maanantai 14. lokakuuta 2013

Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat,Papin pukuja ja kenttäpapin sotamemorabiliaa.

                                         Psykedeelinen kirkkokansuri
                                      Tuntematon kolkkapoika ja lippukunnan johtaja

MITTAPUKUJA,MUSTAPAITOJA JA PARTIOPUSAKOITA
-------------------------------------------------------------------

Salon kauppalassa ja myöhemmin kaupungissa Anttia pidettiin suosittuna kansanpappina sekä hyvänä pukeutujana Yhteislyseon kateederilla opettamassa latinaa,kirkkohistoriaa,siveysoppia ja ruotsia.Pukupakkoa vaalittiin myös kaupunginvaltuuston kokouksissa,missä Antti edusti Kokoomusta kokopuvussa.
Pastorin pukukaappi pappilassa vanhempien makuuhuoneessa olisi kelvannut Norvan Klasun miestenpukimon näyttövitriiniksi,missä puvut roikkuivat siistissä rivissä,housut prässättyinä housuhengareissa,tärkätyt ja silitetyt paidat silitettyinä ,solmiot ovitangossa,sukat palloina hyllykorissa ja alusasut näteissä pinkoissa paperoiduilla hyllyillä.Siviiliasusteiden vieressä roikkuivat mustat papinkaftaanit ja valkoiset kauluksettomat  virkapaidat,joidenka aksessorit tärkätyt liperit messinkiniitteineen sijaitsivat hyllylaatikossa.Pastori oli niin tarkka lipereistään,että santsasi pesulan tärkkäreitä,lähettämällä useasti mielestään huonosti tärkätyt papinliperit takaisin uudelleen tärkättäviksi.
Pappilan eteisessä roikkui hengareissa papin mustat virkapoplarit ja- ulsterit sekä hattuhyllyllä erilaiset virkaeedenit.Pukunarikan alla olivat papin virkagalossit samanlaisessa miltaarisessa järjestyksessä kuin pukukaapin boksatut mustat virkatopmannit sekä ruskeat englantilaiset siviilipatenttinahkakenkäparit.

Papillisen säntillinen pukeutuminen oli vastakohtana Antin vapaa-ajan pukeutumiselle mökki-ihmisenä.Jälkipolville ihmeteltäväksi on jäänyt pappispariskunnan erikoinen vapaa-ajan pukeutumistyyli,jolla olisi vertaa vain Ryysyrannan Joosepissa ja Putkinotkossa.
Antti yleensä pani mökillä yllensä kaupunginarkkitehti Paul Bernoullin lahjoittamien tirolilaisten nahkahousujen päälle risaisen kalanpaskalle ja perkauksille haisevan ja kalastuksessa fläkkiytyneen 30-lukuisen tupakkatakin niskaansa.Jakkua piti kiinni yksi langasta roikkuva luunappi ja asun silkkine kaulus oli jo ravistellut kiiltonsa pois sadekuuroissa ja koiyhdyskunnan pesänä.Pastorskakaan ei ollut huonommin pukeutunut maaliläikkäisissä ja haalistuneissa sekä polvipussisissa verkkareissa sekä haalistuneessa partioanorakissa.
                                          Kokkikappalaiska



                                                    Antti Atomivieheen kiinnityksessä

Julkisessa elämässä Antti olikin turhamainen keikari,mikä ilmeisesti pohjaantuu hänen pula-ajan puutteeseen,jolloin lapsena joutui leipäkerjuulle risaisissa polvihousuissa ja paljain jaloin Kauppisten verannanportaille.Samaa ei voida sanoa naapurin Kauppisen Kaisa-tyttärestä,jolla oli varaa pukeutumisen varakkaan kauppiaan likkana.Kaisa ei kuitenkaan koskaan ollut prameileva pukeutuja,oltuaan kiinnostunut Iisalmen huoltoasemien rasvamonttuihin ,Matkahuollon tupakansavuisiin kuskitupiin sekä raviratojen pussihousuisiin vedonlyöntijonoihin.Kaisa oli enemmän mies kuin 10 Anttia,pystymällä nostamaan olkapäälleen 50-kiloisen jakkupottusäkin vaivatta perunakellariin kantamiseksi,kun Antti ähkäili helevetinheleveteillä mökin rannassa vajaan 20-kiloisen Aldell-perämoottorin kannossa merisoutuveneen tasaperään.

