Mersun SEL-luokasta Jaggejen kautta Pappa Volvoon.Vanhan roddarin muistelmia.

1961 Yhdysvaltojen Ilmavoimien
upseerit ajoivat virka-autoinaan
MB 190-malleja Riyadhissa

Mun betonitehtaiden työurakkani oli päättynyt firman sulkemiseen korealaisten pääurakoitsijen maksamattomista kuukausimaksuista.Jouduin finanssipäällikkönä tekemään tavaratoimittajien laskulottoa ja maksamaan palkat päältä.Kaiken päälle sain korkean verenpaineen muiden paineiden lisäksi.
Ajettuani BX:n Frankusta Travemündeen Finnjetille paineet alkoivat laskea.

GTS Finnjet

Helsingin tullissa jouduin poliisien puhallustestiin pääsemällä pelkällä säikähdyksellä baanalle,koska olin nauttinut hytissäni edellisyönä muutaman vahvan Tuborg Elefantin.
Suomalaisen firmani Pitäjänmäen konttorissa poiketessani dirikka valitteli mulle,ettei ollut tarjolla muita töitä ja vastasin etten huolisi muutenkaan,koska herra itse oli aiheuttanut oman firmansa alasajon siirtäessään projektimaksujen dollarikurssiflaktuaatioprofiitteja Bermudan saarten pankkitililleen.Konttorin parkissa seisoi sen mun sille firman liksoilla ostamani Mersu kupee ja olisin vaikka kiusalla piirtänyt kynäveitsellä sen lakkakylkeen komean viivan.
Olin kerran joutunut ostamaan sille Riyadhin autosukilta melkein uuden nahkean Mersu 500 SEC- kupeenkin talvirenkain,koska auton oli ostanut Sveitsistä aiemmin eräs Saudi Arabian armeijan kenraali.Firman omistajohtaja kävi pari kertaa vyodessa Hesasta visiteeraamassa Riyadhin konttorilla..ja aina pyytämässä multa ekstraliksaa johonkin sen henkilökohtaiseen ostopälkähdykseen.

1987 MB 500 SEC

Jouduin ottamaan kassakaapista palkkoihin varaamani rahat ja vastustellessani dirikan temppua sain kuulla leukailua,että jossei rahoja löydy,niin finanssipäällikkö saa pakata laukkunsa himaan.
Ajoin dirikan firman MB 280 S:llä autosukille attashealaukku pullollaan rialeja ja viikon päästä mersu matkasi takaisin Saudian rahtijumbolla Sveitsiin samoin nastarenkain.Firman dirikalla oli oma paperiyhtiö Bernissä.
Meillä oli melkoinen onni mersujen suhteen.
Sen sponsoriomistajana oli yksi saudiprinssi,joka joskus hyvän projektituloksen profiitin bonukseksi antoi firman manageriluokalle käyttöön ilmaiseksi upouusia mersuja.
Aina ei ollut hyviä kuukausimaksutuloksia korealaisten pääurakoitsijoiden siirrellessä Sveitsin pankkiin ministeriön jakamia progressimaksuja kasvamaan tileille korkoa.
Jouduin pakosta joskus ostamaan korealaisfirman projektipäällikölle huippuluokan golfmailasäkkejä ja maksamaan ekstrabaksiisia niiden pääkirjanpitäjälle,että allekirjoitettu shekki tuli käteen.Korrujohtajat olivat yhtä  korruptioituneita kuin filippiinot Manilassa,mutta kiinalaisten tavoin eivät näytelleet rolexejaan eikä mersujaan,vaan tsekkasivat aikaa rannecitizenistä ja ajelivat työmailleen konttorista Hyundai Ponyilla sekä Stellareilla.

1986 MB 300 SEL

Itsekin sain prinssin lahjana käyttööni uuden valkoisen MB 300 SEL:n takaikkunaverhoineen ja hakiessani rouvaa King Faisalin sairaalasta tuurin päätyttyä, sairaalan portinvartijat pistivät kättä lippaan kuin kuninkaallisille.
Samassa sairaalassa oli oikea kuninkaallinen sviitti kuningas Fahadille,joka silloin tällöin kävi korjauttamassa pumppuaan siellä.Rouvani paiski töitä silloin kardiologian erikoisairaanhoitajana  "post surgery"-sydänosastolla.
Omana pomonani oli firman toimitusjohtaja,pitkän vaalea hesalainen siviili-inssi,joka päiväateriakseen poltti puoli laatikkoa Prince Edward-sikareja,syömällä tumpit jälkisafkaksi vanilajäätelökulhon päälle.Sen mahakalut oli solmussa kovasta duunipaineesta.
Se hankki itselleen uuden 1987 Jaguar XJ6:n kertomalla myyneensä Hesassa alta pois vanhan 1977-mallisen XJ6:n.

1986 Jaguar XJ6

Nykyään vanhasta 70-lukuisesta XJ6-Jaggesta saa maksaa Lontoossa tukun tuhansia puntia,kun 80-lukuisia XJ-kuutosia saa muutamalla sadalla punnalla.Kallein 1971-mallinen XJ6 täällä on Loordi Mountbattenin entinen Jagge,minkä nokkakoristeena on kultainen laivaston viestimies lippuineen kromisen jaguaarin sijasta..
Betonitehtaan konepuulille kerran tuotiin prinssin serkun musta Jaguar XJS V12,jota suomalaiset asentajat pitivät maailman pahimpana tapauksena koneen pikkuvikojenkin korjauksessa,koska puolet konehuoneen tilpehööreistä piti purkaa,jos halusi edes päästä starttimoottoriin käsiksi.

1986 Jaguar XJS avo

1971 Jaguar XJ6
Reijo..joka oli pomoni kutsumanimi--ajoi kerran tehtaalle Jaggellaan,kun olin soittanut sille konttoriin,että pihalle oli saapunut Volvo-rekka perässään 20-jalan kontti täynnä Ballantines-viskiä.Kontin blummia avatessani odottelin yhtä konelähetystä Jenkeistä ja tarkastellessani kuormakirjoja kontti oli osoitettu meidän prinssisponsoriomistajalle,osoitteena Betonbau Kochin betonitehdas.Reijo astuttuaan Jaggesta ulos sikarintumppia purren käski panemaan kontista kuusi viskilaatikkoa Jaggen takaluukkuun..ja sulkemaan kontin ovet. Lähetin sitten rekan prinssin omaan palatsiin Taifiin.

Sen jälkeen Reijoa ei näkynyt viikkoon,vaikka olimme kaivaneet viskilaatikot pääkonttorin takapihan puutarhaan firman joulujuhlia varten.Sillä oli ihmeen hyvä vainunokka viskin löytämiseksi.
Jouduinkin lähettämään sen henkilökohtaisesti King Abdulaziz-kentältä Suomeen katkaisuun.
Suomeen se ei saapunut,kunnes peruutin sen firman Amex-kortin,jonka laskuja tippui Bahrainilta,Seoulista ja Alexandriasta.Reijo saatiin kiinni Amsterdamista yrittäessään maksaa taksia Amexillaan,jonka olin peruuttanut.

Riyadhin Kuningas
Abdulaziz-kentän terminaali

V.1989 palasin takaisin Riyadhiin,joskin nyt vaimonit työpaikalle King Faisal-sairaalaan ja sen materiaaliosastolle virkailijaksi,Clerk I:ksi.
Arvonalennus managerista ei haitannut,kun rialeja sai kuukausitilissä.
BX:n olin myynyt kaverini pojalle kotikaupungissani ja osan myyntirahoista pistin käytetyn auton ostoon.Eräs jenkkikaveri oli myymässä mulle 1979-mallista Volvo 240 DL:ää eli Pappa Volvoa,jonka katsoin sopivaksi nurkka-ajoon.
Volvon takaovissa oli ikävän näköisiä painautumia jenkin kehuessa olevan fender-benderin.
Muistaakseni maksoin Pohjolan nopeimmasta traktorista 3000 rialia.Se sattui olemaan konepellin alta tsiikattuani VIN-kylttiä Kanadassa koottu malli. Näin mun autonostorenkaani oli kiertynyt umpeen Kanadan Ponchosta Kanadan Volvoon.Olisin voinut juhlia ostostani Canadian Dry-viskillä,mutta tyydyin Binexin brittiläiseltä myyntitykiltä ostamaani aropontikkapulloon,joka kyltistään kehui arabiaksi Moya eli Vesi...
Arovettä!

1979 Volvo 240 DL

Volvo kulki ja kulki,kuten Volvoilla oli tapana,kunnes kansipahvi sanoi itsensä irti.Teetin kansiremontin yhdellä saudikorjaamolla,jonka filippiinoasentajat tekivät hyvän työn.Lisäksi olin Al Kharjin romuplaanilta ostanut uudet käytetyt takaovet ja uudemman GL:n komeamman nahkapäällysteisen kojelaudan.Filsupojat maalasivat DL:n Toyotan helmenvalkoiseksi panemalle katon koreudeksi valkoisen vinyylin. Itse tein mersun sinisestä kernistä uudet ovipaneelipäälliset ja levitin lattialle tummansinisen lyhytkarvamaton.
Volvo todella säihkyi uudeksi valkaistuna sairaalan Takhasussi Roadin MCV-compoundin (Medical Compound Village) pihalla taloni edessä...!

Saudi-Volvo MCV:n compoundilla
Juhart 1995

Sitten saapuivat ilmojen halki ne Scudit Saddamin valtaamasta Kuvaitista,jolloin rouvan kanssa päätimme mennä sotapakolaisiksi Manilaan.Meille tarjottiin kyllä sataprossaa lisäpalkkaa sotakorvausta,jos oltaisiin jääty sodan alle Riyadhiin,mutta katsoimme terveellisemmäksi päätyä Manilan,missä paukkui vain Uutena Vuotena kiinalaisin ilotulitusraketein.
Puolen vuoden pakolaisuuden päästä lensimme takaisin Kuvaitin palavien öljykenttien mustaamaan Riyadhiin.
Entinen helmevalkea Volvoni venttasi mua taloni edessä noesta mustuneena kuin Kuvaitin kadulle vetäytyneiden irakilaisten sotilaiden räjäyttämänä.
V.1994 päätin jättää Saudin ja lentää Manilaan lastemme isäksi sekä äidiksi.
Volvon rouvani myi yhdelle juuri saudiajokortin saaneelle filippiinomiehelle,joka ensiyrityksellään pääsi sillä kattokerhoon eli ajamaan sen katolleen.
Siihen aikaan ei pantu paljoakaan arvoa vanhojen 240-sarjan Volvojen päälle,mutta nyt Lontoossakin ollaan herätty niiden keräilyyn arvokkaina ja harvinaisina klassikkoina.

1980 Bertone Volvo 262 C

Saudin poliisit ajelivat silloin valkovihreillä Volvo 264 GL-malleilla  ja eräs Riyadhista lähtevä työkaveri päätti ajaa Finskeihin saakka ostamallaan Bertone Volvo 262C-kupeella.
Sellaista mäkin himoaisin!
Isärovastini kutsui sota-aikana armeijan Volvo-komppaniaa Vulva-komppaniaksi niiden kuskien himosta kaataa lottia kanervikolle.
Itse tyytyisin Volvo 262C:n kaatuviin nahkaistuimiin.

----------------------------------------------------------

Jubailin projektin tankkauspiste erämaassa
Juhart 2000

GM Temple of Worship
Juhart 2000

Jeddan Sitikasta Riyadhin Magnumiin.Vanhan roddarin muistelmia..

Yanbun vanhaa kaupunginosaa ja
vanha ca.1965 Plymouthin raato

Jubaililaisten Eldojen ja urakoiden jäätyä taakseni aromuistoiksi mä olin päätynyt aliurakoitsijan projektiostajaksi Punaisen meren rannalle Yanbuun,sitten Riyadhiin ja Jeddaan ostopäälliköksi.

Sitten uraputkeni katkaisi pohjoisirlantilainen finskifirman uusi toimitusjohtaja Kettusen Jussi eli John Fox riideltyäni tämän dikatuurisesta johtotavasta.

Se oli kahden Jussin kipakkaa sanasotaa ja vasta v.1991 tulin kokemaan oikeata sotaa Saddam Hussainin Scudien liidellessä harhaillen Kuvaitista Riyadhiin.

--If Mr. Lukkarinen disagrees with my company policies..he is writing his ticket home!

John kerran yhdessä sadoista memoistaan oli skrivannut minulle..ja päädyin etsimään uutta terveellisempää työpaikkaa.

Olin parisen vuotta aiemmin eronnut Bicolin Nancystänikin ja saanut tämän Riyadhissa asuvalta isobroidilta uhkaus- ja tapposoittoja konttoriini viestein "Finish the Finnish!"

Koin eläväni vaarallista aikaa muuten niin rauhallisessa erämaakuningaskunnassa, korttelimoskeijan kutsuessa kasettinauhalta compoundin naapurin minareetin kaiuttimesta uskovaisia aamurukouksiin töihin lähtiessäni uudella firman grafiitinharmaalla Volvo 760:llä... ja joskus punaisella Opel Senatorilla.Elämä tuntui joltakin modernin kuluttajayhteiskunnan ja binladenilaisen fundamentalistisen kyläyhteisön fuusiolta.

1984 Yanbun pertokemiallisen
laitoksen
 urakka.
Pappa Itkonen ja salolainen
 Malaskan
 Eikka sekä Mazda 929

Onnella olin saanut osto-ja finanssipäällikön paikan Riyadhista suomalaiselta betonitehdasurakoitsijalta ja asetuin uuden filipinasairaanhoiturirouvani kanssa kuningaskunnan pääkaupunkiin,ensin Betonbau Kochin tehdascompoundille Dammamin tien varteen ja lopulta keskikaupungin Sulemaniyahin kaupunginosan Finncampille.

1984 Citroen BX16 eikä TRS..kuitenkin
 samanvärinen
kuin mulla.TRS:sä oli pleksilasinen
 tummennettu
vartti-ikkuna takaoven perässä.

Olin vinksahtanut v.1984 ostamaan vaaleanmetallinvihreän Citroen BX 16 TRS:n,joka sattui olemaan elämäni eka uusi auto..ja ehkä viimeinenkin.Sillä sai mukavaa kaasunestejousituskyytiä Jeddaa vuosittain rankaisevissa tulvissa,jolloin ajoin tai oikeastaan navigoin joeksi muuttunutta Cornichen rantabulevardia pitkin saviselle kansalliskaartin stadionin työmaasaitille Al Hamran keskikaupunkitoimistostani. Sitikan sain nostettua kaasunestejousituksella yläasentoon amfiibioautoksi ,muiden saudikuskien sukellellessa Capriceilla ja Cressidoillaan umpisukkeloon uudessa joenuomassa.
Yhtenä aamuna startatessani BX:ää Al Hamran villan edessä saitille menossa se syttyi konehuoneesta palamaan Weber-kaasarin vuodosta kuumassa ilmassa..Sain sammutettua tulen  pienellä autopalosammuttimella.Sitikan lasikuituiseen konepeittoon palo aiheutti jalkapallon kokoisen reiän. Vakuutuskorvauksen todistukseksi jouduin juoksemaan läheiselle paloasemalle,missä jouduin herättämään koko askaripalokunnan aamusiestalta. Paloauton lopulta tullessa sirrat vinkuen palopaikalle tuli oli jo sammunut,joskin auto savutti. Urheat palopojat kuitenkin halusivat näyttää sammutustaitojaan kelaamalla paloruuttaletkun auki.Kaikesta huolimatta pruutasta ei tullut pisaraakaan sammutusvettä,koska letku sattui olemaan litassa paloauton paripyörän alla. Kun letku saatiin pienellä pakituksella vapaaksi,koko Sitikka täyttyi vedestä kuin uppoava Titanic.
Lopputuloksena vesivahingot tulivat suuremmiksi kuin palovahingot.
Mieleeni tuli eräs tapaus Jubailista,missä kerran työmaasaitille mennessäni firman Passatilla pysähdyin katsomaan sähkömuuntajapaloa kadun varrella.Palopaikalle oli saapunut paikallista mieshameväkeä pussaillemaan toisiaan poskille.."Ahlan wa Sahlan"-tervehdyksin,kun kadun vastapuolella sijaitsevalla paloasemalla tehtiin hälytys. Pari amerikkalaista ja kirkuvan vihreätä jenkki-Mack-paloautoa sirrat vinkuen joutui ajamaan pitkän kadun päähän tekemään U-käännöksen korkean keskijakajan takia.
Palopaikalle saavuttuaan palopojat ryhtyivät sammuttamaan sähkömuuntajapaloa vedellä,mutta kaikkien onneksi paloautojen tankeissa ei ollut tippaakaan vettä...muuten olisi tullut vainaita.
Palo oli sammunut aivan itsestään,jolloin  mieshameväki huivejaan olkapäille viskaillen ja toistensa poskille pussaten poistuivat paikalta valkoisilla Cadillaceilla,Jubailin äkkirikkaiden peruslimoilla.

Viedessäni BX:n Jeddan Citroen-korjaamolle paikattavaksi lähelle Mekan tien vartta ajoin paikallisten merkkiautoliikkeiden ohi ja joissa myytiin kaikkia erikoisia autoja Renault Fuegosta,Aston Martin Lagondan ja Bentleyn sekä Rollsien kautta Back to the Futuren DLC:n lokinsiipisiin DeLoreaneihin.
Ne rosterinväriset DeLoreanit olivat silloin alennusmyynnissä heikon kysynnän takia ja olisin saanut yhden sellaisen näyteikkunasta yhdellä kuukausiliksallani alleni. Saudiostajat eivät kai tykänneet DeLoreanin astmaisen pienestä Ford Granadan V6-moottorista,vaan jostain isosta Chryslerin V8-hemimötikästä.
Nyt olen katumassa DeLoreanin ostopäätöksestä luopumisestani,koska niitä saa huutaa täällä Lontoon autohuutokaupoissa yli 20.000:een puntaan.

1978 Dodge Magnum XE

Riyadhissa mulle syttyi jälleen jenkkiautovimma ja kävin Dammamin tien varressa tsiikaamassa vähän käytettyjä ja uudempia pikku-Eldoradoja,joidenka kulmikkaammat muodot ja vinyylillä topatut katot kiehtoivat,joskin sen V8-dieseleitä piti kaihtaa.Cadillacilla oltiin keksitty sellainen kahdeksikko,jonka sai kulkemaan nelosella ja kuutosella sekä kahdeksikolla napinpainalluksella ja joka syntyessään oltiin todettu sudeksi.Eldon sisarmallia ja britti-Daimlerin takapäätä matkivaa Sevilleä samoin ihailin autosukilla,mutta jokin sisäinen ääni käski olla kajoamatta niihin. Tänään Lontoossa niitä saa 1000:n punnan hintaan liian tuoreina Caddyinä.
Betonbau Kochin betonitehtaan konttorille tuli käymään yksi YIT:n betonitehtaan suomalainen asentaja kuparinvärisellä 1978 Dodge Magnum XE:llä,jota kaveri oli käyttänyt työmaasaittiautonaan.Magnumi oli kauttaaltaan betonipölyssä ja kurassa sisältä ja ulkoa ja sen koneena kävi vielä melko siloisesti Chryslerin 360-kuutiotuumainen veekahdeksikko. Piruuttaan utelin Dodgen hintaa,jolloin asentaja pyysi siitä 500 rialia.
Ostin hetken hurmassani sen paikalta.

Magnum keittämässä
Riyadhin Bathan sukilla
Juhart 1995

Magnumista puuttui jopa maski enkä löytänyt edes Al Kharjin monihehtaariselta autokalmistolta vastaavaa.
Yhden betonitehtaan joensuulaisen mursuviiksisen autoasentajan kanssa kävimme irroittamassa konepuulin peltivaraston takaa loppuunajetusta ja koneettomasta 1978 Pontiac Bonnevillesta kromatun muovimaskin,jonka rautasahalla pätkimällä sain mahtumaan Magnumin tyhjään suuaukkoon.
Ristin uuden kustomini paikalla Dodge Magnumville XE:ksi.
Joku voisi pilkata mua merkkiraiskauksesta,mutta mulle oli tärkeämpää saada Magnum liikenteeseen ja ajamaan takatukka hulmuten sillä kaksiosainen ja tummatintitty Targa Top takaluukkuun piiloitettuna kuin jollain Hollywood Boulevardilla.
Kovan T-Cut -puunauksen ja sisustan tiskauksen perästä tyytyväisenä Magnumin jatketusta elämästä pidin sitä käyttöautonani aivan työsopimukseni loppuu asti,jolloin myin sen 5000:lla rialille yhdelle kanadalaiselle aliurakoitsijan pomolle Mr. Lambertille.
BX Sitikka lensi Saudian Jumbolla Frankfurt am Mainiin,josta kävin poimimassa sen kentän rahtiterminaalista samalla viikolla toisella Saudian lennolla.
Saksalainen tullimies kysäisi virnuillen aluksi RR-logoisia autonavaimia sormissaan heilutellen yhden valkoisen Saudista tulleen Rollsin edessä oliko tämä mun autoni..
Tänään olisin pikkuvilpistä voinut olla yhden Rollsin omistajakin.
--Hasta la Bye-Bye!
Kehaisi yksi itävaltalaissyntyinen muskelinäyttelijä ja Kalifornian kuvernööri.

1960 Cadillac
Ibn Mansi Auto,Jeddah

Eläimen asialla.Eläinasiaeemeleitä siskolle.Lontoon postilla.

Dalmatialaiset hevoshaalarit

Brittiläiset akateemiset älyköt ovat menneet taas pitkälle kielikysymyksessä.

Lemmikkieläimiä ei muka saisi enää kutsua ao. nimikkeellä,koska se voi loukata eläimen oikeuksia .Eläimen omistajaakaan ei voi kutsua ao. nimellä vaan ihmispuolisena hoitajana ja hoidettavaa pitäisi kutsua pihalta ruokakupille eläinkumppanina.

Eläinoikeusjournaalin kirjoittaneet Oxfordin yliopiston älyköt eräs teologi mukaanluettuna haluavat myös tiputtaa kutsuntalistasta sellaiset loukkaavat nimet kuin tuholäin ja raadonsyöjä.

Vapaina ja villeinä eläviä elukoitakaan ei enää saisi kutsua ao .nimikkeellä ,vaan vapaana kulkeviksi kuin ostareiden hyllyillä myytävät ekokanat. Aasian kulkukissat- ja koiratkin voisivat saada moisesta trauman,puhumattakaan afrikkalaisesta Elsa-leijonasta ,joka filmin mukaan oli syntynyt villiksi ja vapaaksi. Amerikkalainen Oregonin saloissa elävä Wildcatkin voisi sylkäistä naamalle loukkauksesta.

Bear necessities.A drunk Siberian bear.

Kielenkannoista samoin pitää pestä sellaiset sanonnat kuin "viekas kuin kettu" ," kännissä kuin käki" ja " syö kuin sika" tai " märehtii kuin lehmä" eläimien tunteita loukkaavina.

Kielisuosituksien tarkoituksena on,että eläinkummpanillemme jutellessamme emme loukkaisi tätä.

Kutsun uuteen eläinkieleen oli julkaissut Eläinetiikan journaalilehti,joka  katsoo olevansa antautunut eläinten progressiivisen ajatustavan tutkimiseen.

Vaikka ehdotetut muutokset eläinkielessä ovat journaalin ytimenä,kirjoittajat toivovat niiden vaikuttavan ihmisten uuteen eläinkohteluun..Lehden päätoimittajan kirjoituksessa pastoriprofessori Andrew Linzey,oxfordilainen teologi,joka on kirjoittanut parisenkymmentä kirjaa ja amerikkalainen naisfilosofi Priscilla Cohn ,kehoittavt uudelleen ajattelemaan eläinterminologiaa.

Yleisestä käytöstä huolimatta lemmikkisana sekä eläimelle ja sen hoitajalle on alentavaa,vaikka lain mukaan onkin teknisesti korrekti nimike,joka haukkuu taaksepäin menneille ajoille,jolloin eläimiä pidettiin omaisuutena koneiden ja kiinteistöjen kanssa ilman mitään moraalisia esteitä.

                                                                        Born to be Wild

Kutsunkin kirjoittajia ryhtymään kutsumaan vapaana liikkuvia eläimiä sanan nimenomaisessa merkityksessä eikä villieläimiksi,koska villiys seisoo synonyyminä sivistymättömälle,kahlitsemattomalle ja barbaariselle elämälle..(Bruce Springsteenin Born to be Wild-kappale)

Silti kynnyksenä voisi olla ilmeinen väistämätön aanaus,että saamme sanoa hyvästit lukemattomille vertauksille,mitkä olivat mokanneet eläinystäviä kettuina,sikoina,lehminä ja aaseina adjektiivisina synonyymeinä.

Eläinvertaukset kertovat kylläkin paljon enemmän ihmiskäyttäytymisestä kuin eläimistä.

Kirjoittavat summaavat lopuksi kaneetilla,etteivät ole kykeneväisiä ajattelemaan suoraan,elleivät pidättäytyisi käyttämästä puolueellisia adjektiiveja eläintukimuksissa ja moraalisissa suhteissa eläinten kanssa.

Mutta Marie Clair,selvän englanninkielen kampanjan puolestapuhuja on todennut,ettei ole olemassa selvää englantia,jos välttämättä vieroitetaan ihmisiä kauemmaksi tieteen maailmasta..ja tällä tavoin takuulla päästään sellaiseen tulokseen..

Hän lisäsi,ettei ole vielä kuullut yhdenkään kotieläimen valittaneet lemmikkisanasta. 

            SECOILUA ELÄIMEN CANSSA

Väinämöinen toivottaa karjalaistytön kotiin

Jo 1700-luvulla koettiin eläinasia tärkeäksi ja lakiinkin tuli rangastuksia liiallisesta eläinrakkaudesta.

Rangaistuksia annettiin mm. "Secoituxesta järjettömäin luondocappaleiden canssa.

-Jo Jumala,onco ois ollu Eläimen canssa! Oli eräs viitasaarelainen nainenkin huudahtanut.

Eläimeen sekouttumista kuvataan Christifried Gananderin laajassa suomensanakirjassa Heikkuruutta-nimellä_

Lönnrot taas kuvaa verbillä Heikkua (ruotsiksi sväng sig ja skutt eli loikata)

Eläimeensekoamisen lisäksi v.1734 säädettiin laki kuolemanrangaistuksella kaksinkertaisille huorille (dubbelthoor) ja kaksinnaimiselle (tvegifft).

Senaikainen tiede silti kelvoitti zoofilian ja sodomian.

Kalevalassa runonlaulaja Arhippa Perttunen ja poikansa Miihkalin Lemminkäinen syyttävät teosta mm.Väinämöistä sekä Lemminkäistä itseään lauseella:"kajottu heposiin".

Lakirangaistuksena tepposesta silti oli kuolemantuomio 1700-luvulla: "Jos jocu yhdendy eläimen cansa,sen totisesti on kuoltava ja myös se eläin tappakaa.."

V.1442 Kristoferin maalaki kertoo:

"Jos miehellä tai ilkeys tapahtui,että hän makais eläimmen eli iongun iärittömän luondocappalen cansa,ia saadhaisin kijnni tuorelda työldä eli todhistailda sortaisin ,ia kihlacunnan nimitöxillä.

Nyt kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Elävänä mahan kautta,sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta,ei mahda ne maan päälle elä.

Laki silti ei puuttunut itsetyydytykseen eikä keskeytettyyn yhteyteen,vaikka ns." onanistiska ryggelsen" mietityttikin paljon oikeusoppineita..

Kirjoittanut eläinystävä 

Ananias Oinanen

Sireeneitä ja sukupuolikasvatusta.Filippiiniläiskirjeet.

Presidentti P-noy Aquinon isosisää viedään
vangittuna japanilaisten kollaboraattorina
Osakaan vankeuteen 1945

SIREENEITÄ JA SEKSUAALIKASVATUSTA

Hello...Manila Calling!

Filippiinien tuore presidentti Nonoy Aquino ei päässyt median lupaamalle kuherruskuukaudelle,millainen aina annetaan juuri valitulle maan päämiehelle,ennenkuin tämä ryhtyy tositoimiin edellisen hallinnon sotkujen selvittämiseksi.
Maan huono tilahan on aina menneen hallituksen syytä!
Filippiinejä on aiheellisesti kutsuttu Aasian sairaaksi mieheksi.
Filippiinien poliittisena traditionahan on aina ollut saada perintövelkalahja kapioineen vallan vaihtuessa.
Entisen rouvapresidentin Gloria Magapacal-Arroyon lahja Noynoy Aquinolle oli 130 triljoonan peson velka ulkomaille.
Gloria 8 vuotta aiemmin opetti taloustiedettä UP:n yliopistossa professorina.(University of the Philippines)


P-noy alias presidentti Nonoy Aquino ryhtyikin ensimmäisenä istuntapäivänään tositoimiin.
Hän kaivoi salkustaan ensimmäisen lupauksensa.suurelle pesemättömälle kansalleen kaduilla ja siltojen alla.
(Filippiinithän tunnetaan lupausten maana)

2010 Takavarikoituja sireenejä
eli wang-wangeja

Lupauslapussa luki:
'Poista kaikki wang-wangit ja vilkut valtion sekä paikallishallinnon virkamiesten autoista ja muiden väärinkäyttäjien nelivetoisista citytraktoreista.Toiseksi poista kaikkien virasta potkittujen kongressimiesten- ja naisten autoista valtion kahdeksikko- ( numero 8) rekisterilaatat ,etteivät väärinkäyttäisi riisuttuja etuoikeuksiaan liikenteessä .
Wang-wangit ovat niitä sirroja,mitä valtion virkamiehet vinguttavat kiireessään Manilan ruuhkassa miitinkeihin menoissaan punaisten valojen läpi.Alempien hallintokerroksien pikkuvirkamiehet kuten kaupunkien valtuutetut, barangaykapteenit ja -tanodit ovat aina seuranneet isompiaan sirrojen ja vilkkujen käytössä ajellessaan motorkaadeissa ambulansseilla ja mustilla citytraktoreilla liikenteen läpi,osoittaakseen köyhille pesemättömille,että valtioherroja on tulossa..että tieltä pois !
Useassa tapauksessa kaupungin pikkuvirkamies on ollut heittämässä tyttöystäväänsä kotiin motellista tai barangaykapteenille oli tullut liikennejumissa paskahätä syötettyään ja juotettuaan rasvarahaa tarjonneen tieurakoitsijan Makatin Royal Chinese -ravintolassa.

Tiellä liikkuvat tiesivät asiasta...Kyllä kansa tietää Manilassakin vennamolaisittain!
Ja näinpä jopa oikean ambulanssin ajaessa ihan oikeassa hätäajossa Luzonin eteläistä valtatietä sirrat vinkuen Makati Medical-sairaalaan,autoilijat pussittavat tahallaan ambulatoorisen ajon...uskoessaan,että kyseessä on taas yksi virkaansa väärinkäyttävä valtion pikkuvirkamies.

Malacanan

Poikamiespresidentti Aquino ei halunnut asua Malacananin presidentininnassa,vaan kulkee virka-autollaan töihin kotoaan Quezon Citystä.
Toisena virkapäivänään hän kansalaisille hyvällä esimerkillään juuttui EDSAn (Epifanio de los Santos-valtaväylän) liikennekaaokseen,myöhästymällä töistä puolisen tuntia.
Poikamiespresidentillä ei siis ole rinnallaan first ladya,mutta korvaukseksi hän sai rinnalleen ensimmäisen tyttöystävänsä  Pia Fuenten,Quezon Cityn juurivalitun naisvaltuutetun sekä ensimmäisen siskonsa Chris Aquinon,joka on tunnettu ABS-CBN-televisiokanavan viihdyttäjänä.
Kansa vaatii presidentillisiä linnahäitä,mutta "Noynoylla" olikin ratkaistavana ensikädessä suurempia ongelmia.
Media pääsi jo arvostelemaan P-noyta wang-wang-operaatiosta,miksi presidentti otti valtion rikeromukopan pohjalta kaikkein mitättömimmän malkan kansan silmistä.
Median mielestä ensimmäiseksi olisi pitänyt ottaa kiinni kaikki korruptoituneet valtion virkamiehet ja omilla pikkuarmeijoillaan varustetut poliitikkosotaloordit.
Presidentti istui tuolillaan vasta toista päivää.kun kansa odotteli ihannoimansa poikamiespresidentin ja entisen naispresidentti Gorazon Aquinon esikoispojan totisia valtiomiestekoja.

Presidentti Corazon
 Aquino 1986

Corazon eli Cory Aquino tuli kuuluisaksi murhatun oppositiosenaattori Ninoy Aquinon vaimona ja EDSAn verettömän vallankumouksen kuningattarena v.1986,jolloin Marcosin diktaattoripariskunta pakeni maasta Yhdysvaltojen presidentti Reaganin jelppaamana Havaijille.
Cory kuoli mahasyöpään vuonna 2009,mutta hänet kaiken kansanhurmion pyörteissä muistetaan myös heikkona kotirouvapresidenttinä kierojen neuvonantajiensa ansiosta, ja joka pakolla haettiin presidentinlinnaan kansan esikuvaksi Cebun saaren piilopaikastaan nunnaluostarin neitsytkammiosta rukoilemasta viisautta valtion johtoon luojaltaan.
Cory oli pelännyt Marcosien kostoa,etenkin rautaperhoskuningattaren Imeldan,joka kenraali Verin kanssa tavallisesti poisti vastustajiaan hienotunteisesti pois kuvasta lynkkaamalla.Tappokäskynsä Imelda pystyi  vielä hoitamaan kaukosäätimellä maanpakovillaltaan Honolulusta..

P-noy puolusteli tekojaan wang-wang-modus operandissa,että presidentin kaikkien ylemmän ja alemman portaan virkamiesten kanssa tulisi näyttää esimerkkiä kansalle valtiovallan oikeassa käytössä,koska vuosikymmeniä kansa oli saanut väistellä sirra-autojen ja kymmenien turvamiesautokolonnojen läpipyyhkimisiä Metro Manilan valtaväylillä.
Toisaalta valtion virkamiehet ja muut poliitikot joutuivat alttiiksi liikenneseisokeissa vaaleissa hävinneiden kilpailijoidensa palkkatappajille, moottoripyörillä liikkuvien roistojen voidessa napsia magnumilla vaalivoittajan Land Cruiserin takapenkille kuoliaaksi.
Filippiinopoliitikot tunnetaan hyvin huonoina hävijöininä...poor loser'eina.

EDSAn liikennetukosta

P-noyn todellisena päämääränä wang-wang-operaatiossa oli enemmän psykologinen efekti,missä poliitikot pantaisiin kärsimään tavallisten tielläliikkujen tavoin Metro Manilan jumiutuneesta liikenteestä.
Operaatio kärsi alkupäivinä pienistä humoristisista käänteistäkin,missä eräs ex-kongressinainen jäi ratsiassa kiinni sirroista ja valoista sekä laittomista 8-numeroisista rekisterilapuista (rouva oli ex-kongressinainen) ,tv-kameraryhmän edessä yrittäessään piiloutua autonsa takapenkin jalkatilaan.
Toisena wang-wang-uhrina oli juuri valittu varapresidentti,entinen Makati Cityn pormestari, Jejomar Binay,jonka motorkaadi jäi ratsiassa kiinni ajettuaan läpi punaisia valoja.
Binay pyysi kansalta televisiossa julkisesti anteeksi käytöksesstään vakuuttamalla,ettei tekisi toista kertaa...pwede..ehkä..
Binay oli voittanut perheenjäseniensä kanssa Makati Cityn pormestariuuden jo muutaman vuosikymmenen ajan..ja kansa tietää,ettei Jejomar ole mikään entisen Aguilar-valkopääkotkan poika (valkopääkotka on Filippiinien kansallislintu)...vaalivilpeistään ja äänien ostelusta sekä hämäristä tonttikaupoista..
Mies on lyhyt ja tummaihoinen filippiino ja varapresidentin vaalin voitettuaan media rummutti,että maa oli saanut ensimmäisen mustan varapresidentin a la Barack Obama....I'm proud to be black Filipino!

Makati Skyline

Filippiiniläinen media oli uuvuksissa entisen presidenttirouvan Gloria Macapagalin ja hallituksen pommittamisesta viimeisen 8 vuoden ajalta
Glo-tädin hallintokauden täyttivät ikävät apulanta- ja laajanauhaskandaalit,mihin ensimmäinen herrasmies (First gentleman) Mike Arroyo oli sotkeutunut pahan kerran ja ensimmäinen esikoispoika Mickey Arroyo oli jäänyt kiinni kongressimiehenä jueteng-uhkapelivoitoista..
Apupaskajuttu oli silti mielenkiintoinen,että entisen maatalousministerin hallussa oleva lannanostobudjetti pantiin presidentti Glorian uudelleenvalitsemiskampanjan rahoitukseen. 
Riisivainioilla talonpojat päätyivät lannoittamaan peltonsa kanan-ja vesipuhvelin paskalla.
Paskasta oli kova puute,vaikka sitä leviteltiin ministeritasolla laajalti pressikonferensseissa.
Gloria oli myös jäänyt kiinni kuuluisista Garci-nauhoistaan Comelecin eli kansallisen vaalitoimikunnan komissaarin Garcinorenan kanssa tehdyistä puhelinkeskusteluista,missä rouvaprsidentti oli pyytänyt sormeilemaan vaalituloksia hyväkseen Cebun saarella.

Ate Glo loves dollars!

Maan ensimmäinen herrasmies (First Gentleman),asianajaja Mike Arroyo myös jäi kiinni uudesta valtion ja kiinalaisen DxFC-yhtiön välisestä laajanauhakaupasta,mistä ensimmäisen herran tilille sutjautettiin elektronisella siirrolla Shanghaista muutama kymmen miljoonaa pesoa. Kuten valtion tarjoussysteemissä oli tapana, tarjouskilpailussa ei ollut mukana muita tarjoajia kuin kallein ja parhaimman baksiisin antava.
Ja pyhä kolmikko Gloria-Mike-Mickey huusivat mediapommituksen tulilinjalla,että INNOCENTE AKO!,Olen syytön!,kuin entinen korruptiosta kärynyt ja linnassa istuva presidentti Joseph 'Erap' Estrada aikoinaan....
Erap kylla oltiiin armahdettu Glorian allekirjoituksella ja pääsi jopa uusissa presidentinvaaleissa pronssille,suuren pesemättömän ja hampaattoman kansan amneesiassaan ja nälässään unohdettua sankarinsa pienet vilpinteot.
Erapin kun uskottiin entisenä filmitähtenä ja laajakangaskoviksena Asyong Salongana nyrkeillään poistavan roistot päiviltä. 

Erap pidätettynä

Erapkin presidentin astujaispuheessaan oli julistanut...WALANG KAMAG-ANAK---WALANG PARE TSAKA AT PAMILIA...ei serkkuja..ei kavereita..ei perheitä..tarkoittamalla,ettei ottaisi em. suvun lähipersoonia hallitukseensa.
Kuitenkin Erap tuli kuuluisaksi keskiyön kabineteistaan,missä hän lasikaveriensa (Glasmates) kanssa päätti valtion varoista ja komissioistaan maanlaajuisista urakkakaupoista.
Erapin kuuluisa filmisankarin tennisrannekkeinen nyrkki oli puristanut lujasti viskilasia keskiyön kabineteissa.
Gloriakin presidenttikautensa viimeisenä kuukautena nimitti satoja valtionvirkamiehiä valtion palleille,vaikka perustuslaissa selvästi oltiin kirjoitettu,että on lainvastaista nimittää virkamiehiä virkakauden viimeisen 60 päivän aikana.
Nyt P-noy poikamiespresidentillä on iso työ potkia nimitetyt tyhjän potkijat pois palleiltaan ja nimittää uusia tilalle.
Gloria valittiin kongressinaiseksi.
Ex-rouvaprsidentti aloittikin jo presidenttivirkakaudellaan ehdottamansa ja mönkään menneen Cha-Cha-kampanjansa.,mikä tulee sanoista Charter Change..perustuslain muutos. Tarkoituksena oli muuttaa valtiomuoto perustuslain muutoksella kaksikamarisesta kongressimuotoisesta parlamentaariseksi.
Ensimmäisenä kongressirouvapäivänään Gloria pani lakialoitteensa purkkiin.
Media ja kansa huutaa nyt rouvan ajavan vallanhimossaan lakiehdotuksen pikaista käsittelyä,että pääsisi lopulta saarivaltakunnan pääministeriksi,kun salkussa istuva curriculum vitae osoitti,että senjoritalla on kokemusta maan ensimmäisenä päärouvana.
Valtahan se korruptoi mielenkin!

Bawal umihi dito!
Virtsaaminen tässä kielletty!

Uudeksi katolisen saarivaltion kompastuskiveksi tuli sukupuolivalistuksen opettaminen kouluissa..
Opetusministeriö oli jo nuijinut memoradum numero 261:ssä pakollisen sukupuolikasvatusopin kaikkiin valtion kouluihin ex-opetusministeri Mona Valisnon johdolla.katolisen kirkon piispainkokous jyrkästi torjuttua ehdotuksen kannustamalla köyhää kansaa pysymään rytmiseksissä pannaan pantujen kondomien,pessaarien ja raskaudenehkäisypillereiden sijasta.
Kaikki ehkäisymuodot kun ovat kuulema Raamatussa kiellettyjä ja selibaatissa asuvat katoliset padrethan tietävät kaiken ehkäisystä vetämällä varovaisina papinkammion vessan kätköissä käteen kondomi päällä,samaan aikaan tekemällä raskaaksi sekä hehkeitä I luokan nunnanoviiseja että nättejä pappisseminaarin kerrossiivoojia!.
Filippiinojen pääluku on kuulema kasvamassa nykyisestä 88 miljoonasta parin vuoden sisällä 100 miljoonaan.

Pyykkäriäiti pesueineen laiturilla
Juhart

Edesmenneen hallituksen opetuministerin Mona Visnanin tilalle nimitettiin La Salle-yliopiston rehtori Isä Luistre,katolinen padre,joka ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan suuttui päällepyrkivän median päälle sanomalla,ettei anna julkilausumaa seksikasvatuksesta,koska sanavalta tulkitsisi häntä väärin.Medialle ei kuulu seinien sisällä tehtyjen päätösten tulokset,hän lisäsi,koska eivät anna työrauhaa.
Yleisesti pelätään,että Isä Luistre seisoo piispainkokouksen takana ja että Mona Visnanin sukupuolikasvatusopin koulupakko romutettaisiin.
Luistre sai kommentistaan ja päällehyökkäävän tabloidmedian sipulinnahkaisen vastaanoton ansiosta presidentiltä toruja ja määrättiin tiedotusseminaarin ekaluokalle.
Isä Luistre oli puolustanut käytöstään sanomalla haastattelussa saaneensa haastatteluhermostuksia eli  interview jitter'eitä,osaamatta diplomaattisesti vastata päivälehtien reportterien ja teeveeutistoimittajien pommitttamiin sukupuolikasvatuskysymyksiin kännykkä-ja mikrofonimeressä.
Edellisen hallituksen terveysministeri Esperanza Cabralkin oli puoltanut Mona Visnania,ja uusi terveysministeri,entinen Pasigin Medical Cityn klinikkalääkäri Enrique Ona'kin oli myöskin puolustanut Monaa.
Kuitenkin keskustelut piispainkokouksen puheenjohtajan arkkipiispa Oscar Cruzin kanssa olivat vesittyneet opetusministeriön ja terveysministeriön kanssa siihen,että uudeksi termiksi sukupuolikasvatuksen sijasta modus vivendinä keksittiin järkiperäinen perhesuunnittelu.
Näin filippiinopoliitikoille niin ominainen urong-sulong- (souda-huopaa) mentaliteetti pulpahti uudelleen pinnalle ja palattiin jälleen alkuruutuun.
Pappeja kun pelättiin.

Alms for the Poor...
in front of the Church
Juhart 2005

2005 Piispa Oscar Cruz

Terminä perhesuunnittelu on jo loppuunkulunut,koska koko filippiinojen köyhempi kansanosa on vuosikymmeniä välttänyt korttelien perhesuunnitteluneuvoloita tyhjänpaikan kammossaan kuin jeepneymaalari,jonka pitää maalata jokainen neliösentti peltikorissa täyteen taidetuotoksiaan.
Tällöin 100 miljoonan filippiinon haamuraja tavoitettaisiin alle vuodessa.
Filippiinothan ovat aina halunneet päästä Guinnesin ennätysten kirjaan.



.

On yhtä Eldankaa Eldolla.Vanhan roddarin muistelmia.

Dammamin autokalmisto öljynjalostamon edessä
Juhart 1995

Kun mä olin asettautunut lopulta oululaisen urakoitsijan Saudi Arabian Jubailin paskimoprojektin varastosuperviisoriksi vuoden 1981 alkupuolella,päätin hankkia palkkasäästöilläni itselle jenkkiauton.
Hyvän käytetyn jenkin sai ostettua Dammamin autosukilta yhdellä kuukausipalkalla.
Projektikonttorin edessä seisoi pitkähkö rivi työmaapomojen ja projekti-inssien valkoisia firma-Impaloita ja -Caprice Classicejä sekä projektipäällikön tummansininen Pontiac Parisienne.
Ne kaikki olivat uudehkoja 1979-80-malleja eivätkä paljoakaan kiinnostaneet mua.Uusimmissa 1981 Impaloissa kävi jopa V6-koneet,joita roddaripiireissäkin kotimaassa haukuttiin vajaamoottoreiksi.
Jotkut V8 Magazinen toimittajat vielä kehtasivat väittää,että kaikki Detroitin itäpuolella valmistetut autot olivat itäautoja.
Saudia Arabian jenkkiautot olivat pääosiltaan GM- ja Chrysler-tuotteita enkä koskaan tullut nokitusten yhdenkään AMC-mallin kanssa,Fordeista puhumattakaan,joka merkkinä oli pannassa Saudi Arabian kuningashuoneen käskystä,koska Fordilla oli kokoonpanotehdas muslimien vihollismaassa Israelissa.
Samasta syystä Coca-Colakin oli pannassa ja kutsuimmekin siitä syystä Saudian lentoyhtiötä Pepsi Airlinesiksi..tai oikeastaan lisäksi siitä,ettei Saudian lennoilla tarjottu alkoholia.
Kuningashuoneen Ford-panna oli jokseenkin tuore asia 70-luvulta,koska muunmuassa Dammamin autoromuttamoista löytyi melko paljon 50-luvun Fordeja,enimmäkseen autokolarihylkyinä.

1961 Riyadhilainen katunäkymä.
1956 Ford
Fairlane oikealla

Kimmokkeen sain jenkkiauton ostoon siitä,kun pääurakoitsijan eli mun firmani suomalaisen elektromekaanisen alaurakoitsijan yksi sähkömies ajoi Riyadhista tummansinisellä ja valkovinyylikattoisella 1974 Cadillac Eldoradolla meidän Jubailin saitille asentamaan keikkahommana betonilaattavaluja ennen lattioiden alle kaapeleita sähköconduiteihin.
Se Eldo olikin saitilla melkoinen näky pitkällä Simonitz-keulallaan ja kaiken kukkuraksi sen pitkän keulapellin alla murisi 501-kuutiotuumainen vinkkelikasi.Lisäksi Eldo oli etuvetoinen,joten sähkömiehen piti näyttää saittikonttorin edessä.miten Caddy oikein sutii etupyörillään arosantaa,joka muistutti pölytessään lähestyvää hiekkamyrskyä.

Sähkärin palattua takaisin Riyadhiin sain kuulla,että Eldo oli myynnissä,joten parin kaverini kanssa päätimme lentää Pepsi Airlinesilla Dhahranin kentältä kuningaskunnan pääkaupunkiin hakemaan se takaisin Jubailiin.
Mulla oli uudessa DelSeyn attasheasalkussani 6000 saudiriyalia ostoliksaa,jonka olimme sopineet Eldon hinnaksi plus bensarahat päälle.Eldon tankkiin mahtui 120 litraa saudibensaa,joka taisi maksaa silloin 25 hällälää per litra eli jotain 50 suomalaista penniä..Bensa ei koskaan ollut öljyrikkaassa kuningaskunnassa mikään liksaongelma.

Saluutti Oldsin edessä Riyadhin
esikaupunkialueella

Riyadh oli esikaupunkialueiltaan ihkasamanlaisen näköinen savitalokylä kuin Jubailkin.
Kauppojen kunniaksi me fiiratiin aropontikalla muslimiviikonloppuna eli perjantaina ja aamutunneilla miedän Jubailin poikien piti kävellä sähköurakoitsijan pääkonttorivillalle toiseen kaupunginosaan koisimaan pois pontikkahuuruja kalloista.Eldo oli jo parkissa pääkonttorivillan edessä valmiina lähtöön Jubailiin.
Meitä rupesi kuitenkin patikkamatkalla villasta toiseen seuraamaan lauma nälkäisiä kulkukoiria vaahtoisin suin,joten koppasimme käsiimme kadunvierustalta kivenmurikoita niiden hätistelemiseksi.
Kovalla ulinalla ja nilkutuksella kivenmurikoiden osumista me saatiinkin ne verikoirat painumaan arolle,vaikka ne todella pelkäämättä yrittivät purra sandaaliemme nilkkaremmejä..
Muslimeille koirat olivat sikojen kanssa saataisia elukoita.
Vasta 2000-luvulla saudiaskarit eli poliisit saivat luvan tappaa kaikki kulkukoirat kuningaskunnan kaupunkien kaduilta.

1961 Riyadh-Dammamin kaksikaistainen tie
1960 Ford Country Sedanin
ratin takaa

Joteskin mun romanttiselle sielulleni Eldolla ajo Riyadhista seuraavan päivän aamuyöllä laveaa kuusikaistaista pikitietä pitkin Dammamin kautta Jubailiin eli 400 kilsaa Riyadhista Dammamiin ja 100 kilsaa Dammamista Jubailiin..oli oikea elämys.
Olin ekaa kertaa oman Eldoni ratissa kaverien kuorsatessa aropontikkasikunoita kalloistaan valkoisilla nahkapenkeillä,kun aromaisema vaihtui toiseksi aromaisemaksi punaisin hiekkadyynein ja horisontissa seisovin kamelilaumoin..arabialaisen tumman yön tähtitaivaineen näkyessä viherkalvoisena vihreäksi tintattujen ja kaarevien Caddyn ikkunalasien läpi.
Vain toisen kerran tulin kokemaan samanlaisen puoliorgastisen elämyksen vuonna 1981 syksyllä Filippiineillä.
Olin silloin maailmanympärimatkalla meidän maapuolen inssin,oululaisen Torkkelin kanssa.kun päädyimme lentämään Manilasta Legaspi Cityyn helssaamaan mun bicolilaista ja chilipippuria aamiaiseksi syövää pankkineitikirjeenvaihtoystävää Nancyä.
Kun päätimme palata takaisin Manilaan kaikki kotimaan lennot olivat peruutettu Legaspista taifuunin takia,joten päätimme matkustaa ilmastoidulla bussilla Manilaan (600 km).Torkkelin kyllä onnistui saada lentolippu yhdelle lisävuorolle Manilaan.
Matkamme Nancyn kanssa tyssäsi jossain Daetin kaupungin paikkeilla,kun iso siirtomaalohkare oli pudonnut vuorenrinteeltä alas tielle.
Vietin sen yön Nancyn kanssa kernisellä ja hikisellä bussinpenkillä koko yön,joka tummansinisenä ja kirkastähtisenä peilasi tummien palmupuiden takaa kuin jossain Elviksen Blue Hawaii-filmissä.
Se yö päättyi myöhemmin avioon,mutta yhteiskumppanuus Eldon kanssa päätyi korealaisen Nam-Kwang-maaurakoitsijan Land Cruiserin takapuskuriin.
Mua on aina pannut hirnuttamaan filippiinojen kiero tapa väännellä jenkkifilmien sankareista vitsejä.
Kuuluisassa Hongkongissa filmatussa kuvassa An Affair to Remember William Holden puristi kiinalaisamerikkalaisen naistohtorin Nancy Kwanin kättä hellästi kiihkein suudelmin korkealla mäellä yhden puun alla.
Filsut kertoivat kohtauksesta:
--William is Holding Nancy's Kwan!
Kwan tagalogin kielessä merkitsee naisen miehille rakasta genitaalia...(Someone is polluting my innocent mind?)

Kameleita arolla

Samalla sinisellä Eldolla käväisin hakemassa Dhahranin lentokentältä pyssykyläläisen tiekarhukuskinkin Jubailin paskimoprojektiin (vedenpuhdistamo).
Karhukuski ei paljoakaan puhellut 100 kilsan ajomatkan aikana,mutta nähdessään horisontissa aavikolla kamelilauman..tämä lausahti:
--Katho---kamelitokha! (kamelitokka).
Karhukuski urakkansa päätyttyä oli ostanut itselleen Suomen Pyssykylään (Sodankylään) vientiautokseen vielä paremman Eldon kuin mun..elikkä Biarritz-mallin.

Eldo ja Land Cruiser kolarissa
Juhart 2004

  Eldon ajot päättyivät Jubailin uuden teollisuusalueen leveällä pikitiellä paluumatkalla firman Al Khobarin pääkonttorista takaisin saitille.Attasheasalkussani takapenkillä oli projektin kuukauden palkkarahat 120.000 saudirialia.
Jostain hämäräsät Nam-Kwangin saitilta yhtäkkiä Eldon eteen hyppäsi harmaa Land Cruiser,joka lyttäsi Caddyn toisen likasiiven haitariksi ja samoin syylärin paskaksi.Eldon vihreään tuulilasiin ilmestyi tummanvihertävä hämähäkinverkko lasin särkymisestä.Mä en osannut koreaa eikä kuskikaan englnatia,joten korealaiskuljettajan hanttimies juoksi niiden saittikonttorille hakemaan projektipäällikköä.
Projektimanagerin ajettu Hyundai Stellarilla onnettomuuspaikalle kysäisn korealaiskuskin saudiajokorttia.
--We are not having driving licences for our drivers...too dear,Sir..hundred drivers on site..Sir!
Projektipäällikkö selitti kertomalla lisäksi,että onnettomuustapaukset paikallisen poliisin eli askarin kanssa hoidetaan rialeilla.
Kerroin,että Eldoni on nyt käyttökelvoton,enkä pääse tämän jälkeen edes omalle saitille..saatika projektiopstosmatkoille viikolla ilma autoa.
Minut kyyditettiin Hyundailla saittikonttoriin ja korealainen kuski jopa kantoi minulle Eldon takapenkiltä attasheasalkkunikin,jonka olin unohtanut kolarissa palkkarahoineen.
Projektipäällikkö lupasi ostaa käteisellä Eldoni,etten vain hiiskahtaisi tapauksesta Jubailin askareille.
kerroin hihasta Eldon hinnaksi 12.000 saudirialia,jotka korealaispäällikkö laski kahvipöydälle kaivettuaan ne toimiston kassakaapin hyllyltä.
Kättelimme hyvästiksi ja minut kuskattiin Hyundai Stellarille omalle saitille.
Sinä ehtoona pyysin erästä kaveriani heittämään mut Dammamin autosukille uuden käytetyn jenkin ostamiseksi.

Autosukin edusta

Autosukin plaani oli täynnä jenkkejä,monen huivipäisen ja nahkasandaalisen arabiostajan nuustellessa konepeiton alta venttiilikopan täyttökorkin alta öljynkatkuja.
Sellainen maassa oli tapana moottorin terveyden toteamiseksi.
Aluksi katselin 1979-mallista Chevrolet Caprice Classi Coupeta,minkä takalasi oli erikoisella tavalla taitettu särmille,mutta lopulta päädyin seisomaan kullanvärisen 1977 Eldoradon eteen,mikä kiehtoi enemmän.
Automyyntitontin santaisilla kujilla tehdyn lyhyen koeajon perästä ostin sen lataamalla 7000 rialia peltihökkelitoimiston mudirille eli johtajalla pöytään.

1977 kultainen Eldo

Bensarahoiksi jäi mulle käteen 5000 rillua eli rialia ja juotuani kaupanpäällisiksi tarjotun kuuman ja ylimakean kuminakahvilasillisen...ja suunnistin kultaisen Eldon kromisen vaakunanokkamerkin Jubailia kohti.
Seuraavana aamuna saittikonttorin edessä kaverit kysyivät olinko maalannut sinisen Eldon kullanväriseksi.
Eldon lisäksi minut ylennettiin projektiostajaksi...
Kävin ostamassa Dammamista päähäni lisäksi teksasilaisen stetsonin ja kinttuihin torakantappokärkiset cowboy-saappaat ja Eldon 8-raitaisesta kasettisoittimesta naukui nokkanasaalilla Willie Nelson..."On the Road Again.."
Myöhemmin bravuurinani oli Willie Nelsonin ja Julio Iglesiasin duohitti "To All the Girls I Loved Before",jonka lauloin sormillani nenää puristamalla ja vaihtamalla Girls-sanan Boys-sanaksi..
Saudissahan miehet kulkivat käsi kädessä ja naiset aviomiesten perässä 10 metrin päässä..

                                       On the Road Again.Willie Nelson