maanantai 20. helmikuuta 2012

Suuri radioryöstö.Etsivätoimisto A-1.Suomikirja

Iberian Sud Aviation Caravelle 1973.
jatkoa karhukoplaan...

--Pelkäl kontantill me saatiin vuakrattuu se kaksmoottorinen Paiper Atsteekkikin Ruissalon kentält.(Piper Aztec)...
Rio selosti
--Raha se kummast saa monen lärvinkin kiine,kuten sen Paiperin pilotinkin...
--Ei me oltas päästy Turun lentoaseman tullii piremmäl niire raskairen pakaasien kans,jos oltas yritetty Finnairil Arlandaan ja siält SAS:sil Madridiin.
--Me istuttas paraikka tutkintovankeures jossa Kakolan kopis...
--Jammää uskon,ett pian me lennetäänki kuninkaallisest Iberian puikon ykkösluakas kauas etelääm päite.
--Mää orotan puhelinsoittoo,onks meirän yhteysmiäs Enrico Rodriguez löytäny niill Suamen markoil hyvän pesupaikan.
--Pian meillon taaloi fikas tai... oikkestaan James Cookin dollarimatkashekkivihkoi..Banco Central de Espanjan Sevillan tililt vaihrettun ja loput liksoist menee meirän tilill Barbadossil toisel pankktilill...
--Enricon pyytämä viis rossaa välityspalkkion on napanöyhtää kunne kultakorut ja timankit ovas viäl tyrkyl myynttiin...
--Enricoll on yks marokkolaine ostaja kiikarisas jasse on ilmottannu,et suamalane kulta kyllon vain 14-karaattist,mutt romukultan ja sulatettun niist saa aikamoisen potin..
--Arapit kun myyvä kultasukeillas vain 18-21:n karaatin kulttaa eik alemppaa..
--Ja niist arvokivist kyll saa siavosen potin pääll..
--Ett pojat...otetaas taas paukku lyhkäsen murhheen pääll!!

--Joo pojat...mää nostan klasin Sevillan pankkiireill,vaik mää luulin,ett täällon niit enemmäskin "Sen Villan" partureit,,niit prostei!
Tinto laukoi kaataessaan kirkasta Smirnoffia lasiinsa.

--Meilt tais kyl unohtuu yks pikkane asja!
Rio lisäsi.
--Siält yhrest talletuslokerosta löytys Urkist otetui valokuvii yhren pualnakun mimmin kansa karhuntaljall..
..Me voiras myyrä ne kovast hinnast Hymyl,Jallul taik jollekki ruattalaisel sensaatiolehrell...
--Mää uskosin,ett hurrit miälelläs antas julki jottan revanssiks Suamel,kun hävisivät viimeks mairen välisiss yleisurheilukisois..

Degasin ballerinasketsi
hiilellä
--Ja..mitäs me tehrään niill pallerinan kuvill,jokka näyttävän olevan sotattu jollan hiilell?
Tinto uteli.
--Ai...ne pulpettitehttaan johtajan Monntaakin piirrokset?
Rio kysäisi kaataessaan lasinpohjat kurkkuunsa imiessään sitruunanpalaa silmät vesissä:
--Perkal kunnon hapant,et ihan veret tulee silmiin!
--Jaa ne Monntaakin hiilisketsit..?!
--Mää ole lukenu uteliaisuurest tairekirjoi Kakolas ja mää uskon,ett niire piirrosten alareunas on kirjotettu vähän suttasest Degasin nimi...
--Degas oli viimevuassaran lopull ja tämän vuassaran aluss kuulusa ranskalainen impressionisti,joka piirs eneimmäksen pastellifäreilll..ja joskus öljylläkin..
--Jos jonkun Pablo Picasson harosilmäsist kuvatuksist maksetaan miljoonii taaloi,nii ei ne Degasin sketsit jää pal jälkkeen hintas pualest..
--Jassää Tinto meinasis heittää ne kuvat roskikseen jonain kakaroire riipustuksin?!