Kerran 50-luvun puolessa välissä Antti pisti melkein koko nuorisopastorin palkkansa turkulaisen mittakraatarin neulomaan kokopukuun,viisipäisen papinpesueen töpätessä kuorittuja jakkuperunoita kokonaisen kuukauden muikunsuolaveteen.Isä kuitenkin yritti peitellä tuhlaustaan tuomalla kotiin Schmandtin kräämileivoksia keittiön pöytään,joista itse söi Paula-kahvia ryystäessään kolmeneljäsosaa " persona makkeelle".
Äiti joutui ostamaan Kallion lihakaupasta tiliin ruokatarpeita kuukaudeksi pitämällä samalla mykkäkoulua pappilan keikarille.

SOTAMEMORABILIAA PAPIN TYÖHUONEESSA
---------------------------------------------------------
                                        Kenttäpappi välskärin kanssa JsP:llä

Jatkosodan alkaessa sotilaspastori palveli Lapinlahden vt.kappalaisena,kunnes kutsuttiin palvelukseen Kuusamon rajavartiopataljoonan sotilaspastoriksi.Siellä hän tapasi kuuluisan sissikapteeni Marttinan,jonka johdolla partiot kävivät koukkaamassa Muurmannin radalla räjäytysaikeissa,kunnes Mikkelin Päämajan päällikkö Mannerheim käski vetäytymään pahanteosta,liittoutuneiden lend-lease-sotamateriaaliavun päästessä vapaasti kulkemaan Leningradiin.Marski oli toiminut omituisella arkuudella mielistellessään Winston Churchilliä ja Franklin Delano Rooseveltiä.
Kuusamosta sotilaspastori marssi Rukajärven valtaukseen,mistä muistona roikkui papin työhuoneen seinällä puusta kaiverrettu R-plakaatti alpakkaisen kärsivän Ristiinnaulitun vieressä.Ristin vasemmalla puolella roikkui saksalainen metallituppinen pistin ja oikealla puolella armeijan ylipäällikkö katseli lasin takaa raamitettuna huoneen erkkeri-ikkunaan päin.
Pastorin työpöydälllä vihreän kirjoitusalustan edessä seisoi messinkivaluinen roomalaissusi,jonka nisistä Romulus ja Remus nauttivat susihukan tissihyvää.Taidevalu oli kotoisin Roomasta,missä Antti mustapaitojen kanssa käväisi matkallaan Campo di Mussolinille aatetreenaukseen.Samalla reissulla mustapaidat käväisivät vuoden 1936 Berliinin olympialaisia seuraamassa ja näkemässä kiukkuisen Aadolfin todistamassa,miten arjalaissprintterit hävisivät mustalle Jesse Owensille sadan metrin pikajuoksussa.
Mustapaita-aate sekä Suur-Suomihaave pastorin kertoman mukaan kaikkosi mielistä vuoden 1944 kannaksen rautataivaan alla.
Pastorin työhuone muistutti osaltaan kirja-antikvaarilta,mistä löytyi hepreankielinen Toora,1500-lukuisia Agricolan katkismuksia ja taskuraamattuja,hengellisiä julkaisuja hyllyttäin,joiden välistä pilkotti myös paperikantisen avioliitto-oppaan Avioliiton onni-kirjan selkä,jota Jussikin kävi lainaamassa vesiklosettilukemiseksi.Kirjan räjähdypiirrokset genitaaleista kauhistuttivat papinpoikaa rumuudellaan,vaikkakin hän sai alkeiskoulutuksen erikoisista asennoista,miten nuorisopastori lähetti siemenensä lähetyssaarnaaja-asennossa pastorskan kohtuun uuden nuorison tekemiseksi.

