan harmaalla Ford Customline Overdrivella.
Olikohan se ollut Olan entinen ja Automyynnin vaihtoauto..ken sen tietää?
1949 Fred A. Carlssonin Ford-edustus |
Frank and T-Bird Juhart 2K5 |
-------------------------
V.1956 elokussa Olavi Virta aloitti kolmen viikon kiertueen Yhdysvalloissa esiintymällä amerikansuomalaisilla "haaleilla".Idoliaan Frank Sinatraa hän ei reissullaan tavannut eikä voittanut suosiossaan.Frank Sinatralta hän ehkä otti mallia Old Blue Eyesin mustasta 1957 Ford Thunderbird-avoautosta.Elokuussa Ford-diilereiden lasivitriinien taakse ajettiin upouusia 1957 Ford-malleja ja Olakin osti suoraan newyorkilaisen liikkeen ikkunasta uuden Ford Fairlanen ja ehkä Thunderbird-moottorisin optioin.En usko,että Ola olisi ostanut suoraan ikkunasta käytettyä 1955-56-mallista Fairlanea taikka Crown "Vickyä" eli Victoriaa,koska käytettyjä autoja amerikkalaiset autodiilerit pitävät ja myyvät liputetulla etupihalla tai vierustalla katoksen alla.Huhujen mukaan Suomessa Ola oli ostanut1955-mallisen lasietukattoisen Crown Vickyn .Väitetään siitä lasihuhusta lisäksi,että Ola oli innostunut Fairlanen Ford-liikkeen ikkunassa nähtyään,että hän oli rikkonut ikkunalasin.
Niin paljon siitä Vickyn lasiasiasta!
Yhdessä myöhemmässä 80-lukuisessa V8 Magazinessa esiteltiin 4-ovinen ja musta 1957 Fairlane Hardtop,jota kehuttiin Olavi Virran Fairlanen kaimaksi.V.2008 Mobilisti-lehdessä oltiin kumottu koko Crown Vicky-asia,ettei Ola sitä lasikattomallia ollut ostanut.
Katselin Imcdb-sivustoilta (Internet Movie Car Data Blog),jos niiltä olisi löytynyt kuvia Olan Fairlanesta (1955-57) enkä löytänyt yhtäkään. Muista suomalaisfilmien amerikkalaisista autoista oli kyllä useita kuvia.
Olavi Virran autoa oltiin käytetty muutamissa hänen filmeissään.Olavi Virran auton taustasta ja historiasta sekä katoamisesta on yhtä vähän tietoa Mannerheimin 1939 Chrysler Imperialista.
Ola vuoden 1970 haastattelussa muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa oli kertonut omistaneensa 26 eri autoa,joista ainakin kuvia löytyy hänen toisesta 1958 Chevrolet Bel Airista.
Kaksi kuvaa Olan Bel Airista |
Turkulainen kirjailija Boris Hurton kuvaa Olavi Virran keikkamuusikkouran loppuaikaa seuraavasti:
Silloinko se oli, kun näin Olavi Virran Peurakalliolla? Hänet autettiin lavalle rikkonaisena ja hauraana, ja enemmän ruokokeppiin kuin mikrofoniin nojaten hän lauloi La Cumparsitan ja kolme muuta laulua hellyttävän huonosti ennenkuin laahusti managerinsa käsipuolessa lasisilmäisenä ja otsa tuskaisessa hiessä takahuoneeseen.
Tämä on kauhea maailma, sillä täällä käy kaikkein suurimpienkin noin. Ehkä Antin maailma on parempi. Siellä Olavi kiitää pitkin öistä tietä hurjaa vauhtia kermajäätelönvärisellä New Yorkista ostetulla Ford Fairlanella. Hän kallistaa viskipulloa ja painaa kaasua alamäessä pohjaan nauraen ääneen seurueensa pelonkiljaisuille. Suuri auto kurvaa ajat sitten palaneen tanssilavan oven eteen. Ola marssii korskein askelin estradille valkoisessa smokissa ja häntä seuraavat sähkökitaristi, basisti ja vetysuperoksidipommi, jota kutsutaan kakkossolistiksi, vaikkei hän juuri koskaan laula, sillä täällä Mestarilla on aina hyvä iltansa.