Etivätoimisto A-1
-------------------------------------
Yksityisetsivä Arska Laaksonen oli lössähtänyt kesäkuun kuumuudesta ruuvituolilleen työpöytänsä ääreen.Omakotitalon työhuoneen ikkuna retkotti ammollaan,nikotiinin ja pölyn harmaanuttamien ikkunaverhojen roikkuessa alaskäsin kuin torikauppiaan säänhaalistamat telttamarkiisit.
Ei tuulenvirettäkään.
Arska tuuletteli kasvojaan vispatessaan kädessään suurennettua mustavalkokuvaa viuhkana.
Hän oli vuoden alussa päässyt eläkkeelle ja muistona siitä hänen viuhkakädessään kiilteli nimismiehen antama lahjakultaeterna.
Eläkkeelle menosta huolimatta nimismies Kallio oli pyytänyt häneltä apua HOP:in pankkiryöstön selvittämiseen,koska uusi ja Arskan tilalle nimitetty nuorempi rikosetsivä Lundelin ei ollut päässyt tutkimuksissa pidemmälle kuin sormenjälkipenslauksiin ja kuvien ottoon rikospaikalta sekä hajatietoihin mahdollisista ryöstäjistä.
Työpöydällä oli hajallaan erilaisia raportteja ja mustavalkokuvia pankkiryöstöpaikalta.
Tutkimuksissa Arska oli päätynyt yhteen epäiltyyn,rautakaupan ja pankkitalon talonmieheen Rauno Aspiin,joka ei ollut ilmoittautunut töihin ryöstön jälkeisellä viikolla.
Miehestä ei oltu kuultu mitään.
Rautakaupan Fordson-pakettiauto oli löytynyt Ruissalon lentokentältä erään hangarin takaa.
Löydöstä Turun rikospoliisi oli soittanut.
Arska oli päätynyt siihen,että ryöstäjiä oli mahdollisesti ollut kaksi henkilöä,koska kassaholvin eteen oltiin jätetty asetyleenipolttovehkeet ja kaksi kaksi paria asetyleeni-ja happipulloja,joiden kuljettaminen maanalaisesta tunnelista olisi ollut liian raskasta yhdelle miehelle.Rikospaikalle oli myös jätetty raskas AEG-kulmahiontakone,minkä kahvassa oli Perusyhtymän tarra.
Kaasuhitsausregulaattorissakin oli samanlainen liimatarra.
Pankkiholvin oven edessä ammotti 50 x 50-senttimetrin kokoinen aukko,mistä linoleumin ja lattialankkujen palasia oltiin pinottu sivuun kasaan nätisti,ikäänkuin merkkinä siististä rakennusalan ammattityöstä.
Holvin lattian tuuman paksuinen panssarilaatta oli leikattu asetyleenipillillä ammattimaisesti ja jopa siistitty terävistä piikeistä kulmahiomakoneella sileäksi.

 Polttoleikkausta
Arska oli kutsunut rikospaikalle kaupungin eläkkeellä olevan rakennusmestari Rannikon,joka oli vuosisadan alkuvuosikymmeniltä itse suunnitellut ja rakentanut asuin- ja liiketaloja.
Nyt puretun ja v.1928 valmistuneen KOP:in pankkitalon vastaavana mestarina Rannikko myös tiesi,miten pankkiholvit oltiin valettu panssarilevylattioineen.
HOP:in pankkitalo taas oli rakennettu 1880-luvulla liike-ja asuintaloksi ja vasta 30-luvun vaihteessa pääkadun puoleinen siipi oltiin remontoitu pankkikäyttöön,jolloin holvin alle oltiin asennettu tuuman paksuinen teräslaatta.
Murtotyön jäljistä Rannikko oli sanonut:
--Mää olen satarosenttisest varma,ett asjall on olnu oikken ammattimiäs..niin nätist on toi reik permannol tehty polttopilleill,ett siin on tarvinnu olla oikke luokan suorittanu levyseppä taikk kaarihitsari..!
Rannikko tutkiessaan lähemmin asetyleenivehkeitä ja kulmahiontakonetta oli sanonut  etsivälle:
--Jos te ettivä välittäis käyrä tos toispualjokke KOP:in työmaal,.nii siält sais varmuure onks joku pöhliny noi vehkke kaluvajast,kun niiss näkky ihan selväst Perusyhtymän nimilaput!
--Kaupunkis ei ol muuta Perusyhtymän pohjatyäurakkaa..
--Muill paikallisill työmaill on vaan piänemppii ämpäriurakoittijoit..
Rannikko oli mennyt Arskan kanssa pihalle ja punatiiliseen varastorakennukseen tutkimaan tunnelitöitä.
Varaston puoleisesta tunneliaukosta oli löytynyt autonasentajan pikkupyöräinen kelkka ja hitsarin pitkävartinen hanskapari.
Kelkalla konnat olivat ilmeisesti raijanneet polttovehkeet pankin puolelle.
Pihaa tutkiessaan Rannikko oli todennut,että pihaan oli tullut notkelma tunnelin päälle rautakaupan kuorma-auton reitille pankkisiiven ja varastopytinkin väliseen kujaan.
--Jos ne konnat olsis kaivanee tunnelin pualmeetterii ylemmäs,niin eress olsis olnu sekä hirsipeti ja kivisokkeli..
--Osasivat kaivaa niiren ali,muuten olsis tulnu seinä eteen!
Arska tiirasi taskulampulla mustaan tunneliaukkoon,jo sieltä löytyisi muita todistekappaleitta näkemättä muuta kuin kiiluvia rotansilmiä.

1959 Morris Mini Minor
Arska oli hypännyt punaiseen, melkein10 vuotta vanhaan Morris Miniinsä ja avannut kummatkin liukuikkunat saadakseen tuulenvirettä hikoilevaan nahkaansa..
Manuntupien omakotialueelta oli runsaan kilometrin matka sillankulman pankkityömaalle.
Ajon aikana etsivän hionnut otsa ja märkä kaula olvat kuivuneet Arskan lukitessa auton ovea Asemakadun päässä,minkä kulmassa haisi Farmoksen saippuatehdas.
Kävellessään KOP:in pankkityömaan porttia kohti hän kuuli paalutuskoneen jyskytystä.
Katsahtaessaan alas työmaamonttuun  timpurit olivat laudoittamassa vanhan merenpohjan plinisavessa anturakotteroita,Åkermanin paalukoneen jyskyttäessä betonipaaluja maan sisään kovalla paukkeella.
Työmaakopin ovesta astui avopäinen isokokoinen mestari paidanhihat käärittynä ylös karvaisille käsivarsille.
Kättään ojentamalla vastaava mestari asteli Arskaa kohti tervehtimään:
--No tervetulloo tänne meijän työmaalle..ehtivä!
--Minuva haakutaan Hakkaraesen Puavoksi!
--Uotte kat piässeet tutustummaan oikeen pankin pohojatöihin kunnolla niinkun okulaarisesti!?
Arska pyyhkäisi hikistä kättään terleenihousun pohkeeseen ennen kuin tarjosi sitä mestarin valtavaan kouraan,mihin hänen kämmenensä hävisi kuin työmaan penkkaa kaapivan laahakauhan hampaisiin.
Saatuaan kämmenensä irti mestarin kovasta puristusotteesta Arska havaitsi parinmetrisen miehen otsassa punertavan viisisenttisen arven,missä näkyi mustia tikinjälkiä.
Osa harmaata ohimotukkaa oli ajettu valkeaksi kentäksi punaisten kasvojen syrjässä.
Arskan tuijottaessa arpea,mestari lausahti:
--Ettekai vuan ehtivä uattele,että uon ollunna tappelussa?!
--Ee tokkiinsa...vuan laavantae-ehttoolla ilitavaluja valavoessaenj kahtelin töetä tualta penkalta parin paukun lämmittämänä,kun olj maesti iskennä piälleen..
--Luiskahin liukkaalta penkalta ja pyörähin alas tuonne kuopan pohojalle,mihin meijän timpurit oli pykänneet noeta valukottaraesija..
--Olj onni,etten mätkähtännä suoraan noijen kakskymmentäviismillisten pystytartuntakankijen piälle,mitkä olsj seivästänneet minut piikeillään sellaseksi varraslampaaksi..
--Jos olisin ollunna kissa,niin olisin tullunna alas nelinkontin..eikä meillä työmualla uo kunniin yks kissa,mikä juoksoo iestakesin tuolla Potain-kraanan puomissa...
--Se on se pyörillä liikkuva kelelkka,minkä vaijerin piästä niätte tuolla montun pohojalla kuavettavan jassikasta betonija anturakotteroon..hehhehehh..
--Olj onni onnettomuuvessa taej sitä juopon tuuriva!
--Poljklinikalta tikkaaksen jäläkeen suunnistin nakupirssillä Kaapunninhotelliin jatkoelle...

KOP oikealla n.v.1965 ennen purkamista.Samoin purettiin Kauppa OY:n kulmarakennus

KOP:in liike-ja ravintolarakennus nykyään.

Kättään hieroskellessaan Arska kysäisi mestarilta:
--Josme siirryttäs noist juama-asjoist oikke niihin kaasuvehkeiren ja rälläkän katoamissiin,mistä me puhelimes jo keskustelttiin,niin kell teirän tyämaan ammattimiähist ol taitto käyttää niit?
Mestari mietti hetken otsa-arven tikinjäljet rypyssä ja vastasi:
--Meillä suattaa olla ainakin yksi eholla,jota haakutaan Riioksi elj Oksasen Reijoksi.
--Riio ossoo kaasuvehlejien ja rälläkän käätön ja yks toinenniin,jota kututaan Tinoksi elj Nikkasen Timoksi.
--Ne ovat sellanen velejesparj,mitä ee ies raatakangella erota..hehheh..en tarkoeta tällä niitä hurreja...hehhehh..
--Ovat aena yhessä kunniin identtiset kaksoset..
--Riio on meijän yks raatamies elj kangenviäntäjä ja Tinto apurinnaan
--Se Riio olj oekeen metsarj tuossa vanahan pankin pohojalaatan raatakannen palottelussa polttopilleillä ja eekä se Tintokaan mikkään huono ollunna polttopilleissä,kun saej jaloviinoo pohojalle..
--Sillä ihan taeto ja näkö parantu silimissä napsujen mukkaan..
--En minnee jutuillan tarkota,että työmualla aena juopoteltesj,mutta kuka nyt pystyy kaekkien ruavaitten miesten perässä juoksemaan ja kollaamaan työmaakoppiin,että kellä sitä jallupullo olis piilossa salakun- taej repunläpän alla...
--Valitettavasti molemmat kaverukset ovat kaonneet johonkin mualiman taruille eikä niijen kaveritkaan tiijä niijen menemisistä ja tulemisista mittään.
--Viikon palakattiin niiltä olj jiänynnä hakematta tyämuakonttorista..
--Ette kaet työ ehtivä meinoo,että tämä velejesparj olisj ollunna osallisena siinä HOP:in pankin murrossa?

Arska vastasi takaisin :
--Emmää voi kerttoo paljookaan kun tutkimukset ovak kesken,mut tää lisätiato panee mun päävärkin panemaa nää herrat epäilyksen alasiks... ja jopa pankin alustas juoksevat rottakkin...
--Ett kiitos vaan mestar tiaroist ja näkemiin!

Avatessaan Mininsä ovea Arska pysähtyi tuumimaan jotain.
Hän katseli kadunviereen pysäköityä kahta uutta Fordin D-sarjan kuorma-autoa,jonka kummankin paljaan rungon päälle oli sidottu  liinoilla isohko puulaatikko.Arska vanhana automiehenä ja autokomppaniassa sodassa palvelleena tiesi Englannin Ford Sussexien saapuneen pataljoonaan ilman lavoja ja pakkilaatikot selässä ,kunnes ne toimitettiin lavantekijälle.
Puulaatikoissa seisoi stenslattuna:
Ford Motor Company
Dagenham
Essex
Great Britain

1970 Ford D-Series lorry (British)
--Ei perkala!
Arska huudahti.
--Se Tinto ol Foortil töiss autopeltiseppän..jassen muijall on liiviliike ihan toss tyämaat vastapäät!
Arska lähti siltä paikalta harppomaan kadun yli liiviliikettä kohti.
Avattuaan liikkeen oven etsivä joutui häveliäästi katselemaan kattoon yhden maalaisemännän koetellessa isoja vaaleanpunaisia kureliivejä kukkamekkonsa rinnuksille.
Tiskin takaa kiersi ampiaisvyötäröinen ja mustapompaduurihiuksinen nainen,jonka kasvot vahvan meikkikerroksen alta kielivät kovasta elämästä.
Naisen räikeänpunaisita suupielistä meni syvät juonteet leualle kuin vatsastapuhujan marionetilla.
--Mitäs herrall olis miäless?
Nainen kysäisi Arskalta kokeneen asiakaspalvelijan maireudella.
Arska, katsellessaan hyllyille ja telineille näytteille pantuja liivejä ,joidenka kupit vaihtelivat isoista pyöreistä
muhveista teräväpäisiin suppiloihin, vastasi vainosti:
--Emmä vois sanoo,mitä mull olis miäles tällast muhvikokoelmaa kattelles,mut oikkestaan mää tulin kyselemään Timo Niskasest eli Tintost..rouva..?
--Niskanen..Soile!
Rouva napsautti
--Jaa..mää olen rikosettivä Arska evp,mutt palvelen epävirallisest viäl poliisilaitost yhress pankkiryästöasjass..
--Oliskos teitill sattumalt tiatoo miähenne olinpaikast?

Voitaskos me mennä ton takahuaneesse juttelemma!
Rouva Niskanen kuiskasi käheällä tupakanpolttajan äänellä,viittaamalla oviaukkoon takaseinällä.
Rouva pyysi Arskaa istumaan puiselle pinnatuolille istuuduttuaan lasisen työpöydän ääreen.
Pöydän lasikannen läpi Arska näki,miten rouva pisti muodokkaan säärensä toisen päälle,vilauttamalla härnäävästi mustia alushousujaan ja tarjosi tälle askista Menthol Meil-savuketta.
Arska veti nailonpaitansa rintataskusta tarjousta torjuen Life-askin.
Kummankin puhallellessa savuja toisistaan poispäin rouva aloitti:
--Mää ennoo nähny Timoo eli Tintoo sitkun viime maaliskuus..
--Se tul vippaamaan mult snelmannii rahapulasas ja mää sanosin sill,ettse miinustettaan pesänselvittämisess,kummeill on erojuttu päälläs..
--Se ain kulkke sellase Oksasen kans,jota kututaan Riioks.. kun siamilaisek kaksoset.
--Mää olen monenmonituisen kerran sanonu sill,ett onkse joku hintti,kunnei naine kelppaa.
--Mää jopa kehotin sitä menemää naimissiin sen Riios kans sillon,kun Suames nuijitaan sellane laki lävitte,jollon äijäs saa panna karvassii ja känsässii nimettömiis kultkihlat..
Meirän avioero tulee voimaan syyskuus.
--Sen ryyppämise takii ja moniin lupauksiin kyllästyneen mää panin eron vireill.
--Sillon viimeks se ol sanonu snellu kourasas,ett sill kuulema alkkaa uus elämä nollast ja sitä olttiin pyyretty johin kommandiittiyhtiöön kolmanneks partneriks..niinkus äänettömäks osakkaaks.
--Se sanos viäl,etsen ammattitaito olsis niinkus hänen paras investointi..
--Hitsarin se kehus kutovas kaasul taik sähköl kiine melkken minklaisen raurankappaleen mellarauran ja rosterin välilt melkken yhthyvin kun Riio.
--Niil kuulema olsis olnu tiaros keikkahommii Espanjas ja jossan Filippiineil ast jottain romulaivojen purkui.
--Emmää sitä sen enemppää tentannu,mut helkkarin hyvä hitsari se oli ,vaik aviomiähen se ol täysin eresvastuuton ja selkäruaroton..
--Kaik mikä fikkaan tul,niin meni kurkust ales,ikkänkus olsis laskenu ilmast pilsnerii kapakan kaljahanast...

Arska riipusteli kuunnellessaan muistilehtiöönsä sanat Ruissalo,Espanja ja Filippiinit,piirtämällä nuolia niiden väliin ja perään kysymysmerkin.
Filippiinien alle hän oli merkannut sanat Armi ja Gil,koskei tietänyt maasta muuta kuin Miss Universumin ja Gil Hilarion häät vuonna 1953..

--Oletteks te koskaan käyny niill Keihäsmatkoil Espanjas:
Arska kysäisi rouvalta.
Rouva Niskanen,joka hermostuneesti raapi etusormen kynnestä toisen etusormen terävällä lakkakynnellä punaista cutexia,vastasi:
--Erellistalven me Tinin kanss käyttiin Mallorcall,kusse oli pääsny Perniön alkoholiparantolast ja oli olnu neljä kuukaut vesiselvän.
--Mää pistin sill matkan sellaset ihmeparantumisest.
--Mut Mallorcal se viikon peräst ratkes ryyppämmä,kun viina siäl ol palhalvemppaa kun vesi.
--Mää yritin pistää sitä katkasuunki sen keikan peräst,mutse ei kestäny sellast tremoloo ja housuihin paskantamist vatta kural,ettse kävi Alkost hakemas loivennust..
Eli niisse meitin huushollis taas piiri piän pyäris..
--Te ettivä mainitsitte siit pankkiryästöst?
--Meinaatekkos,ett meirän Tini olis...?

--Emmää teirän eksmiästänne vois ihan poiskaa laskee..
Arska vastasi kiittäessään rouvaa selostuksesta.
Arskan poistuessa liiviliikkeestä rouva Nikkanen oli raapinut jokaisesta punakynnestä lakat lasipöydälle.



jatkuu..

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Suuri radioryöstö.Karhukopla.Suomikirja

 Karhukoplan Marbella-villa
Karhukopla
Marbella,Espanja.Juhannusaatto 1970
----------------------------------------------------
Kolme punanahkaista miestä lepäili Marbellan yhden valkorapatun bungalowin uima-altaan äärellä lepotuoleissa.
Miehet nostelivat vodkaspraittilaseja toisilleen "på bottniska viken ja heikunkeikun"-skoolauksin ja katselivat mustien aurinkolasien takaa altaassa rypeviä senjoritakeijuja.
Kolmikko kutsui toisiaan nimillä Sorbus,Rio ja Tinto.
Sorbus oli oikealta nimeltään Rauno Asp,naimaton ja rautakaupan talonmies.Ei rikosrekisteriä.
Rio taas oli Reijo Oksanen,naimaton,KOP:in pankkityömaan raudoittaja,joka oli viettänyt kaksi vuotta Turun Kakolassa shekkiväärennöksistä.
Hän oli koulutukseltaan luokkahitsari.
Tinto tai myös Tiniksi haukuttu taas tunnettiin kotona Timo Nikkaseksi.
Hän oli saanut potkut Automyynnin asentajana ryyppäämisen takia.
Viimeinen työpaikka Tintolla alias Tinillä oli KOP:in pankkityömaalla sekatyömiehenä .
Hän asui asumuserossa vaimostaan,joka omisti liivikaupan aivan KOP:in työmaan vastapuolella Asemakadulla.
Sorbus oli yksinsoolaaja,mutta Rio ja Tinto erottamattomina kavereina kävivät yhdessä kaljalla,työnhaussa ja naisilla.

--No..otetas taas yhret,ettei pääs selkkimään!
Tinto huusi lepotuolista,miesten jälleen nostellessa paukkulaseja huulille.
--Seuraava paukku otetaan kotikaupunkin leveeperseisten poliisien kunniaks!
Tinto hihkaisi perään.
--Kyssä nys siin kehus,kussull ol melkke paskat housus siel Hopin pankin katol korsteeni juures kyttämäs!
Rio huomautti ilkeästi vierestä,kiepauttamalla kätensä muodokkaan espanjattaren vyötärön ympäri.
Tyttö suuteli Rion punaista otsaa ja juoksi altaalle kikattaen muchos garzioita pesetasetelitukku kädessään.
--Tuliks sul siäl katol Klupimiähen neonvalosavui silmiin,kussää viäläkin noin karsastat kun kiarosilmäne teurastaja?
Rio lisäsi.
--Olekssää kuulnu siit osuusteurastamon kiarosilmäsest possupatolokist,kussil ei ykskään apupoik pysyny päiväkään enemppä töiss pitämäss kattokoukust roikkuvast sianruhost kiine?
--Apupojak kun ain kysäsivät silt,ett lyöksse sill kirveell sian kahttii siit kohtta,mihin se kattoo.
--Yks silmä kattos nokanjuureen ja toine apupoikkaan päite..
--Teurastaja ols sanonu..ett JUU...!

Spanish bikini beauty
--Sää et tainnut kässätä siäl korsteeni juures,ett siin kassaholvin lattian paksun rautalaatan polttamises meni perkalan pitkä aika!
Rio jatkoi.
--Eisse olnu mittään haperon autoplootun polttamist,mihi sää oles tottunu Automyynni korjjamoll!
--Sitkun me raijattiin ne asetyyli-happihitsausvehkkeet ja raskkaan rälläkän kans piuhoines tunnelist siit permannon reiäst holviin,niin sit vast alkos saatanan kova homma sen panssaroven polttamises,et saattiin syteemilukko irti..
--Siin meni parisen  tunttii ja kahret kaasupulloparit..
--Jassää parkusis katol korsteenin savust,kun me olttiin tukehtumas asetyleenin savuun!
Rio lisäsi sytyttämällä kultaronsonilla John Player's-tupakan.
--Olsse muuten onni,ett meill oli ne Amerikan armeijan ylijäämävaraston rariopuhelimet käytöss..
--Eik poliiseilkka ol muit rariovehkkeit kun mustamaijoiss...

Hitsari
Juhart 2009
Sorbuskin yhtyi keskusteluun:
--Kylmää arvostan teitin kahren ammattiataitto,kun te kummakkin ole seuranneet KOPin tyämaall vanhan pankkitalon purkaust,miss Åkermannin kaivinkoneen kauha ei tehnyt kun murui pohjalaattaan...
--Se tais näyttää sellaselt kun olsis kuanavasarall hakannu panssarilaiva Ilmarisen kylkkeen..
--Tynamiitill piti hoittaa loput,ett pääs kassaholvin rautlaatal,mikä ol pari tuumaa paksu ja polttopillil pir leikata panssarlevy palasiks..
--Kylssää Riio hitsarinammatiss ossaas hoittaa ja Tinto samall vartijomiähen siäll korsteeni juures,vaikk meirän vahrin pir pittää jallupulloo kaulas all melkke joka viires minuutti...
--Mut suakkaa poja mulkin jottan kunnijaa!!
--Eisse mun osa siin urakas niin helppoo olnu..
--Ensteks mää joutusin kopsaamaan meirän rautkaupan pihavaraston oven abloylukon liikkeen avainkoneell.
--Se tiilipytinki  on olnu vuassaran aikkan muuten kauppalan juappoputkanakin markkinoiren aikkan ja siit ol vain viiren meetterin matka HOPin pankin sokkelikivel ja kassaholvill.
--Pankin hälytyssysteemin mää tiesin tarkalleen talon talkkarina,kummää usean kerran olin käyny korjaamas konttorin sähköjohtoi ja vaihtamaan propui taulus..
--Sillon lauantaakiehtton ennen meirän keikkaa mää kävin napsauttamas sivuleikkureill hälytysjohron irtipoikki.
--Ol muuten onni,ettei johtaja Kallio olnu jääny ylitöihi  sen hemasevan sihteeris kanssa muhimaan toimistos nahkasoffall!
--Se ol muuten monen kuukauren homma mull kaivaa siit varastopytinkin lankkulattijan alt sitä tunnelii pankin sokkelin alle..
--Mää oppisin sen tunnelinkaivaustekniikan siit jenkkivilmist Suuri pako,miss Steve McQueen ajos viissataapiikkisel Trumpal sakui pakkoon...
--Ne pakoyrityst suunnittelevat vankit kantoiva housunpunteisas kaiken hiakan paraatikentän pihal ja sirottelivas sen tasasest päiväkävelyl ettei ykskään saku hiffannu...
--Mää käytin osan hiakast katukäytävän sannottamisse liukkail kevättalvi-ilmoil,ettei kaupunkin mummot valittais kaatumisist ja murtuneist nilkoist sekä ranneluist..
--Loput sannat ja mullat sekä plinisavenkappalat mää ajon säkeis rautkaupan Fordson-pakull Vuahensaarentiän päähä jättömaaplaanil,ett kaupunki sais enemmä neliömeeetterei kasvatekses merell päite..
--Emmää mikkä mainari olnu tairoiltan,mut hissust kaivellen mää sain tunnelin poratuks,vaikk mää rikkosin hakul yhren valurautasen viemärputken,ett paskvesi ol täyttää koko tunnelröörin.
--Mää haisin paskalt melkke viikon,vaikk olin kuurannu nahkan saunas joka ehttoo!!

Fordson-pakettiauto
Juhart 2009
--Pask reissu,mut tulssekin tehtyy...niisse Linnakin ol kirjottanu Tuntemattomas!
Rio huudahti loppukaneetiksi,kaataessaan Sorbukselle lisää vodkaa lasiin.
Sorbus jatkoi kertomustaan yläkroppaansa ravistellen, maisteltuaan kitkerää vodkaa,missä ei ollut enää tippaakaan spraittia jäljellä:
--Tää sun votkas maistuu kuules pussihousun lämpimält koskenkorvalt,Riio!
--Me kyl tairettiin pelätä hiukka vähän,kussää tyyräsis sitä rautkaupan pakettiautoo sin Ruissalon kentäl päite keskell Turkkuu sillon sunnuntaakiehttoopäiväll..
--Sää ajos Puutorilt ales kaupunkinteatterin viärest Aninkaisten kattuu linja-autoasemall päite melkken sivuliiraukses liukkaal mukulakivikarull,kun torin kyljes seisos poliisimaija parkis...
--Jossää muistas viiskytluvu loppupualel,ett samass mäjes mirän sillose kauppalan kuulusin konna Hultjo jäi verekseltäs kiine varastetull Austin-pakull...
--Se ol yäll murtautunu Wikluntin tavarataloon ja lastannu autos täytee kallei kankaspaalei..
--Sen paku ol pysähtynny ylämäkkee just siin kaupunkinteatterin eress josttan vijast.
--Poliisit olivat sattumalt tulnu paikal maijallas ja kysyny,jos herra tarttee appuu.
--Hultjo ol pask jäykkän vain nyäkänny ratiss.
--Kun poliisipartijo ol lykänny pakuu takkaakäsin ylös mäkken,nii sen takaove ol auennu ja kankaspaali pyärinee mukulakivill ales linja-autoasemall päite..
--Sillo taas uuremman kerran Hultjo ol päässy uuremman kerran Kakolaan sälehoittoon!

--Niisse Hultjo on maannu hauras jo kymmenen vuatt.
Sorbus lisäsi.
--Meirä kuulusa Ettivä-Arksa pan sill nippelin ottaan Kiikalas vuaren kyyskyt kesäll..ja mullon sellane aaninki,ett se Arska vois hyvinki ruvet selvittämmä HOPin ryästöäkin,vaikk se ol jääny eläkkeel viime vuan..
--Se pittää omaa yksityisettivätoimistoos kotonas ja käy nuuskimas ja kuvaamas teleskooppikamerallas maksust kaupunkin rikkaire syrjähypyi..
--Se löys sen pöksytehttaan housutukun kuskinkin Lonttoost,joka ol sen kanslisti Suamisen salane poikystävä siin kavallusjutus.
--Suamisen frouv löytys kualleen yhrest lontoolaisest asunnost ja sen kuskin pani Kotlantin Jaarti syytteesse tapost...

Suuri Pankkiryöstö 1963 ja tyhjä
Royal Mailin postivaunu.
--Sää Sorbus sit ain epäiles,etteiks rikos kannat?
Rio pani väliin.
--Luikssää siit suurest junaryästöst Enklanniss vuan 1963?
--Eisse Kotlanti Jaarti saanu yhtän jeppee siint ryästöst kiine eik liksojakaan käsisäs,kun koko porukka hajos kuin piaru Saharaan johkiin Espanjaan ja Etelä-Amerikkaan..
--Eikä me muuten kauan maata tääll Marpellaskaan,vaik kuink makais pääll niinkus rahallisest.
--Me häivytään johkiin kauko-Aasiaan,missei ol minkkälaist karkotussopimust mairen välil Suamen kanssa.--
--Mullon kiikaris Filippiinit ja eteläinen Mindanaon saari,miss mun yks tuttu britti Brian Todd alias Shanhgai, jonk mää olen tavannu kerran Turuus ostamass diiselikonet paattisas,on paraikka sukellusporukkas kans nostamas Kiinan merest enämp kulttaa,mitä te ole koskka kuvitellu nupissanne olevas Suamen Pankin holveis kultaharkkoin...

jatkuu..