Antin työpöydällä seisoskeli myös lippuparaati.,joka käsitti siniristilipun lisäksi Lionsien,Suomen Punaisen Ristin ja Salon Leiriveikkojen sinipohjaisen ja valkoliljaisen tunnuslipun.
Vuonna 1949 muutettuaan Viitasaarelta Saloon hän perusti seurakuntaan Salon Leiriveikot-partiolippukunnan.
Isänmaallinen ja puolikirkollinen partiolippukunta kasvatti kauppalan poikia isänmaan puolustushenkeen,lutterilaiseen teesiuskoon,solmuoppiin sekä sotilaalliseen disipliiniin erämaassa selviytymisen lisäksi.
Erikoisena yhteensattumana kansainvälisen partioliikkeen perustajan Loordi Baden-Powellin sekä nuorisopastori Lukkarisen kanssa oli se,että kenraaliluutnantti evp.B-P oli papinpoika.Pastori Lukkarisen oma papinpoika aloitti jo 5-vuotiaana kolkkapoikakoulutuksen ja 7-vuotiaana yleni leukunkäsitttelijäksi.Solmuopissa poika pärjäsi niin hyvin,että teki merimiessolmun väärinpäin vasenkätisenä ja vielä tänä päivänä solmii nauhakenkänsä lastenlenkkeihin..
Loordi B-P sattui myös olemaan  vuoden 1908 Etelä-Afrikan buurisodan Mafekingin taistelun sankari.Uroteosta hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.Samassa hätäkässä palveli nuori Winston Churchillkin tiedotusjoukoissa..
Antti oli tavannut loordin jo 30-luvulla Suomessa kansainvälisillä partiolaisjamboreilla.
Jotain yhteistä Antilla ja loordi Robertilla oli itsensä karaistamisessa-B-P kuuleman mukaan nukkui eläkepäivinään maaseutulinnansa parvekkeella viltin alla talvisinkin,kun Antti puolestaan kidutti itseään saunareissuilla avannossa pulahtamisessa.Antti aina kylmissään juostessaan löylyyn vielä kehui ,että.."Kylläpä teki hyvvää".Moisesta rääkistä hän päätyi 70-luvulla Turun Yliopistollisen sairaalan sydänkirurgian osastolle ohitusleikkausoperaatioon.Luultavasti Bostonin poltolla oli siihen oma osuutensakin....

                                               Antti partiopäällikkönä

Kirjoitupöydän oikealla kulmalla seisoi sininen Pointers-piipputupakkapönttö,jonka kuivien porojen päällä makasi hopeahelainen Lillehammarin äkkivääräpiippu.Purkki oli Amerikan tantan Marshall-apua tupakannälkäiselle kenttäpapille,Tupakkapönttöön hengenmies harvemmin kajosi,pitämällä parempana vaihtehtona poltella  Chesterfiediä ,vihreätä North Statea ja pikku-Bostonia pajuholkissa..


Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat Sotilaspappi siviilipappina keväällä 1944.



LOTTAKINKERIT


Kinkerisana on melko outo nykysuomen kielen käytössä.Sana tulee vanhasta ruotsalaisesta sanasta gengärd eli kestitykset..
Luterilaisessa kirkossa kinkerisanaa pidettiin hartaustilaisuudesta,missä yleensä oli ruokaa tarjolla.

MAALISKUU 1944
----------------------

Keskiviikko 1.3.
2 hautausta.
Hautajaisseurat Kittilän Juhon kotona.
Kävin Sonnilassa tulomatkalla.

Torstai 2.3.
Karvasalmen kinkeri Myhkyrissä.
Väkeä isossa tuvassa vähänlaisesti.
Tuiskua.

Perjantai 3.3.
Kaste pappilassa.
Hautaushetki kunnalliskodissa.
Neljälle hoidokille ehtoollista.
Puhe lottien kurssin päättäjäisissä.
Kansakoululla saunassa.

                                  Aune muonituslottien soppakanuunan sytyttäjänä


Lauantai 4.3.
Saunapäivä ja saarnan valmistus.

Sunnuntai 5.3.
Saarna ja liturgisen ehtoollisen vietossa.
Lähtö lomalle kotiin.
Kaisa hevosella kaupungissa Hildaa ja Augustaa tuomassa.
Kaunis ilma.

                                           Kalle Kauppisen eli Kaisan  isän ravuri 20-luvulla

Maanantai 6.3.
Kaupunkimatka.
Riitta kaupungissa.(Tytär)
Kylässä Vartiaisilla.

Tiistai 7.3.
Loma jatkuu.

Keskiviikko 8.3..
Loma jatkuu.

Torstai 9.3.
Saunassa Kaisan kanssa.
Kaisa sairastui.
Läksin L-lahdelle.
Kaisa tuli Riitan kanssa pois kaupungista.

Perjantai 10.3.
L-lahdella.

Lauantai 11.3.
Vihkiminen Otto F. Tenhusella klo 15.
Lapsen kaste räätäli Rissasella.
Hildi,Pauli ja Augusta kylässä.
Kaisa vuoteessa
Rohtoja Amperlahteen.
Kaisan abortti.

Sunnuntai 12.3.
Ahtisaarna ja liturgi.
4 hautausta.
Seurat ja 3 lasta kastettavana Savonnavalta..

(Ahtisaarna on pääsiäistä edeltävän viikon saarna,jossa kuvataan Kristuksen kärsimysnäytelmää.Tulee latinan sanasta Actus.Engl. Act.)

Maanantai  13.3.
3 lasta kastettavana Pitkälänmäessä.
Kotiin.

Tiistai 14.3.
Lumitöitä ja halonhakkuuta.

Keskiviikko 15.3.
Kotiin.

Torstai 16.3.
Halonhakkuuta.
Saunassa Riitan kanssa.
Kurki-Suoniolla.

Perjantai 17.3.
Saarnan valmistusta.
Kertun päivä.

Lauantai 18.3.Saarnan valmistusta.
Kansliatöitä.

Sunnuntai 19.3.
Päiväsaarna.
4 hautausta.
Kastematka Oravilahteen.
Ankara nuha,päänsärkyä ja verenvuotoa nenästä.
(Antti oli kastanut itsensä hikiseksi halonhakkuussa ja kylmettynyt)

Maanantai 20.3.
Kaste rovastilassa.
Seurat Saunaniemessä.
Myöhästyin.
Kansliatöitä.

Tiistai 21.3.
Mikko Kivekäs pappilassa vieraana.
Lapsenkaste.
Seurat Lyytikäisillä Nortevalla.
Väkeä paljon.
Matka kotiin.
























Tuntemattoman sotilaspastorin Ajastajat.Matka Kuusamosta Kivennavalle

SALAMASOTAA KANNAKSELLA
----------------------------------------

                                     Karjalan kannaksen kartta 1938

Kenttäpastori tarkasteli vielä vientejään matkastaan Kuusamojärveltä Kivennavalle Ajastajan edellisiltä sivuilta,jotka olivat hien ja sadeveden tuhriinnuttamia marssien aikana:

Toukokuu.Keskiviikko 31.5.
Hyvä marssikeli,mutta märkärakkojen vuoksi oli autokuljetukseen turvauduttava.
20 km.

Ajastajasta puuttuvat kesäkuun 1. ja 2. päivän viennit.

Lauantai 3.6.
Tehtiin 17 km ja saavuttiin Joutajärvelle.
Soitin Hannes-serkulle (Hannes Lukkarinen) K-kärvelle.
Autokuljetukseen piti turvautua.
Kaunista.
(Hannes-setään tutustuin itse Punkasalmella v.1959 kesällä poiketessamme isän kanssa hänen luonaan.Hanneksen talo oli ihan järven rannassa,josta hän kävi töissä läheisellä Putikon pysäkille.Hannes myös oli VR-läinen.Pysäkki sijaitsi aivan Punkasalmen ja Punkaharjun välisen rautatie-maantiesillan läheisyydessä.
Olimme matkalla Savonlinnan kautta Sulkavalle kansainvälisen partiojamboreen aloittamiseen Sulkavan partio-opistolle,jota johti oululainen isän partiokaveri "Pappa" Ollila.)

Sunnuntai 4.6.
Lastaus ja junakuljetuksen alkaminen.
K-järvellä Hannes rouvineen tapaamassa.
Pohjolassa eivät koivut hiirenkorvallakaan.

Maanatai 5.6.
Junakuljetuksen 2. päivä.
Kajaani ½4:n aikaan.
Kaisa Iisalmen asemalla vastassa.
Korviketta ja tuoretta känttyä.
Koivut hiirenkorvalla.



                                                Koivun kukka-hiirenkorva

Keskiviikko 7.6.
Junakuljetuksen 3. päivä.
Kuopio,Mikkeli,Kouvola.
Etelässä jo kaunis kesä.

Torstai 8.5.
Simola,Viipuri,läpi hävitetyn,mutta niin paljon jo jälleenrakennetun Karjalan ihanien seutujen Raivolaan.
Marssi Kivennavalle 26 km.
Oltiin pakotettu turvautumaan autokuljetukseen.