Soittajat asettuvat paikoilleen, paikallinen rumpali on saanut armon ja on hyvin hermostunut. Kansa hiljenee, tappelunhaluinen renkikin ovensuussa jää mykistyneenä kuuntelemaan, kun Iskelmäkuningas avaa pelin Tiikerihailla.
Kitaristi loihtii ilmoille pulppuilevia, eksoottisia hawaijilaisrytmejä ja laulu alkaa.
Yö taas palmujen ylle saa, rantaan maininki raukeaa, siellä tuoksussa tuulien, kuulet laulun hiljaisen.
Laulettuaan tunnin tai kaksi yhteen menoon hän kiittää kättään heiluttaen, vie mukanaan säestäjänsä ja leijonanosan illan kassasta ja antaa hevosvoimien mylviä auton kadotessa pimeyteen. Tanssipaikalle jää elähtynyt tunnelma, haitarinsoittaja, rumpali ja bassoviulisti yrittävät turhaan pitää huvittelijoiden mielenkiintoa yllä Mestarin mentyä.
Äslettäim edesmennyt elokuvakriitikkoPeter von Bagh kirjoittaa kirjassaan Olavi Virta,legenda jo eläessään seuraavaa Olan himosta mm. autoihin:
Kuvaamani 1957 Ford Fairlane 500 Dammamissa,Saudi Arabiassa v.1981 |
1957 Ford-mainos |
--------
Tullessa illan loistavan sillan
lyhdyt jo meille luo
Kiire ei lakkaa,suonissa hakkaa
Broadway ja rytmi sen,
Broadwayn rytmi
Olavi Virran autoon koskevaan intohimoon on viitattu usein.
Kaikki Virran tunteneet ovat korostaneet hänen pokkeuksellista kykyään käsitellä autoa.
Auto oli ensinnäkin statuksen ylivertainen ilmentymä.Olavi Virta ajoi kovaa ja kulutti loppuun monta autoa; hurjin arvio on ollut 26 kappaletta. "Hymyn elämäkerrassa" on seuraava eloisa kuvaus kahden hengen Virran ja Saarikon illanistujaisista newyorkilaisessa baarissa:
"Istunto kesti lähes koko yön,mutta ehti siinä viskiäkin tuhlaantua,sillä kahden hengen laskuun mahtui grogeja peräti 48 kappaletta.
Yläkuva:1957 Babylon NY Lincoln-Mercur y-liike Alakuva: 1950 Ford-edustus |
jonkin autoliikkeen ikkunassa.He ihastuivat tuota pikaa kauniiseen,kermankeltaiseen ja mustakattoiseen anerikanrautaan,käskivät yövartijan herättää myyjän ja rupesivat hieromaan kauppoja.Liikkeen ikkuna revittiin irti,Ola löi myyjälle dollarit käteen ja auto nostettiin kadulle".
Matkassa yhdisyi useita unelmia,joista ajalle tyypillisin oli varmasti nähdä Amerikka,satumaan maineessa oleva manner.Humun keskeltä pilkottivat vakavat työasiat,sillä Virran yhtiö julkaisi paljon alkuperältään ulkomaista materiaalia.Virta tapasi monia kuuluisuuksia,"en Sinatraa,jota on väitetty esikuvakseni,"
Pianisti Dave Brubeckin kanssa Virralla oli tilaisuus poseerata.
Yhdysvaltojen vaikutusten summana voi pitää Virran salanimellä suomentamaa laulua Broadwayn rytmi.Jo pieni säepari antaa viitteellisen säväyksen:
Syttyy,sammuu,
valot mainoksen.
Syttyy sammuu,
onnentähti ihmisen.
1956 TWA:m New York-juliste |
------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti