keskiviikko 22. lokakuuta 2014

San Pablon fiestasta kotiin omin jaloin.Filippiiniläiskirjeet.

Jeepney-matka barriofiestaan
Juhart 2005

FILIPPIINILÄINEN FIESTA
San Pablon fiestasta  kotiin omin jaloin
----------------------------------------------------------

Barrioelämää
Jussi katsoi Molave Avenuen talonsa verannalta kadun yli koripallokentälle,jossa asuinalueen kadunlakaisiijat ripustelivat San Miguel-olutviirilankoja valotolppiin.San Pablo-merkkistä olutta, ei saarilla oltu koskaan valmistettu ja espanjalaisten maahan tuoma San Miguel-merkki oli vallannut jokaisen pienenkin barriokylän pienet sari-sari-kauppojen hyllyt.
Villagen pääkatu talon edessä kiilsi aamuauringossa hopeaisesta ja kultaisesta konfetista,kuin iso koristeltu joulukuusi kyljelleen kaatuneena pikkujoulujuhlien jälkeen.
Oltiin valmistautumassa Molave Park Villagen suojeluspyhimyksen San Pablon kunniaksi tarkoitettua fiestaa.
Mervillen Barangay@ oli lainannut monobloc-muovituoleja sekä -pöytiä kattamaan kokonaisen betonoidun koripallokentän. (@Barangay= paikallihallinnon nimitys,johtajanaan barangay-kapteeni).
Bayanihan-eli talkoomentaliteetti oli jo jäänyt kaupungissa taka-alalle asukkaitten kiireitten takia,mutta provinsseissa vielä valmistellaan fiestaan ihan talkoovoimin.
Huusholleja siivotaaan,lakanoita ja ikkunaverhoja pestään sekä vaihdetaan alinomaan sisääntunkevan pölyn harmaannettua vuoden aikana kotitekstiilit,äitien korjaillessa tyttöjen juhlamekkoja tai neuloessa lisäkiilaa isännän pitohousujen takamukseen,edellisen vuoden possunihran jäätyä sulamatta pois.
Vain parsinneulat kiiltelevät 20-wattisten loistelamppujen valossa.
Intohimoisen valmistelutyön kruunaisi ilonpito koristellulla koripallokentällä.
Joka vuosi petrataan juhlien komeudessa ja prameudessa,jokaisella ollessa osansa huveissa sekä leikeissä.

Fiestabändi
Fiestan aloittaa Paranaquen kiinalaisen palokunnan messinkipumppu,joka marssii pääkatua pitkin juhlapaikalle sekä kappelin edustalle.Soittokunnan haalistuneen punaiset univormut alkavat näyttää Ukay-Ukay-kirpparin löytölaatikoista poimituilta,satakertaisine Tide-saippuatankopesuineen.
Jos joltain udellaan upouusista juhlavaatteeista,mistä hieno asu on lähtöisin. vastataan.."juukei...juukei",mikä saa kysyjän arvelemaan asun tulleen Englannista.
Orkesteria käytetän barangayn juhlatilaisuuksissa,häissä,ristiäisissä sekä kuoppaajaisissa ja tietysti brankkarin omissa kukkeloissa.
Siinä soittaa korttelin sokerileipuri,kalastaja sekä roskakuski.
Messinkitorvien pauhe tulee lujaa ulos ja paatoksella.
Pasuunoiden pauheessa kaatuisivat Imelda Marcosin Potemkinin kulissitkin Timog Avenuen varrella,saatika läheisen vihannesmarkkinoiden myyntipöydät. Imeldahan peitti kerran lentokentältä Manilaan johtavan kadun koristemaalatulla peltiaidalla USA:n presidentti Fordin vieraillessa maassa.
Symbalien läiskintä kuurouttaa korvat ja klarinetin kieunta saa räystäsvarpuset tirskuttelemaan omia kutsuviserryksiään ruosteisten peltikattojen yllä.

Aamukuuteen on pumppu soittanut iltavesperiä väsymättömästi.
Pienen tauon ja aamiaisen jälkeen se jatkaa soittamistaan mustaan Orientin yöhön asti.
Alkupoljennot ovat militaristisia marssikappaleita,vähitellen niiden vaihtuessa tempossa ikivihreiksi...pikkuginipaukkujen innoittamana.
Iltaa myöten alkaa pumpusta ilmestyä bennygoodmaneja ja louisarmstongeja seka davebrubeckejä.
Diana,joka alkaa aamun sarastaessa,tayttyy juhla-alueen rauhallisista melodioista,kundimaneista eli romanssilauluista.
Aamuseitsemätä messinkibändi marssii messuun,soittamalla puoleen päivään asti kastetilaisuudessa,johon ollaan kerätty barangayn taloista vastasyntyneitä risrittäväksi suojeluspyhimyksensä San Pablon kunniaksi.
Näin säästyvät perheiden ekstrakustannukset erillisine padren palkkaamisineen sekä pitoineen...samoin kuin padren jalat.
Kastettavien ja itkevien lasten kirkunat vanhan kivikirkon kattoholveissa kaikuvat,näitten pistäessä hanttiin moisesta kylmästä aamupesusta.
Quiapo Church in Manila
Holvien kaiuntaan sekoittuu myös avioliittovalojen sorina ja mumina sekä holvien sokkeloista heränneiden lepakkojen nahkasiipien suhina,vihaisina kuiskauksina kirkkolaivan katonrajassa.
Illalla kaupungin rikkaimman miehen,pormestarin residenssin edessä pitopöydät seisovat notkien katettuina,orkesterin vetäessä torvista viimeisiä Manilan suosikkihittejä,,mitkä yleensä barriossa ovat kolme vuotta vanhoja perässä Kymmenen kärjessä-listoilla.
Lopulta neljän kieppeillä iltapäivällä alkaa se yleinen fiesta,kestämällä puoleen yöhön ja vähän ylikin,rouvaporukoiden raahatessa vastaanhangoittelevia lapsia kotiin,suoristaessaan rypistyneitä mekkojaan.
isäntäpiiri jää istumaan otsaluut vastatusten possunrasvafläkkisten poytäliinojen ääreen.
Selvää artikulointia ei erota,paikallismurteen kangistuessa kielenjuuriin ässävoittoiseksi.
Pöydän ääressä valetaan ikuista kaveruutta tai tehdään bisnesdiilejä,taskulaskinten näppäinten naksutuksessa pitkän kitaransoittokynnen alla ja aurinkokennojen vilkkuessa loistelamppujen valossa mahtavia pesolukuja.
Vasta aamun sarastaessa ennen messua viimeinenkin Juan keikkuu kotiin päin,rouvien jo kammatessa pestyjen lasten mustia hiuksia jakaukselle sekä saparoille ja valmiina paneutumaan kirkon aamudianaan..
Kirkon portailla kuuluvat "kumusta ka-tervehdykset päännyokkäyksien myötä.
Joku voi iskeä silmää kirkon käytävällä edellisiltaisesta valloituksesta naapurin piian kanssa.
Kirkkosali tuoksuu vahakynttilän liekiltä sekä penkkipuunilta. 

Mummo aamudianassa 
Neniin kiemurtelee kuivuvan sisalateksin haju,mummojen kamferitipat sekä vaatekomeroiden koipallot..
Papinkaavut suhisevat,padrejen suorittaessa messurituaaleja,kullattuijen suitskepallojen heiluessa alttaripoikien käsissä.
Kirkkolaivan oikealla sivulla istuu Manilassa joukko kouluakäyviä nuoria teinityttöjä tirskumassa ja kikattamassa.
Hienostodonjat näyttävät näille pitsihuivien alta jäisiä katseitaan,heiluttamalla kasvojensa edessä koristeltuja viuhkojaan.
Rouvien takana istuvat maamiehet vaimoineen.
Nämä ovat tulleet barangayhin syrjäalueelta jeepneyllä tai vesipuhvelikärryillä.
Näiden nenät eivät olleet tottuneet Chanel vitosen tai Opiumin hajuun,yskiessään kouriinsa vedet silmissä..Niiden omat vaimot käyttävät kylän rohdoskaupasta ostamia laimeampia Johnsonin  beibikolinoita taikka Enkelin hengitystä.
Kirkko on aamujuhlan keskipiste.
Päämessun jälkeen kirkkoväki hajaantuu keskusplazalle,jossa uudelleen levitetään puhtaita liinoja pitopöytien päälle,vekkeja oikoillen.
Uusi fiestapäivä alkaa ylensyönnillä,mikä on statusta pinoykulttuurissa kolmine lämpimine aterioineen sekä viisine miriendoineen eli välipaloineen.

 QUIAPON KIRKKO
Mustan Nasaretilaisen jalkojen juuressa .









Alms for the Poor






Quiapon kirkon Musta Nasaretilainen-patsas on saanut nimensä kirkon puisesta Kristus-veistoksesta,joka kirkon kerran sytyttyä tuleen,oltiin pelastettu raunioista täysin mustaksi hiiltyneenä..
Vuosittain Musta Nasaretilaisen juhlakulkueeseen osallistuu tuhansittain ihmisiä,saadakseen koskettaa patsasta,joka parantaisi kaikkien vaivat..niin fyysiset kuin sielullisetkin..
Juan on syvästi uskovainen ja uskollinen kirkolleen.



Tämän usko seisoo Mama Maryn sekä Mustan Nasaretilaisen puuveistoksissa,joille aika on kaivertanut ebonipuuhun kiinalaiset vinot silmät..


Aku Räty


Jussin körttiusko seisoo pappilan salissa lapikkaissa sekä kotikutoisissa sarkavaatteissa että  tuohikontti selässä kuten maallikkosaarnaaja Aku Rädyllä.
Jussin avioliitto toi katolilaisuuden ja luterilaisuuden unionin,kummankaan aviopuolison puuttumatta toisensa vakaumukseen,jos sellasita sitten oli.
Pitkän 20-vuoden Saudin työmatkan jälkeen filippiinovieraan kysyessä talon isännän uskontoa,Jussi yleensä vastailee,olevansa uudelleen syntynyt muslimi.
Jussin talossa tuoksuu arabialainen kuminasuitsuke.
Juanin uskoon liittyy pakana-ajoista kulkeutunut animismi.
Filippiinit ovat myos kaakkois-Aasian ainoa katolinen maa.


1955 Quiapon kirkko
.Juanin kirkko ei ole sitten muuttunut konkistadoorien ajasta lainkaan opeissaan eikä rituaaleissaan.
Avioerot sekä abortit ovat pannassa,vaikka kaiken kieltävässä uskossa kaikki on mahdollista.
Quiapon katedraali Manilan sydämessä on esimerkkinä kirkon vaikutuksesta ympäristöön ja päinvastoin.
Quiapon katukäytävät ovat kodittomien,kiertävien taong grasojen eli peseytymättömien hullujen sekä pikkukonnien koti.
Tätä kansanluokkaa senaattorit ja kongressimiehet kutsuvat 'the great unwashed'-kansaksi eli peseytymättömäksi kansan kastiksi.
Kirkon edessä seisoo kilometrin pituinen katu valmiina synninpäästöön.
Kaupungilla on hyvätkin miehensä,mutta liukkaat ja rasvaiset ovat antaneet maineen alueelle.
Usko ja taikausko seisovat käsikädessä kirkon portailla.
Rikos jakaa kirkon ympäristön pieteetin kanssa.
Köyhyys roikkuu rätteinä katukauppiaan kerskan yllä.
Vanha seisoo nuoren kanssa tungoksessa.
Prinssi sekä kerjäläinen parkkeeravat ajoneuvonsa MacDonaldsin edessä, yksi Mersulla sekä toinen Caratella- roskakärryllä.
Quiapo on levoton,ajaton sekä kiivas. 
Sen raaka voima sekä puhtaus,viha sekä rakkaus,hyväntekevaisyys sekä rosvous,painajainen sekä muistot ovat Juanin ikuisia ystäviä.
Quiapo alkaa ja loppuu aamutuimassa.
Muitten vielä nukkuessa,tämä on jo tekemässä totta unelmistaan.
Elämän bisnes nousee huppuunsa torilla ennen auringon nousua,huuman ollessa täydessä vauhdissa.
Jos synti on aikaisin jalkeilla,niin on myös rukouskin.
Neljältä aamulla kirkon ovet avataan,ensimmäisten rukoilevaisten astuessa käytävälle.
Moni pesematön on noussut pahvivuoteeltaan katukaytavältä,rahvaitten pitsihuivisten matruunojen nypeltäessä rukousnauhojaan kalliin hajuveden tuoksuisina.
Äkkiä kirkkosali on täynnä Herran palvelijoita,mennen,,tullen,polvistuen taikka polvillaan.
Jokaisella on ajatus toivosta,halusta tai kaihosta,joka on tuonut tämän Mustan Nasaretilaisen luokse.
Quiapon kirkon talismaanimyyjiä

Kirkosta ulos astuttuaan rukoilevaiset ohittavat katukäytävällä talismaanien myyjiä.
Katu on katolisen uskon antiteema,ennustusmummojen sekä käärmeenöljykauppiaiden tarjotessa tulevaisuutta sekä tautien parannusta,monen sivuartistin leikkiessä koobrilla ja kyykäärmeillä.
Moni tukeutuu ennustajamummoon,joka voi loihtia takaisin harhautuneen poikaystävän tai eksyneen aviomiehen.
Kirkon muurin viereltä voi ostaa kipsisiä,saasteen mustaamia pyhimysten kuvia,arpalippuja,maapähkinöitä,talismaaneja,rukousnauhoja sekä medaljonkeja...ja tietysti kirkossa poltettavia vahakynttilöitä..
Pienestä maksusta ennustajamummo voi rukoilla asiakkaansa ja samalla itsensä puolesta.
Kotirouva voi ostaa muutamalla centavolla kynttilän rukoillakseen se kädessä miljoonapottia lotossa tai raha-arpajaisissa.
Omituista, ettei Kristus ole heittänyt ulos rahanvaihtajia temppelistään?
Jos Herra sattumoisin ei kuullut rukoilevan pyyntöä,tämä voi kääntyä kirkon edessä uskossaan kauppiaan puoleen ja turvautumaan johonkin talismaanikiveen tai tikkupuskaan.
Unelmat ja parannukset ovat kaupan Quiapossa.
Yrttikauppiaat tarjoavat laventelia kylpyyn.sitruunaruohoa ryppyihin sekä rosmariinia sydämen tykytyksiin.
Juan voi myos ostaa tuoksukynttiläpystejä,joita polttaessa kivut kaikkoavat sekä voitelevia öljyjä,jotka poistavat pahimmat säryt...jopa parantamalla särkyneen sydämen.
Toiset kauppaavat siemeniä ja helmiä itsepäisiä vaivoja vasten:hainhammasta korallihaavoihin,gitaa kuukautiskipuihin sekä sambongia ympärileikkaushaavojen parantamiseksi.
Sibuhaota eli sipuliruohoa taas otetaan anemiaan,mahakbayta ihotauteihin sekä akneeseen tai vääin käytettyyn vaginaan.
Näin katolinen sekä taikausko hoitavat käsikädessä sielun ja ruumiin vaivat.
Nostra Senor de Nazarean Quiapossa

JEESUS BANAANIPUUN KAARNASSA
Filippiinoilla on aina ollut ihmeellinen kyky nähdä ilmestyksiä sekä vielä uskoa niiden olevan merkkejä taivaasta.
Kerran Neitsyt Maaria ilmestyi kurkkaamaan auringonsäteitten välistä luvattua kansaansa,aivan kuten rautaperhonen Imelda Marcos oli ennustanut.
Monessa pikkikirkossa Neitsyt Maariab patsas on vuodattanut verisiä kyyneleitä rinnuksilleen,saamalla tuhatpäisen pyhiinvaelluksen aikaan.Useassa tapauksessa veri oltiin todettu karamellivedeksi.
Eräässä banaanipuutarjassa yksi Chquitan poimija oli nähnyt Kristiksen partaiset kasvot puun kaarnassa..Tapaus aiheutti pyhiinvaelluksen hedelmätarhaan,aivan kuin takaisin Eedeniin.
Sadevesi,jonka poimija keräsi banaanilehdilta parkista pulloihin, myi hyvin parantavana vetenä raajarikkoisille sekä kroonkoille,vaikka siihen sekoitettiin tavallista kraanavettä.
Banaani-Eedenistä palasivat sairaat terveinä,raajarikkoiset ilman keppejä ,kainalosauvoja sekä pyörätuoleja,hullujen tullessa viisaiksi ja jopa neroiksi.
Jälkimmaisessä tapauksessahan on vain hiuksenhieno ero hulluuden kanssa.
--Jos Aatami ja Eeva olisivat olleet kiinalaisia,nämä olisivat syöneet Eedenin puutarhassa käärmeen omenan sijasta.,filippinot ovat sanoneet

KISSAIHME
Eräs pikkuseurakunnan padre yritti saada lemmikkikissanpoikaansa alas pamupuusta kirkon takapihalla.
Kissa oli peloissaan,osaamatta tulla alas.
Puu ei ollut tarpeeksi vahva kiipeämiseen,joten padre ajatteli sitoa manilaköyden volkkarinsa takapuskuriin ja palmun runkoon. sen latvan taivuttamseksi alas.
Ajaessaan hiljaa ykkösellla,palmupuu taipui.
Katsoessaan takaikkunasta,että puunlatva olisi lähellä maata,manilaköysi katkesi.
Kissa lensi linkona puusta taivaalle näkymättömiin.
Padre rukoili ratissa,että Herra ottaisi luontokappaleem kissojen taivaaseen.
Hänestä tuntui kauhealta aiheuttaneensa lempikissansa kuoleman.
Kerran myöhemmin  käydessään ostoksilla lähimarketissa hän näki erään  tunnetum eläinvihaajanaisen lastaavaan kissanruokapurkkeja ostoskärryynsä.
Padre kysäisi naiselta,miksi tästä oli tullut eläinystävä.
Nainen  selvitti pikkutyttönsä rukoilleen itsellen kissanpoikaa pihagrotossa.(Grotto--pienoisalttari,joka on hyvin tavallinen filippiinotalojen puutarhoissa)
Äiti oli kakkaavaa ja pisaaaavaa kattia vastaan.
Tytön  kerran polvistautuessa nurkka-alttarille grotossa rukoilemaan,tämä oli nähnyt ilmassa lentämässä kissanpennun,joka pian oli laskeutumassa kintut harallaan nurmikolle.
Ihme oli tapahtunut.
Älä siis koskaan aliarvioi Herran huumorintajua.
TAIVAALLINEN HOVINARRI

Jeesus-lapsia myytävänä Manilassa
 Oliko Jeesus taivaallinen kiusaaja?
Eräs jesuiittipappi kysäisi seurakunnalta.
Ilmestyttyään ylosnousunsa jälkeen Maria Magdalenalle,apostoleilleen sekä kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä...hän jälleen hävisi ilmaan.
Nämä olivat olleet ilahtuneita hänen ilmestymisestään,mutta enemmän ymmälllä hänen katoamistempusta.
Kuitenkin Jeesuksen ilmestyminen askarrutti näitä.
Opetuslapset matkallaan Emmaukseen tunsivat itsensä masentuneiksi,ylösnousseen Kristuksen lohdutettua näitä,kummankaan tuntematta häntä.
Vasta myöhemmin hyväksyttyään kutsun syömään ehtoollista yhdessä he tunnistivat Herran...joka taas uudelleen hävisi.(Luukas 24:.31)
Leikkikö taivaallinen hovinarri kuurupiiloa?
Siitä syystä filippiinot katsovat usein taivaalle,...ei tulevan säätiedotuksen lupaaman taifuuni-Auringin takia,vaan etsiäkseen sitä reikää cumuluspilvessä,mistä Herra laskeutuisi alas uuteen Jerusalemiin ja luvatun kansansa,,filippiinojen keskuuteen.
Jeesus manilalaisessa antiikkikaupassa